Olen otsikoinut tämän kirjoitukseni mielenkiintoni kohteen, Markuksen evankeliumin kohtaa 10: 25 koskevaksi kysymykseksi: "Kameliko vaiko köysi?"
Olen myös perustellut kysymystäni seuraavalla kirjoittamallani tekstillä:
"Markuksen evankeliumin kohta 10:25 on mielestäni Herramme Jeesuksen lausumana hiukan outo ilmaisu.
Kaikkien suomenkielisten virallisten käännösten mukaan Jeesus näet oli lausunut oppilailleen seuraavan virkkeen, jonka tässä nyt toistan vuoden -38 Uuden testamentin suomenkielisen käännöksen mukaisena: ”Helpompi on kamelin käydä neulan silmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.”
Ilmaisu on mielestäni outo jo siitäkin syystä, että erämaissa kulkevat eläimet eli kamelit, eivät kulje neulojen joukossa, puhumattakaan siitä, että ne edes yrittäisivät mahduttaa itseänsä neulontaan käytettyjen neulojen reikien eli neulansilmien läpi.
Vaikka Talmutissakin esiintyy sananlasku, jonka mukaan ”Elefantti kulkee läpi neulan silmän”, kuten kreikankielinen Uuden testamentin sanakirja (ΛΕΞΙΚΟΝ ΤΗΣ ΚΑΙΝΗΣ ΔΙΑΘΗΚΗΣ, Σ. ΕΥΣΤΡΑΤΙΑΔΟΥ) sivullaan 398 Markuksen tekstin mukaista sanomista Jeesuksen sanomana puolustelee, minun on vaikeaa uskoa Jeesuksen puhuneen näin.
Kuitenkin järjestään myös melkein kaikissa Uuden testamentin alkukielisissä eli Kreikan kielisissä käsikirjoituksissa on kyseisessä Markuksen evankeliumin kohdassa (10:25), kuten myös muitten evankeliumien vastaavissa kohdissa, sana, mikä merkitsee todellakin ”kamelia.”
Kyseessä on kreikan kielisen ”kameli”- sanan eli καμηλος- sanan akkusatiivinen muoto, eli muoto καμηλον.
Jakeen kreikankielinen teksti kuuluu seuraavasti (tässä nyt ilman korko- ja henkäysmerkkejä ilmaistuna):
“ευκοπωτερον εστιν καμηλον δια της τρυμαλιας της ραφιδος εισελθειν, η πλουσιον εις την βασιλειαν του Θεου εισελθειν.”
Eli, sama teksti latinalaisin kirjaimin ilmaistuna: ”Eukopooteron estin kameelon dia tees trymaliaas tees rafidos eiselthein, ee pluusion eis teen basileian tuu Theuu eiselthein.”
Ja sanasta sanaan tarkka käännöshahmotelmani tästä alkutekstistä kuulunee: ”Helpompaa on kamelin läpi reiän neulan mennä, kuin rikkaan valtakuntaan Jumalan sisälle päästä.”
Eli, virke suomen kielen lauseitten mukaisuuteen paremmin muokattuna: ”Helpompaa on kamelin neulan reiän läpi mennä, kuin rikkaan päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.”
*
Vaikka Nestlen kreikankielinen alkutekstilaitos ei vaihtoehtoa καμηλον- sanalle teksteissään esitäkään, kohdasta on ilmeisesti silti ollut aikaisemmin olemassa myös sellainen kreikankielinen käsikirjoitus (tai jopa useita käsikirjoituksia), josta (tai joista) ei ole löytynyt tätä καμηλος eli ”kameli”- sanan kreikankielistä akkusatiivi- muotoa, eli καμηλον- sanaa.
Näin päättelen siitä syystä, että itä-aramean kielisessä Markuksen evankeliumissa on esiintynyt köyttä merkitsevä arameankielinen sana, koska siitä tehdy englanninkielinen Peshitta- käännös on kääntänyt sanan köydeksi.
Tuon kamelia merkitsevän sanan paikalla pitäisi siis kreikankielisessäkin tekstissä esiintyä toinen, melkein samoin sekä kirjoitettu että myös äännetty καμιλος- sanan akkusatiivimuoto, eli καμιλον- sana.
Tässä sanassa pitkän ”ee” - kirjaimen eli ”eetan” (η) tilalla on ”ioota” (ι) - kirjain, joka lausuttiin alkuaan joko pitkänä tai lyhyenä iinä.”
Tämä καμιλος - sana merkitsee siis ”köyttä” että ”nuoraa”, ja sellaisessa käsikirjoituksessa jossa tämä ”köysi”- sana olisi esiintynyt, koko kyseinen jae olisi kreikaksi kuulunut seuraavasti:
“ευκοπωτερον εστιν καμιλον δια της τρυμαλιας της ραφιδος εισελθειν, η πλουσιον εις την βασιλειαν του Θεου εισελθειν.”
Näin ollen tämän yhden sanan toiseksi muuttuessa jakeen merkityskin muuttuisi toiseksi, eli:
”Helpompaa on köyden neulan reiän läpi mennä, kuin rikkaan päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.”
*
Merkittävä on myös se seikka, että nykykreikassa sekä kirjain ”eeta” (η) eli kreikankieliseltä nykynimeltään ”iita”, kuten myös ”ioota” lausutaan kumpikin ” i ” - äänteenä.
Lisäksi korkeasti oppineet kreikankieliset kielimiehet ovat sitä mieltä, että jo Uuden testamentin aikana kreikankielen nykyääntämys oli vallalla. Näin esimerkiksi kirja, nimeltään ”ΙΣΤΟΡΙΚΗ ΓΡΑΜΜΑΤΙΚΗ ΑΡΧΑΙΑΣ ΕΛΛΗΝΙΚΗΣ, Ι. ΣΤΑΜΑΤΑΚΟΥ” kertoo.
Eli, tämän mukaan sekä `eetan´ sisältävän καμηλος- sanan, kuten myös `iootan´ sisältävän καμιλος - sanan akkusatiiviset muodot, καμηλον ja καμιλον, lausuttiin ääntämykseltään aivan samoin kuuluvina.
Kun siis kreikankielisen tekstin lukija joka saneli tekstiä kirjurille, lausui tekstissä olevan `köyden´ eli kamilon- sanan, (jota lausuttaessa ioota (ι) - kirjain lausuttiin i – kirjaimena), kirjuri joka sen kuuli, saattoi ymmärtää kuulleensa καμηλον- sanan lausutun, jossa myös "eeta" ( η) - kirjain lausuttiin i - kirjaimena.
Καμηλον sanaa lausuttaessa, siihen sisältyvä `eeta´ (η) lausuttiin näet jo silloin iinä, kuuluen lausuttuna ”kamilon” , ei sen sijaan ”kameelon.”
Siis kumpikin sana, eli sanat καμηλον ja καμιλον, lausuttiin kreikaksi aivan samoin.
*
Ainoa suomenkielinen Uuden testamentin käännös, jossa ”köysi”- sana kohdassa Markus 10: 25 esiintyy "kameli"- sanan sijalla, löytyy tunnetun ja tunnustetun edesmenneen kielimiehen, eli Aapeli Saarisalon sanatarkasta Uuden testamentin käännöksestä.
Hänen käännöksessään Markuksen 10: 25 kohta, kuten muutkin samaa aihetta koskevat kohdat kuuluvat: ”Helpompi on köyden mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.”
*
Merkittävää on myös se, että meidän Herramme Jeesus ei kyseistä virkettä lausuessaan puhunut suinkaan kreikkaa, vaan arameaa.
Jeesuksen puhuman äidinkielen eli länsi-aramean sukulaismurre oli itä-aramean murre, jota puhuttiin Syyriassa, jossa Raamatun ja varsinkin Uuden testamentin kielenä oli tuo itä-aramea.
George M. Lamsan raamatunkäännös, nimeltään, Peshitta, on kääntänyt Markus 10: 25 kohdan Markuksen itä-aramean kielisestä evankeliumista englanniksi, ja kohta kuuluu:
”It is easier for a rope to pass though the eye of a needle than for a rich man to enter into the kingdom of God!”
Eli: ”On helpompaa köyden kulkea läpi neulansilmän, kuin rikkaan ihmisen päästä sisälle Jumalan kuningaskuntaan.”
Tässä englanninkielisessä käännöksessä näet esiintyy ”rope” eli lausuttuna "röup"- sana, joka ei suinkaan merkitse kamelia, vaan nimenomaan ”köyttä” tai ”nuoraa.”
Onkin paljon luontevampaa ymmärtää meidän Herramme puhuneen neulansilmän läpi (yrityksistä huolimatta) mahtumattomasta `köydestä´, joka sentään on olemukseltaan ohuempaan lankaan verrattavissa oleva paksumpi muoto, kuin ymmärtää hänen puhuneen kamelista, eli eläimestä, jolla ei ole tosielämässä edes mitään ajatuksellista yhteyttä neulomisessa käytettävän neulansilmän läpi mahtumiseen."
*
Seuraava lainaus on vuodelta 1934.
Raamatun käännösvirheet
Äskettäin on saatu käännetyiksi arameankieliset raamatuntekstit, jotka on tavattu eräistä persialaisista moskeijoista. Niistä ilmenee, että kristikunnan yleisesti hyväksymään kreikkalaiseen tekstiin on pujahtanut useita virheitä. Kaikesta näkyy, että ne, jotka kristinuskon alkuaikoina käänsivät uuden testamentin kirjat arameankielestä kreikankielelle, eivät tunteneet täysin arameaa.
Persiassa oli aikoinaan voimakkaasti vaikuttava kristillinen kirkko, jossa oli 80 hiippakuntaa. Kun muhamettilaiset valloittivat maan, kaikki kristittyjen kirjat poltettiin evankeliumeja lukuun ottamatta. Ne olivat arameankielisiä, ja tutkijat arvelevat voivansa riittävin perustein väittää, että ne olivat tarkkoja kopioita arameankielisistä alkuteksteistä. Näiden tekstien käännöksissä, jotka on suorittanut tunnettu kielimies toht. George Lamsa, on kokonaista 1400 poikkeusta kreikkalaisesta tekstistä. Huomattavimpia näistä on Jeesuksen viimeisten sanojen tulkinta. Kyseessä ovat sanat "Eli, eli lama sabaktani", mutta toht. Lamsan mukaan arameankielisessä tekstissä ei ole sanaa "lama" (miksi). Koska "sabaktani" on monimerkityksellinen sana ja koska itse muoto saa toisen merkityksen väittämälauseessa, olisi sanat käännettävä parhaiten: "Jumalani, Jumalani, tehtäväni on suoritettu." Jeesuksen viimeiset sanat eivät siis ilmaisseet epätoivoa, vaan riemuitsevaa voittoa.
Toht. Lamsa tekee muitakin mielenkiintoisia korjauksia kreikkalaiseen käännökseen. Arameassa merkitsee sama sana sekä "kamelia" että "köyttä" tai "nuoraa". Tätä ei kreikkalainen kääntäjä ilmeisestikään ole tiennyt, ja siksi hän onkin kirjoittanut: "On helpompi kamelin kulkea neulansilmästä..." Sen sijaan pitäisi käännöksen kuulua: "On helpompi saada köysi pujotetuksi neulansilmään..." Toht. Lamsa on edelleen sitä mieltä, että kreikkalainen kääntäjä on kielentuntemattomuudessaan antanut Johanneksen evankeliumin 20. luvun 22. säkeistölle aivan väärän merkityksen. Tässä kohdassa sanotaan: "Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi heille: 'Ottakaa Pyhä Henki'." Arameankielessä merkitsee "puhaltaa" myöskin "vahvistaa jonkun rohkeutta", "lohduttaa". Myöskin Isämeidän rukouksen loppusanoilla on aramealaisessa alkutekstissä toinen merkitys. Siinä sanotaan: "Varjele meitä kiusauksista ja pelasta meidät erehdyksistä".
Ruusu-Risti— touko-kesäkuu 1934
siirry seuraavaan tekstiin: ” http://koti.mbnet.fi/rape1941/onkousko.htm ”