Hooyah!
Eräs ystäväni muisteli lippukuntalehden haastattelussa vartioajan mukavimpiin juttuihin kuuluneen sen, että retkille lähdettiin hyvin nopealla päätöksellä. Itsekin muistan istuskelleeni syljeskelemässä R-kioskin edessä kun joku tokaisi "lähdetäänkö metsään". Viiden minuutin sisällä kukin oli polkemassa kotiinsa ja palasimme samaan paikkaan alle tunnissa. Metsäretki voi alkaa.
Aku Ankalla on tapana huomauttaa veljenpojilleen jatkuvasti kuinka entisaikoina olosuhteet olivat paljon vaikeammat mutta silti pärjättiin ja paljon paremmin. Jos tunnistat itsestäsi samanlaisia piirteitä mutta ymmärrät vitsin, olet juuri oikeassa paikassa.
Tuomenmarjat on paikka ja tilaisuus näyttää vielä kerran, että kyllä mekin osaamme. Siinä sivussa saa sanoa mitä sylki suuhun tuo niin partioliikkeestä yleensä kuin yksittäisistäkin tapauksista. Tuomenmarjoilla on pieni suoritusohjelmansa, joka keskittyy osallistumiseen ja vartiomuistojen lämmittämiseen. Todellisille jäärille, meillä on vielä pieni yllätys..
|
Elämä on seikkailuista suurin sille joka elää uskaltaa ja tiedän että meillä jokaisella onnen avaimet on taskussaan. - Mamba |
En ole koskaan nähnyt villin eläimen säälivän itseään lintu putoaa kuolleeksi jäätyneenä oksaltaan koskaan tuntematta sääliä itseään kohtaan - D.H. Lawrence |
miäs tarvitsee yksinäisyyttä josta syntyy voima antaa lähimmäisille, rakkaus elämään - kaikenlainen 'ittekseen' oleilu rauhoittaa; hiljentää; kohina vain käy kun akut latautuu. - P. Olanterä |
Tuomenmarjat on perusvaeltajuutta seuraava ikäkausi ja vaeltajaryhmä, jonka jäsenet toimivat itsenäisesti vanhanajan eräperinteitä ja vartioaikaa kunnioittaen. Tuomenmarjoihin kuuluminen ei ole este muihin vaeltajaryhmiin kuulumiselle.
Tuomenmarjoihin voi liittyä kuka tahansa kunnon naavaparta, joka vastaa omasta mielestään allaolevaa kuvausta:
|
|
Hän on vähintään 21-vuotias ja on ollut partiossa kymmenisen vuotta. Hän on toiminut jo muutaman vuoden johtajatehtävissä. Hän nauttii omien henkisten ja fyysisten rajojensa löytämisestä, eikä kymmenen tiekilometrin päivähaikki riitä.
Hän jaksaa väkertää nuotion sateesta huolimatta ja osaa soveltaen rakentaa itselleen tilapäismajoitteen missä vain. Hän ylittää reitille sattuvan vesistön omin virityksin, uiden tai kahlaten lahkeiden kastumista pelkäämättä.
Tuomenmarja on henkisesti niin vahva, että hän pystyy myöntämään jos ei onnistukaan täyttämään alkuperäisiä tavoitteita. "Pystyssä pysyvä" ei vastaa hänen mielestään "toimivaa" ja hän tuntee ylpeyttä aikaansaannoksistaan. Hän uskaltaa nostaa kädet lanteilleen ja sanoa: "Kyllä kehtaa sanoa, notta moomma ton tehnyt."