
Tähän pyrinKoirankasvatus on kiehtova ja vaativa koiraharrastamisen osa-alue. Sen johtotähtenä kulkee unelma rodun ihanteesta.Minulle ihanteellinen lapinporokoira on työskentelyhaluinen ja avoin koira. Sillä on halua työskennellä yhdessä ohjaajansa kanssa, eikä se ole hermorakenteeltaan millään tavoin levoton. Erinomaisessa lapinporokoirassa maltti ja virtaisuus yhdistyvät tavalla, joka on ihanteellinen monipuoliselle harrastuskoiralle. Sellaisen koiran kanssa on helppo elää. Hyväluonteinen lapinporokoira on terve. Koira, joka ei ole fyysisesti terve, ei voi olla sitä myöskään henkisesti. Olen alusta lähtien käyttänyt jalostukseen vain terveystarkastettuja ja terveeksi todettuja koiria. Tästä en halua vastaisuudessakaan tinkiä. Ihanteellinen lapinporokoira on rakenteellisesti terve. Se on ravaaja, jonka liike on kestävää ja vaivatonta. Kun sellaisen lapinporokoiran näkee, näky miltei salpaa hengityksen. Ravaajarakenteiselle lapinporokoiralle kuuluu oikeat mittasuhteet eli se on korkeuttaan pidempi, melko voimakkaasti kulmautunut ja sen luusto on riittävän vankkaa. TavoitteeniTeen pitkän tähtäimen jalostussuunnitelmia. Toivon, että voisin kolmen- tai jopa neljänkymmenen vuoden päästä katsoa taaksepäin ja nähdä oma linjani terveenä ja hyvinvoivana.Haaveenani on kasvattaa aikaansaada linja, jossa on 10 sukupolvea suoraan alenevassa polvessa kasvattamiani koiria. Elämässä pitää olla haaveita ja unelmia, eikö totta? Tämä on minun unelmani. Nyt vuoden 2008 alussa olen kahta kautta edennyt neljänteen sukupolveen
Tuulenkuun A-pentue -> Tuulenkuun F-pentue -> Tuulenkuun L-pentue. Tuulenkuun C- ja E-pentueilla en ole jatkanut kasvatustyötä. ValintaniKasvatan vain sellaisia lapinporokoirapentueita, joista voisin hetkeäkään epäröimättä ottaa itselleni pennun. Ottaa ja rakastaa sitä vanhukseksi saakka.Tämä kriteeri pitää sisällään kaiken. Aivan kaiken. |

