Yliopistoon hakeminen oli minulle itsestäänselvyys jo lukion alusta lähtien. En uhrannut oikeastaan ajatustakaan minkään muun vaihtoehdon vakavalle harkinnalle. Mielessäni ei ollut mitään tiettyä ammattia, johon tähtäisin (eipä ole muuten vieläkään), mutta kaikki minulle mielenkiintoiset ilmiöt ja aineet olivat yliopiston ohjelmassa. Toisaalta matematiikka oli lukion aikana yhtä tuskaa ja kaupallinen ala jotenkin sieluton. Näin ollen myös tekniset ja kaupalliset ylemmät opinahjot olivat poissa laskelmista.

Muistaakseni lukion toisen luokan alussa tein päätöksen hakea lukemaan poliittista historiaa. Oikeastaan ajatusprosessi tämän takana oli yksinkertainen: sekä politiikka että historia kiinnostivat erittäin paljon. Historia on aina ollut "paraatilajini" ja se opiskeleminen hyvin mieluista ja antoisaa. Lukioaikana koin jonkinlaisen "poliittisen heräämisen" aiheesta käymiemme mielenkiintoisten keskustelujen yhteydessä (terveiset vaan Taipaleen Ilkalle!). Näin ollen poliittinen historia oli luonnollinen valinta.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Olin syksyllä 2000 kirjoittanut reaalin sekä englannin ja päättänyt dropata matematiikan kirjoittamisen kokonaan. Näin ollen kevään kirjoitusohjelma oli varsin kevyt ja aloinkin sen ohella lueskella pääsykoekirjoja. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa piti tuolloin suorittaa pääsykokeessa kaksi ainetta, joista toiseksi valitsin valtio-opin. Tein kuitenkin lukuprosessissani kardinaalivirheen painottaessani aivan liikaa poliittisen historian kirjoja. Pääsykoe meni penkin alle valtio-opin osalta (4,25/18), eikä poliittisen historian oiva tulos (16/18) enää pelastanut opiskelupaikkaa.

Jäin tyhjän päälle, koska olin laskenut pääseväni sisälle. Pettymystä lisäsi kahden kaverini sisäänpääsy poliittiseen historiaan. Koin pudonneeni kelkasta. Päätin mennä avoimeen yliopistoon lukemaan sosiaalipolitiikkaa ja kirjoittaa sen seuraavalla kerralla kakkosvaihtoehtona, olihan sinne kohtuullisen alhaiset pisterajat. Keväällä 2002 menin armeijaan, josta muodostui hyvin epämiellyttävä kokemus - eikä siellä ollut mitään mahdollisuuksia lukea pääsykokeisiin. Vaihdoin siviilipalvelukseen toukokuun puolessa välissä, osasyynä tarve lukea pääsykokeisiin. Olin kuitenkin kaiken tapahtuneen jälkeen niin maassa, ettei lukemisesta tullut oikein mitään. Tällä kertaa sain poliittisesta historiasta 14 ja sosiaalipolitiikasta 9,25 pistettä ja edessä oli jo toinen välivuosi.

Kyseessä oli siis klassinen "kolmas kerta toden sanoo" vs. "ei kahta ilman kolmatta" -mittelö. Tällä kertaa päätin valmistautua kunnolla. Aloitin syksyllä 2002 avoimen opinnot yleisessä historiassa sekä sosiaalipolitiikassa. Jälkimmäinen maistui sen verran puulta, että päätin vaihtaa takaisin valtio-oppiin. Tässä vaiheessa aloin myös aprikoida, oliko poliittinen historia sittenkään se aine, johon halusin. Tein kymmenkohtaisen vertailun valtio-opin ja poliittisen historian välillä - edellinen voitti niukasti pistein 51-49. Hain siis ykkösvaihtoehtona valtio-oppiin ja vasta kakkosena poliittiseen historiaan.

Päätin etten tekisi enää samaa virhettä kuin ensimmäisellä hakukerralla ja panostin täysillä berndtsonin valtio-opin pääsykoekirjaan. Lukaisin sen kahdeksan kertaa läpi ja poliittisen historian opukset, jotka tuossa vaiheessa tunsin jo kuin omat taskuni, enää kahteen kertaa. Koe meni hyvin lukuunottamatta Fagerholmin hallitukseen liittyvää kysymystä, jossa tajusin olleeni hakoteillä. Tuntemukset olivat ristiriitaiset ja päätin olla ottamatta turhia paineita tuloksista. Kauniin pilvisenä heinäkuun päivänä menin sitten katsomaan totuutta silmiin valtiotieteellisen tiedekunnan ilmoitustaululta. Ja se vinkkasi silmää hymyillen - olin päässyt sisälle valtio-opin laitokselle! Tällä kertaa valtio-opista tuli 16 pistettä ja poliittisesta historiasta ainoastaan 12. Sain tasan sen 28 pistettä, joka oli valtio-opin rajana. Suuri kivi oli muljautettu sydämen päältä.

Pääsin siis sisään pitemmän kaavan kautta. Neuvonkin kaikkia pääsykokeissa ahertavia olemaan luopumatta toivosta. Jokaisella kerralla menee aina edellistä paremmin ja asiat ovat selvempiä. Ja kun sisäänpääsyn eteen on joutunut tehdä töitä, on se sitä makeampaa ja opiskelumotivaatio korkealla. Avointa yliopistoa kannattaa hyödyntää. Ensinnäkin se antaa mahdollisuuden testata eri aineita ja toiseksi siellä pystyy opiskella ainakin ensimmäisen vuoden opinnot niin, ettei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä. Pääasia on pitää pää kylmänä ja koettaa kammeta itsensä ylös ja valaa uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin takaiskujen jälkeen.

Olen nyt opiskellut yliopistossa reilut puolitoista vuotta. Poliittisen historian vaihto valtio-oppiin oli yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, koen nimittäin opiskelevani täsmälleen oikeaa ainetta. Valtio-oppi jakautuu kolmeen eri suuntaukseen: politiikan tutkimukseen, hallinto-oppiin sekä kansainväliseen politiikkaan. Itse olen valinnut näistä ensimmäisen. Kiinnostuksen kohteitani ovat mm. vaalit, puolueet ja demokraattinen prosessi, Pohjois-Amerikan politiikka sekä Euroopan Unioni. Sivuaineina luen Pohjois-Amerikan tutkimusta, poliittista historiaa, yleistä historiaa, sosiaalipolitiikkaa sekä EU-sivuainekokonaisuutta.

Tälle sivulle olen koonnut yliopistourani aikaansaannoksia sekä pää- että sivuaineistani. Tarkoituksena on antaa pää- tai sivuainetta etsiville opiskelijoille hieman näkemystä, millaisia aiheita missäkin käsitellään ja millä tavalla. Plagiointi on vakava akateeminen rikkomus, eikä sitä kannata harrastaa näitä töitä kopioimalla - sen verran helposti myös professorit nämä löytävät.

University of Toronto - Political Science
Canadian Politics and Government/Fall 2005 - Spring 2006 Should there be more referendums in Canada?
Canadian Politics and Government/Fall 2005 - Spring 2006 Mixed Member Proportional electoral system - how it work and how it would affect Canadian politics
United States Foreign Policy/Fall 2005 - Spring 2006 First essay assignment
United States Foreign Policy/Fall 2005 - Spring 2006 Second essay assignment
The Spirit of Democratic Citizenship/Fall 2005 - Spring 2006 The tasks
The Spirit of Democratic Citizenship/Fall 2005 - Spring 2006 The blog
The Spirit of Democratic Citizenship/Fall 2005 - Spring 2006 Why and how to do silent practice
The Spirit of Democratic Citizenship/Fall 2005 - Spring 2006 Take Home Test

Valtio-oppi
Valtio-opin johdantokurssi/Syksy 2003 Tony Halme ja Perussuomalaiset: Yhtenäinen oikeistopopulistinen rintama?
Byrokratiasta palvelevaan hallintoon/Syksy 2003 Luentopäiväkirja
Euroopan poliittiset järjestelmät/Kevät 2004 Iso-Britannia ja Irlanti - faktapaketti
Euroopan poliittiset järjestelmät/Kevät 2004 Iso-Britannian ja Irlannin poliittinen kulttuuri
Poliittisen ajattelun perusteet/Kevät 2004 Benedictus de Spinoza
Kansainvälisen politiikan ajankohtaisia kysymyksiä/Kevät 2004 Luentopäiväkirja
US Politics and Government/Syksy 2004 The East North Central States
US Politics and Government/Syksy 2004 Predictions
EU-asiantuntijaseminaari/Syksy 2004 Luentopäiväkirja
Kenen tahansa yhteisö: kohti "anarkistista" politiikan teoriaa/Syksy 2004 Kenen tahansa EU? - Ajatuksia EU:n perustuslain ulossulkevuudesta
Johdatus terrorismintutkimukseen/Kevät 2005 Artikkeliesittelyt
Demokratian ajankohtaiset haasteet/Kevät 2005 Kansanäänestys Euroopan Unionin perustuslaista?
Kvantitatiiviset menetelmät/Kevät 2005 Kansalaisten näkemys suomalaisten puolueiden ja näiden kannattajien spatiaalisesta sijoittumisesta vasemmisto-oikeisto -akselille
Kvalitatiiviset menetelmät/Syksy 2006 Harjoitustyö: The Civilizations of the Americas
Kvalitatiiviset menetelmät/Syksy 2006 Ryhmätyö: Mitä Suomi pelkää: Toiseus, vihollinen ja uhka Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa 1995-2004
Kandidaatintutkielmaseminaarin yleinen osa/Kevät 2007 Tutkimussuunnitelma: Oikeus vapauteen - Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta
Kandidaatintutkielmaseminaarin aihekohtainen osa/Kevät 2007 Tutkimus: Oikeus vapauteen - Perustulon normatiivinen oikeutus filosofisen vasemmistolibertarismin näkökulmasta

Yleinen historia
Kirjallisuus/Syksy 2002 Espanjan sisällissota ja ulkovallat

Yhteiskuntahistoria
Euroopan sosiaalihistoria/Kevät 2004 Artikkeliesittelyt

Sosiaalipolitiikka
Suomalainen yhteiskunta/Kevät 2004 Luentopäiväkirja

Kansantaloustiede
Etiikka ja talous/Kevät 2007 Kansainvälinen henkilökohtainen päästökiintiö - alustava malli ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi taloudellisesti ja eettisesti kestävällä tavalla

Global Personal Emissions Quota - Preliminary model on how to tackle climate change in economically and ethically sustainable fashion