Seurakunnan kirkot: Sauvo / Karuna
Sauvon nykyisen kirkon paikalle rakennettiin jo 1200-luvulla ensimmäinen hirsinen seurakuntakirkko. Nykyisen harmaakivikirkon muuraamiseen ryhdyttiin 1460-luvulla. Sauvon kirkon mestari suunnitteli ja rakensi myös kolme muuta kirkkoa, nimittäin Kemiön, Perniön ja Tenholan kirkot. Sauvon kirkko on pyhitetty Pyhälle Klemensille. Sauvon kirkon kalkkimaalaukset ovat 1400-luvulta. Kalkkimaalauksissa kirkon pohjois- ja eteläseinillä näkyvät apostolit ja profeetat rinnakkain kokovartalokuvina. Profeettojen asut antavat nykyihmiselle käsityksen keskiaikaisesta pukumuodista. Sauvon kirkossa on Suomen oloissa harvinaisen hyvin säilynyt keskiaikaisen kiinteän sisustuksen osia (istuimet ja lehterit). Nykyisen alttarin molemmin puolin olevat Piispanpenkki ja Papinpenkki antavat aavistuksen siitä, miltä keskiaikainen kuoriaita on joskus näyttänyt. Kuoriaita ja pääasiassa pappismiesten käytössä olleet kuorituolit on poistettu, mutta juuri niistä rakennettiin mm. Piispanpenkki ja Papinpenkki. Alttari on luultavasti keskiaikainen. Jykevä kasteallas on tehty 1200-luvulla Gotlannin kalkkikivestä ja tuotu muualta Sauvoon. Saarnatuoli on vuodelta 1651 ja sen on luultavasti veistänyt sama tuntemattomaksi jäänyt puuseppä kuin alttaritaulun kehyksenkin. Iso Triumfikrusifiksi on 1400-luvun jälkipuoliskolta. Lautaristi on myöhempää tekoa, mahdollisesti vuodelta 1695. Pohjoisseinällä kastealtaan vieressä on pyhimyskaappiin sijoitettuna Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi. Tämä valkea veistos on tammea ja tehty 1200-luvulla. Pyhimyskaapin vieressä on Sakramenttikaappi, joka on toinen Suomessa säilyneistä keskiaikaisista sakramenttikaapeista. Vaurautensa huipulla ollut Suomen aatelisto teki kirkolle runsaasti lahjoituksia 1600-luvun loppupuolella. Esimerkiksi varat urkuparven ja tuolloin vielä melko harvinaisten urkujen rakentamiseen lahjoitettiin kirkolle vuonna 1671. Nykyiset urut ovat vuodelta 1896. Niiden tarkempi esittely on Suomen historiallisten urkujen sivustossa. Pääosin 1600-luvulta ovat myöskin kirkon hautausvaakunat, joita kirkossa on nykyään 35. Koko Euroopassa hautausvaakunoiden käyttö tunnettiin ainoastaan Ruotsi-Suomessa. Tapa syntyi 1500-luvun lopulla ja hävisi taloudellisista syistä 1700-luvun alussa. Aatelinen saatettiin 1600-luvulla hautaan juhlakulkueessa ja hautausvaakunalla osoitettiin saattokulkueessa hänen arvoasemansa. Kirkossa vaakuna toimi hautamuistomerkkinä.
Karunan vanha kirkko 1600-luvun loppupuolelta on tänä päivänä Helsingin Seurasaaressa. Karunan nykyinen kirkko valmistui 1910 ja vihittiin käyttöön lokakuun 9. päivänä 1910. Kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Alttarin lasimaalaus: I. Launis.
Tänäänkin Sauvon ja Karunan kirkot kutsuvat seurakuntaa jumalanpalvelukseen:
Jumala, taivaallinen Isämme.
(Jumalanpalvelusten kirja, Sakaristorukouksia) |
