Mallasviski Ja Skottiviski

(Daniel Lerner)

Sitä tyhmempi ihminen helposti kuvittelisi ettei aiheesta 'Mallasviski ja Skottiviski' voi kirjoittaa tyhjänpäiväistä ja mitään sanomatonta kirjaa, vaan niinpä ei asia tietenkään tässä julmassa maailmassamme ole. Mielestäni jo peruslähtökohdat tämän kirjan suhteen ovat lievästi ilmaistuna vinksahtaneet - kirjoittaja kun oli alunperin halunnut tehdä tällaisen teoksen viinistä, mutta koska kustantaja ei kaivannut viinikirjaa, päätti kirjoittaja siirtyä viskiin. Ei kuullosta järin hyvältä. Toisekseen kirjahan toimii lähinnä eri viskejä kuvailevana teoksena. Ja mielipiteet viskeistä kerättiin tapahtumassa, jonne kutsuttiin elokuvatuottajia yms. 'hienompaa' porukkaa, tai siltä se ainakin vaikuttaa.

No, käsitelläänhän tässä luonnollisesti viskin valmistusta, pullottamista ynnä muuta sellaista aiheeseen liittyvää, mutta pääosassa ovat kuitenkin maku- ja hajuarviot (hieman makea, aavistuksen turpeinen yms.) eri viskeistä. Tavallaan erittäin miellyttävää,  mielenkiintoista ja mielikuvitusta kiehtovaa, mutta toisaalta niin perkeleen tylsää. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että osaan viskeistä (ei siis kaikkiin) on annettu jopa lausuntaohjeita (Glenkinchie - glenkintsii). Epätoivoinen yritys muista viskikirjoista erottumiseen???

Vielä voisin valittaa vaikka valokuvista, jotka kyllä paikoitellen onnistuvat kivasti rikkomaan omia viskiin liittyviä mielikuviani; puoli tyhjiä pulloja on kuvattu käyttäen rekvisiittana mm. appelsiineja, persikoita, karamelleja ja suklaaleivoksia, noin niin kuin muutamia mainitakseni.

Tätä kirjaa lukiessa tulee kyllä sellainen olo että olisi ehkä ollut parempi kustantajan vain huolia se viinikirja. Tällainen tyyli(ttömyys) olisi viiniin sopinutkin paremmin kuin hyvin, mutta että viskiin... Kyllä on ollut viskin henki hukassa. Toisaalta, makuasioistahan tässä on kyse...

(2/5)