
|
Silmätarkastuksessa koiran silmän pinnalle tiputetaan pari tippaa lääkettä, joka noin 15-30 minuutin kuluessa suurentaa koiran pupillin.
Näin silmätarkastuksen suorittavalla eläinlääkärillä on mahdollisuus tarkastaa sekä silmän pinta
että nähdä laajentuneen pupillin kautta silmänpohjaan. Yleisimmin tutkimukseen käytettävät laitteet ovat rakolamppu ja epäsuora oftalmoskooppi. Myös ERG, gnioskopia ja paineenmittaus ovat käytössä. Tutkimus on koiralle täysin kivuton. Se suoritetaan pimeässä huoneessa ja olisi toivottavaa että koira sopivasti avustettuna olisi suhteellisen liikkumatta - näin eläinlääkärin on helpointa tehdä tarkastus. Silmätarkastuksessa tutkitaan silmänpohja, mykiö, luomet, sarveiskalvot, sädekehä ja kirjataan niissä havaitut mahdolliset löydökset. Tutkimus on virallinen kun se tehdään vähintään yhden vuoden ikäiselle koiralle, joka on tunnistusmerkitty. Viralliset tutkimustulokset kirjautuvat Kennelliittoon ja sen kautta rotujärjestöille. Saatua tietoa hyödyntäen rotujärjestö ja sen valitsema jalostustoimikunta keräävät ja tallentavat tietoa ja antavat jalostusneuvontaa. Näin virallisilla silmätarkastuksilla on tärkeä funktio, joka mahdollistaa tulevaisuudessakin kasvatustyön koko rodun parhasta ajatellen. Silmäsairas koira ei ole häpeä omistajalleen tai kasvattajalleen, eikä sairauksien ilmeneminen ole varsinaisesti kenenkään vika. Kaikkien koirien, kuten myös meidän ihmistenkin perimässä on useita sairausgeenejä, jotka toisinaan tulevat esiin. Vastuullinen suhtautuminen roduissa esiintyviin silmäsairauksiin olisi, että tutkimukset otettaisiin aina virallisina, myös sairaustapauksissa, ja näin niiden informaatio olisi rotujärjestön käytettävissä. Rotujärjestömme Lappalaiskoirat ry on ottanut selkeästi kantaa avoimuuden puolesta:
Suomessa on Kennelliiton virallistamia silmälääkäreitä parikymmentä. Täältä voit etsiä asuinpaikkakuntaasi lähimmän eläinlääkärin, joka on oikeutettu tekemään virallisia silmätarkastuksia. Vuonna 2000 joukko lapinporokoirakasvattajia ja -harrastajia allekirjoitti vetoomuksen, joka julkaistiin rotujärjestön lehdessä. Koirarodulla on joitain rotukohtaisia silmäsairauksia, näitä ovat esimerkiksi lapinporokoiralla PRA, HC, RD ja PHTVL. Tutkituista koirista noin 5,5 % diagnostisoidaan sairaiksi. Tilanne ei ole huolestuttava, mutta seurantaa toki tarvitaan. Varsinaisten perinnöllisten silmäsairauksien lisäksi koiralta voidaan tehdä havaintoja muista sellaisista löydöksistä, jotka eivät ole laadultaan periytyviä, eikä niistä tavallisesti ole koiralle mitään haittaa. Kuitenkin nämä löydökset on seurannallisessa tarkoituksessa myös hyvä kirjata papereihin. Alla on Kennelliiton käyttämä listaus silmätarkastuslausunnoista. Kannattaa muistaa, että silmätarkastus on aina tutkimustulos koiran sen hetkisestä tilasta. Siksi on ehkä oikeampi termi sanoa että koira on terveeksitodettu tai oireeton tutkimushetkellä. Tilanne voi olla toisin vuoden tai kahden päästä, sillä monet silmäsairaudet ovat luonteeltaan sellaisia että ne voivat ilmaantua vasta vanhemmalla iällä. Esimerkkinä vaikkapa PRA, joka voi puhjeta koiralle jopa yli kymmenvuotiaana. |
| Koodi | Status | Havainto, minkä osalta terve / sairas / löydöksiä |
| J1 | terve | Ei HC-, PRA- tai RD-muutoksia |
| J10 | terve | Muita silmämuutoksia, tarkemmin määrittelemättömiä |
| J110 | terve | Muut luomisairaudet |
| J111 | sairas | Entropion |
| J111 | terve | Entropion |
| J112 | sairas | Ektropion |
| J112 | terve | Ektropion |
| J113 | sairas | Eversio palp.III |
| J113 | terve | Eversio palp.III |
| J114 | sairas | Cilia aberranta |
| J114 | terve | Cilia aberranta |
| J120 | terve | Muu morbi organorum lacrimalium |
| J121 | sairas | Keratoconjunctivitis sicca |
| J121 | terve | Keratoconjunctivitis sicca |
| J130 | terve | Muut sarveiskalvomuutokset |
| J131 | sairas | Perinnöllinen keratitis |
| J131 | terve | Perinnöllinen keratitis |
| J140 | terve | Muu morbi iridis, -uveae |
| J141 | sairas | Membrana pupillaris persistens |
| J141 | terve | Membrana pupillaris persistens |
| J150 | terve | Muut mykiömuutokset, ei perinnölliset |
| J1500 | terve | Täysin samentunut mykiö, ei perinnöllinen |
| J151 | terve | Ei perinnöllistä harmaakaihia |
| J151 0 | terve | Ei perinnöllistä harmaakaihia, tulkinnanvarainen |
| J1511 | sairas | HC, posterior polaarinen kaihi, lievä pistemäinen |
| J1511 | sairas | HC, posterior polaarinen kaihi, selvä kolmiomainen |
| J1511 | sairas | HC, posterior polaarinen kaihi, laaja-alainen |
| J1511 | sairas | HC, posterior polaarinen kaihi |
| J1512 | sairas | HC, mykiön muiden osien kaihi, lievä |
| J1512 | sairas | HC, mykiön muiden osien kaihi, huomattava |
| J1512 | sairas | HC, mykiön muiden osien kaihi, laaja |
| J1512 | sairas | HC, mykiön muiden osien kaihi |
| J1513 | sairas | HC, totaalisesti samentunut mykiö |
| J152 | sairas | Luxatio lentis |
| J152 | terve | Luxatio lentis |
| J160 | terve | Muut morbi corporis vitrei |
| J161 | sairas | PHTVL/PHPV lievä, vanha asteikko |
| J161 | sairas | PHTVL/PHPV huomattava, vanha asteikko |
| J161 | sairas | PHTVL/PHPV laaja, vanha asteikko |
| J162 | terve | PHTVL/PHPV |
| J162 0 | terve | PHTVL/PHPV tulkinnanvarainen |
| J162 | sairas | PHTVL/PHPV aste 1 |
| J162 | sairas | PHTVL/PHPV aste 2 |
| J162 | sairas | PHTVL/PHPV aste 3 |
| J162 | sairas | PHTVL/PHPV aste 4 |
| J162 | sairas | PHTVL/PHPV aste 5 |
| J162 | sairas | PHTVL/PHPV aste 6 |
| J170 | terve | Verkkokalvolöydökset tarkemmin määrittelemättömät |
| J171 | terve | PRA |
| J171 0 | terve | PRA, perifeerinen, tulkinnanvarainen |
| J171 | sairas | PRA, perifeerinen |
| J172 | sairas | CPRA |
| J172 | terve | CPRA |
| J172 0 | terve | CPRA |
| J173 | sairas | RD |
| J173 | terve | RD |
| J173 | sairas | multifokaali-RD |
| J173 | sairas | generelli-RD |
| J174 | terve | CEA |
| J174 | sairas | CRD CEA |
| J174 | sairas | coloboma CEA |
| J174 | sairas | ablatio retinae CEA |
| J174 0 | terve | tulkinnanvarainen CEA |
| J180 | terve | Muut morbi bulbi oculi |
| J181 | terve | Glaucoma |
| J181 | terve | kulma epänormaali Glaucoma |
| J181 | terve | koh. paine Glaucoma |
| J181 | sairas | Glaucoma |