RADIO - JA MITTALAITTEIDEN ULKOISESTA OLEMUKSESTA JA RÄKKIASENNUKSESTA

30.7.2009

Meikäläiselle on muodostunut varmaankin monen mielestä varsin kummallinen maku noiden teknisten laitteiden ulkonäöstä ja niiden sijoittelusta huushollissa.

Se, että laitteiden pitää olla neliskulmaisia johtunee lapsuudesta ja nuoruudesta johonka aikaan oli muotia tuo kulmikas muotoilu. Se on varmaan siitä jäänyt päähän kuten myös se, että nuoruuden ajan musiikkityylit ovat edelleenkin siitä mieluisimmasta päästä.

Toisaalta on vietävän hankala pinota päällekkäin nykyajan viihde-elektroniikan purkkeja kuten nokialaisia digiboxeja ja satelliittivirittimiä joissa ainoa suora sivu on pohja. Toisaalta nuo käyvät monet niin kuumina (huom. uusi tekniikka muka säästää energiaa), että laitteiden väliin pitäisi laittaa aika korkeat tassut. Itellä on telkkarin alla kaikkineen 7 eri purkkia (satelliitti- ja terrestiaalivirittimiä, kovalevy- ja DVD-tallentimia, videonauhuri ja vielä yritys löytää toimiva scart-valitsin näille kaikille jotta toimisivat halutulla tavalla - yhtään tätä speksiä täyttävää systeemiä en ole löytänyt - yhden puoliautomaattisen purkin kanssa homma toimii jotenkuten. Mutta se tästä viihde-elektroniikasta sehän on kuten kaikki tietävät yleensä ns. p-kaa.

Räkki-innostus puolestaan juontaa varmaankin töistä tuolta 70-80 - lukujen taitteesta kun huomasin kuinka kätevästi ja siististi laitteita voi asentaa tällä menetelmällä. Itseäni on aina pistänyt vihaksi joka puolella roikkuvat johdot jotka räkkikaapeissa ja vastaavissa saa kätevästi piiloon. Tosin aina pyörii nurkissa nykyisinkin kytkentöjen ja laitteiden jatkuvasti vaihtuessa melkoinen joukko piuhaa lattialla ja kaappien välissä. Samoin on omissa räkeissä iso osa laitteista odottamassa räkkikulmien löytymistä / tekemistä ja etulevyn paloja puuttuu kehikoista.

Tässä yhteydessä pitääkin oikaista erilaisissa kirjoitteluissa usein esiintyvää väärää terminologiaa. Puhelinasentajat tuntuvat käyttävän kaikenlaisista 19" rakenteista joihin laitteita ja paneeleita kiinnitetään nimitystä "teline" vaikka kyseessä ei olisikaan pelkkä teline kuten nuo esim. seinään kiinnitettävät avonnaiset rakenteet ovat. 19" kaappi on kaappi eikä teline oli siinä sitten ovet ja sivuseinät paikoillaan tai ei - tai myös laitekaappi tai Suomessa räkki (engl. Rack).
En sitten niin hyvin asiaa tunne, että käytetäänkö englanninkielisissä maissa vastaavia ilmaisuja kuin tuo "teline" vai onko siellä kaikki nimen "Rack" alla olevia - välillä näkyy käytettävän nimitystä "Cabinet" joistain malleista. Musiikintekijöiden puolella tuo räkki on Suomessa aika selkeästi kaikkea 19" tavaraa sisällään pitävän systeemin rungon yleisnimitys.
Pienemmistä yksiköistä kuten esim. 3 ja 6 unitin korkuiselle tavaralle tarkoitetuista voidaan käyttää nimitystä kotelo ja miksei korkeammallekin - tekeekö sitten oven olemassaolo tai sen mahdollisuus värkistä kaapin - se taitaa mennä jo saivartelun puolelle.
Näihin asennettavia taas ovat erilaiset paneelit (esim. pistorasiapaneeli), 19" peitelevyt, korttikehikot (joita jotkut sanovat juuri virheellisesti räkeiksi - esimerkiksi huuto.netissä jossa muutoinkin myydään välillä tavaraa mitä kummallisimmilla nimillä kun ihmiset eivät tiedä mitä tavaraa omistavat), laitekotelot ja laitteet.

Itse olen erityisen tykästynyt räkkimalliin jota on käytetty laivaradioasemilla tai erilaisissa valvomokäytöissä. Näissä eniten käytetyt laitteet saa kätevästi viistoasentoon pyötälevytasosta ylöspäin. Tason alapuolelle voi sijoittaa laitteita johon ei juurikaan tarvitse koskea kuten laitteistojen virtalähteitä yms.



Lisäksi käyttämällä liukukiskoja voidaan isokin - ja myös painava - kokonaisuus ottaa ulos räkistä laite kerrallaan esim. huoltotöitä varten.
Käytännössä minulla ei ole laiskuuttani käytössä kovinkaan monessa laitteessa noita kiskoja - mutta varastossa on niitä joukko odottamassa ahkerampia asennuspäiviä. Usein noiden asennus eri laitteeseen kuin ne on alunperin tarkoitettu vie melkoisesti aikaa mittailuineen, porailuineen ja viilailuineen.

Räkkiasennuksessa on mahdollista saavuttaa myös parempi häiriösuojaus - ja maadoitustilanne kun laitteet on pultattu johtavasti räkkiin. On huomattava etteivät useimmat asennustavat (muoviset kiinnitysruuvien aluslevyt ja maalattu tai eloksoitu laite-etulevy) toimi sähköä johtavasti kuten ei maalipintaisessä räkkireijityksessä olevat korimutteritkaan. Vaikkakaan mikään ei luotettavuudessa korvaa kunnollisia erillisiä maadoituskaapeleita niin voidaan sopivasti eristeitä poistamalla laitteiden kiinnitys tehdä myös johtavaksi.

Minun makuuni ei istu teknillisten laitteiden sijoittelu "olohuonemaisiin" puukalusteisiin saatikka, että niissä olisi puukuoret kuten näyttää olevan esim. tarjolla itseltään valmistajalta Itse laite mielestäni muutoin on yksi tyylikkäimmän näköisistä vastaanottimista - Ten-Tec RX-340 - jollaisen onnellinen omistaja minäkin satun olemaan. Tuossa kotelossa on vielä kummallinen aukko kannessa puin pieni puuseen reikä tahi kahvimukin paikka... Tuollaisella koteloinnilla pilataan kunnon laitteen ulkonäkö tyystin. Liikennevastaanotin on liikennevastaanotin eikä mikään huonekalu!!

Seuraavana meikäläisen asennustapa - vastaanottimen yläpuolella SRT:n preselektori - tosin ympäristössä on aika epäsiistejä johdotuksia....



Monilla harrastajilla kuten radioamatööreillä on työskentelypiste huoneen nurkassa jossa huoneessa harjoitetaan muutakin toimintaa. Tällöin lienee ehkä sopivaakin pyrkiä vähän yhtenäiseen linjaan muun kalustuksen kanssa.
Minä kuulun siihen onnelliseen ryhmään jolla on oma tila näille touhuille ja jossa emäntäkään ei juuri käy paitsi mitä nyt ensikertalaisia kylävieraitaan käyttää ihmettelemässä allekirjoittaneen kummallisia systeemejä.
Näin ollen olen vapaa suunnittelemaan laitteiden sijoituksen ja materiaalit parhaaksi katsomallani tavalla johon ei puu juurikaan kuulu rakennemateriaalina muuta kuin itse huonetilan rakenteissa.
Harmillisinta sinänsä laitteiden sijoittelun kannalta on niiden kokojen standardisoimattomuus muuten kuin 19 " laitteiden osalta. Vie tolkuttomasti aikaa sovitella niitä räkkeihin ja muotoilla etulevyjen asennusreikiä jotta saisi mieleisensä asennustavan toteutettua.
Niin - amerikkalaisilla (ja osalla suomalaisiakin) - näyttää muutenkin olevan joku kumma tarve saada puuta tai viilutettua lastulevyä laitteidensa päälle. Jo seitsenkymmenluvulta muistan katsellessani jotain viritinvahvistinta, että sen täkäläisen ja jenkkiversion ulkoisena erona oli metallikotelon päälle pistetty puukuori jenkkimallissa.
Enkä muutoinkaan suosi palavaa ja sähköä johtamatonta materiaalia laitejärjestelmissä. Muovi on joskus pakko hyväksyä vaikka sitäkään ei tarvitsisi käyttää muuta kuin eristetarkoituksissa.

Mielestäni voi räkkikotelon myös valita malliltaan aika huonoksi radiolaitteelle niin ulkonäön kuin käyttöergonomian kannalta. Koska valinnan varaa on niin en oikein ymmärrä miksi näkee paljon tyypillisiä 3 unitin korkuisia radioita asennetun huomattavasti laitteen mittoja kasvattavaan koteloon jossa etulevytaso on lisäksi syvällä kun mitoitukseltaan sopivia ja sellaisia koteloita jossa etulevy tulee kotelon etureunan tasoon on saatavilla. Laitteeseen ei tule hirveitä "taulun raameja" etulevyn ympärille jotka vielä hankaloittavat etulevyn reunan lähellä olevien nuppien käyttöä.
Esimerkki tämmöisestä - mielestäni aika tyylittömästä kotelosta - seuraavassa kuvassa.



Kun näiden asioiden suhteen puhutaan sitten kauneusarvoista niin mielestäni asialliset räkkiasennukset ovat kauniita. Niiden ei olekaan tarkoitus olla semmoisia koriste-esineitä joita naisväki haalii silmänilokseen vaan raakaan käyttöön tulevia laitteistoja. Harva maanviljelijäkään ostaa traktoria sen ulkonäön ja muotoilun perusteella. Ja sopivuus käyttötarkoitukseen ja sen mukainen pelkistetty ulkonäkö edustaa mielestäni myös kauneusarvoa.

Kauniita ovat myös antennimastot. Niitä on keskimäärin huomattavasti vähemmän kuin puita Suomessa eli ovat vielä harvinaisiakin. Aina kun katselen noita korkeimpia yleisradiomastoja niin ajattelen, että jos tuon saisi tontilleen niin joutuisi naapureilta vuokraamaan harusankkurin paikkoja tai sitten ostamaan niiltä erinäisiä hehtaareja lisää...
Ihmiset joita antennimastot häiritsevät ovat sellaisia jotka eivät itse esim. harrastuksessaan tarvitse eivätkä ymmärrä niiden käyttöä.
Hekin kyllä rutisevat jos esim kännykät eivät toimi...Kummallista kun heistäkin monet hyväksyvät esim. h-vetin rumat kerrostalot.
Masto alkaa silmissä näyttämään kauniimmalta kun tietää miten paljon siitä on hyötyä radioharrasteelle kun antennin saa korkeammalle. Lisäksi hyvä masto voi edustaa hyvin asennettuna hyvää metallityötä ja asennustekniikkaa mitä puolestaan on aina ilo katsella.

Eli tuo kauneus on katsojan silmissä siten, että arvostan laitteen toimivuutta / teknillisiä ominaisuuksia ja lisäksi arvostan usein laitteen sisäistä tekniikkaa, sen siistiä ja asiallista toteutusta sekä sen tutkimista paljon enemmän kuin laitteen käyttöä sen perustarkoituksessa. Näin näen laitteen ulkonäön kauniina silloin kun sitä ei ole semmoiseksi tehty ulkonäöltään jolla sen todellinen teknillinen luonne halutaan peittää vaan kun se on tehty käytön kannalta selkeäksi ja toimivaksi sekä kun se edustaa siistiä metallityötä, pinnoitusta ja on vailla turhia mainosmaisia tekstejä ja varsinkin tarroja. Viime mainittuja vihaan yli kaiken. Oikein ottaa päähän kun esim. kalibrointifirmat länttäsevät usein vinoon ja laitteen etulevytekstienkin päälle noita tarrojaan mittalaitteissa. Ne voisi aivan hyvin sijoittaa laitteen sivu - tai takaseinään ja ehkä kalibrointikiertoa osoittava numero voisi olla ainoana ylimääräisenä lappusena eteluvyssä siististi asennettuna.
Kuten ihmisenkin suhteen puhutaan usein sisäisestä kauneudesta niin on laitteessa mielestäni erittäin tärkeää, että se on myös sisältä toteutettu siististi kuten, että johdotukset sidottu ja kuljetettu linjakkaasti mikäli sille ei toiminnallisista syistä ole estettä.

Eli mielestäni tekniikka on kaunista - kuten kauniita ovat siistit ruuvinkannat - en ikinä ymmärrä niitä helkutin muovitulppia jolla ruuvinkantoja on autoissa yms. peitetty - mikään ei ole sen kauniimpi kuin pinnan tasoon upotettu kuusiokoloruuvi kun se on vielä ympäröivän metallimateriaalin kanssa samanvärinen kuten musta - mikä taas on yksi kauneimpia värejä.