Tietotekniikan lyhyt historia

n. 5000
e.a.a
ensimmäinen yleiseen laskentaan tarkoitettu laite, helmitaulu, kehitetään Aasiassa
n. 400
e.a.a
Intialainen Pingala kehittää binäärilukujärjestelmän johon nykyisten tietokoneiden toiminta perustuu
1642 Blaise Pascal kehittää yhteenlaskukoneen
1666 Gottfried Leidniz esittelee binääriluvut länsimaissa
1801 Ranskalainen Joseph-Marie keksii automaattisen kutomakoneen joka käyttää reikäkortteja
1820 Charles de Colmar suunnittelee ensimmäisen mekaanisen nelilaskimen, aritrometrin
1822 Charles Babbage esittelee Difference Engineksi nimetyn differentiaaliyhtälöiden laskentaan suunnitellun laskimen
1833 Charles Babbage suunnittelee analyysikoneen jonka toimintaperiaate muistuttaa tietokoneiden toimintaperiaatetta
1854 George Boole esittelee artikkelissaan perusteet logiikan kaavojen matemaattiseen käsittelyyn
1868 Charles Sholes kehittää qwerty-näppäimistön kirjoituskoneisiin. Näppäimet oli asetettu niin eri puolille näppäimistöä niin, että kirjasinvarret eivät jumiutuisi helposti. Tietokoneiden näppäimistö perustuu qwerty-näppäimistöön.
1888 Itävaltalainen kasvitieteilijä Friedrich Reinitzer löytää nestekiteet.
1890 Yhdysvaltain väestönlaskennan tiedot käsitellään Herman Hollerithin kehittämän reikäkortteja käyttävän tietokoneen avulla.
1896 Herman Hollerith perustaa Tabulation Machine Comppanyn joka alkaa valmistaa ja myydä reikäkorttikoneita. TMC:stä kehittyy myöhemmin yksi nykypäivän suurimmista tietotekniikka yrityksistä.
1897 Karl Brown kehittää katodisädeputken joista myöhemmin valmistetaan näyttöjä
1929 Vladimir Zworykin patentoi kineskoopin, josta kehittyy televisio
1936 Alan Turing esittää tietokoneen mallin, Turingin koneen
1939 Yhdysvaltain Piilaakso saa alkunsa, kun William Hewlett ja David Packard perustavat Hewlett-Packardin.
1941 Konrad Zuse rakentaa ensimmäisen elektronisen tietokoneen, Z3:n.
1943 Englantilaista Colossus I tietokonetta käytetään murtamaan saksalaisten Enigma-salauskoodin
1945 John von Neuman esittelee tietokoneiden arkkitehtuurin, joka on käytössä vielä nykyisinkin

Grace Hopper kirjaa maailman ensimmäisen tietokone bugin

Ensimmäinen yleiskäyttöinen ohjelmoitava tietokone, ENIAC otetaan käyttöön. Se on myös ensimmäinen tietokonejoka käyttää elektroniputkia releiden sijaan.
1948 William Shockley, John Bardeen ja Walter Brattain keksivät transistorin joka korvaa epäluotettavat tyhjiöputket
1949 ENIACin seuraaja EDVAC rakennetaan. Se on ensimmäinen tietokone, joka käyttää magneettinauhaa tiedon tallentamiseen
1950 IBM alkaa valmistaa tietokoneita ja siitä tulee aikanaan maailman suurin tietotekniikkayritys.
1952 Grace Hopper kehittää ensimmäisen tietokonekielen kääntäjän, joka mahdollistaa helpon ohjelmoinnin.
1953 IBM 726 on ensimmäinen kaupallisessa levityksessä oleva nauha-asema. Se pystyi tallentamaan 100 merkkiä tuumaa kohti ja kykeni lukemaan 75 tuumaa sekunnissa.
1955 AT&T Bell Laboratories rakentaa ensimmäisen täysin transistoripohjaisen tietokoneen
1956 IBM rakentaa ensimmäisen kaupallisen kiintolevyn, 305 RAMACin. Sen 50:lle levylle, joista jokainen oli halkaisijaltaan yli puoli metriä, mahtui yhteensä 5Mt dataa. Laite oli kahden keskikokoisen jääkaapin kokoinen ja painoi noin tonnin
1958 Jack Kilby Texas Instrumentissa kehittää ensimmäisen integroidun piirin eli mikropiirin.
1959 Grace Hopper luo ensimmäisen yleiskäyttöisen ohjelmointikielen, COBOLin (COmmon Business Oriented Language).
1962 Virtuaalimuisti kehitetään ja ensimmäinen tietokone peli, Spacewar!, ohjelmoidaan.
1963 Douglas Engelbart kehittää tietokonehiiren ja ASCII koodi kehitetään
1964 Amerikkalaisprofessorit John Kemeny ja Thomas Kurz kehittävät Basic-ohjelmointikielen
1967 IBM:llä työskennellyt Alan Shugart kehittää 8 tuuman levykkeen.
1968 Douglas Engelbart esittelee ensimmäisen verkkosovelluksen hyperlinkkeineen

RCA rakentaa ensimmäisen kokeellisen nestekidenäytön.

1969 AT&T Laboratoriesin ohjelmoijat Kenneth Thompson and Dennis Ritchie kehittävät UNIX- käyttöjärjestelmän.

AMD perustetaan. AMD:stä tulee aikanaa Intelin pahin kilpailija PC-prosessorimarkkinoilla.

1970 James T. Russel patentoi cd-levyn
1971 Intel julkistaa maailman ensimmäisen mikroprosessorin, 4004:n.
1972 Intel julkistaa ensimmäinen 8-bittinen mikroprosessorin - 8008

Xerox luo ensimmäisen graafisen käyttöjärjestelmän, Alton.

1973 Ensimmäinen nykyaikainen kiintolevy, IBM 3340 "Winchester", näkee päivänvalon.
1974 Yhdysvalloissa päätetään, että kaikki puolustushallinnon Arpanet-verkkoon liitetyt tietokoneet alkavat käyttää yhteistä 'kieltä'. Arpanetistä kehittyy myöhemmin maailmanverkko Internet.
1975 Amerikkalainen Micro Instrumentation and Telemetry Systems julkistaa ensimmäisen kaupallisen mikrotietokoneen Altair 8080:n.

Digital Research esittelee CP/M-käyttöjärjestelmän

1976 Zilog julkistaa Z80-prosessorin, MOS Technologies 6502-prosessorin ja Apple I ilmestyy

Shugart Associates esittelee 5,25 tuuman levykkeen

1977 Amerikkalaisopiskelijat Stephen Wozniak ja Steve Jobs perustavat Applen, josta tulee mikromarkkinoiden ensimmäinen jättimenestys

Apple II ja Commodore PET esitellään

1978 Intel esittelee ensimmäisen 16-bittisen 8086-prosessorin
1979 Internetin ensimmäiset keskusteluryhmät perustetaan Yhdysvalloissa
1980 Motorola esittelee 16-bittisen 68000-prosessorin ja Apple ottaa sen käyttöön koneissaan

Kanadalainen Commodore julkistaa VIC-20:n, josta tulee ensimmäinen laajalle levinnyt kotimikro

Sony tuo markkinoille 3,5 tuuman levykkeen.

1981 IBM julkistaa IBM PC:n, koneen MS-DOS käyttöjärjestelmän toimittaa Microsoft

Xerox kehittää maailman ensimmäisen graafisella käyttöjärjestelmällä ja hiirellä varustetun tietokoneen

Adam Osborne saa valmiiksi ensimmäisen kannettavan tietokoneen, Osborne I:n (paino 24 paunaa)

1982 Intel esittelee 16-bittisen 80286-prosessorin

Commodoren julkistama Commodore 64 valloittaa kotitietokonemarkkinat

1983 Compaq esittelee ensimmäisen PC-kloonin

IBM esittelee 10Mt:n kiintolevyllä varustetun IBM XT tietokoneensa

Midi-standardi kehitetään

Apple julkistaa ensimmäisen graafisella käyttöliittymällä varustetun tietokoneensa, Lisan, mutta se menestyy huonosti

Radio Shack valmistaa ensimmäisen nestekidenäytöllä varustetun TRS-80-kotimikron

1984 Apple julkaisee Macintoshin josta tulee suurmenestys

Hewlett-Packard tuo markkinoille LaserJet -kirjoittimen, joka muodostuu miltei tulostimien teollisuusstandardiksi

IBM julkaisee ISA väylän IBM AT-mikroissaan

1985 Microsoft julkaisee Windows 1.0-käyttöjärjestelmän

Intel esittelee 32-bittisen 80386-prosessorin

NEC tuo markkinoille JC-1401P3A:n, ensimmäisen näytön joka kykenee käsittelemään montaa grafiikkatilaa ja näyttötarkkuutta

Commodore julkistaa Amiga 1000 tietokoneen. Ilmestymisen aikoihin sen grafiikka- ja ääniominaisuudet olivat poikkeuksellisen hyvät. A1000 kykeni digitoimaan ääntä 28 kilohertsin näytteenottotaajuudella stereona ja ruudulle sai yhtä aikaa näkyville 4096 eri väriä. Prosessori oli Motorolan 68000/7 ja muistia oli 256 kilotavua. A1000:n myynti ei ottanut tuulta alleen ominaisuuksistaan huolimatta sillä ammattilaiset pitivät sitä liian lelumaisena konttorikäyttöön ja 3550$ hinta teki siitä liian kalliin kotikäyttöön.

Sony ja Philips tuovat 550 Mt:n data-CD -levyn markkinoille

Atari julkistaa ensimmäisen 16-bittisen Atari ST:n mallia 520ST

Apple:n perustaja Steve Jobs jättää Apple:n ja perustaa NeXT Inc:in

1986 Apple tuo markkinoille Macintosh Plussan ja Laserwriter Plussan. Ne yhdessä luovat pohjan desktop publishing -konseptille

David Miller AT&T Bell Labsilta patentoi optisen transistorin.

1987 Microsoft julkistaa Windows 2.0 käyttöjärjestelmän ja IBM:n kanssa OS/2 käyttöjärjestelmän joka mahdollistaa todellisen moniajon

Apple Julkaisee Macintosh II:n. Macintosh II sisälsi keskusyksiköstä erillään olevan värinäytön ja oli PC-mikrojen lailla laajennettavissa

IBM esittelee PS/2-malliston joka tekee 3,5" levyasemasta ja VGA:sta standardeja IBM mikroissa

Sybase julkistaa ensimmäisen asiakas-palvelin -arkkitehtuurin relaatiotietokannoille

Commodore julkaisee Amiga 500 ja 2000 koneet. Amiga 500:n etuna A1000:een verratuna oli muun muassa 512kt:vuun laajennettu muisti ja selvästi halvempi hinta ja olikin suunnattu kotimikromarkkinoille (jossa se menestyykin erinomaisesti) kun taas A2000 malli oli enemmän suunnattu ammattikäyttöön ja tarjosi A500:sta paremman laajennettavuuden.

Motorola esittelee 68030-prosessorin (32bit, 20MHz)

IBM kehittää MCA-väylän ja vaatii sen käytöstä lisenssimaksuja. MCA jääkin lähinnä IBM:n yksinoikeudeksi.

1988 Steve Jobs julkistaa NeXT-tietokoneen joka ei menesty (hinta 6500$) mutta se sisälsi merkittäviä teknisiä innovaatioita kuten magneto-optisen levyasema, sisäänrakennetun digitaalisen signaali prosessorin joka mahdollisti puheentunnistuksen ja objekti(olio)-keskeisen ohjelmointikielen helpottamaan ohjelmointia. NeXT:tin käyttöjärjestelmänä toimi Unix-varianttiin perustuva objekti-pohjainen DisplayPostscriptillä X-ikkunointijärjestelmän sijaan varustetuttu NextStep.

OS/2 päivittyy 1.1 versioon joka toi mukanaan Presentation Manager -grafiikka laajennuksen. Sovellusohjelmat vain puuttuivat ja kirjoittimissa tuettiin vain IBM:n omaa matriisikirjoitinta.

PC-kloonivalmistajat esittelevät EISA-standardin kilpailemaan IBM: MCA:n kanssa ja välttääkseen IBM:n MCA:n käytöstä veloittamat lisenssimaksut. EISA tukee myös ISA kortteja.

Commodore julkaisee A2000 parannellun mallin lisäten videokorttipaikan, lisää videoliitäntöjä sekä parannellun 1.3 version workbench käyttöjärjestelmästä. USA:ssa julkaistiin 68020/14 turbokortilla ja 52Mt SCSI kiintolevyllä varustettu A2500.

1989 Intel esittelee 80486-prosessorin

OS/2 1.2 ilmestyy sisältäen uuden HPSF-tiedostojärjestelmän, käynnistä -valikon sekä laajemman laitetuen. Vaikka sovelluksia alkoi hitaasti ilmestyä OS/2:n myynti ei saanut kaipaamaansa lisäpotkua.

Motorola esittelee 68040-prosessorin (32bittinen, 25MHz, FPU, cache) mutta levitys viivästyy vuoteen 1991 teknisten ongelmien takia.

1990 Microsoft julkistaa Windows 3.0-käyttöjärjestelmän. Versio sisälsi mm. tuen 16 bittisen grafiikalle, täyden tuen 386-mikroille sekä suuren määrän järjestelmän hallintaa helpottavia sovelluksia (mm. Program manager, File manager ja Print manager).  Samalla Microsoft julkaisi täysin uudelleen suunnitellut ohjelmistojen kehitys työkalut (SDK) joka helpotti merkittävästi sovellus kehittäjien työtä. Sovellus ohjelmien saatavuuden lisääntyminen kasvatti merkittävästi Windows käyttöjärjestelmien suosiota sekä kuluttaja että yritys markkinoilla.

kannettavien mikrojen PCMCIA -standardi julkistetaan

IBM ja Microsoft ajautuvat välirikkoon. IBM jatkaa yksin OS/2:n kehitystä Microsoftin keskittyessä Windowsiin

Tim Berners-Lee kehittää HTML-kielen (HyperText Markup Language) internetin www-sivuja varten.

Commodore julkistaa A3000 tietokoneen. A3000:nessa oli 2Mt muistia, 68030/16 (myöhemmin 68030/25) prosessori ja uusittu WorkBench 2.0 käyttöjärjestelmä. A3000:sta julkaistiin myös A3000T tornimalli.

1991 Suomalainen Linus Torvalds kehittää Linuxin ytimen Intel 386 -prosessorille. Hän toimittaa ohjelman lähdekoodin vapaaseen levitykseen internetin kautta.

Sound Blaster Pro valloittaa PC-äänikorttimarkkinat.

IBM ja Apple käynnistävät yhteistyön, jonka painopiste on PowerPC-prosessorin kehityksessä yhdessä Motorolan kanssa

Commodore julkaisee Amiga 500+ tietokoneen. Uudistuksia oli Amiga 500:sta suurempi muisti ja uudistetut oheispiirit

Microsoft julkistaa MS-DOS 5.0:n ja perustaa Visual Basic -tuoteyksikön

Borland ostaa Ashton-Taten. Kauppahinta on 400 miljoonaa dollaria.

Apple julkistaa QuickTime-ohjelman, joka on tarkoitettu videotuotantoon Macilla. Se on vieläkin alan standardi. Yhtiö julkistaa PowerBook- sylimikromalliston.

1992

IBM julkaisee 32-bittisen OS/2 2.0:n. Vaikka se oli teknisesti Windowsia edellä se ei menestynyt yhtä hyvin.

Commodore julkistaa Amiga 600 tietokoneen. A600 oli toteutettu pintaliitoskomponentein hinnan ja koon pienentämiseksi ja sisälsi uutuutena PCMCIA korttien käyttömahdollisuuden.

Commodore julkistaa Amiga 4000 tietokoneen. Se oli varustettu 68040/25 prosessorilla ja uudella AGA-grafiikkapiiristöllä (Advanced Graphical Architecture) joka tuki 256:ta yhtäaikaista väriä ja 16.7 värin palettia sekä uutta Ham-8 näyttötilaa joka mahdollisti 256.000 yhtäaikaista väriä ruudulla. A4000:n mukana julkaistiin myös AmigaOS 3 joka sisälsi mm. tuen PC:n HD levykkeille, maakohtaiset asetukset ja tehostuneen levyjärjestelmän kansainvälisellä merkkituella.

Ensimmäinen tappiollinen vuosi IBM:n historiassa. 64 miljardin dollarin myynti tuo 564 miljoonan dollarin tappion.

IBM julkistaa PowerPC 601 -prosessorin yhdessä Motorolan ja Applen kanssa. Apple siirtyy käyttämään PowerPC prosessoreita tietokoneissaan.

Apple julkistaa Newton-käsimikron eli pda:n (personal digital assistant). Pääjohtaja John Sculley esittelee lempilapsensa arkielämän apurina, ja media rummuttaa uutuutta. Laite ei kuitenkaan käy kaupaksi.

VESA -järjestö julkistaa VLB -väylästandardin, se jää tosin 486-mikrojen kuriositeetiksi

Intel julkaisee PCI-väylästandardin, se korvaa aikanaan kaikki aiemmat väylästandardit (ISA, MCA, EISA ja VLB)

Maailman ensimmäinen digitaalinen matkapuhelinverkko otetaan käyttöön Suomessa

Microsoft julkaisee Työryhmä-Windows 3.1-käyttöjarjestelmän. Merkittävimpiä uudistuksia oli tuki P2P- ja työryhmäverkoille lisäten merkittävästi käyttöjärjestelmän suosiota varsinkin yrityskäytössä. Win 3.1 sisälsi myös Video for Windows videon katselu ohjelman.

Commodore julkaisee kotikäyttöön suunnatun A1200-tietokoneen. A1200 oli varustettu uudella piirisarjalla, AGA-grafiikkapiirillä, PCMCIA-korttipaikalla ja 68020 prosessorilla.

1993 Microsoft julkistaa Windows NT 3.1 -käyttöjärjestelmän.  NT 3.1 oli täysin 32-bittinen ja ei kykeni käynnistymään itsenäisesti (muut windowsit tarvitsivat MS-Dos käyttöjärjestelmän alleen). Uusia ominaisuuksia oli mm. NTFS tiedostojärjestelmän, tuki moniprosessori järjestelmille. NT 3.1 oli myös merkittävästi vakaampi ja suojatumpi käyttöjärjestelmä kuin tavalliset Windows käyttöjärjestelmät.

ISA väylään kehitetään plug and play -määritys

Parannetut PCI 2.0- ja PCMCIA -standardit julkistetaan

Intel julkistaa Pentium-prosessorin, jossa on 32 bitin rekisteri, 64 bitin dataväylä ja 4 gigatavua osoiteavaruutta. Vuoden lopulla Pentiumista paljastuu virhe liukulukulaskennassa, mikä johtaa myynnin keskeyttämiseen. Yhtiö lupaa vaihtaa kaikki vialliset piirit. PR-katastrofi maksaa Intelille noin 400 miljoonaa dollaria.

1994 IBM julkistaa OS/2 3.0 Warp -käyttöjärjestelmän joka sisältää ensimmäisenä käyttöjärjestelmänä täydellisen Internet tuen.

Microsoft julkistaa Windows NT 3.5 -käyttöjärjestelmän. Parannuksia oli tehty tietoturvaan, vakauteen ja ohjelmistotukeen (esim. Netware ja tulostus palvelin). Lisäksi 3.5 sisälsi tuen OpenGL-rajapinnalle ja 255 merkkiä pitkille nimille.

NCSA:n supertietokonelaboratoriossa Mark Andreessen ja Eric Bina kehittävät graafisen hypertekstiselaimen Mosaicin. Andreessen lähtee NSCA:sta ja perustaa yhdessä Silicon Graphicsin aiemman toimitusjohtajan James Clarkin kanssa Netscape-yhtiön. Netscape julkistaa Navigator 1.0 -selainohjelma vallaten samalla selainmarkkinat itselleen.

Novell ostaa WordPerfect-yhtiön. Kauppahinta on 850 miljoonaa dollaria. Novell ostaa myös Quattro Pro -taulukkolaskenta ohjelman Borlandilta. Kahden vuoden kuluttua molemmat myydään Corelille yhteensä 180 miljoonan dollarin hintaan.

Amiga tietokoneistaan tunnettu Commodore-tietokonevalmistaja menee konkurssiin. Sen ostaa vuonna 1995 Escom, joka vuorostaan myy sen vuonna 1997 Gateway 2000:lle joka perustaa Amiga Internationalin.

Digital julkistaa 64 bitin Alpha APX-risc-prosessorisarjan. Sen kellotaajuus on 300 MHz ja se kykenee suorittamaan miljardi käskyä sekunnissa.

Internetin hallinto yksityistetään.

Intelin prosessorit rikkovat 100MHz:n rajan.

1995 Microsoft julkaisee Windows NT 3.51:n. Merkittävimpänä uudistuksena oli tuki tulevalle Windows 95 käyttöjärjestelmälle ja sen verkkoasennukselle. Lisäksi parannuksia oli tehty palvelinten asiakas käyttäjä lisenssien hallintaan ja mahdollisuus kaukokäynnistää järjestelmä.

Microsoft esittelee 32-bittisen Windows 95 käyttöjärjestelmän. Se sisälsi edeltäjiään merkittävästi helppokäyttöisemmän, toimivamman ja monipuolisemman käyttöliittymän jonka lisäksi yhteensopivuutta ja laitteistotukea oli merkittävästi parannettu. Järjestelmä sisälsi myös monia uudistuksia kuten sisäänrakennetun tuen TCP/IP:lle ja Internetille, laitteistoasennusta helpottavan Plug and Play ominaisuuden sekä laitteistoriippumattoman DirectX ohjelmointirajapinnan. Epävakaudestaan ja muista ongelmistaan huolimatta käyttöjärjestelmä saavutti suursuosion sekä kuluttajien että yritysten keskuudessa.

Internet on levinnyt kenen tahansa modeemin omistajan arkipäiväiseen käyttöön

Intel julkistaa Pentium Pro-prosessori perheen. Pro mallisto oli erityisesti optimoitu 32-bittisille ohjelmille ja Pro:ssa oli integroitu L2-tason välimuisti prosessorin varsinaisen välimuistin lisäksi.

IBM ostaa Lotus-yhtiön. Kauppahinta on 4,5 miljardia dollaria. Lotuksesta tulee IBM:n itsenäinen yksikkö

Microsoft julkistaa Office 95:n

Power Computing toimittaa ensimmäiset Mac-kloonit

PCI standardin paranneltu 2.1-versio julkistetaan

PCMCIA:n parannettu PC Card-standardi julkistetaan

Sun julkaisee laitteistoriippumattoman Java-ohjelmointikielen

IBM julkistaa OS/2 4.0 käyttöjärjestelmän. Uusia ominaisuuksia olivat OpenGL- ja Java-tuki sekä Java Virtual Machine, jolla Java-sovellukset toimivat selaimesta riippumatta. Mukana oli myös puheentunnistukseen perustuva VoiceType Dictation -järjestelmä jolla tietokonetta saattoi ainakin periaatteessa käyttää puheohjatusti.

USB 1.0 Standardi esitellään. USB laitteet alkavat tosin yleistyä vasta vuoden 1998 aikana. Liitännästä tekee erikoisen se että USB laitteita voidaan poistaa ja kytkeä PC:tä sammuttamatta sekä se BIOS ja käyttöjärjestelmä tunnistaa ne lennossa. USB laitteet eivät myöskään vaadi yksilöllisiä IRQ- ja DMA-resurseja ja USB-väylä kykenee toimittamaan laitteille virtaa aina 500mA asti joten ne eivät välttämättä tarvitse omaa erillistä virtalähdettä. USB:n 1.0 ja 1.1 versiot kykenevät 12 Mb/s tiedonsiirtonopeuksiin.

Applen 80-luvun lopulla kehittämästä FireWire-väylästä kehitetään virallinen kansainvälinen standardi: IEEE-1394. FireWire sisältää samat ominaisuudet kuin USB, mutta toisin kuin USB joka suunniteltiin helpoksi tavaksi liittää hitaita ja keskinopeita oheislaitteita tietokoneeseen, FireWire on suunniteltu alusta alkaen nopeiden ja aikakriittisten laitteiden väyläksi. FireWire tarjoaa 100, 200 ja 400 Mb/sek nopeuksia ja soveltuu täten erinomaisesti esim. digitaalisen videokuvan siirtoon. FireWiren Suurin valtti USB:hen verrattuna on kuitenkin se ettei se tarvitse tietokonetta toimiakseen vaan FireWire laitteet voivat keskustella keskenään kunhan ne tukevat toistensa tarjoamia palveluja.

1996 AGP 1.0 väylästandardi kehitetään vastaamaan uusien näytönohjainten tiedonsiirto tarpeisiin

Microsoft julkistaa Windows CE-käyttöjärjestelmän kämmenmikroille

Microsoft julkistaa Windows NT 4.0 käyttöjärjestelmän. Uudistuksina oli toiminnaltaan Windows 95:n kaltainen käyttöliittymä, järjestelmänhallinnan kehittynyt tuki, tehtävän hallinta, käyttäjän ympäristön kehittynyt hallinta -profiilit, järjestelmäkäytäntöjen editori, oletuskäyttäjän ja kaikkien käyttäjien yhteiset asetukset sekä internet-tuki.

Rendition aloittaa 3D vallankumouksen Verite 1000 3D-kiihdytinpiirillään. Vaikka se ei ollutkaan ensimmäinen 3D-kiihdytinpiiri se oli ensimmäinen jolle julkaistiin sitä tukevia ja sen ominaisuuksia hyödyntäviä pelejä, ensimmäisten joukossa Quake 3D-räiskintä.  Veriten suurin edistysaskel oli sen bilineaarinen suodatus, jossa pikselien väriarvot määritellään tekstuurin ympäröivien pikseleiden värien keskiarvona. Lopputulos vähensi nerkittävästi grafiikan rakeisuuta, kun kappaleiden pinnat eivät näyttäneet enää koostuvan legopalikoista.

Nokia julkistaa maailman ensimmäisen käsimikro-matkapuhelin yhdistelmän Communicator 9000:n. Se valitaan MikroPC:n vuoden tietoliikennetuotteeksi.

Apple ostaa Steve Jobsin omistaman NeXTin ja Steve Jobs palaa Applen johtoon

3Dfx tunkeutuu 3D-näytönohjainmarkkinoille julkaisemalla 4Mt:n muistilla varustetun Voodoo 1 (PCI) -näytönohjaimen ja sille suunnitellun Glide 3D rajapinnan. Voodoo poikkeaa kilpailijoistaan siinä että se ei sisällä lainkaan 2D-toimintoja ja vaatii rinnalleen 2D-näytönohjaimen. Glide saavuttaa suurta suosiota pelaajien keskuudessa koska sen pelit ovat näyttävämpiä ja nopeampia kuin DirectX-kilpailijansa. Useat pelit päivitettiinkin tukemaan Glide rajapintaa jollei niillä sitä jo ollut.

1997 Intel julkistaa MMX-multimedia käskyillä terästetyt Pentium-prosessorit.

Intel julkistaa Pentium II -prosessoriperheen. Pentium II yhdisti Pentium Pro:n ja MMX:n ominaisuudet ja ne käyttivät entisestä poiketen Slot kantaa Socket kannan sijaan. Ensimmäiset PII:set toimivat 233Mhz:n taajudella.

AMD julkistaa AMD-K6 prosessoriperheen

Amiga international alkaa myöntää lisenssejä muille laitevalmistajille avaten Amiga-markkinat klooninvalmistajille ja vaihtaa nimekseen Amiga Inc.

Microsoft alkaa suunnata investointeja sähköiseen joukkoviestintään. Yhtiö ostaa WebTV:n yli 400 miljoonan dollarin hintaan.

Compaq ostaa Tandem Computersin kolmella miljardilla dollarilla

Phase5 tuo markkinoille ensimmäiset Amiga PowerPC emolevyt.

IBM lopettaa OS/2-käyttöjärjestelmän kehittämisen

DVD -standardi julkaistaan. DVD levyn suurimpia etuja ovat suuri kapasiteetti (4,7 Gt - 18,8 Gt). DVD korvaakin vähitellen vanhat VHS kasetit. DVD-laitevalmistajien välinen standardi riita (DVD-RAM, DVD -R, DVD-R/W, DVD+R, DVD+R/W) hidastaa DVD asemien (varsinkin polttavien) käytön yleistymistä tietokoneineissa vielä vuosia eteenpäin.

1998 Microsoft julkistaa Windows 98-käyttöjärjestelmän. Versio paransi hieman käyttöjärjestelmän vakautta ja toimivuutta sekä lisäsi tuen uusille teknologioille kuten USB:lle ja DVD-levyjen lukemiselle. (USB tuki oli kyllä tuotu Win 95:teenkin OSR 2.1 päivityksellä, mutta toimivuus kuitenkin oli epävarmaa ja laitetuki olematonta).

3Dfx julkaisee Voodoo 2 (PCI) 3D-näytönohjaimen. Tämän 8 tai 12 Mt:n muistilla varustetun 3D -näytönohjaimen erikoisuutena oli SLI -tekniikka joka mahdollisti kahden Voodoo 2 näytönohjaimen kytkemisen rinnakkain käytännössä tuplaten 3D laskentatehon.

Intel julkistaa palvelimille ja raskaaseen ammattikäyttöön suunnatun Pentium II Xeon prosessorin.

Compaq ostaa Digital Equipment Corporationin aikansa suurimmassa yrityskaupassa tehden Compaqista maailman toiseksi suurimman tietokoneyrityksen. Kauppahinta oli 9,6 miljardia dollaria.

NVIDIA julkaisee 16Mt:n muistilla varustetun TNT (AGP) näytönohjaimen.

American Online (AOL) ostaa Netscapen, jolloin sen Netcenter-verkkopalvelu siirtyy AOL:lle. Kauppahinta on 4,2 miljardia dollaria. Palvelinohjelmistot ja muut järjestelmätuotteet siirtyvät Sun-yhtiölle.

1999 Microsoft julkistaa Windows 98SE (second edition) käyttöjärjestelmän. Versio ei tuonut mullistavia muutoksia edeltäjäänsä verrattuna mutta paransi hieman toimivuutta ja vakautta sekä tarjosi muutamien uusien multimedia ominaisuuksien lisäksi mahdollisuuden jakaa internet yhteys muiden verkossa olevien koneiden kanssa.

NVIDIA julkaisee 32 Mt:n muistilla varustetun TNT 2 (AGP) näytönohjaimen

3Dfx julkaisee 16 Mt:n muistilla varustetun Voodoo 3 (AGP) näytönohjaimen.

AMD julkaisee AMD Athlon prosessorin. Prosessori sisältää laajennetun 3DNow!+ nimellä tunnetun käskykannan ja sen ensimmäiset versiot toimivat 500MHz:n taajuudella.

Intel julkistaa Pentium III prosessorin. Prosessori sisältää uuden 70: käskyn SSE käskykannan ja sen ensimmäiset versiot toimivat 450 ja 500 MHz:n taajuudella.

Intel julkistaa Celeron halpaprosessorin sekä ammatti- ja palvelin käyttöön suunnatun Pentium III Xeon prosessorin.

NVIDIA julkaisee 32Mt:n DDR muistilla varustetun GeForge256 näytönohjaimen.

2000 Microsoft julkistaa Windows 2000 käyttöjärjestelmän. Käyttöliittymää ja sen ulkoasua oli entisestään parannettu ja laitetukea sekä yhteensopivuutta oli laajennettu merkittävästi. Uusia ominaisuuksia oli mm. Aktiivihakemisto palvelu ja IntelliMirror hallintaohjelmisto.

Ultra DMA/66-määritys nostaa ide liitännän maksimisiirtonopeuden 66 Mt/s.

3Dfx julkaisee Voodoo 4 ja Voodoo 5 näytönohjaimet. Voodoo 4 kortit sisälsivät 32 Mt ja Voodoo 5 kortit 64 tai 128 Mt DDR muistia.

NVIDIA julkaisee GeForge 2 näytönohjaimen.

Intel julkistaa Celeron II halpaprosessorin ja AMD vastaa julkaisemalla Duron halpaprosessin

AMD:n Thunderbird prosessorit ylittävät ensimmäisinä Gigahertsin rajan.

Ensimmäiset DDR-muistia tukevat emolevyt tulevat markkinoille

Creative ostaa konkurssiin menneen kilpailijansa Aurealin.

PCI-SIG järjestö hyväksyy palvelimiin suunnatun PCI väylän seuraajan PCI-E 1.0 väylästandardin. Standardi tarjoaa kaksi nopeutta : PCI-E 66 ja PCI-E 133 ollen 4 ja 8 kertaa nopeampia kuin PCI (PCI : 33MHz, 32b, 133Mt/s - PCI-E 66 : 66MHz, 64b, 533Mt/s). PCI-E on myös suunniteltu taaksepäin yhteensopivaksi PCI väylän laitteiden kanssa.

Microsoft julkistaa Windows Me (Millenium Edition) käyttöjärjestelmän. Uudistukset keskittyivät lähes yksinomaan  multimediaan ja ulkoasuun mutta muutamia uusia ominaisuuksia oli myös lisätty mm. mahdollisuus  järjestelmän palauttamisen aiemmin tallettettuun tilaan.

Intel julkaisee Pentium 4 (Willamette) suoritin sukupolven. Prosessori toimi aluksi 1,4 ja 1,5 GHz:n taajuudella ja sisälsi uuden 144 käskyn SSE2 multimediakäskykannan. Uuden suorittimen ensimmäiset emolevyt tukivat vain kalliita Rambus:in valmistamia RDRAM muisimoduuleja.

Voodoo näytönohjaimistaan tunnettu 3Dfx itsenäisenä yhtiönä päättyy kun NVIDIA ostaa sen olennaiset osat ja patentit. Kaupan hinnaksi sovitaan noin 70 miljoonaa dollaria sekä miljoona NVIDIA:n osaketta arvoltaan noin 50 miljoonaa dollaria. Vuonna 1994 perustettu 3dfx oli aikanaan alansa pioneeri ja oli merkittävästi vaikuttamassa 3D-näytönohjainten kehitykseen.

2001

Microsoft tekee nurkanvaltauksen konsolimarkkinoilla PC-tekniikkaan perustuvalla XBox konsolillaan. Xbox on varustettu Intelin 733MHz P3 prosessorilla, NVIDIAn näytönohjainpiirillä, DirectSound 3D-yhteensopivalla äänipiirillä, 64MtDDR muistilla DVD-asemalla, USB peliporteilla, 10Gt kiintolevyllä sekä verkkovalmiudella.

Intel julkaisee palvelin ja ammatti käyttöön suunnatut Intel Xeon (4) prosessoriperheen.

Apple julkaisee MacOS X-käyttöjärjestelmän.

NVIDIA julkaisee GeForce3 näytönojainsarjan.

AMD julkaisee Athlon XP prosessorimallistonsa sekä pääasiassa palvelin käyttöön suunnatun Athlon MP prosessorimallliston.

Intel Julkaisee ensimmäisen 64-bittisen Itanium prosessorin.

Ultra DMA/133 määritys nostaa ide liitännän maksimi nopeuden 133 Mt/s.

Microsoft julkaisee Windows XP käyttöjärjestelmän. XP yhdistää vihdoinkin vuosien lupausten jälkeen 9X/Me ja NT/2000 käyttöjärjestelmien parhaat puolet. XP:stä on tehty kolme versiota : Home, Professional ja Server. XP Home:n myötä myös kotikäyttäjät pääsevät osallisiksi NT/2000 käyttöjärjestelmien vakaudesta ja luotettavuudesta sekä FAT -tiedostojärjestelmää luotettavammasta, kooltaan rajoittamattomasta ja turvallisemmasta NTFS -tiedostojärjestelmästä. Uusia ominaisuuksia XP:ssä on muun muassa mahdollisuus etävirittää tietokone,  systeemi tiedostojen ylikirjoittamisen esto, sisäänrakennettu palomuuri, mahdollisuus käyttää samojen DLL-ohjelmakirjastojen useita versioita, mahdollisuus vaihtaa käyttäjää lennossa, kunnolliset etäkäyttöominaisuudet, saumaton tuki polttaville CD-asemille, kannettaville suunnattu tehokkaampi virranhallinta, sekä vanhemmat ajurit palauttava elvytys toiminto. Proffessionalissa on Home version ominaisuuksien lisäksi yrityksille hyödyllinen tiedostojen ja kansioiden salausmahdollisuus, sisäänrakennettu tuki useita suorittimia käyttäville järjestelmille, MS Windows -palvelinten ja järjestelmien tuki sekä monikielisyyden tuen.

2002 Intel siirtyy 0,13 mikronin tuotantoprosessiin Northwood -prosessoreissaan ja alkaa käyttättää sisäkytkennöissä kuparia alumiinin sijaan. Northwood sisältää myös kaksi kertaa enemmän L2 tason välimuistia kuin edeltäjänsä Willamette.

NVIDIA julkistaa GeForce4-näytönohjainsarjan.

Ensimmäiset sarja(serial) ATA standardia hyödyntävät emolevyt ilmestyvät markkinoille. Sarja ATA:n kaapeli on ohut ja pyöreä joten se vie vanhoja IDE lattakaapeleita vähemmän tilaa koteloiden sisällä tehostaen tuuletuksen toimintaa sekä helpottaen laitteiston huoltoa ja asennusta. Sarja ATA:n liittimet ovat myös paljon edeltäjiään kapeampia. Ensimmäiset sarja ATA väylät kykenevät siirtämään 150Mt/s mutta nopeutta voidaan ajan myötä nostaa arviolta 600Mt/s.

AMD siirtyy 0,13 mikronin tuotantoprosessiin Troughbred prosessoriensa myötä.

AMD saavuttaa 2GHz kellotaajuuden Athlon XP 2400+:n (2 GHz) myötä .

Intel julkaisee 64-bittisen Itanium II:n

Kuluttajien luottamus Microsoftin tuotteiden turvallisuuteen horjuu toinen toistaan pahempien tietoturvaongelmien julkisuuteen tulon myötä. Microsoft joutuu jopa keskeyttämään useita ohjelmisto projektejaan löytääkseen ja paikkaillakseen jo julkaistuissa ohjelmissaan olevia tietoturva aukkoja.

Intel julkistaa 3.06GHz:n Pentium 4 HT:n ja sammalla rikkoo 3GHz:n rajan. Prosessori sisältää Hyper-Threadingiksi kutsutun virtuaalisen moniprosessoinnin joka saa käyttöjärjestelmän näkemään prosessorin kahtena. Ominaisuus parantaa selvästi koneen suorituskykyä moniprosessorijärjestelmille suunnitelluissa säikeistetyissä ohjelmissa sekä ohjelmien moniajossa. Täysi tuki ominaisuudelle on Linux ja Windows XP käyttöjärjestelmissä .

StarOfficen toimisto-ohjelmiston lähdekoodiin pohjautuvasta OpenOffice julkaistaan.

Hymiö :-) täyttää 20 vuotta

Amiga Inc. julkaisee pitkän tauon jälkeen uuden Amiga tietokonekokoonpanon - AmigaOne:n.

Fujitsu Siemens joutuu vetämään markkinoilta arviolta 300 000 kiintolevyä jotka saattoivat valmistusvirheen takia ylikuumentua ja pahimmillaan polttaa koko tietokoneen. Operaation kustannuksiksi arvioidaan noin 83 miljoonaa euroa.

Miljardin myydyn PC-mikron raja ylitetään. 2 miljardia ylitetään arvioiden mukaan jo vuonna 2008.

ATI julkaisee Radeon 9700 Pro näytönohjaimen. Julkistus tulivat täytenä yllätyksenä NVIDIA:lle ja sen jo pitkään hallitsemille näytönohjainmarkkinoille sillä ATI:n lippulaiva oli niin teknologialtaan kuin suorituskyvyltään ylivoimainen NVIDIA:n GeForce 4 mallistoon verrattuna.

2003 Apple FireWire 800:n (IEEE1394b). FireWire 800 tarjoaa kaikkien FireWire 400:n ominaisuuksien lisäksi kaksinkertaisen nopeuden vanhempaan 400:een (400MB/800MB), mahdollisuuden liittää jopa 100 metrin (4,5 m FW 400) päässä olevia laitteita toisiinsa (tosin vain valokuitukaapeleita käytettäessä) ja kykenee siirtämään 45 Watin verram tehoa liitettyihin laitteisiin ilman erillistä virtalähdettä. FireWire 800 on adapterien avulla taaksepäin yhteensopiva FireWire 400:n laitteiden kanssa.

PCI-SIG järjestö esittelee PCI-Express väyläarkkitehtuurin jonka on määrä aluksi korvata AGP- ja myöhemmin PCI ja PCI-X -väylät emolevyissä. Toisin kuin AGP, PCI ja PCI-X väylät, PCI-Express on sarjaliitäntä ja mahdollistaa kaksisuuntaisen 250Mt/s:n tiedonsiirtonopeuden johdinparia kohti (max 32 paria). Lisäksi PCI-E väylät eivät jaa kaistaansa keskenään vaan jokaisen PCI-E väylän koko kaista on kyseisen väylän käytettävissä eikä toisten väylien toiminta vaikuta sen nopeuteen. PCI-Express on suunniteltu taaksepäin yhteensopivaksi PCI ja PCI-E laitteiden kanssa mutta on epäyhteensopiva AGP väylän laitteiden kanssa.

NVIDIA julkistaa NVIDIA FX 5800 (NV30) näytönohjainmensa. FX 5800 on ensimmäinen DDR II muistia hyödyntävä näytönohjain. Kortti osoittautuu kuitenkin pahaksi flopiksi sillä se ei korkeista kellotaajuuksistaan ja uusista tekniikoistaan huolimatta kykene kilpailemaan ATI:n Radeon 9700 Pro:n kanssa ja on joissain tapauksissa hitaampi kuin edellisen sukupolven näytönohjaimet. Lisäksi muistin ja ytimen korkean kellotaajuuden tuottaman lämpön poistamiseksi kortti vaatii järeän tuulettimen joka vie niin paljon tilaa että se estää viereisen PCI korttipaikan käytön ja lisäksi on häiritsevän äänekäs. Kortti haudataankin kaikessa hiljaisuudessa.

PCI-SIG järjestö hyväksyy PCI-X väylän 2.0a version joka mahdollistaa maksimiltaan 533 MHz:n  väylätaajuuden tarjoten 32 kertaisen nopeuden vanhaan PCI väylään verrattuna.

AMD julkaisee AMD Athlon XP 3200+ prosessorin. Prosessori on tehty 0.13 mikronin tekniikalla, sisältää 54,3 miljoonaa transistoria ja 128kt L1- ja 512kt L2 tason välimuistia ja on kooltaan 101 mm2. Prosessori toimii 2,2Ghz:n kellotaajuudella ja suoritinväylä 400Mhz:n taajuudella mahdollistaen 3,2 Gt/s tiedonsiirtokapasiteetin.

Intel julkaisee 800 Megahertsin suoritinväylällä varustetun Pentium 4 HT prosessorimalliston. Prosessorit toimivat aluksi 2.4, 2.6, 2.8, 3.0 ja 3.2 GHz:n taajuudella.

NVIDIA julkaisee NVIDIA GeForce FX 5900 (NV35) näytönohjaimensa. Suurin osa FX 5800:n ongelmista on onnistuttu korjaamaan ja kortti pärjääkin testistä riippuen kohtuullisen hyvin ATI:n lippulaivalle.

AMD julkaisee palvelin käyttöön suunnatun 64-bittisen Opteron (SledgeHammer) prosessorin. Toisin kuin Intelin Itanium prosessorit jotka kykenevät ajamaan vain 64-bittisiä ohjelmia, AMD:n Opteronit ovat yhteensopivia 32-bittisten sovellusten kanssa x86-64 käskykannan ansiosta. Ominaisuus helpottaa yritysten siirtymistä 64-bittisiin prosessoreihin koska siirtyminen ei vaadi ohjelmistojen uusimista. Ensimmäiset Opteronit toimivat 1600 MHz:n taajuudella. Prosessorin ja emolevyn välisestä tiedonsiirrosta huolehtii maksimiltaan kolme 1600MHz:n Hypertransport väylää mahdollistaen 19.2Gt:n suoritinväyläkapasiteetin. Muita ominaisuuksia : prosessorikanta Socket 940, 128kt L1 ja 1024kt L2 välimuistia, kaksikanavainen 128-bittisen muistinhallintayksikkö integroitu prosessoriytimeen mahdollistaen 5,3 Gt tiedonsiirtokapasiteetin muistin (333MHz:n virheen korjaavaa (ECC), rekisteröityä DDR muistia) ja prosessorin välillä. Opteron sisältää myös Intelin kehittämän SSE2 multimediakäskykannan ja sen valmistuksessa hyödynnetään SOI (Silicon on insulator) tekniikkaa jonka pitäisi vähentää lämmöntuotantoa ja mahdollistaa korkeammat kellotaajuudet.

Microsoft julkaisee Windows 2003 Server palvelinkäyttöjärjestelmän. Parannuksia on lähinnä tehty tietoturvaan, käytettävyyteen sekä laitetukeen.

Apple julkaisee Power Mac G5 tietokone mallistonsa. Power Mac G5 hyödyntää IBM:n 64-bittisiä, myös 32-bittisiä sovelluksia tukevia PowerPC 970 (G5) prosessoreita jotka toimivat alustavasti 1.6 - 2.0 GHz:n taajuudella, suoritinväylän toimiessa puolella siitä. Prosessorit on valmistettu 0.13 mikronin valmistustekniikalla ja sisältää 512 kt L2-tason välimuistia ja koostuu 58:sta miljoonaasta transistorista. G5 hyödyntää PCI-E laajennusväyliä (1*133MHz, 2*100MHz) ja Firewire 800 väylää joiden lisäksi G5:ssä on otettu käyttöön USB 2.0 väylä (3 kpl). Muita ominaisuuksia ovat mm. AGP 8x, max. 8Gt 400 MHz:n DDR muistia sekä 150Mt/s Serial ATA.

AMD julkaisee 64-bittiset Athlon 64 ja Athlon 64 FX prosessorit. Athlon 64 FX on käytännössä uudelleen nimetty Opteron 100 sarjan prosessori varustettuna vain yhdellä Hypertransport väylällä ja se käyttääkin Opteronin Socket 940 prosessorikantaa. Se on suunnattu  pääasiassa harrastelija ja tehotyöasemakäyttöön. Athlon 64 taas on kuluttajakäyttöön suunnattu, ominaisuuksiltaan karsittu prosessori joka käyttää Socket 754 kantaa. Ensimmäinen 3200+ versio toimii 2GHz:n taajuudella, sen yksikanavainen 64-bittisen muistinhallintayksikkö on integroitu prosessoriytimeen. Prosessorissa on myös x86-64- ja SSE2 -käskykannat, 128kt L1 ja 1024kt L2-tason välimuistia, 1600MHz:n Hypertransport väylä ja sen valmistuksessa on käytetty SOI tekniikkaa. Toisin kuin Opteron ja Athlon 64 FX, Athlon 64 ei vaadi kallista rekisteröityä virheenkorjaavaa muistia.

Intel julkaisee Pentium 4 Extreme Edition prosessorin. Se perustuu muokattuun Xeon -palvelinprosessoriytimeen, toimii 3,2 GHz taajuudella (800MHz FSB) ja sisältää 512 kt L2 ja 2 Mt L3 tason välimuistia.

ATI julkaisee Radeon 9600 XT ja 9800 XT näytönohjaimet ja NVIDIA GeForce FX 5700 ja FX 5950 näytönohjaimet.

2004

Intel julkaisee Prescott ytimeen perustuvan Pentium 4 prosessorin. Prosessori sisältää uuden 13 käskyn SSE3 -multimediakäskykannan sekä 16kt L1- ja 1024kt L2-tason välimuistia. Sen ensimmäiset versiot toimivat 2.8, 3.0, 3.2 ja 3.4 GHz:n taajuudella ja ne tuotetaan uudella 0,09 mikronin tuotantoprosessorilla.

HyperTransport Consortium julkaisee Hypertrasport väylästandardin toisen version. Uusi versio mahdollistaa tiedonsiirtonopeuden kasvattamisen ensimmäisen version 12.8 Gt/s maksimikapasiteetista aina 20 Gt/s asti.

NVIDIA julkaisee  GeForce 6800 (NV40) näytönohjaimen

ATI julkaisee Radeon X800 (R420) näytönohjaimen

Ensimmäiset PCI-Express näytönohjaimet ja emolevyt tulevat markkinoille.

AMD julkaisee Sempron-halpaprosessori sarjan. Prosessori sarjaan kuuluu sekä vanhempia 32-bittisiä Troughbred pohjaisia että Athlon 64 ytimeen perustuvia prosessoreja. Athlon 64:ään perustuvasta mallista on poistettu 64-bittisten sovellusten tuki ja L2-tason välimuisti on pudotettu 256 kilotavuun. Prosessorien käyttämät kannat ovat samat kuin prosessorien joihin ne perustuvat.

AMD aloittaa Socket 939 kantaisten prosessorien tuotannon. Socket 754 jäänee halpaprosessorien (Sempron ja Athlon 64) ja Socket 940 yksinomaan palvelin (Opteron) prosessorien kannaksi.

Intel aloittaa Socket 775 kantaisten prosessorien tuotannon. Uudistuksena kannassa on se että pinnit on siirretty emolevyyn prosessorin sijaan.

AMD aloittaa 0,09 mikronin tuotantoprosessiin pohjautuvien prosessorien valmistuksen.

SATA:n toinen sukupolvi standardoidaan. SATA II mahdollistaa kaksi kertaa edeltäjäänsä suuremman tiedonsiirtonopeuden SATA II laitteiden ja tietokoneen välillä eli standardia tukevien laitteiden maksimi tiedonsiirto kapasiteetti on 300Mt/s

Intel aloittaa 1066MHz suoritinväylätaajuudella toimivien Pentium 4 Prosessorien tuotannon. Alustavasti tehokkaampi suoritinväylä on käytössä vain kalliissa P4 EE prosessoreissa.

IBM myy PC-tietokone ja -laite tuotantonsa 1.75 Miljardin Dollarin kauppahintaan Kiinan suurimmalle tietokonevalmistajalle, Lenovo Group Ltd:lle. IBM:lle Kauppa merkitsee vetäytymistä PC-markkinoilta jonka se auttoi alkuun IBM PC konseptillaan (johon nykyisetkin PC-tietokoneet yhä pohjautuvat) vuonna 1981. Kauppa merkitsee myös sitä että IBM keskittyy yhä selkeämmin ohjelmisto ja oheispalveluiden tuotantoon laitevalmistuksen sijaan. Kauppa tekee Lenovo:sta maailman kolmanneksi suurimman PC-valmistajan Dell Inc:n ja Hewlett Packardin jälkeen.

2005 Intel julkaisee Pentium 4 600 prosessorisarjan. 600 sarjan prosessorit sisältävät Intelin kloonin AMD:n 64-bittisestä AMD64 käskysarjasta jota Intel kutsuu nimellä EM64T (Extended Memory 64 Technology) ja mahdollistaa sekä 32- että 64-bittisten sovellusten suorittamisen ja yli 4Gt muistiavaruuden. Lisäksi prosessori sisältää 2MB L2-tason välimuistia ja parannetut tehon säätöominaisuudet jotka laskevat prosessorin tehoa  ja virrankulutusta kun prosessori ei ole tehokäytössä tai kun se on vaarassa ylikuumentua.

Tulevaisuus

2005+

Microsoft julkaisee kauan odotetun 64-bittisen version Windows XP:stä.

AMD ja Intel esittelevät ensimmäiset moniydinprosessorinsa.

PCI-SIG järjestö julkaisee PCI-X väylästandardin kolmannen version. PCI-X 3.0 mahdollistaa 1066 MHz:n väylätaajuuden tarjoten 8.5 Gt/s tiedonsiirtonopeuden.

ensimmäiset Blu-ray DVD asemat tulevat markkinoille. Tekniikka nostaa yksi kerroksisen DVD -levyn kapasiteetin 4,7Gt:Sta 27Gt:vuun ja mahdollistaa 10 tunnin MPEG-2 videon tai n. 2 tuntisen teräväpiirtovideon (HDTV) pakkaamisen yhdelle DVD-levyn kerrokselle.

2006 Microsoft julkaisee koodinimellä 'Longhorn' tunnetun Windows käyttöjärjestelmän. Longhornin odotetaan olevan seuraava suuri askel Microsoftille sitten Windows 95:n julkaisun ja odotukset ovat sen mukaiset. Alustavien tietojen mukaan Longhorn tulee sisältämään  :
- Kokonaan uusitun Avalon koodinimellä kutsutun kolmiulotteisen graafisen käyttöliittymän joka mahdollistaa mm. 3D-visuaalisten tehosteiden käytön (läpinäkyvyys, kaikkien näytön kohteiden yhtäaikainen animointi, ikkunoiden vapaa hallinta jne.)
- Sisäänrakennettu tuki kaikille DVD-polttomuodoille
- Windows Future Storage(WinFS) tiedostojen hallintajärjestelmän jonka on tarkoitus tehostaa ja helpottaa  tiedostojen etsintää ja hallintaa.
- Pistekoko tuumaa (Dots per inch - Dip) kohti nostetaan 96:sta 120:een.

Haittapuolena uusista ominaisuuksista (varsinkin Avalon) ovat kasvavat laitevaatimukset(1GHz+ prosessori, 256 Mt RAM, 64 Mt näytönohjain, 3Gt+ kovalevytilaa) tosin Longhornin julkaisupäivään mennessä hitaimmatkin koneet riittävät sen pyörittämiseen. Sen lisäksi on luultavaa että Longhorn sisältää myös perinteisen kaksiulotteisen ulkoasun käyttömahdollisuuden.

Microsoftin odotetaan julkaisevan Longhorn Office toimisto-ohjelmiston samoihin aikoihin Longhorn käyttöjärjestelmän kanssa.

 

Linkkejä tietotekniikan historiaan keskityviin sivustoihin ja artikkeleihin
Computer History Museum English Kattava tietokoneiden historiaan erikoistunut sivusto
PCBiography English Laaja tietokoneiden historiaa käsittelevä sivusto.
Intel's Processor Hall of Fame English Intelin sen omista prosessorisukupolvista kertova sivu
Intel's Quick Reference Guide English Teknistä tietoa Intelin prosessoreista
CPU Museum English Teknistä tietoa eri valmistajien vanhoista prosessoreista
MS Windows History English Microsoftin oma Windowsin historia sivut
MS Windows History English Kattava artikkeli Microsoftin pöytäkone ja palvelin käyttöjärjestelmistä.
The Apple Museum English Applen ja sen tuotteiden ja ohjelmien historia
Apple-History.com English Applen tietokoneet perustamisesta nykypäivään
Amiga History Guide English Kattava Amiga tietokanta
     
The GUI Gallery English Sivusto joka keskittyy graafisten käyttöjärjestelmien historiaan. Sisältää myös satoja linkkejä käyttöliittymiä käsitteleviin sivustoihin.
     
NT Rautasen Tietokonesivut Finnish Kattava tietokanta Commodoren, Applen ja Atarin tietokoneista ja historiasta. Paljon linkkejä vanhoista tietokoneista kiinnostuneille