Suomalaiset Sananlaskut |
Seuraava Sivu Kotisivulle |
| Sananlaskuja muilta mailta |
| Aamun, Jeesus, anna tulla, aamulla hyvät sanomat! |
| Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää. |
| Aamurusko päivän alku, toivo alku autuuden. |
| Aamusta päivä pisin on. |
| Ahkeruus kovan onnen voittaa. |
| Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin. |
| Ahneella on paskanen loppu. |
| Ahneus kasaa, kuolema tasaa. |
| Aidan takana ruohokin on vihreämpää. |
| Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä. |
| Aina roiskuu, kun rapataan. |
| Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo. |
| Anna pirulle pikkusormes, se ottaa koko käden. |
| Annettu mikä tarjottu. |
| Anoin - ei annettu. Otin itse - ei toruttu. |
| Anoppi talossa pirtin pesi, vaikka ei kotonakaan ollut. |
| Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. |
| Arvonsa mies ansaitseepi vaan ei liikaa ylistystä. |
| Ase miestä myöten. |
| Asialla on kaksi puolta. |
| Aurinko on hyvä kello. |
| Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin. |
| Auta miestä mäessä, älä huttuvadissa. |
| Auta miestä mäessä, älä mäen alla. |
| Auto vie ja tuo, mutta ei rikkaaksi tee ketään. |
| Autuaita ovat puupäät sillä he eivät huku. |
| Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on. |
| Ei aatelinen eikä krapu menesty Pohjolassa. |
| Ei ahkera hätään joudu, kerkeeväinen kerjäämään. |
| Ei auta itku markkinoilla. |
| Ei elävä kuolevansa usko. |
| Ei haukku haavaa tee. |
| Ei haukkuva koira pure. |
| Ei hiiri heinäkuorman alle kuole. |
| Eihän ikävä tapa vaikka se vähän kivuttaa. |
| Eihän Jumala kiellä suuria ajattelemasta. |
| Eihän korppi korpilta silmää puhkaise. |
| Ei ilman toimeenkaan tule, ettei yhtä kertaa päivässä hullutella saa. |
| Ei Jumala kiirettä luonut. |
| Ei järkeä kauhalla päähän ajeta. |
| Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää. |
| Ei kaikkea saa muille sanoa, että itsekin jotakin tietää. |
| Ei kaksi kolmannetta. |
| Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa. |
| Ei kalu kylässä parane. |
| Ei kannata tuhlata ruutia variksiin. |
| Ei kannettu vesi kaivossa pysy. |
| Ei kateen kontti ole koskaan täysi. |
| Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle. |
| Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä. |
| Ei koreudesta monta velliä keitetä. |
| Ei kukaan itsekseen riitele. |
| Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla. |
| Ei kukaan ole seppä syntyissänsä. |
| Ei kukaan voi vahingossa veräjällä seistä. |
| Ei kukko käskien laula. |
| Ei kylväjä onnestansa tiedä. |
| Ei kysyvä tieltä eksy. |
| Ei kädet ristissä rikkaiksi tulla. |
| Ei köyhyys ole ilo, vaikka se välistä naurattaa. |
| Ei köyhänkään suu tuohesta ole. |
| Ei köyhän laina kauvaksi kerkee. |
| Ei lapselle kahvia, eikä varsalle kauroja. |
| Ei lapsi lapsi ole vaan lapsenlapsi vasta lapsi on. |
| Ei lautamies ole laitamies, eikä laitamies lautamieheksi menekään. |
| Ei Luojakaan laiskoja elätä. |
| Ei lämmin luita riko. |
| Ei makeata mahan täydeltä. |
| Ei melatta merelle. |
| Ei me ylpeitä olla, vaikka ollaan köyhiä. |
| Ei munaa munaan vaihdeta. |
| Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat. |
| Ei niin pahaa, ettei joku kiitä; ei niin hyvää, ettei joku laita. |
| Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. |
| Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. |
| Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. |
| Ei nöyrän kaulaa katkaista. |
| Ei oikea mies puhu paitsi kun kysytään. |
| Ei ole koiraa karvoihin katsominen. |
| Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen. |
| Ei ole synti olla savolainen, mutta se on iso häpeä. |
| Ei ole ämmän ähkymistä, koska on äijän pää sylissä, äijän pää parmahilla. |
| Ei omena kauas puusta putoa. |
| Ei oo lasta itkemätöntä eikä kangasta katkeematonta. |
| Ei oppi ojaan kaada. |
| Ei parta pahoille kasva. |
| Ei paska punniten parane. |
| Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan. |
| Ei pidä viskellä kiviä, jos istuu lasikaapissa. |
| Ei pisara meressä tunnu. |
| Ei puku tee pyhimystä. |
| Ei puu ensi lyönnillä kaadu. |
| Ei ryyppy miestä kaada, jos ei mies ryyppyä. |
| Ei sanottu sana suuhun palaa. |
| Ei savua ilman tulta. |
| Ei se helvettikään niin kuuma ole kuin pappi saarnaa. |
| Ei se eilisen teeren poika ole. |
| Ei se lapsi ikinä itse kävele, jota aina talutetaan. |
| Ei se oo lapsi eikä mikään joka ei kolmen markan edestä pahaa tee. |
| Ei se paljon valehtele, joka puolet valehtelee. |
| Ei se pelaa joka pelkää. |
| Ei siitä sydän kuole, mitä ei silmä näe. |
| Ei silmä osaa ota. |
| Ei sitä kadu kun nuorena komeilee, naidessa sen takaisin saa. |
| Ei sotamieskään sika ole, jos ei kovin suuri herrakaan. |
| Ei sota sanomittaan mene. |
| Ei sota yhtä miestä kaipaa. |
| Ei sovi suopetäjä korpikuusen kumppaniksi. |
| Ei susi silmiänsä häpee. |
| Ei suuret sanat suuta halkase. |
| Ei syntyvä sijaa katso. |
| Ei syyhyttä saunaan. |
| Ei sää sääreen tartu. |
| Ei talosta lähdetä kuin torpasta. |
| Ei taudin jalat kopsa. |
| Ei terve ruumis työtä kaipaa. |
| Ei tule tuohesta takkia eikä akasta pappia. |
| Ei tuli kylläänny. |
| Ei tyhjä lato kattoa kaipaa. |
| Ei tyhjä säkki pystyssä pysy. |
| Ei työ tekemällä lopu. |
| Ei työtä kenenkään hävetä tarvitse. |
| Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä. |
| Ei vahinko yksinään tule. |
| Ei vanha koira istumaan opi. |
| Ei vanhuus mieltä anna vaan opettaa hiljaa kävelemään. |
| Ei vedessä veneen jäljet tunnu. |
| Ei velka mätäne. |
| Ei vierivä kivi sammaloidu. |
| Ei viidestä viisaasta yhteen ole. |
| Ei viikate heiniä valitse. |
| Ei väkisin vihille viedä. |
| Eivät järki ja tukka viihdy samassa päässä. |
| Ei yhtä ilmaa iäksi. |
| Ei yks akka riitele eikä yks puu pala. |
| Ei yksinäinen puu valkeeta ota. |
| Enemmän päiviä kuin kakkaroita. |
| Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy. |
| En minä ittelleni taho vaan kaverille, sano jätkä ku töitä kysy. (Saamelainen) |
| Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta. |
| Ennen kurki kuolee kuin suo sulaa. |
| Ennen maa repeää kuin huora häpeää. |
| Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö. |
| Ennen vartioi kapan kirppuja kuin uskotonta akkaa. |
| Ennen virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. |
| Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi. |
| Ensimmäinen päivä on pahin hirressäkin. |
| Ensin mies tutkitaan, sitten vasta hutkitaan. |
| Ensin tupa ja takka, sitten vasta akka. |
| Eteenpäin elävän mieli. |
| Etehen elävän mieli, kuollut taakse katsokohon. |
| Haista ensin, maista sitten. |
| Halsua on pieni kappeli, jossa pappi ja lukkari tappeli. (Lienee saanut alkunsa todellisesta tapahtumasta) |
| Hedelmistään puu tunnetaan. |
| Helposti saatu on helposti menetetty. |
| Herranen ruumis, vaikka on huonot vaatteet. |
| Herra on herra helvetissäkin. |
| Herra se on herrallakin. |
| Herrathan ne työn tekis jos se herkkua oes. |
| Herroille ja hulluille ei pidä näyttää keskeneräistä työtä. |
| Hiiri pitkän säästön syö. |
| Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis. |
| Hiki laiskan syödessänsä, vilu työtä tehdessänsä. |
| Himo on hiirelläkin. |
| Hitaita herrain kiiruut. |
| Hukkaan meni hyvät humalat. |
| Hukkuva tarttuu oljenkorteenkin. |
| Hulluja on 99 eri lajia ja kärrihurjat erittäin. |
| Hulluna on hyvä olla kun ei vain järki puutu. |
| Hullun eväs ensin syödään. |
| Hullu niin kylpee, että nahka lähtee. |
| Huokaa sydän, älä halkea! |
| Huono paimen, joka sutta rakastaa. |
| Huono työ tulee kalliksi. |
| Huvinsa kullakin. |
| Hynninen hyvä minusta, min' hyvä Hynnisestä. |
| Hyvin on pullat uunissa, ei pala ei paistu. |
| Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan. |
| Hyvä kello kauas kuuluu. |
| Hyvä kettu ei koskaan syö naapurin kanoja. |
| Hyvä on koti olemassa kun kaupungista tulee. |
| Hyvä on toisen housuilla tuleen istua. |
| Hyöri, pyöri, piikaseni, niin kauan kunis ukon saat - makaa sitten kuin mallatsäkki! |
| Hätä ei lue lakia. |
| Hätäkös tässä valmiissa maailmassa. |
| Hätä neuvot keksii. |
| Ihminen päättää, Jumala säätää. |
| Ihminen se pappikin on. |
| Ilmaiseksi saatu henki, läksipä se aamusta tai illasta. |
| Ilmankos äly niin kallista on, kun sitä aina tarvitaan. |
| Ilman siipiä ei lintukaan voi lentää. |
| Ilo ilman viinaa on teeskentelyä. |
| Ilossa elää pitää, vaikka päivän vähemmän. |
| Ilta on aamua viisaampi. |
| Isot varkaat vaunulla ajaa, pienet linnassa istuu. |
| Isäntä on aina vieraan väärtti. |
| Itku ei auta markkinoilla. |
| Itku pitkästä ilosta. |
| Itselleen sika kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa. |
| Joka antaa pahalle pikkusormen, se vie koko käden. |
| Joka ei nuorena työtä tee, se vanhana kerjää. |
| Jokainen itsensä, Jumala kaikkien puolesta. |
| Jokainen on oman onnensa seppä. |
| Jokainen pisara muovaa kiveä. |
| Jokaisesta linnusta oma pesä on kaunein. |
| Jokaista juhlaa seuraa arki. |
| Joka härillä kyntää, se häristä haastaa. |
| Joka kauan elää, se paljon näkee. |
| Joka kerran keksitään, sitä aina arvellaan. |
| Joka kesän kuokkii, sitä Jumala talven ruokkii. |
| Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. |
| Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. |
| Joka muotoansa moittii, se Luojaansa laittaa. |
| Joka onkimalla ellää, se kitumalla kuolee. (Saamelainen) |
| Joka on nuorena nopea, se on virkku vanhanakin. |
| Joka on valmistanut saunan, vihtokoon itse. |
| Joka paljon lupaa, se vähän antaa. |
| Joka pian uskoo, se pian petetään. |
| Joka pierun ilmaisee, on pierun isä. |
| Joka suotta suuttuu, se lahjatta leppyy. |
| Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. |
| Joka toiselle hyvän suopi, se itselle siunausta luopi. |
| Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa. |
| Joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. |
| Joka viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa. |
| Joko rauha taikka rauta. |
| Jonka jalka kapsaa, sen suu napsaa. |
| Jonossa kuin köyhän talon porsaat. |
| Jos antaa pirulle pikkusormen, se ottaa koko käden. |
| Jos ei olis akkoja, ei maailma pysyisi. |
| Jos ei tärppee, niin mato siästyy. |
| Jos ei viina, terva ja sauna auta, niin tauti on kuolemaksi. |
| Jos hiirellä on vain yksi kolo, se on pian hukassa. |
| Jos kaikki tutkittaisiin, niin kaikki myös hutkittaisiin. |
| Jos koiran rukous tulisi kuulluksi, taivaasta sataisi luita. |
| Jos mies muistaa maata, niin maa muistaa miestä. |
| Jos olutta olisi kyllin, olisi kyllä ystäviä. |
| Jos onni kääntää selkänsä, se ei ole ainoa. |
| Jos on Ruotsi ruokaisempi, niin on Suomi suloisempi. |
| Jos työ herkkua olisi, niin herrat tekisivät sen itse. |
| Jota koulu kovempi, sitä pappi parempi. |
| Jota koulumestari kovempi, sitä oppi selkeämpi. |
| Jouluna jottain saadaan. |
| Jumala antaa sataa niin hyville kuin pahoillekin. |
| Juo viinaa, älä mieltäs! |
| Jäljestään jäniskin tunnetaan. |
| Järkeä kerjätessäkin tarvitaan, ettei kahta kertaa samaan porttiin mennä. |
| Järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä. |
| Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti. |
| Kahvi kuumana, tyttö nuorena. |
| Kahvi on hyvää aamulla ja sitten koko päivän. |
| Kaikkea muuta mies katuu, vaan ei nuorna naimistansa eikä varhain nousemistansa. |
| Kaikkien mieli kalaankin tekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä. |
| Kaikkia meitä hassuttaa mutta eri lailla kutakin. |
| Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies ku oululaisen silakoita syövön näki. (Saamelainen) |
| Kaikki liha pelkää kuria. |
| Kaikki on kaunista, kun vaan silmät tottuu. |
| Kaikkiruokainen köyhän lapsi. |
| Kaino mies ei saa kaunista akkaa. |
| Kaksi kärpästä samalla iskulla. |
| Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse. |
| Kaksi tapaa vierahalla: toinen tulla, toinen mennä. |
| Kana on munaa viisaampi. |
| Kansan käsi on karttuisa. |
| Kateus vie kalan merestä. |
| Kaukaa se on vesikin makeampi. |
| Kauniskaan häkki ei anna linnulle ravintoa. |
| Kaunista kaikki klähmivät, ruman minä otan. |
| Kaunis ääni mutta ammuvainaan nuotti. |
| Kaupungissa menee rahaa, vaikkei kukkaroaan aukaisekaan. |
| Keitä munaa, et saa lientä, neuvo hullua, et saa mieltä. |
| Kellä on maltti, sillä on valtti. |
| Kenellä olutta, sillä ystäviä. |
| Ken elää, se näkee. |
| Kenen jalka kapsaa, sen suu napsaa. |
| Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. |
| Kerjuu se on kun kestää, kyllä talot ja tavarat pian menee. |
| Kerran toisen narraa, itsensä iäksi. |
| Kerta kiellon päälle. |
| Kerta se on ensimmäinenkin. |
| Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan. |
| Keväinen kehno ilma, hyveä ajattelepi. |
| Kieli kärkkäältä palaa. |
| Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. |
| Kipinästä tuli syttyy. |
| Kirkkomaa se on isänmaa. |
| Kirves on metsän avain. |
| Kissa kiitoksella elää. |
| Kissa yksin saaliinsa syö, köyryselkä silti on. |
| Kiusa se on pikkukiusakin. |
| Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee. |
| Kolmas kerta toden sanoo. |
| Kolmas pyörä vaunussa on tiellä. |
| Kolme kertaa kun valehtelee, niin uskoo itsekin. |
| Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon. |
| Korppu oikein ja korppu nurin - siinä on kahenlaista kahaveleipää. |
| Korsi porsaan suussa. |
| Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. |
| Kukaan ei oo mitään eikä kaikki sitäkään. |
| Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. |
| Kun hätä on suurin, on apukin lähinnä. |
| Kun kovalle ottaa, niin koiraskin poikii. |
| Kun köyhyys astuu ovesta sisään, rakkaus karkaa ikkunasta ulos. |
| Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. |
| Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita. |
| Kun mies itkee, pitää parran järistä. |
| Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka. |
| Kun on sama pää kesät talvet, niin sattuuhan niitä vahinkoja. |
| Kun puu on kaatunut, jokainen voi kiipeillä sen oksilla. |
| Kuoli missä kuoli, taivaassa pojan koti. |
| Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi. |
| Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. |
| Kuu on torpparin aurinko. |
| Kyllä aikaa on, mutta ikä loppuu. |
| Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie. |
| Kyllähän sika syitä löytää: milloin on kärsä kippee, millon mua rouvassa. |
| Kyllä haudassa aikaa maata on. |
| Kyllä Jumala hullut hoitaa, katsokoot viisaat eteensä. |
| Kyllä kesä kuivaa, minkä kastaa. |
| Kyllä koira haavansa nuolee. |
| Kyllä lyöpä aseen löytää: sieppaa kengän jalastaan. |
| Kyllä maailmaan ääntä mahtuu. |
| Kyllä maailma laahaa. |
| Kyllä maailmanranta neuvoo, vaan kallispalkkainen se on opettajaksi. |
| Kyllä maa omansa perii. |
| Kyllä muori syitä löytää, kun ei kuolla tahdo. |
| Kyllä routa porsaan kotiin ajaa. |
| Kyllä se on komea, joka on luonnon lihava. |
| Kyllä sika syitä saa, kun ei maata kääntää viitsi: maa kylmä, kärsä kipeä. |
| Kyllä sopu sijaa antaa. |
| Kyllä susi poikansa ulvomaan opettaa. |
| Kylmiä talven lämpimät. |
| Kylmä käsi, lämmin sydän. |
| Kysyen kylän löytää. |
| Kysyvä ei tieltä eksy. |
| Käki elättäjänsä syö. |
| Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. |
| Käy piru pappilassakin. |
| Köyhyydestä ei sakoteta. |
| Laiska ihminen on perkeleen päänalunen. |
| Laiska töitänsä lukevi. |
| Lapsen leikki ja vanhan työ, ne melkein yhden vastaa. |
| Lapsethan lainan maksaa. |
| Lapset on Herran lahjoja mutta pirun pidettäviä. |
| Lapsilta ja hulluilta totuuden kuulee. |
| Lapsi tuo leivän tullessaan. |
| Lapsi vanhemman peili. |
| Leijonan taljaa ei koskaan myydä alennuksella. |
| Leipä vahvin suksen voide. |
| Leipänsä edestä koirakin haukkuu. |
| Leipää leivän murusetkin. |
| Liiat rahat puhkaisevat taskun. |
| Lisänä rikka rokassa. |
| Lopussa kiitos seisoo. |
| Luja tahto vie miehen läpi harmaan kiven. |
| Lukiessa kirjat kovimmat. |
| Luulo ei ole tiedon väärtti. |
| Lähetä lapsi asialle ja mene itse perässä. |
| Löytää sokeakin kana joskus jyvän. |
| Maailma on kuin karvalakki, ja paljon hullumpi vielä. |
| Maalla köyhyys on vain köyhyys, mutta kaupungissa se on kurjuus. |
| Maassa maan tavalla. |
| Maassa maan tavalla tai maasta pois. |
| Maasta se pienikin ponnistaa. |
| Mahti ei mahaa täytä. |
| Maltti on valttia. |
| Markassa tuhannen alku. |
| Matalakin kanto reen kaataa. |
| Mieli kielen juoksuttaa. |
| Mies tulee räkänokasta vaan ei tyhjän naurajasta. |
| Mies voitettukin on. |
| Mihin oppii nuorena, sitä vaatii vanhana. |
| Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. |
| Mikä päivällä päässä, se yöllä unissa. |
| Mikäs pahan tappaa, Jumala ei huoli ja piru ei pidä kiirutta. |
| Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel. |
| Milloin laiska työn tekevi? Talvella ei tarkene, kesällä ei kerkiä, syksyllä on suuret tuulet, keväällä vettä paljon. |
| Minkäs tuuli kivelle mahtaa? |
| Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. |
| Millainen isäntä, sellainen renki. |
| Milläs täi rykii, kun ei o keuhkoja. |
| Minkämoinen puu, semmoset oksat. |
| Minkäs tuuli kivelle mahtaa. |
| Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. |
| Minä en ole muuta vastaan kuin punaista körttiröijyä. |
| Minä en ole koskaan elänyt onkikaloilla enkä arpajaisvoitoilla. |
| Minä herra, sinä herra, kumpi meistä kontin kantaa? |
| Missä on tahtoa, siinä on tie. |
| Missä voi sulaa, siinä nahka palaa. |
| Missä yhellä ahas, siinä kahella paras. (=Yhteisen elämän alku) |
| Mitä enemmän tunkiota pöyhii, sitä enemmän se haisee. |
| Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. |
| Mitä vanhempi pukki, sen kovempi sarvi. |
| Mitäpä se yksinäinen mies akalla tekee? |
| Monena mies eläissänsä. |
| Mukava vale, jos on totta. |
| Myöhäistä hiiren haukotella, kun on kissan suussa. |
| Myöhäistä on katua, kun torakka persettä kaivaa. |
| Naimisiin kaikki hinkuu, ja siinä he sitten vinkuu. |
| Nauraa laps syötyään, itköö iliman oltuaan. |
| Nauru nuorentaa, rakaaus kaunistaa. |
| Nauru pidentää ikää. |
| Nenästä mies tunnetaan, hampaasta hevonen. |
| Neuvottu mies on puoliksi autettu. |
| Niin köyhä elää kuin märkä palaa. |
| Niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan. |
| Nuorena iloitaan, vanhana jouten ollaan. |
| Nuoren miehen mieli on kuin huhtikuun lumi. |
| Nuoren mieli on kuin vesi kaukalossa: läikkyy molemmin puolin. |
| Nuoressa ei huilaaminen mene hukkaan. |
| Nuorna viat saadaan, vanhana vasta tunnetaan. |
| Nuorna vitsa väännettävä. |
| Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus. |
| Nuttu nurin, onni oikein. |
| Nälkä on leikitön vieras. |
| Nättinä korppikin poikaansa pitää. |
| Odottavan aika on pitkä. |
| Oikein väärin kokoon käärin. |
| Olin nuori, notkui miekka. Vaivuin vanhaks, kalkkui sauva. |
| Olisinhan minäkin papiksi päässyt, vaan ei otettu. |
| Olisipa minulla entinen aikani ja nykyinen mieleni! |
| Olutta on ohran lako. |
| Oma apu paras apu. |
| Oma kehu haisee. |
| Oma koti kullan kallis. |
| Oma maa mansikka, muu maa mustikka. |
| Oma suu lähinnä. |
| Oma tupa, oma lupa. |
| On ennekin lapsia saatu, eikä niin perkeleesti porattu. |
| Onhan sitä nuoriakin kunnanvaivaisia. |
| Onni yksillä, kesä kaikilla. |
| On sitä tien neuvojia, vaan ei palasen antajia. |
| On taottava silloin, kun rauta on kuuma. |
| On vähäkin tyhjää parempi. |
| Oppia ikä kaikki. |
| Paha lintu pesänsä likaa. |
| Paikka paikan päällä, markka markan päällä. |
| Pakko kuin köyhän kuolema. |
| Paljon lapsi äitinsä helmoja polkee vaan suurena polkee syvemmälle. |
| Pane lapsi asialle, mene itse perästä. |
| Pappi paras vierahista. |
| Parempi katsoa kuin katua. |
| Parempi kultanen kuolema kuin kituva elämä. |
| Parempi laiha sopu kuin lihava riita. |
| Parempi lehmä lypsää kuin tappaa. |
| Parempi maassa kuin jumalattoman suussa. |
| Parempi pajuilla maata, levätä lepän vesoilla, olla koivun oksasilla, kuin on hurjan hurstiloilla, viinavillin vuotehella. |
| Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. |
| Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa. |
| Partaa pitää olla sen verran, ettei rengiksi pyydetä. |
| Passoa sen keisari elleä, saunanlauteil makkoa ja voisulloa syöp. |
| Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. |
| Pian papin takissa fläkki näkyy. |
| Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. |
| Pientä se on mitä piipussa poltetaan. |
| Pienet lapset, pienet surut, suuret lapset, suuret surut. |
| Pieni kipinä sytyttää suuren tulen. |
| Pienilläkin padoilla on korvat. |
| Pieniä ne on silakat joulukaloiksi. |
| Pieru on paskan postimies. |
| Pilkka sattuu omaan nilkkaan. |
| Pirukin Raamattua lukee, vaikka paikka paikoin. |
| Pitkä maailman sivu on. |
| Pojasta polvi muuttuu. |
| Pojasta polvi paranee. |
| Puhtaus on puoli ruokaa. |
| Puhuen asiat selkenee. |
| Puhumatta paras. |
| Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. |
| Pyhät papin arkia. |
| Raja se on raittiudellakin. |
| Raha auttaa taivaan portille asti. |
| Raha ei ol mulle mittää sukkuu ja hyvi huano tuttavaki. |
| Rahaksihan se rikkaan talo palaa. |
| Rahalla saa ja hevosella pääsee. |
| Raha ontuen tulee ja tanssien menee. |
| Raha rintaa nostattaa. |
| Raha tulee rahan luo. |
| Raja se on raittiudellakin. |
| Rakkaalla lapsella on monta nimeä. |
| Rakkaus on ruutia ja syttyy äkkilämpimästä. |
| Rakkaus on sokea, viha vielä sokeampi. |
| Rehellisyys maan perii. |
| Riita repii, rauha rakentaa. |
| Rikkaalla on monta syöjää. |
| Rikkautta saattaa salata, mutta ei köyhyyttä. |
| Rohkea rokankin syöpi, kaino ei saa kaaliakaan. |
| Rumat ne vaatteilla koreilee. |
| Ruokarauha herroissakin. |
| Ryssä on ryssä, vaikka sen voissa paistaisi. |
| Saat viisaan nimen jos et virka mitään. |
| Sairahia on, mut rumhit on lujas. |
| Sakea köyhän makea. |
| Samanlaiset linnut aina yhdessä lentävät. |
| Sama pää kesät talvet, kummako että välistä möhlii. |
| Sanasta miestä, sarvesta härkää. |
| Sanat ovat kääpiöitä, esimerkit jättiläisiä. |
| Sauna on köyhän apteekki. |
| Sehän se velat maksaa, joka viimeiseksi maailmaan jääpi. |
| Se härjistä puhuu, joka härjillä ajaa. |
| Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. |
| Se mies on, joka itsensä hallitsee. |
| Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. |
| Sen on laki oikeampi, jolla kantaja parempi. |
| Se on sen ajan murhe. |
| Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. |
| Seura tekee kaltaisekseen. |
| Siinähän se aika kuluu, missä aika menee. |
| Siitä pidetään kestä puhutaan. |
| Siitä puhe mistä puute. |
| Silloin on lapsi kun on lattialla, silloin poika kun polven päällä. |
| Sillähän ryssää oppii puhumaan, kun panee kuuman potaatin suuhunsa. |
| Silmistä sielu paistaa. |
| Sitä ihminen saa, mitä pyytää. |
| Sitä varten markka on pyöreä että se kiertää. |
| Soisi orja yön tulevan, vanki päivän valkenevan, kyytimies kylän näkyvän, matkamies kotinsa saavan. |
| Sotamies on joka mies mut merimies on erimies. |
| Sotkeutuu kuin Summanen housuihinsa. |
| Suku on pahin. |
| Suo siellä, vetelä täällä, vastaranta kaikkialla. |
| Surun päivät ja ilon päivät käyvät perätysten. |
| Susi ei syö sutta. |
| Suurikin meri muodostuu pisaroista. |
| Suu säkkiä myöten. |
| Suuttua saa vaan ei äkeissään olla. |
| Suu valehtelee, mutta silmät puhuvat totta. |
| Syödessä nälkä kasvaa. |
| Syömällä pienet taudit menevät. |
| Syöneen hyvä, säästäneen parempi. |
| Syönyttä on hyvä syöttää. |
| Sääli on sairautta. |
| Säästäen kalu karttuu. |
| Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä. |
| Tahtovan valta lauteilla. |
| Talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan. |
| Talonpojanhan se pitää kirpusta keisariin asti kaikki elättää. |
| Tapoineen talo elää. |
| Tarvis kunnian pettää. |
| Tasavalta tappelussa: se lyö ken ennättää. |
| Tekemätön touko ei kasva. |
| Tekevälle sattuu. |
| Tie kadotukseen on kivetty hyvillä aikeilla. |
| Tilaisuus tekee varkaan. |
| Toinen haastaa pellosta, toinen veräjästä. |
| Toisen kuolema toisen leipä. |
| Toivo aikaa kuluttaa, vesi myllyä pyörittää. |
| Toivo alkaa viettää, vesi myllyjä käyttää. |
| Toivo köyhän elättää, pelko rikkaan tappaa. |
| Toivossa on hyvä elää. |
| Totuus ei pala tulessakaan. |
| Tukka ja järki eivät pysy samassa päässä. |
| Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. |
| Tuli on leikitön vieras. |
| Tulisi kesä ja kärpäsiä, köyhillekin ystäviä. |
| Tulisi vanhaksi, että saisi itseään kehua. |
| Tulis joulu, että sais yölläkin syödä. |
| Tyhjästä on paha nyhjästä. |
| Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. |
| Tyvestä puuhun noustaan. |
| Tyynessä vedessä ne suuret kalat kutevat. |
| Tyynet vedet ovat syvimmät. |
| Työlläkin elää, mutta kaupalla rikastuu. |
| Työ on miehen kunnia. |
| Työ tekijäänsä neuvoo. |
| Työtä on hangen tullessakin, työtä hangen lähtiessä. |
| Töistä miestä mainitaan eikä suurista sanoista. |
| Usko se on joka auttaa. |
| Uudet luudat lakaisevat. |
| Uusi lumi on vanhan surma. |
| Vahingosta viisastuu vaikkei rikastu. |
| Vahinko ei tule kello kaulassa. |
| Vahinko tulee viisaallekin. |
| Vaihtelu virkistää. |
| Vaikeneminen on myöntymisen merkki. |
| Vaimoton mies on kuin aidaton pelto. |
| Vain rikkaruohot kasvavat nopeasti. |
| Vaivaisella vaimo kaunis, köyhällä hyvä hevonen: sitä kaikki kaulaelee, se kauas ajettanehen. |
| Vakka kantensa valitsee. |
| Vale auttaa aikansa, totuus pitää paikkansa. |
| Valheella on lyhyet jäljet. |
| Vanha juttu tyhjä juttu. |
| Vanhassa vara parempi. |
| Vanha suola janottaa. |
| Varas luulee kaikki varkaaksi. |
| Varhain myllyyn ja myöhään kirkkoon, niin pääsee pian pois. |
| Vastakohdat täydentävät toisiaan. |
| Veli on velka otettaessa, veljenpoika maksaissa. |
| Vesi on lian lääkäri. |
| Vierahaal persiil on hyvä tules istuu. |
| Viha viepi viljan maasta, kateus kalan merestä. |
| Viha viepi viljan maasta, kateus kalat vesistä. |
| Viina on aina hintansa väärtti. |
| Viina on viisasten juoma. |
| Viina viisaatkin villitsee. |
| Viisi virkaa, kuusi nälkää. |
| Virtaava vesi ei pilaannu. |
| Voimaa niin että hartioista pakottaa. |
| Vuodet ei oo veljeksiä. |
| Vuoroin vieraissa käydään, harvoin hyvin eletään. |
| Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. |
| Vähiin käy ennekuin loppuu. |
| Vähän päivässä, paljon viikossa. |
| Vähä vale on puheen kaunistus. |
| Väärin saatu väärin menee. |
| Yhden kaunis ei ole kaikkien kaunis. |
| Yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos. |
| Yksinäinen puu ei pesässä pala. |
| Yksi on vieres, toinen mieles ja kolomannen laulu kuuluu. |
| Yksi tie, kaksi asiaa. |
| Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä. |
| Ylenkatse lasta itkettää, ei osan vähyys. |
| Ylpeys suurenkin kukistaa. |
| Ympäri käydään, yhteen tullaan. |
| Yrittänyttä ei laiteta. |
| Yskää saa, kun yksin makaa. |
| Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan. |
| Yöllä yököt lentelee, päivällä paremmat linnut. |
| Yö päivillä väliä on. |
| Yöt ja päivät on orjallakin omat. |
| Yötä piisaa ja pärettä. |
| Äidin sydän on villoja pehmeämpi. |
| Älköön olko ikinä sitä, joka lyö lyödyn mielen, särkee särjetyn sydämen. Jo on lyöty lyömättäkin, Särjetty särkemättäkin. |
| Älä luule luuta lihaks, pässinpäätä paistikkaaksi. |
| Älä lyö lyödyn mieltä, särje särjetyn sydäntä, jo on lyöty lyömättäsi, särkemättäsi särjetty. |
| Älä lyötyä lyö. |
| Älä mene herrojen kanssa marjaa, ne vievät marjat ja tuohisen. |
| Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa. |
| Älä osta sikaa säkissä. |
| Älä pirua seinään maalaa, kyllä se tulee itsestäänkin. |
| Älä pyyrä pyhänä tyätä, Jumala auttaa arkipäivänäkii. |
| Äänellään se lintukin laulaa. |
