|
Historia
Sauvo-Karunan seurakunta on
yhtä aikaa sekä nuori että vanha.
Sauvon kirkkopitäjä perustettiin jo 1200-luvun
alkupuolella, mutta Sauvo-Karunan seurakunta syntyi vasta vuonna 1969,
kun Sauvon ja Karunan seurakunnat yhdistyivät yhdeksi
seurakunnaksi.
Karuna perustettiin vuonna 1685
Karunan kartanon omistajan vapaaherra Arvid Hornin toimesta ja se sai
kappelinoikeudet Sauvon ollessa emäseurakunta.
Itsenäisenä seurakuntana Karuna oli melko lyhyen
ajan: vuodesta 1930 vuoteen 1969. Karunan vanha kirkko
1600-luvun loppupuolelta on tänä
päivänä Helsingin
Seurasaaressa. Karunan nykyinen kirkko rakennettiin
paikalleen 1908-10.
Varhaisin
kirjallinen maininta Sauvosta on ensimmäisen nimeltä
tunnetun kirkkoherran
laatimassa lahjoituskirjassa vuodelta 1335. Keskiaikaisista
kirkkoherroista
on hyvin vähän mainintoja. Kattavat tiedot ovat vasta
1500-luvun
loppupuolelta. Lähes 150 vuoden ajan Sauvo oli
läänitetty,
ensiksi Turun kymnaasin lehtorin, sitten Turun Akatemian toisen
teologian professuurin haltijalle ja lopuksi Turun piispalle.
Sauvon
ja Sauvo-Karunan kirkkoherrat
Keskiaika
Ascerus 1335
Henricus 1337
Jöns Petersson 1380-luku / 1385 Turun tuomiokirkon kaniikki
Henrik Jönsson 1412
Peder Pedersson 1460-l, 1470
Reformaation
jälkeen
Knut Johannis 1550-luvun alku – 1568
Sigfridus Martini 1568–1573
Peder 1574–5
Canutus Johannis (Knut Johansson) 1575–1594 / Upsalan
päätöksen
allekirjoittaja 1593 / mahdollisesti sama henkilö kuin Knut
Johannis
Johannes Thomae 1594–1612
Simon Sigfridi Forsskål 1614–1628
Läänitysaika
Eskil Petraeus 1630–1634 / Turun kymnaasin lehtori;
myöhemmin Turun tuomiorovasti ja Turun piispa
Sven Vigelius 1634–1652 / Turun akatemian toinen teologian
professori; siitä Pietarsaaren kirkkoherraksi
Nikolaus Nycopensis 1652–1658 / Turun akatemian 2. teol.
prof.; siitä Viipurin piispaksi
Abraham Thauvonius / Turun akatemian 2. teol. prof.; piispa vaihtoi
palkkapitäjän,
joten ei ehtinyt olla täällä
Johannes Terserus 1658–1661 / Turun piispa; vaihtoi
palkkapitäjänsä
ensin Maariasta Sauvoon ja sitten Sauvosta Paraisiin
Päätoimisia
kirkkoherroja
Erik Ketarenius 1661–1664
Jonas Wanzonius 1664–1688
Toinen
läänitysaika
Johannes Gezelius nuorempi 1689–1711 /
piispa-isänsä apulainen, sitten Turun piispa
Johannes Gezelius nuorin 1711– isoviha / Turun Akatemian
ylimääräinen
teol. prof. ja piispa-isänsä apulainen; isonvihan
ajan Ruotsisssa
Herman Witte 1721–1728 / Turun piispa
Laurentius Tammelin 1728–1733 / Turun piispa
Gabriel Tammelin 1733–1748 /edellisen poika; sai
myös seurakunnan kutsun virkaan
Johan Browallius 1748–1755 / Turun piispa
Carl Fredrik Mennander 1758–1776 / Turun piispa,
siitä Upsalan arkkipiispaksi
Omat kirkkoherrat
Gabriel Fortelius 1777–1799
Martin Johan Tolpo 1799–1830
Gabriel Fortelius nuorempi 1831–1857 / filosofian tohtori;
Sauvon pitäjänapul. 1812, kappal. 1822
Carl Reinhold Danielsson 1859–1883 / Sauvon kappal. 1828
Hegesippus Hippolytus Hjerppe 1885–1888
Arvid Utter 1890–1898
Johan Wilhelm Wartiainen 1901–1935 / luopui korkeaan
ikäänsä vedoten 1930 Karunan seurakunnan
hoidosta
Albert Johan Soveri 1936–1950
Onni Armas Aho 1951–1968
Sauvo-Karunan
seurakunta
Alpo Aarne Aaltonen 1968–1973
Paavo Väntsi 1973–1990 / Kaarinan
kirkkoherraksi
Heikki Mäntylä 1991–2002 / Turun
Henrikinseurakunnan kirkkoherraksi
Kalle Elonheimo 2003– / teologie doktor
|
