Tietotekniikan lyhyt historia |
|
| n. 5000 e.a.a |
ensimmäinen yleiseen laskentaan tarkoitettu laite, helmitaulu, kehitetään Aasiassa |
| n. 400 e.a.a |
Intialainen Pingala kehittää binäärilukujärjestelmän johon nykyisten tietokoneiden toiminta perustuu |
| 1642 | Blaise Pascal kehittää yhteenlaskukoneen |
| 1666 | Gottfried Leidniz esittelee binääriluvut länsimaissa |
| 1801 | Ranskalainen Joseph-Marie keksii automaattisen kutomakoneen joka käyttää reikäkortteja |
| 1820 | Charles de Colmar suunnittelee ensimmäisen mekaanisen nelilaskimen, aritrometrin |
| 1822 | Charles Babbage esittelee Difference Engineksi nimetyn differentiaaliyhtälöiden laskentaan suunnitellun laskimen |
| 1833 | Charles Babbage suunnittelee analyysikoneen jonka toimintaperiaate muistuttaa tietokoneiden toimintaperiaatetta |
| 1854 | George Boole esittelee artikkelissaan perusteet logiikan kaavojen matemaattiseen käsittelyyn |
| 1868 | Charles Sholes kehittää qwerty-näppäimistön kirjoituskoneisiin. Näppäimet oli asetettu niin eri puolille näppäimistöä niin, että kirjasinvarret eivät jumiutuisi helposti. Tietokoneiden näppäimistö perustuu qwerty-näppäimistöön. |
| 1888 | Itävaltalainen kasvitieteilijä Friedrich Reinitzer löytää nestekiteet. |
| 1890 | Yhdysvaltain väestönlaskennan tiedot käsitellään Herman Hollerithin kehittämän reikäkortteja käyttävän tietokoneen avulla. |
| 1896 | Herman Hollerith perustaa Tabulation Machine Comppanyn joka alkaa valmistaa ja myydä reikäkorttikoneita. TMC:stä kehittyy myöhemmin yksi nykypäivän suurimmista tietotekniikka yrityksistä. |
| 1897 | Karl Brown kehittää katodisädeputken joista myöhemmin valmistetaan näyttöjä |
| 1929 | Vladimir Zworykin patentoi kineskoopin, josta kehittyy televisio |
| 1936 | Alan Turing esittää tietokoneen mallin, Turingin koneen |
| 1939 | Yhdysvaltain Piilaakso saa alkunsa, kun William Hewlett ja David Packard perustavat Hewlett-Packardin. |
| 1941 | Konrad Zuse rakentaa ensimmäisen elektronisen tietokoneen, Z3:n. |
| 1943 | Englantilaista Colossus I tietokonetta käytetään murtamaan saksalaisten Enigma-salauskoodin |
| 1945 | John von Neuman esittelee tietokoneiden arkkitehtuurin, joka on käytössä vielä nykyisinkin
Grace Hopper kirjaa maailman ensimmäisen tietokone bugin Ensimmäinen yleiskäyttöinen ohjelmoitava tietokone, ENIAC otetaan käyttöön. Se on myös ensimmäinen tietokonejoka käyttää elektroniputkia releiden sijaan. |
| 1948 | William Shockley, John Bardeen ja Walter Brattain keksivät transistorin joka korvaa epäluotettavat tyhjiöputket |
| 1949 | ENIACin seuraaja EDVAC rakennetaan. Se on ensimmäinen tietokone, joka käyttää magneettinauhaa tiedon tallentamiseen |
| 1950 | IBM alkaa valmistaa tietokoneita ja siitä tulee aikanaan maailman suurin tietotekniikkayritys. |
| 1952 | Grace Hopper kehittää ensimmäisen tietokonekielen kääntäjän, joka mahdollistaa helpon ohjelmoinnin. |
| 1953 | IBM 726 on ensimmäinen kaupallisessa levityksessä oleva nauha-asema. Se pystyi tallentamaan 100 merkkiä tuumaa kohti ja kykeni lukemaan 75 tuumaa sekunnissa. |
| 1955 | AT&T Bell Laboratories rakentaa ensimmäisen täysin transistoripohjaisen tietokoneen |
| 1956 | IBM rakentaa ensimmäisen kaupallisen kiintolevyn, 305 RAMACin. Sen 50:lle levylle, joista jokainen oli halkaisijaltaan yli puoli metriä, mahtui yhteensä 5Mt dataa. Laite oli kahden keskikokoisen jääkaapin kokoinen ja painoi noin tonnin |
| 1958 | Jack Kilby Texas Instrumentissa kehittää ensimmäisen integroidun piirin eli mikropiirin. |
| 1959 | Grace Hopper luo ensimmäisen yleiskäyttöisen ohjelmointikielen, COBOLin (COmmon Business Oriented Language). |
| 1962 | Virtuaalimuisti kehitetään ja ensimmäinen tietokone peli, Spacewar!, ohjelmoidaan. |
| 1963 | Douglas Engelbart kehittää tietokonehiiren ja ASCII koodi kehitetään |
| 1964 | Amerikkalaisprofessorit John Kemeny ja Thomas Kurz kehittävät Basic-ohjelmointikielen |
| 1967 | IBM:llä työskennellyt Alan Shugart kehittää 8 tuuman levykkeen. |
| 1968 | Douglas Engelbart esittelee ensimmäisen verkkosovelluksen hyperlinkkeineen
RCA rakentaa ensimmäisen kokeellisen nestekidenäytön. |
| 1969 |
AT&T Laboratoriesin ohjelmoijat Kenneth Thompson and Dennis Ritchie
kehittävät UNIX- käyttöjärjestelmän.
AMD perustetaan. AMD:stä tulee aikanaa Intelin pahin kilpailija PC-prosessorimarkkinoilla. |
| 1970 | James T. Russel patentoi cd-levyn |
| 1971 | Intel julkistaa maailman ensimmäisen mikroprosessorin, 4004:n. |
| 1972 | Intel julkistaa ensimmäinen 8-bittinen mikroprosessorin - 8008
Xerox luo ensimmäisen graafisen käyttöjärjestelmän, Alton. |
| 1973 | Ensimmäinen nykyaikainen kiintolevy, IBM 3340 "Winchester", näkee päivänvalon. |
| 1974 | Yhdysvalloissa päätetään, että kaikki puolustushallinnon Arpanet-verkkoon liitetyt tietokoneet alkavat käyttää yhteistä 'kieltä'. Arpanetistä kehittyy myöhemmin maailmanverkko Internet. |
| 1975 | Amerikkalainen Micro Instrumentation and Telemetry Systems julkistaa ensimmäisen kaupallisen mikrotietokoneen Altair 8080:n.
Digital Research esittelee CP/M-käyttöjärjestelmän |
| 1976 |
Zilog julkistaa Z80-prosessorin, MOS Technologies 6502-prosessorin ja Apple I ilmestyy
Shugart Associates esittelee 5,25 tuuman levykkeen |
| 1977 |
Amerikkalaisopiskelijat Stephen Wozniak ja Steve Jobs perustavat Applen,
josta tulee mikromarkkinoiden ensimmäinen jättimenestys
Apple II ja Commodore PET esitellään |
| 1978 | Intel esittelee ensimmäisen 16-bittisen 8086-prosessorin |
| 1979 | Internetin ensimmäiset keskusteluryhmät perustetaan Yhdysvalloissa |
| 1980 |
Motorola esittelee 16-bittisen 68000-prosessorin ja Apple ottaa sen
käyttöön koneissaan
Kanadalainen Commodore julkistaa VIC-20:n, josta tulee ensimmäinen laajalle levinnyt kotimikro Sony tuo markkinoille 3,5 tuuman levykkeen. |
| 1981 | IBM julkistaa IBM PC:n, koneen MS-DOS käyttöjärjestelmän toimittaa Microsoft
Xerox kehittää maailman ensimmäisen graafisella käyttöjärjestelmällä ja hiirellä varustetun tietokoneen Adam Osborne saa valmiiksi ensimmäisen kannettavan tietokoneen, Osborne I:n (paino 24 paunaa) |
| 1982 | Intel esittelee 16-bittisen 80286-prosessorin
Commodoren julkistama Commodore 64 valloittaa kotitietokonemarkkinat |
| 1983 |
Compaq esittelee ensimmäisen PC-kloonin
IBM esittelee 10Mt:n kiintolevyllä varustetun IBM XT tietokoneensa Midi-standardi kehitetään Apple julkistaa ensimmäisen graafisella käyttöliittymällä varustetun tietokoneensa, Lisan, mutta se menestyy huonosti Radio Shack valmistaa ensimmäisen nestekidenäytöllä varustetun TRS-80-kotimikron |
| 1984 | Apple julkaisee Macintoshin josta tulee suurmenestys
Hewlett-Packard tuo markkinoille LaserJet -kirjoittimen, joka muodostuu miltei tulostimien teollisuusstandardiksi IBM julkaisee ISA väylän IBM AT-mikroissaan |
| 1985 | Microsoft julkaisee Windows 1.0-käyttöjärjestelmän
Intel esittelee 32-bittisen 80386-prosessorin NEC tuo markkinoille JC-1401P3A:n, ensimmäisen näytön joka kykenee käsittelemään montaa grafiikkatilaa ja näyttötarkkuutta Commodore julkistaa Amiga 1000 tietokoneen. Ilmestymisen aikoihin sen grafiikka- ja ääniominaisuudet olivat poikkeuksellisen hyvät. A1000 kykeni digitoimaan ääntä 28 kilohertsin näytteenottotaajuudella stereona ja ruudulle sai yhtä aikaa näkyville 4096 eri väriä. Prosessori oli Motorolan 68000/7 ja muistia oli 256 kilotavua. A1000:n myynti ei ottanut tuulta alleen ominaisuuksistaan huolimatta sillä ammattilaiset pitivät sitä liian lelumaisena konttorikäyttöön ja 3550$ hinta teki siitä liian kalliin kotikäyttöön. Sony ja Philips tuovat 550 Mt:n data-CD -levyn markkinoille Atari julkistaa ensimmäisen 16-bittisen Atari ST:n mallia 520ST Apple:n perustaja Steve Jobs jättää Apple:n ja perustaa NeXT Inc:in |
| 1986 |
Apple tuo markkinoille Macintosh Plussan ja Laserwriter Plussan. Ne yhdessä luovat pohjan desktop publishing -konseptille
David Miller AT&T Bell Labsilta patentoi optisen transistorin. |
| 1987 | Microsoft julkistaa Windows 2.0 käyttöjärjestelmän ja IBM:n kanssa
OS/2 käyttöjärjestelmän joka mahdollistaa todellisen moniajon
Apple Julkaisee Macintosh II:n. Macintosh II sisälsi keskusyksiköstä erillään olevan värinäytön ja oli PC-mikrojen lailla laajennettavissa IBM esittelee PS/2-malliston joka tekee 3,5" levyasemasta ja VGA:sta standardeja IBM mikroissa Sybase julkistaa ensimmäisen asiakas-palvelin -arkkitehtuurin relaatiotietokannoille Commodore julkaisee Amiga 500 ja 2000 koneet. Amiga 500:n etuna A1000:een verratuna oli muun muassa 512kt:vuun laajennettu muisti ja selvästi halvempi hinta ja olikin suunnattu kotimikromarkkinoille (jossa se menestyykin erinomaisesti) kun taas A2000 malli oli enemmän suunnattu ammattikäyttöön ja tarjosi A500:sta paremman laajennettavuuden. Motorola esittelee 68030-prosessorin (32bit, 20MHz) IBM kehittää MCA-väylän ja vaatii sen käytöstä lisenssimaksuja. MCA jääkin lähinnä IBM:n yksinoikeudeksi. |
| 1988 | Steve Jobs julkistaa NeXT-tietokoneen joka ei menesty (hinta 6500$) mutta
se sisälsi merkittäviä teknisiä innovaatioita
kuten magneto-optisen levyasema, sisäänrakennetun digitaalisen signaali
prosessorin joka mahdollisti puheentunnistuksen ja objekti(olio)-keskeisen ohjelmointikielen helpottamaan
ohjelmointia. NeXT:tin käyttöjärjestelmänä toimi Unix-varianttiin perustuva objekti-pohjainen
DisplayPostscriptillä X-ikkunointijärjestelmän sijaan varustetuttu NextStep.
OS/2 päivittyy 1.1 versioon joka toi mukanaan Presentation Manager -grafiikka laajennuksen. Sovellusohjelmat vain puuttuivat ja kirjoittimissa tuettiin vain IBM:n omaa matriisikirjoitinta. PC-kloonivalmistajat esittelevät EISA-standardin kilpailemaan IBM: MCA:n kanssa ja välttääkseen IBM:n MCA:n käytöstä veloittamat lisenssimaksut. EISA tukee myös ISA kortteja. Commodore julkaisee A2000 parannellun mallin lisäten videokorttipaikan, lisää videoliitäntöjä sekä parannellun 1.3 version workbench käyttöjärjestelmästä. USA:ssa julkaistiin 68020/14 turbokortilla ja 52Mt SCSI kiintolevyllä varustettu A2500. |
| 1989 | Intel esittelee 80486-prosessorin
OS/2 1.2 ilmestyy sisältäen uuden HPSF-tiedostojärjestelmän, käynnistä -valikon sekä laajemman laitetuen. Vaikka sovelluksia alkoi hitaasti ilmestyä OS/2:n myynti ei saanut kaipaamaansa lisäpotkua. Motorola esittelee 68040-prosessorin (32bittinen, 25MHz, FPU, cache) mutta levitys viivästyy vuoteen 1991 teknisten ongelmien takia. |
| 1990 | Microsoft julkistaa Windows 3.0-käyttöjärjestelmän.
Versio sisälsi mm. tuen 16 bittisen grafiikalle, täyden tuen 386-mikroille sekä
suuren määrän järjestelmän hallintaa helpottavia sovelluksia (mm.
Program manager, File manager ja Print manager). Samalla Microsoft
julkaisi täysin uudelleen suunnitellut ohjelmistojen kehitys työkalut (SDK)
joka helpotti merkittävästi sovellus kehittäjien työtä. Sovellus
ohjelmien saatavuuden lisääntyminen kasvatti merkittävästi Windows
käyttöjärjestelmien suosiota sekä kuluttaja että yritys markkinoilla.
kannettavien mikrojen PCMCIA -standardi julkistetaan IBM ja Microsoft ajautuvat välirikkoon. IBM jatkaa yksin OS/2:n kehitystä Microsoftin keskittyessä Windowsiin Tim Berners-Lee kehittää HTML-kielen (HyperText Markup Language) internetin www-sivuja varten. Commodore julkistaa A3000 tietokoneen. A3000:nessa oli 2Mt muistia, 68030/16 (myöhemmin 68030/25) prosessori ja uusittu WorkBench 2.0 käyttöjärjestelmä. A3000:sta julkaistiin myös A3000T tornimalli. |
| 1991 | Suomalainen Linus Torvalds kehittää Linuxin ytimen Intel 386
-prosessorille. Hän toimittaa ohjelman lähdekoodin vapaaseen levitykseen internetin kautta.
Sound Blaster Pro valloittaa PC-äänikorttimarkkinat. IBM ja Apple käynnistävät yhteistyön, jonka painopiste on PowerPC-prosessorin kehityksessä yhdessä Motorolan kanssa Commodore julkaisee Amiga 500+ tietokoneen. Uudistuksia oli Amiga 500:sta suurempi muisti ja uudistetut oheispiirit Microsoft julkistaa MS-DOS 5.0:n ja perustaa Visual Basic -tuoteyksikön Borland ostaa Ashton-Taten. Kauppahinta on 400 miljoonaa dollaria. Apple julkistaa QuickTime-ohjelman, joka on tarkoitettu videotuotantoon Macilla. Se on vieläkin alan standardi. Yhtiö julkistaa PowerBook- sylimikromalliston. |
| 1992 |
IBM julkaisee 32-bittisen OS/2 2.0:n. Vaikka se oli teknisesti Windowsia edellä se ei menestynyt yhtä hyvin. Commodore julkistaa Amiga 600 tietokoneen. A600 oli toteutettu pintaliitoskomponentein hinnan ja koon pienentämiseksi ja sisälsi uutuutena PCMCIA korttien käyttömahdollisuuden. Commodore julkistaa Amiga 4000 tietokoneen. Se oli varustettu 68040/25 prosessorilla ja uudella AGA-grafiikkapiiristöllä (Advanced Graphical Architecture) joka tuki 256:ta yhtäaikaista väriä ja 16.7 värin palettia sekä uutta Ham-8 näyttötilaa joka mahdollisti 256.000 yhtäaikaista väriä ruudulla. A4000:n mukana julkaistiin myös AmigaOS 3 joka sisälsi mm. tuen PC:n HD levykkeille, maakohtaiset asetukset ja tehostuneen levyjärjestelmän kansainvälisellä merkkituella. Ensimmäinen tappiollinen vuosi IBM:n historiassa. 64 miljardin dollarin myynti tuo 564 miljoonan dollarin tappion. IBM julkistaa PowerPC 601 -prosessorin yhdessä Motorolan ja Applen kanssa. Apple siirtyy käyttämään PowerPC prosessoreita tietokoneissaan. Apple julkistaa Newton-käsimikron eli pda:n (personal digital assistant). Pääjohtaja John Sculley esittelee lempilapsensa arkielämän apurina, ja media rummuttaa uutuutta. Laite ei kuitenkaan käy kaupaksi. VESA -järjestö julkistaa VLB -väylästandardin, se jää tosin 486-mikrojen kuriositeetiksi Intel julkaisee PCI-väylästandardin, se korvaa aikanaan kaikki aiemmat väylästandardit (ISA, MCA, EISA ja VLB) Maailman ensimmäinen digitaalinen matkapuhelinverkko otetaan käyttöön Suomessa Microsoft julkaisee Työryhmä-Windows 3.1-käyttöjarjestelmän. Merkittävimpiä uudistuksia oli tuki P2P- ja työryhmäverkoille lisäten merkittävästi käyttöjärjestelmän suosiota varsinkin yrityskäytössä. Win 3.1 sisälsi myös Video for Windows videon katselu ohjelman. Commodore julkaisee kotikäyttöön suunnatun A1200-tietokoneen. A1200 oli varustettu uudella piirisarjalla, AGA-grafiikkapiirillä, PCMCIA-korttipaikalla ja 68020 prosessorilla. |
| 1993 | Microsoft julkistaa Windows NT 3.1 -käyttöjärjestelmän.
NT 3.1 oli täysin 32-bittinen ja ei kykeni käynnistymään itsenäisesti
(muut windowsit tarvitsivat MS-Dos käyttöjärjestelmän alleen). Uusia
ominaisuuksia oli mm. NTFS tiedostojärjestelmän, tuki moniprosessori
järjestelmille. NT 3.1 oli myös merkittävästi vakaampi ja suojatumpi
käyttöjärjestelmä kuin tavalliset Windows käyttöjärjestelmät.
ISA väylään kehitetään plug and play -määritys Parannetut PCI 2.0- ja PCMCIA -standardit julkistetaan Intel julkistaa Pentium-prosessorin, jossa on 32 bitin rekisteri, 64 bitin dataväylä ja 4 gigatavua osoiteavaruutta. Vuoden lopulla Pentiumista paljastuu virhe liukulukulaskennassa, mikä johtaa myynnin keskeyttämiseen. Yhtiö lupaa vaihtaa kaikki vialliset piirit. PR-katastrofi maksaa Intelille noin 400 miljoonaa dollaria. |
| 1994 |
IBM julkistaa OS/2 3.0 Warp -käyttöjärjestelmän joka sisältää
ensimmäisenä käyttöjärjestelmänä täydellisen Internet tuen.
Microsoft julkistaa Windows NT 3.5 -käyttöjärjestelmän. Parannuksia oli tehty tietoturvaan, vakauteen ja ohjelmistotukeen (esim. Netware ja tulostus palvelin). Lisäksi 3.5 sisälsi tuen OpenGL-rajapinnalle ja 255 merkkiä pitkille nimille. NCSA:n supertietokonelaboratoriossa Mark Andreessen ja Eric Bina kehittävät graafisen hypertekstiselaimen Mosaicin. Andreessen lähtee NSCA:sta ja perustaa yhdessä Silicon Graphicsin aiemman toimitusjohtajan James Clarkin kanssa Netscape-yhtiön. Netscape julkistaa Navigator 1.0 -selainohjelma vallaten samalla selainmarkkinat itselleen. Novell ostaa WordPerfect-yhtiön. Kauppahinta on 850 miljoonaa dollaria. Novell ostaa myös Quattro Pro -taulukkolaskenta ohjelman Borlandilta. Kahden vuoden kuluttua molemmat myydään Corelille yhteensä 180 miljoonan dollarin hintaan. Amiga tietokoneistaan tunnettu Commodore-tietokonevalmistaja menee konkurssiin. Sen ostaa vuonna 1995 Escom, joka vuorostaan myy sen vuonna 1997 Gateway 2000:lle joka perustaa Amiga Internationalin. Digital julkistaa 64 bitin Alpha APX-risc-prosessorisarjan. Sen kellotaajuus on 300 MHz ja se kykenee suorittamaan miljardi käskyä sekunnissa. Internetin hallinto yksityistetään. Intelin prosessorit rikkovat 100MHz:n rajan. |
| 1995 | Microsoft julkaisee Windows NT 3.51:n. Merkittävimpänä
uudistuksena oli tuki tulevalle Windows 95 käyttöjärjestelmälle ja sen
verkkoasennukselle. Lisäksi parannuksia oli tehty palvelinten asiakas
käyttäjä lisenssien hallintaan ja mahdollisuus kaukokäynnistää järjestelmä.
Microsoft esittelee 32-bittisen Windows 95 käyttöjärjestelmän. Se sisälsi edeltäjiään merkittävästi helppokäyttöisemmän, toimivamman ja monipuolisemman käyttöliittymän jonka lisäksi yhteensopivuutta ja laitteistotukea oli merkittävästi parannettu. Järjestelmä sisälsi myös monia uudistuksia kuten sisäänrakennetun tuen TCP/IP:lle ja Internetille, laitteistoasennusta helpottavan Plug and Play ominaisuuden sekä laitteistoriippumattoman DirectX ohjelmointirajapinnan. Epävakaudestaan ja muista ongelmistaan huolimatta käyttöjärjestelmä saavutti suursuosion sekä kuluttajien että yritysten keskuudessa. Internet on levinnyt kenen tahansa modeemin omistajan arkipäiväiseen käyttöön Intel julkistaa Pentium Pro-prosessori perheen. Pro mallisto oli erityisesti optimoitu 32-bittisille ohjelmille ja Pro:ssa oli integroitu L2-tason välimuisti prosessorin varsinaisen välimuistin lisäksi. IBM ostaa Lotus-yhtiön. Kauppahinta on 4,5 miljardia dollaria. Lotuksesta tulee IBM:n itsenäinen yksikkö Microsoft julkistaa Office 95:n Power Computing toimittaa ensimmäiset Mac-kloonit PCI standardin paranneltu 2.1-versio julkistetaan PCMCIA:n parannettu PC Card-standardi julkistetaan Sun julkaisee laitteistoriippumattoman Java-ohjelmointikielen IBM julkistaa OS/2 4.0 käyttöjärjestelmän. Uusia ominaisuuksia olivat OpenGL- ja Java-tuki sekä Java Virtual Machine, jolla Java-sovellukset toimivat selaimesta riippumatta. Mukana oli myös puheentunnistukseen perustuva VoiceType Dictation -järjestelmä jolla tietokonetta saattoi ainakin periaatteessa käyttää puheohjatusti. USB 1.0 Standardi esitellään. USB laitteet alkavat tosin yleistyä vasta vuoden 1998 aikana. Liitännästä tekee erikoisen se että USB laitteita voidaan poistaa ja kytkeä PC:tä sammuttamatta sekä se BIOS ja käyttöjärjestelmä tunnistaa ne lennossa. USB laitteet eivät myöskään vaadi yksilöllisiä IRQ- ja DMA-resurseja ja USB-väylä kykenee toimittamaan laitteille virtaa aina 500mA asti joten ne eivät välttämättä tarvitse omaa erillistä virtalähdettä. USB:n 1.0 ja 1.1 versiot kykenevät 12 Mb/s tiedonsiirtonopeuksiin. Applen 80-luvun lopulla kehittämästä FireWire-väylästä kehitetään virallinen kansainvälinen standardi: IEEE-1394. FireWire sisältää samat ominaisuudet kuin USB, mutta toisin kuin USB joka suunniteltiin helpoksi tavaksi liittää hitaita ja keskinopeita oheislaitteita tietokoneeseen, FireWire on suunniteltu alusta alkaen nopeiden ja aikakriittisten laitteiden väyläksi. FireWire tarjoaa 100, 200 ja 400 Mb/sek nopeuksia ja soveltuu täten erinomaisesti esim. digitaalisen videokuvan siirtoon. FireWiren Suurin valtti USB:hen verrattuna on kuitenkin se ettei se tarvitse tietokonetta toimiakseen vaan FireWire laitteet voivat keskustella keskenään kunhan ne tukevat toistensa tarjoamia palveluja. |
| 1996 | AGP 1.0 väylästandardi kehitetään vastaamaan uusien näytönohjainten
tiedonsiirto tarpeisiin
Microsoft julkistaa Windows CE-käyttöjärjestelmän kämmenmikroille Microsoft julkistaa Windows NT 4.0 käyttöjärjestelmän. Uudistuksina oli toiminnaltaan Windows 95:n kaltainen käyttöliittymä, järjestelmänhallinnan kehittynyt tuki, tehtävän hallinta, käyttäjän ympäristön kehittynyt hallinta -profiilit, järjestelmäkäytäntöjen editori, oletuskäyttäjän ja kaikkien käyttäjien yhteiset asetukset sekä internet-tuki. Rendition aloittaa 3D vallankumouksen Verite 1000 3D-kiihdytinpiirillään. Vaikka se ei ollutkaan ensimmäinen 3D-kiihdytinpiiri se oli ensimmäinen jolle julkaistiin sitä tukevia ja sen ominaisuuksia hyödyntäviä pelejä, ensimmäisten joukossa Quake 3D-räiskintä. Veriten suurin edistysaskel oli sen bilineaarinen suodatus, jossa pikselien väriarvot määritellään tekstuurin ympäröivien pikseleiden värien keskiarvona. Lopputulos vähensi nerkittävästi grafiikan rakeisuuta, kun kappaleiden pinnat eivät näyttäneet enää koostuvan legopalikoista. Nokia julkistaa maailman ensimmäisen käsimikro-matkapuhelin yhdistelmän Communicator 9000:n. Se valitaan MikroPC:n vuoden tietoliikennetuotteeksi. Apple ostaa Steve Jobsin omistaman NeXTin ja Steve Jobs palaa Applen johtoon 3Dfx tunkeutuu 3D-näytönohjainmarkkinoille julkaisemalla 4Mt:n muistilla varustetun Voodoo 1 (PCI) -näytönohjaimen ja sille suunnitellun Glide 3D rajapinnan. Voodoo poikkeaa kilpailijoistaan siinä että se ei sisällä lainkaan 2D-toimintoja ja vaatii rinnalleen 2D-näytönohjaimen. Glide saavuttaa suurta suosiota pelaajien keskuudessa koska sen pelit ovat näyttävämpiä ja nopeampia kuin DirectX-kilpailijansa. Useat pelit päivitettiinkin tukemaan Glide rajapintaa jollei niillä sitä jo ollut. |
| 1997 | Intel julkistaa MMX-multimedia käskyillä terästetyt Pentium-prosessorit.
Intel julkistaa Pentium II -prosessoriperheen. Pentium II yhdisti Pentium Pro:n ja MMX:n ominaisuudet ja ne käyttivät entisestä poiketen Slot kantaa Socket kannan sijaan. Ensimmäiset PII:set toimivat 233Mhz:n taajudella. AMD julkistaa AMD-K6 prosessoriperheen Amiga international alkaa myöntää lisenssejä muille laitevalmistajille avaten Amiga-markkinat klooninvalmistajille ja vaihtaa nimekseen Amiga Inc. Microsoft alkaa suunnata investointeja sähköiseen joukkoviestintään. Yhtiö ostaa WebTV:n yli 400 miljoonan dollarin hintaan. Compaq ostaa Tandem Computersin kolmella miljardilla dollarilla Phase5 tuo markkinoille ensimmäiset Amiga PowerPC emolevyt. IBM lopettaa OS/2-käyttöjärjestelmän kehittämisen DVD -standardi julkaistaan. DVD levyn suurimpia etuja ovat suuri kapasiteetti (4,7 Gt - 18,8 Gt). DVD korvaakin vähitellen vanhat VHS kasetit. DVD-laitevalmistajien välinen standardi riita (DVD-RAM, DVD -R, DVD-R/W, DVD+R, DVD+R/W) hidastaa DVD asemien (varsinkin polttavien) käytön yleistymistä tietokoneineissa vielä vuosia eteenpäin. |
| 1998 | Microsoft julkistaa Windows 98-käyttöjärjestelmän. Versio paransi
hieman käyttöjärjestelmän vakautta ja toimivuutta sekä
lisäsi tuen uusille teknologioille kuten USB:lle ja DVD-levyjen lukemiselle. (USB tuki oli
kyllä tuotu Win
95:teenkin OSR 2.1 päivityksellä, mutta toimivuus kuitenkin oli epävarmaa ja
laitetuki olematonta).
3Dfx julkaisee Voodoo 2 (PCI) 3D-näytönohjaimen. Tämän 8 tai 12 Mt:n muistilla varustetun 3D -näytönohjaimen erikoisuutena oli SLI -tekniikka joka mahdollisti kahden Voodoo 2 näytönohjaimen kytkemisen rinnakkain käytännössä tuplaten 3D laskentatehon. Intel julkistaa palvelimille ja raskaaseen ammattikäyttöön suunnatun Pentium II Xeon prosessorin. Compaq ostaa Digital Equipment Corporationin aikansa suurimmassa yrityskaupassa tehden Compaqista maailman toiseksi suurimman tietokoneyrityksen. Kauppahinta oli 9,6 miljardia dollaria. NVIDIA julkaisee 16Mt:n muistilla varustetun TNT (AGP) näytönohjaimen. American Online (AOL) ostaa Netscapen, jolloin sen Netcenter-verkkopalvelu siirtyy AOL:lle. Kauppahinta on 4,2 miljardia dollaria. Palvelinohjelmistot ja muut järjestelmätuotteet siirtyvät Sun-yhtiölle. |
| 1999 | Microsoft julkistaa Windows 98SE (second edition) käyttöjärjestelmän.
Versio ei tuonut mullistavia muutoksia edeltäjäänsä verrattuna mutta
paransi hieman toimivuutta ja vakautta sekä tarjosi muutamien uusien
multimedia ominaisuuksien lisäksi mahdollisuuden jakaa
internet yhteys muiden verkossa olevien koneiden kanssa.
NVIDIA julkaisee 32 Mt:n muistilla varustetun TNT 2 (AGP) näytönohjaimen 3Dfx julkaisee 16 Mt:n muistilla varustetun Voodoo 3 (AGP) näytönohjaimen. AMD julkaisee AMD Athlon prosessorin. Prosessori sisältää laajennetun 3DNow!+ nimellä tunnetun käskykannan ja sen ensimmäiset versiot toimivat 500MHz:n taajuudella. Intel julkistaa Pentium III prosessorin. Prosessori sisältää uuden 70: käskyn SSE käskykannan ja sen ensimmäiset versiot toimivat 450 ja 500 MHz:n taajuudella. Intel julkistaa Celeron halpaprosessorin sekä ammatti- ja palvelin käyttöön suunnatun Pentium III Xeon prosessorin. NVIDIA julkaisee 32Mt:n DDR muistilla varustetun GeForge256 näytönohjaimen. |
| 2000 | Microsoft julkistaa Windows 2000 käyttöjärjestelmän.
Käyttöliittymää ja sen ulkoasua oli entisestään parannettu ja laitetukea
sekä yhteensopivuutta oli laajennettu merkittävästi. Uusia ominaisuuksia oli
mm. Aktiivihakemisto palvelu ja IntelliMirror hallintaohjelmisto.
Ultra DMA/66-määritys nostaa ide liitännän maksimisiirtonopeuden 66 Mt/s. 3Dfx julkaisee Voodoo 4 ja Voodoo 5 näytönohjaimet. Voodoo 4 kortit sisälsivät 32 Mt ja Voodoo 5 kortit 64 tai 128 Mt DDR muistia. NVIDIA julkaisee GeForge 2 näytönohjaimen. Intel julkistaa Celeron II halpaprosessorin ja AMD vastaa julkaisemalla Duron halpaprosessin AMD:n Thunderbird prosessorit ylittävät ensimmäisinä Gigahertsin rajan. Ensimmäiset DDR-muistia tukevat emolevyt tulevat markkinoille Creative ostaa konkurssiin menneen kilpailijansa Aurealin. PCI-SIG järjestö hyväksyy palvelimiin suunnatun PCI väylän seuraajan PCI-E 1.0 väylästandardin. Standardi tarjoaa kaksi nopeutta : PCI-E 66 ja PCI-E 133 ollen 4 ja 8 kertaa nopeampia kuin PCI (PCI : 33MHz, 32b, 133Mt/s - PCI-E 66 : 66MHz, 64b, 533Mt/s). PCI-E on myös suunniteltu taaksepäin yhteensopivaksi PCI väylän laitteiden kanssa. Microsoft julkistaa Windows Me (Millenium Edition) käyttöjärjestelmän. Uudistukset keskittyivät lähes yksinomaan multimediaan ja ulkoasuun mutta muutamia uusia ominaisuuksia oli myös lisätty mm. mahdollisuus järjestelmän palauttamisen aiemmin tallettettuun tilaan. Intel julkaisee Pentium 4 (Willamette) suoritin sukupolven. Prosessori toimi aluksi 1,4 ja 1,5 GHz:n taajuudella ja sisälsi uuden 144 käskyn SSE2 multimediakäskykannan. Uuden suorittimen ensimmäiset emolevyt tukivat vain kalliita Rambus:in valmistamia RDRAM muisimoduuleja. Voodoo näytönohjaimistaan tunnettu 3Dfx itsenäisenä yhtiönä päättyy kun NVIDIA ostaa sen olennaiset osat ja patentit. Kaupan hinnaksi sovitaan noin 70 miljoonaa dollaria sekä miljoona NVIDIA:n osaketta arvoltaan noin 50 miljoonaa dollaria. Vuonna 1994 perustettu 3dfx oli aikanaan alansa pioneeri ja oli merkittävästi vaikuttamassa 3D-näytönohjainten kehitykseen. |
| 2001 |
Microsoft tekee nurkanvaltauksen konsolimarkkinoilla PC-tekniikkaan perustuvalla XBox konsolillaan. Xbox on varustettu Intelin 733MHz P3 prosessorilla, NVIDIAn näytönohjainpiirillä, DirectSound 3D-yhteensopivalla äänipiirillä, 64MtDDR muistilla DVD-asemalla, USB peliporteilla, 10Gt kiintolevyllä sekä verkkovalmiudella. Intel julkaisee palvelin ja ammatti käyttöön suunnatut Intel Xeon (4) prosessoriperheen. Apple julkaisee MacOS X-käyttöjärjestelmän. NVIDIA julkaisee GeForce3 näytönojainsarjan. AMD julkaisee Athlon XP prosessorimallistonsa sekä pääasiassa palvelin käyttöön suunnatun Athlon MP prosessorimallliston. Intel Julkaisee ensimmäisen 64-bittisen Itanium prosessorin. Ultra DMA/133 määritys nostaa ide liitännän maksimi nopeuden 133 Mt/s. Microsoft julkaisee Windows XP käyttöjärjestelmän. XP yhdistää vihdoinkin vuosien lupausten jälkeen 9X/Me ja NT/2000 käyttöjärjestelmien parhaat puolet. XP:stä on tehty kolme versiota : Home, Professional ja Server. XP Home:n myötä myös kotikäyttäjät pääsevät osallisiksi NT/2000 käyttöjärjestelmien vakaudesta ja luotettavuudesta sekä FAT -tiedostojärjestelmää luotettavammasta, kooltaan rajoittamattomasta ja turvallisemmasta NTFS -tiedostojärjestelmästä. Uusia ominaisuuksia XP:ssä on muun muassa mahdollisuus etävirittää tietokone, systeemi tiedostojen ylikirjoittamisen esto, sisäänrakennettu palomuuri, mahdollisuus käyttää samojen DLL-ohjelmakirjastojen useita versioita, mahdollisuus vaihtaa käyttäjää lennossa, kunnolliset etäkäyttöominaisuudet, saumaton tuki polttaville CD-asemille, kannettaville suunnattu tehokkaampi virranhallinta, sekä vanhemmat ajurit palauttava elvytys toiminto. Proffessionalissa on Home version ominaisuuksien lisäksi yrityksille hyödyllinen tiedostojen ja kansioiden salausmahdollisuus, sisäänrakennettu tuki useita suorittimia käyttäville järjestelmille, MS Windows -palvelinten ja järjestelmien tuki sekä monikielisyyden tuen. |
| 2002 | Intel siirtyy 0,13 mikronin tuotantoprosessiin Northwood
-prosessoreissaan ja alkaa käyttättää sisäkytkennöissä kuparia
alumiinin sijaan. Northwood sisältää myös kaksi kertaa enemmän L2
tason välimuistia kuin edeltäjänsä Willamette.
NVIDIA julkistaa GeForce4-näytönohjainsarjan. Ensimmäiset sarja(serial) ATA standardia hyödyntävät emolevyt ilmestyvät markkinoille. Sarja ATA:n kaapeli on ohut ja pyöreä joten se vie vanhoja IDE lattakaapeleita vähemmän tilaa koteloiden sisällä tehostaen tuuletuksen toimintaa sekä helpottaen laitteiston huoltoa ja asennusta. Sarja ATA:n liittimet ovat myös paljon edeltäjiään kapeampia. Ensimmäiset sarja ATA väylät kykenevät siirtämään 150Mt/s mutta nopeutta voidaan ajan myötä nostaa arviolta 600Mt/s. AMD siirtyy 0,13 mikronin tuotantoprosessiin Troughbred prosessoriensa myötä. AMD saavuttaa 2GHz kellotaajuuden Athlon XP 2400+:n (2 GHz) myötä . Intel julkaisee 64-bittisen Itanium II:n Kuluttajien luottamus Microsoftin tuotteiden turvallisuuteen horjuu toinen toistaan pahempien tietoturvaongelmien julkisuuteen tulon myötä. Microsoft joutuu jopa keskeyttämään useita ohjelmisto projektejaan löytääkseen ja paikkaillakseen jo julkaistuissa ohjelmissaan olevia tietoturva aukkoja. Intel julkistaa 3.06GHz:n Pentium 4 HT:n ja sammalla rikkoo 3GHz:n rajan. Prosessori sisältää Hyper-Threadingiksi kutsutun virtuaalisen moniprosessoinnin joka saa käyttöjärjestelmän näkemään prosessorin kahtena. Ominaisuus parantaa selvästi koneen suorituskykyä moniprosessorijärjestelmille suunnitelluissa säikeistetyissä ohjelmissa sekä ohjelmien moniajossa. Täysi tuki ominaisuudelle on Linux ja Windows XP käyttöjärjestelmissä . StarOfficen toimisto-ohjelmiston lähdekoodiin pohjautuvasta OpenOffice julkaistaan. Hymiö :-) täyttää 20 vuotta Amiga Inc. julkaisee pitkän tauon jälkeen uuden Amiga tietokonekokoonpanon - AmigaOne:n. Fujitsu Siemens joutuu vetämään markkinoilta arviolta 300 000 kiintolevyä jotka saattoivat valmistusvirheen takia ylikuumentua ja pahimmillaan polttaa koko tietokoneen. Operaation kustannuksiksi arvioidaan noin 83 miljoonaa euroa. Miljardin myydyn PC-mikron raja ylitetään. 2 miljardia ylitetään arvioiden mukaan jo vuonna 2008. ATI julkaisee Radeon 9700 Pro näytönohjaimen. Julkistus tulivat täytenä yllätyksenä NVIDIA:lle ja sen jo pitkään hallitsemille näytönohjainmarkkinoille sillä ATI:n lippulaiva oli niin teknologialtaan kuin suorituskyvyltään ylivoimainen NVIDIA:n GeForce 4 mallistoon verrattuna. |
| 2003 | Apple FireWire 800:n (IEEE1394b). FireWire 800 tarjoaa kaikkien
FireWire 400:n ominaisuuksien lisäksi kaksinkertaisen nopeuden vanhempaan
400:een (400MB/800MB), mahdollisuuden liittää jopa 100 metrin (4,5 m FW 400)
päässä olevia laitteita toisiinsa (tosin vain
valokuitukaapeleita käytettäessä) ja kykenee siirtämään 45 Watin verram
tehoa
liitettyihin laitteisiin ilman erillistä virtalähdettä. FireWire 800 on
adapterien avulla taaksepäin yhteensopiva FireWire 400:n laitteiden kanssa.
PCI-SIG järjestö esittelee PCI-Express väyläarkkitehtuurin jonka on määrä aluksi korvata AGP- ja myöhemmin PCI ja PCI-X -väylät emolevyissä. Toisin kuin AGP, PCI ja PCI-X väylät, PCI-Express on sarjaliitäntä ja mahdollistaa kaksisuuntaisen 250Mt/s:n tiedonsiirtonopeuden johdinparia kohti (max 32 paria). Lisäksi PCI-E väylät eivät jaa kaistaansa keskenään vaan jokaisen PCI-E väylän koko kaista on kyseisen väylän käytettävissä eikä toisten väylien toiminta vaikuta sen nopeuteen. PCI-Express on suunniteltu taaksepäin yhteensopivaksi PCI ja PCI-E laitteiden kanssa mutta on epäyhteensopiva AGP väylän laitteiden kanssa. NVIDIA julkistaa NVIDIA FX 5800 (NV30) näytönohjainmensa. FX 5800 on ensimmäinen DDR II muistia hyödyntävä näytönohjain. Kortti osoittautuu kuitenkin pahaksi flopiksi sillä se ei korkeista kellotaajuuksistaan ja uusista tekniikoistaan huolimatta kykene kilpailemaan ATI:n Radeon 9700 Pro:n kanssa ja on joissain tapauksissa hitaampi kuin edellisen sukupolven näytönohjaimet. Lisäksi muistin ja ytimen korkean kellotaajuuden tuottaman lämpön poistamiseksi kortti vaatii järeän tuulettimen joka vie niin paljon tilaa että se estää viereisen PCI korttipaikan käytön ja lisäksi on häiritsevän äänekäs. Kortti haudataankin kaikessa hiljaisuudessa. PCI-SIG järjestö hyväksyy PCI-X väylän 2.0a version joka mahdollistaa maksimiltaan 533 MHz:n väylätaajuuden tarjoten 32 kertaisen nopeuden vanhaan PCI väylään verrattuna. AMD julkaisee AMD Athlon XP 3200+ prosessorin. Prosessori on tehty 0.13 mikronin tekniikalla, sisältää 54,3 miljoonaa transistoria ja 128kt L1- ja 512kt L2 tason välimuistia ja on kooltaan 101 mm2. Prosessori toimii 2,2Ghz:n kellotaajuudella ja suoritinväylä 400Mhz:n taajuudella mahdollistaen 3,2 Gt/s tiedonsiirtokapasiteetin. Intel julkaisee 800 Megahertsin suoritinväylällä varustetun Pentium 4 HT prosessorimalliston. Prosessorit toimivat aluksi 2.4, 2.6, 2.8, 3.0 ja 3.2 GHz:n taajuudella. NVIDIA julkaisee NVIDIA GeForce FX 5900 (NV35) näytönohjaimensa. Suurin osa FX 5800:n ongelmista on onnistuttu korjaamaan ja kortti pärjääkin testistä riippuen kohtuullisen hyvin ATI:n lippulaivalle. AMD julkaisee palvelin käyttöön suunnatun 64-bittisen Opteron (SledgeHammer) prosessorin. Toisin kuin Intelin Itanium prosessorit jotka kykenevät ajamaan vain 64-bittisiä ohjelmia, AMD:n Opteronit ovat yhteensopivia 32-bittisten sovellusten kanssa x86-64 käskykannan ansiosta. Ominaisuus helpottaa yritysten siirtymistä 64-bittisiin prosessoreihin koska siirtyminen ei vaadi ohjelmistojen uusimista. Ensimmäiset Opteronit toimivat 1600 MHz:n taajuudella. Prosessorin ja emolevyn välisestä tiedonsiirrosta huolehtii maksimiltaan kolme 1600MHz:n Hypertransport väylää mahdollistaen 19.2Gt:n suoritinväyläkapasiteetin. Muita ominaisuuksia : prosessorikanta Socket 940, 128kt L1 ja 1024kt L2 välimuistia, kaksikanavainen 128-bittisen muistinhallintayksikkö integroitu prosessoriytimeen mahdollistaen 5,3 Gt tiedonsiirtokapasiteetin muistin (333MHz:n virheen korjaavaa (ECC), rekisteröityä DDR muistia) ja prosessorin välillä. Opteron sisältää myös Intelin kehittämän SSE2 multimediakäskykannan ja sen valmistuksessa hyödynnetään SOI (Silicon on insulator) tekniikkaa jonka pitäisi vähentää lämmöntuotantoa ja mahdollistaa korkeammat kellotaajuudet. Microsoft julkaisee Windows 2003 Server palvelinkäyttöjärjestelmän. Parannuksia on lähinnä tehty tietoturvaan, käytettävyyteen sekä laitetukeen. Apple julkaisee Power Mac G5 tietokone mallistonsa. Power Mac G5 hyödyntää IBM:n 64-bittisiä, myös 32-bittisiä sovelluksia tukevia PowerPC 970 (G5) prosessoreita jotka toimivat alustavasti 1.6 - 2.0 GHz:n taajuudella, suoritinväylän toimiessa puolella siitä. Prosessorit on valmistettu 0.13 mikronin valmistustekniikalla ja sisältää 512 kt L2-tason välimuistia ja koostuu 58:sta miljoonaasta transistorista. G5 hyödyntää PCI-E laajennusväyliä (1*133MHz, 2*100MHz) ja Firewire 800 väylää joiden lisäksi G5:ssä on otettu käyttöön USB 2.0 väylä (3 kpl). Muita ominaisuuksia ovat mm. AGP 8x, max. 8Gt 400 MHz:n DDR muistia sekä 150Mt/s Serial ATA. AMD julkaisee 64-bittiset Athlon 64 ja Athlon 64 FX prosessorit. Athlon 64 FX on käytännössä uudelleen nimetty Opteron 100 sarjan prosessori varustettuna vain yhdellä Hypertransport väylällä ja se käyttääkin Opteronin Socket 940 prosessorikantaa. Se on suunnattu pääasiassa harrastelija ja tehotyöasemakäyttöön. Athlon 64 taas on kuluttajakäyttöön suunnattu, ominaisuuksiltaan karsittu prosessori joka käyttää Socket 754 kantaa. Ensimmäinen 3200+ versio toimii 2GHz:n taajuudella, sen yksikanavainen 64-bittisen muistinhallintayksikkö on integroitu prosessoriytimeen. Prosessorissa on myös x86-64- ja SSE2 -käskykannat, 128kt L1 ja 1024kt L2-tason välimuistia, 1600MHz:n Hypertransport väylä ja sen valmistuksessa on käytetty SOI tekniikkaa. Toisin kuin Opteron ja Athlon 64 FX, Athlon 64 ei vaadi kallista rekisteröityä virheenkorjaavaa muistia. Intel julkaisee Pentium 4 Extreme Edition prosessorin. Se perustuu muokattuun Xeon -palvelinprosessoriytimeen, toimii 3,2 GHz taajuudella (800MHz FSB) ja sisältää 512 kt L2 ja 2 Mt L3 tason välimuistia. ATI julkaisee Radeon 9600 XT ja 9800 XT näytönohjaimet ja NVIDIA GeForce FX 5700 ja FX 5950 näytönohjaimet. |
| 2004 |
Intel julkaisee Prescott ytimeen perustuvan Pentium 4 prosessorin. Prosessori sisältää uuden 13 käskyn SSE3 -multimediakäskykannan sekä 16kt L1- ja 1024kt L2-tason välimuistia. Sen ensimmäiset versiot toimivat 2.8, 3.0, 3.2 ja 3.4 GHz:n taajuudella ja ne tuotetaan uudella 0,09 mikronin tuotantoprosessorilla. HyperTransport Consortium julkaisee Hypertrasport väylästandardin toisen version. Uusi versio mahdollistaa tiedonsiirtonopeuden kasvattamisen ensimmäisen version 12.8 Gt/s maksimikapasiteetista aina 20 Gt/s asti. NVIDIA julkaisee GeForce 6800 (NV40) näytönohjaimen ATI julkaisee Radeon X800 (R420) näytönohjaimen Ensimmäiset PCI-Express näytönohjaimet ja emolevyt tulevat markkinoille. AMD julkaisee Sempron-halpaprosessori sarjan. Prosessori sarjaan kuuluu sekä vanhempia 32-bittisiä Troughbred pohjaisia että Athlon 64 ytimeen perustuvia prosessoreja. Athlon 64:ään perustuvasta mallista on poistettu 64-bittisten sovellusten tuki ja L2-tason välimuisti on pudotettu 256 kilotavuun. Prosessorien käyttämät kannat ovat samat kuin prosessorien joihin ne perustuvat. AMD aloittaa Socket 939 kantaisten prosessorien tuotannon. Socket 754 jäänee halpaprosessorien (Sempron ja Athlon 64) ja Socket 940 yksinomaan palvelin (Opteron) prosessorien kannaksi. Intel aloittaa Socket 775 kantaisten prosessorien tuotannon. Uudistuksena kannassa on se että pinnit on siirretty emolevyyn prosessorin sijaan. AMD aloittaa 0,09 mikronin tuotantoprosessiin pohjautuvien prosessorien valmistuksen. SATA:n toinen sukupolvi standardoidaan. SATA II mahdollistaa kaksi kertaa edeltäjäänsä suuremman tiedonsiirtonopeuden SATA II laitteiden ja tietokoneen välillä eli standardia tukevien laitteiden maksimi tiedonsiirto kapasiteetti on 300Mt/s Intel aloittaa 1066MHz suoritinväylätaajuudella toimivien Pentium 4 Prosessorien tuotannon. Alustavasti tehokkaampi suoritinväylä on käytössä vain kalliissa P4 EE prosessoreissa. IBM myy PC-tietokone ja -laite tuotantonsa 1.75 Miljardin Dollarin kauppahintaan Kiinan suurimmalle tietokonevalmistajalle, Lenovo Group Ltd:lle. IBM:lle Kauppa merkitsee vetäytymistä PC-markkinoilta jonka se auttoi alkuun IBM PC konseptillaan (johon nykyisetkin PC-tietokoneet yhä pohjautuvat) vuonna 1981. Kauppa merkitsee myös sitä että IBM keskittyy yhä selkeämmin ohjelmisto ja oheispalveluiden tuotantoon laitevalmistuksen sijaan. Kauppa tekee Lenovo:sta maailman kolmanneksi suurimman PC-valmistajan Dell Inc:n ja Hewlett Packardin jälkeen. |
| 2005 | Intel julkaisee Pentium 4 600 prosessorisarjan. 600 sarjan prosessorit sisältävät Intelin kloonin AMD:n 64-bittisestä AMD64 käskysarjasta jota Intel kutsuu nimellä EM64T (Extended Memory 64 Technology) ja mahdollistaa sekä 32- että 64-bittisten sovellusten suorittamisen ja yli 4Gt muistiavaruuden. Lisäksi prosessori sisältää 2MB L2-tason välimuistia ja parannetut tehon säätöominaisuudet jotka laskevat prosessorin tehoa ja virrankulutusta kun prosessori ei ole tehokäytössä tai kun se on vaarassa ylikuumentua. |
Tulevaisuus |
|
| 2005+ |
Microsoft julkaisee kauan odotetun 64-bittisen version Windows XP:stä. AMD ja Intel esittelevät ensimmäiset moniydinprosessorinsa. PCI-SIG järjestö julkaisee PCI-X väylästandardin kolmannen version. PCI-X 3.0 mahdollistaa 1066 MHz:n väylätaajuuden tarjoten 8.5 Gt/s tiedonsiirtonopeuden. ensimmäiset Blu-ray DVD asemat tulevat markkinoille. Tekniikka nostaa yksi kerroksisen DVD -levyn kapasiteetin 4,7Gt:Sta 27Gt:vuun ja mahdollistaa 10 tunnin MPEG-2 videon tai n. 2 tuntisen teräväpiirtovideon (HDTV) pakkaamisen yhdelle DVD-levyn kerrokselle. |
| 2006 | Microsoft julkaisee koodinimellä 'Longhorn' tunnetun Windows käyttöjärjestelmän.
Longhornin odotetaan olevan seuraava suuri askel Microsoftille sitten
Windows 95:n julkaisun ja odotukset ovat sen mukaiset. Alustavien tietojen
mukaan Longhorn tulee sisältämään : - Kokonaan uusitun Avalon koodinimellä kutsutun kolmiulotteisen graafisen käyttöliittymän joka mahdollistaa mm. 3D-visuaalisten tehosteiden käytön (läpinäkyvyys, kaikkien näytön kohteiden yhtäaikainen animointi, ikkunoiden vapaa hallinta jne.) - Sisäänrakennettu tuki kaikille DVD-polttomuodoille - Windows Future Storage(WinFS) tiedostojen hallintajärjestelmän jonka on tarkoitus tehostaa ja helpottaa tiedostojen etsintää ja hallintaa. - Pistekoko tuumaa (Dots per inch - Dip) kohti nostetaan 96:sta 120:een. Haittapuolena uusista ominaisuuksista (varsinkin Avalon) ovat kasvavat laitevaatimukset(1GHz+ prosessori, 256 Mt RAM, 64 Mt näytönohjain, 3Gt+ kovalevytilaa) tosin Longhornin julkaisupäivään mennessä hitaimmatkin koneet riittävät sen pyörittämiseen. Sen lisäksi on luultavaa että Longhorn sisältää myös perinteisen kaksiulotteisen ulkoasun käyttömahdollisuuden. Microsoftin odotetaan julkaisevan Longhorn Office toimisto-ohjelmiston samoihin aikoihin Longhorn käyttöjärjestelmän kanssa. |
Linkkejä tietotekniikan historiaan keskityviin sivustoihin ja artikkeleihin |
||
| Computer History Museum |
|
Kattava tietokoneiden historiaan erikoistunut sivusto |
| PCBiography |
|
Laaja tietokoneiden historiaa käsittelevä sivusto. |
| Intel's Processor Hall of Fame |
|
Intelin sen omista prosessorisukupolvista kertova sivu |
| Intel's Quick Reference Guide |
|
Teknistä tietoa Intelin prosessoreista |
| CPU Museum |
|
Teknistä tietoa eri valmistajien vanhoista prosessoreista |
| MS Windows History |
|
Microsoftin oma Windowsin historia sivut |
| MS Windows History |
|
Kattava artikkeli Microsoftin pöytäkone ja palvelin käyttöjärjestelmistä. |
| The Apple Museum |
|
Applen ja sen tuotteiden ja ohjelmien historia |
| Apple-History.com |
|
Applen tietokoneet perustamisesta nykypäivään |
| Amiga History Guide |
|
Kattava Amiga tietokanta |
| The GUI Gallery |
|
Sivusto joka keskittyy graafisten käyttöjärjestelmien historiaan. Sisältää myös satoja linkkejä käyttöliittymiä käsitteleviin sivustoihin. |
| NT Rautasen Tietokonesivut |
|
Kattava tietokanta Commodoren, Applen ja Atarin tietokoneista ja historiasta. Paljon linkkejä vanhoista tietokoneista kiinnostuneille |