MD59:N MODIFIOINTI 70 CM:LLE
29.3.2000
OH3TR:n Moppeakatemian sivuilta löytyy lukuisa joukko hyviä modifiointiohjeita
niin tässä esittämälleni MD59:lle kuin monille muillekin radiopuhelimille.
Olen yrittänyt tähän koota aloittelevan moppemodifioijan havaintoja ja ehkä joitakin
semmoisiakin seikkoja, joista en ole löytänyt tietoja em. sivuilta.
Lisäksi joukossa on jokunen kuva. Kuvat on otettu menetelmällä - moppe skannerin lasille
- menetelmä, jota olen käyttänyt suurimmassa osassa sivujeni kuvia erilaisista
pikkuesineistä.
Kun Moppe on saatu hankituksi, pitää hommata EPROM oikealla softalla varustettuna.
Pitää huomioida se, että softa on luurityypin mukainen - omassani luuri oli tyyppiä
CU59 eli ohjelman pitää olla MD59CU59 ja versio voi olla 1.4 tai 1.5.
EPROMmin ohjelmointilaitteen voi rakentaa vaikkapa tämän
sivuni vinkkien mukaan.
Tilaukseen kannattaa pistää oitis myös PIN-diodikortti, joka tulee duplexerin
tilalle. Näitä on saanut OH6MF:ltä.
Katsotaan Moppeakatemian nettisivuilta sopivat säätöohjeet omalle koneelle ja
imuroidaan ne itselle jemmaan.
Yleensä kannattaa etsiä kaikki konetta käsittelevä materiaali myös moppemailien
arkistosta.
Tässä työssä tarvittavia ja Moppeakatemiasta löytyviä dokumentteja ovat mm.:
- Antennikytkinkortin kytkentäkaavio
- Antennikytkinkortin osasijoittelukuva
- Antennikytkinkortin asennuskuva (duplexerin liittimiä käytettäessä)
- Audioprosessorikortin muutoskuva
- Pakettiradioliitäntöjen kuva
- Antennikytkinkortin ohjauksen kytkentäkaavio
Seuraavassa kuvassa on MD59:n se puoli, jossa sijaitsevat rx-, vco- ja tx-kortit.
Suuremman kuvan saat napsauttamalla tästä

Olen kuvaan numeroinut tekemäni muutokset seuraavasti:
1.) Pakettiradion rx-liitäntä suojatulla johdolla 100 nF konkan kautta TDA1576 piirin
nastasta 8 ja suojavaippa johonkin lähelle maihin.
Tähän pisteeseen liitännän tekeminen on työläämpi vaihtoehto kuin moppeakatemian sivuilta
löytyvän kuvan mukainen.
Jotkut sanoivat tämän liitäntäpisteen olevan paremman 9K6
nopeudella ja toiset taas, että se toimii ok. myös mainitun kuvan mukaisella liitännällä.
2.) Irrotetaan VCO-levy ja juotetaan pintaliitoskapasitanssidiodi BBY40 putkitrimmerin
napojen välille katodi "kuumaan päähän".
Tämä kapasitanssidiodi - jota saa El-kamasta - on tarkoitettu VHF-TV - virittimiin ja
sen kapasitanssi on säätöjännitteen alueella 10 - 20 pF luokkaa.
Muita diodeja (pienempikapasitanssisia) käytettäessä on mahdollista, että tarvitaan kaksikin diodia rinnakkain.
3.) Ohjausjännite rx/tx swichille niin, että kolmosella numeroidussa kohdassa on kuristin,
1 uH, jonka toinen pää juotetaan lutikan vieressä olevaan kirkkaaseen pisteeseen
(tässä kuvassa se on lyytin alla). 1nf kerko juotetaan maihin ja yhdistetään kerkon ja
kuristimen toiset päät kytkentälankaan joka menee kohdan 4.) suuntaan.
4.)Lähempänä tx-kortin antennilähtöä on kytkentälangan päässä sarjassa 470 ohmin vastus
ja siitä 1 uH kuristin antennilähtöön ja samasta haaroituksesta 1nF kerko maihin.
Katso tämän systeemin kytkentäkaavio OH3TR:n sivuilta tarkemmin.
5.)Tässä olevat rx:n kelapurkit on syytä virittää maksimisignaaliin kun laitetta lopuksi
viritellään.
6.) VCO-kortin helixit viritetään säätäjäsivujen ohjeiden mukaan.
7.) Porasin tähän kohtaan väliseinään 2,5 mm reiän pakettiradioliitännän kaapelia varten.
8.) Pakettiradion liitin. Laitoin tähän lukittavan 5-napaisen DIN-liittimen, koska sen asennusreiän
pystyi helposti poraamaan pöytäporakoneella. Tietysti voi viilailla D-liittimelle reiänkin.
Liitin on kiinnitetty kolmen millin kierrereikiin ja asennuspaikka on MD59:n toisella puolella
prosessorikortin ja audiokortin välissä, johon DIN-liittimen tai D-liittimen navat hyvin
mahtuvat kun mittailee sopivasti asennuskohdan.
Seuraavassa kuvassa on Moppe käännetty toisin päin. Suuremman kuvan saat
tästä.

Tälle puolelle tehtäviä muutoksia ovat ensinnäkin yläpuolella näkyvän audiokortin irroitus,
jonka alla olevalle prosessorikortille asennetaan hamisoftan sisältävä EPROM.
Kortin ollessa irti voi tehdä asennusreiän pakettiradion liittimelle.
Kaapelin tuominen toiselta puolelta rx-kortilta vaati pienen viilailun prosessorikortin
reunaan, jotta kaapeli mahtui.
Edellämainitun kortin ollessa irti juotin pakettiradioliittimeen tx-audio ja PTT-johdot,
jotka tulevat kuvassa näkyvästä piirilevyn reunassa olevasta kolosta audiokortille.
Näissä johdoissa on vähän ylimääräistä mittaa, jotta kortti olisi helpompi tarvittaessa
kääntää sivuun.
Kuvan numeroinnin mukaan tein seuraavaa:
1.) Piiri IC12 irrotetaan ja käännetään nasta 7 sivuun, jonka jälkeen pannaan piiri takaisin kantaansa.
2.) Juotetaan 180 kilon vastus tantaalin rinnalle. (1750 Hz piippa).
3.) Tästä lähtee pakettiradiolle tx-audiojohto. Etsin yleismittarilla lähinnä olevan maapisteen
vaipan maadoitusta varten.
4.) Näillä nurkilla syöttöjännitteeseen lisätty suodatus hiljensi luurin vikinää ja raksutusta.
Huomasin, että luokkaa 50 uF (tässä 2x 22 uF) tantaalia rinnan oli paras vaihtoehto verrattuna
joko 22 uF:ään tai 100 uF:ään!
Konkkien plus napa oikealla alimmaisena olevan lutikan pinniin 16 ja miinus yläpuolella olevan
piirin napaan 8.
5.) OH6HAM - mukaisen kuvan transistorikytkentä pakettiradion PTT:n liittämiseksi.
Tarvitaan transistori BC557 ja 2 kpl 10 kohm vastuksia. Siltä sitten suojattu johto liittimelle.
Suojavaippa on kytketty mikropiirin maapinniin.
Yksinkertaisempi tapa on kytkeä ptt audioprosessorikortin liittimeen.
Liitin on se sama kaksirivinen liitin, josta lähtee
tx-audio. Ja piikki 11 on yhdestoista vasemmanpuoleisessa rivissä ylhäältä
laskenta aloitettaessa. Maan voi kytkeä samaan pisteeseen kuin tx-audion maan.
EPROMmin ohjemaversion pitää olla 1.5 tällä yksinkertaisemmalla
kytkennällä !
Mikäli käyttää pakettiradiomodeemina äänikorttia ja Flexnettiä niin pitää muistaa
asianmukainen transistorikytkentä ptt:n liitännässä riippuen käytettävästä
portista (sarja-, rinnakkais- tai peliohjainportti).
Näiden kytkennät löytyvät Flexnetin sivuilta.
Äänikortti lähti muuten toimimaan pakettiradiokäytössä kun ymmärsi vaihtaa käynnistykseen
Flexnetin SMMIXERin tilalle Soundblaster-kortin oman mikserin ja säätämällä siitä tasot
riittäviksi.
Pakettiradiokäytössä on syytä myös huomioida mikrofonilinjan ottaminen pois käytöstä, jottei
se aiheuta häiröitä.
Eri variaatioita ovat mikin johdon katkaisu, mikkilinjan katkaisu liitosjohdosta tai
ehkä paras tapa on katkaista se radio-osasta siten, ettei jää mitään häiriötä sieppaavaa
johdon päätä vapaasti "kellumaan".
6.) Sitten mennään pin-diodikortin puolelle. Kiitos hyvästä piirilevystä OH6MF:lle!
Suurimman työn kokoonpanossa muodostaa läpivientien tekeminen. Tähän tein läpivientilangat
kytkentälangan pätkistä - jotkut ovat tehneet sen "ompelemalla".
Läpivientiholkeilla tms. siitä tulisi siistein ja läpikuparoituna paras.
Kiinnitysruuvien alle tulevan korotuksen - joka on tehtävä käytettäessä alkuperäisiä
duplexeripurkin SMB-liittimiä - tein juottamalla levyn toiselle puolelle renkaat vanhojen
BNC-liittimien kartiomaisista vaipan liitososista vähän niitä ensin viilalla ohentamalla.
Mikä tahansa sopivan korkuinen prikka on tietysti hyvä - mutta niiden juottaminen levyyn helpottaa
asennusta - eli prikat eivät putoile minne sattuu.
Jotta kontakti kiinteään liittimeen (rx-kortilla) on luotettava pitää korkeuden olla sopiva.
7.) Koska en saanut juuri sopivan kokoisia kerkoja kaikkiin paikkoihin, jouduin kytkemään niitä
rinnan. Onko sitten päällekkäin pinoaminen paljon parempi tapa kuin tässä käyttämäni - en tiedä.
Asennuspaikat tulee olla joka tapauksessa kohdallaan ohjeiden mukaisilla paikoilla.
Mielellään tulisi käyttää HQ-tyyppisiä konkkia, joita en kuitenkaan tähän yksilöön löytänyt.
Piirilevyn tinasin - kuten olen tehnyt kaikille printeilleni nykyään - El-Kamasta muutamalla
markalla / tuubi saatavalla tinapastalla ja pesemällä sen jälkeen levy tärpätillä + lämminvesihuuhtelu.
8.) Koska levyllä käytin duplexerista irrottamiani SMB-liittimiä, piti reiät suurentaa niille
sopiviksi siten, että liitin asettuu kauluksestaan levyn vastakkaisen puolen pintaan, johon se
juotetaan.
Tämä liittimien asennustapa edellyttää rx-liittimen kohdalla kytkentälangan pätkän asennusta
liittimen keskipiikistä printille ja tx-päässä diodien kytkentää suoraan liittimen
keskipiikkiin.
Antenniliitäntään lähteväksi johdoksi on duplexerin alkuperäinen johto muutaman sentin liian
lyhyt.
Sen voi jatkaa - ehkä mieluiten siten, että rakentaa jatkoksen sopivasti "koteloiden"
piirilevylle kiinnittäen tai vaihtamalla johto liittimeen.
Itse vaihdoin johdon SMB-pistokkeeseen, mikä edellytti mm. keskipiikin poraamisen "auki" vanhasta johdosta
0,7 mm poralla.
Työ oli vähän hankala, mutta onnistui kuitenkin sitkeällä yrittämisellä.
Vähimmällä tietysti pääsee, jos saa jostain hankittua valmiin johdon varustettuna liittimellä
Helixien, trimmerien yms. viritykset ja deviaation säätö suoritetaan Moppeakatemian ohjeiden
mukaan.
Mikäli käytössä on MD59:n huoltomanuaali niin kannattaa soveltuvin osin sen ohjeita käyttää
myös hamibandien virityksessä.
Kannattaa muistaa, että pääteasteen säädöissä ei pyritä pelkästään säätämään tehoja maksimiin,
vaan tulee myös laitteen ottamaa virtaa seurata niin, että haetaan sopiva virran minimikohta.
Fiksua olisi vilkaista spektrianalysaattorilla miltä signaali antenniliitännässä näyttää mikäli
analysaattori on käytettävisssä.
Sen jälkeen pitäisi homman toimia!
RUOKAHALU KASVAA SYÖDESSÄ ELI MUUTAMIA LISÄYKSIÄ:
- ANTENNISWITCH - KORTTI
RD58:ssa, MD59:ssä jne on hamibandimodifioinneissa käytetty useammankinlaista kytkentää
tässä paikassa.
Yleisimpiä lienee lähes tehtaan alkuperäisen kortin kaltainen piirilevy. OH6MF on antanut lisäohjeita kortin ominaisuuksien parantamiseen ja ne näkyvät tässä
kaaviossa.
Olen lisäillyt enemmänkin omissa kokeiluissani ilmatrimmereitä yms. kortille ja tuntuu
niillä olevan vaikutusta...
Tehtaan alkuperäisen kortin kytkentä on tämänlainen ja kortin
tekniset tiedot löytyvät tästä.
- TANGENTTI
Kovin pitkään ei tarvitse 59:ä käyttää kun huomaa, että tangentti M-napissa on hankala käytössä.
Nappia voi tietysti parantaa vaikappa liimamalla siihen jatkoksi tarrakiinnitteisen pienen
kumitassun, jottei käsi väsy puristelusta niin helposti.
Luurissa ei liiemmin ole tilaa ylimääräisille osille. Liitosjohdon sisääntulon kummankin puolen
on kuitenkin sen verran tilaa, että toiselle puolelle mahtuu asentamaan jopa normaalikokoisenkin
esim. C&K:n pienoispainikkeen oikeista miniatyyrimalleista puhumattakaan.
Asennuskoloa täytyy vähän muotoilla ja kytkimen korvakkeita lyhennnellä, jotta luurin puoliskot
menevät yhteen kunnolla.
Asensin painikkeseen lisäksi isohkon nupin, jolloin tuossakin paikassa ollessaan tangenttinappia
pystyy helposti painamaan kämmenpohjalla.
Toiselle puolelle olevaan tilaan asensin 2,5 mm jakin mikrofoniliitännäksi siten, että
jakin kytkin katkaisee luurin oman mikin pistokkeen ollessa paikallaan
SIGNAALIMITTARI MOPPEEN
MD59:n välitaajuus-IC:ssä on valmiina liitäntänastat signaalimittarin kytkemiseksi.
Alkuperäisessä kytkennässä nämä on jätetty käyttämättä lukuunottamatta nastaa 14, joka
on kytketty maihin ja täytyy siitä irrottaa.
Irrottaminen on aika työläs homma, joten luultavasti helpoimmalla pääsee nirhaamalla
askarteluveitsen kärjellä piikin poikki komponenttipuolelta ja kääntämällä sen sitten
sivuun.
Tähän piikkiin tulee 10 kohmin nollaustrimmerin liuku ja toinen pää potikasta tulee
pinniin 12 ja toinen maahan.
TDA1576:n piikistä 13 lähtee sarjavastus mittarille ja 1 nF:n konkka maihin.
Mittari tulee sarjavastuksen ja maan väliin.
Mittarin sarjavastuksena käytin 50 k monikierrostrimmeriä, jonka kaltaisia on kertynyt
pilvin pimein puretuilta hylkykorteilta - komponenttikauppaan ei ole pitkiin aikoihin
tarvinnut tavallisempien osien suhteen mennä kunhan vierailee silloin tällöin
romuliikeissä.
Datalehdessä suositellaan 3.6 kilon sarjavastusta 1 mA mittarille. Itse käytin
puhelinkeskusromuista purettuja 100 uA:n dB-asteikollisia mittareita, joille tuntui
tuolla trimmerillä sopiva arvo löytyvän.
Kalibroinnin oikeisiin S-lukemiin ja asteikon teon voi sitten makunsa mukaan
suorittaa.
Mittarinjohdolle tein liitännän RCA-liitimellä kantokahvan kohdalle poweriliitimen yms.
sisältävästä lokerosta.
Rakensin mopeille pistoyksiköt 19 tuuman kehikkoihin sopiviksi. Näissä on
autotelineet siten, että radion voi irrottaa taakse vetämällä tai koko yksikön
kehikon edestä.
Kunkin radioyksikön etulevyyn asensin mainitunlaiset signaalimittarit.
Mainitunlaisella kokoonpanolla sain itseäni aina harmittavia johtoryppäitä
ja sekalaisia erillispalikoita vähän siistimmin piiloon.
Samalla voi paneutua paremmin laitteiden väliseen häiriönpoistoon ja asiallisiin
maadoituksiin jne.
Tuntuvat kun nämä mopet keräävän varsinkin
kompuutteriympäristössä ja muuta vastaavaa saastetta sisältävässä ympäristössä
joillekin taajuksille ei-toivottuja rutinoita.
TAKAISIN TEKNIIKKAHAKEMISTOON !