KOLMINAISUUSOPPI EENOKIN KIRJAN VALOSSA.

E. G. Gulinin jo sota-aikana (v.1940) ilmestyneessä teoksessa "Uuden testamentin teologia" on luvussa "Juutalainen tulevaisuudenosoitus" mielenkiintoinen viittaus etiopialaiseen Heenokin kirjaan:

"Ensimmäisen esikristillisen vuosisadan ensi puoliskolta peräisin olevan Heenokin kirjan ns. kuvapuheet (kirjan sivut 37 - 71) tarjoavat paljon ainesta Ihmisen Pojan kuvaan. Heen.48:2 ss. 69:26 ss. mukaan tähän kuuluu mm.:

1)     Jumala on luonut hänet ennen kaikkia muita luotuja,

2)      Jumala säilyttää häntä luonaan `kätkössä`, kunnes …

3)      Hän päiväin päässä ottaa haltuunsa maailmanhallinnan ja kuolleiden ylösnousemisen yhteydessä toimeenpanee maailmantuomion:

4)      Hänen nimenään esiintyvät `valittu`, `vanhurskas` ja `voideltu` (= messias). ..."

Eenok eli Heenok eli Hanok oli Aadamin jälkeen seitsemäs patriarkka Vanhan testamentin kertomuksessa ( 1Moos.5:18-24). Hänen nimissään tunnetaan kolme eri teosta. Kaikki nämä teokset kuuluvat apokryfisiin kirjoihin, joita protestanttisissa kirkoissa nimitetään myös pseudepigrafeiksi eli vääränimisiksi. Apokryfikirjat kertovat yleensä niistä näkemyksistä ja odotuksista, joita juutalaisilla oli tulevaisuudestaan ensimmäisellä vuosisadalla ennen ja jälkeen ajanlaskumme alun.

Tunnetuin näistä kolmesta Eenokin nimellä kulkevasta kirjasta on `Ensimmäinen Eenokin kirja` eli `Etiopialainen Heenok.` Se on saanut nimensä löytöpaikkansa mukaan, ja useimmat tutkijat ajoittavat sen kirjoittamisen vuosiin 170-30 eKr. Nykyiseen muotoonsa se kirjoitettiin viidennellä vuosisadalla jKr. Kun koptilainen kirkko on lukenut sen pyhien kirjojen joukkoon, se on säilynyt Etiopiassa, josta James Bruce löysi sen v. 1773 ja toi sen käsikirjoituksen (kolmena kappaleena) mukanaan länteen.

Etiopialainen Eenokin kirja on juutalainen kokoomateos joka pohjautuu itämaisiin ja juutalaisiin perinteisiin, ja on lähtöisin apokalyptisistä ja essealaisista piireistä. Siitä on löydetty katkelmia hepreaksi, arameaksi, kreikaksi, latinaksi, koptiksi ja persiaksi, mutta alkuaan se kirjoitettiin heprean ja / tai aramean kielillä. Etiopialainen käännös on tehty kreikan kielestä noin vuonna 500 jKr.

Varhaiskristillisenä aikana Eenokin kirja oli laajassa käytössä. Tuon ajan kristillisestä kirjallisuudesta löytyy useita viittauksia siihen. Oletetaan, että näissä lainauksissa on kyseessä juuri etiopialaiseen Eenokiin viittaaminen. Myös Uuteen testamenttiin Eenokin kirja on vaikuttanut. Vaikka vain Juudan kirjeen jakeet 14-15 sanotaan selvästi Eenokin lausumiksi, kirjaan on laskettu viitattavan Ilmestyskirjassa 21 kertaa, ja evankeliumeissa 12 kertaa. Myös Apostolien teoissa ja Paavalin kirjeissä on ilmeisiä kohtia, joiden välittämän sanoman pohjana on Eenokin kirja. On näin ollen luonnollista, että apostolien ajan jälkeiset kristilliset kirjailijat ja ensimmäiset niin sanotut kirkkoisät pitivät Eenokin kirjaa pyhänä kirjana. Jotkut rinnastivat sen täysin Raamatun muihin kirjoituksiin.

Kuitenkaan se Eenok, jota varhaiskristillisellä ajalla luettiin, ei sisällöltään ole täysin sama meidän päiviimme säilyneen ensimmäisen Eenokin kirjan kanssa. Erityisesti luvut 37 - 71 ovat joutuneet kristillisen muokkauksen kohteiksi. Kuolleen meren luolista on löydetty katkelmia kaikista muista Eenokin kirjan osista, paitsi juuri edellä mainituista vertauksia sisältävistä messiaanisista luvuista. Pidetään selvänä, että kirjan tämä osa on alkukristillisellä ajalla syntynyt juutalainen teos ja että se myöhemmin muokattiin Uuden testamentin kirjoitusten avulla kristilliseksi. Näin ollen vertaukset (luvut 37 - 71) ovat Eenokin kirjaan tehty myöhempi kristillinen lisäys.

Ensimmäinen tunnettu kristillinen kirjailija, joka hylkäsi Eenokin kirjan, oli toisen ja kolmannen vuosisadan vaihteessa elänyt Origenes, joka teoksessaan Kelsosta vastaan vastustaa sitä kiivain sanoin. Tämän teoksensa "Contra Celsum" (Kelsosta vastaan) Origenes kirjoitti lähes 60 vuotiaana Ambrosioksen pyynnöstä, platonilaisen filosofi Kelsoksen teoksen "Aleethees logos" ( Totinen sana) kumoamiseksi.

Tässä noin v. 178 kirjoitetussa teoksessa Kelsos selittää Kristuksen olleen aivan tavallisen ihmisen, jolle omistetut yliluonnolliset piirteet ovat vain hänen ensimmäisten seuraajiensa kuvitteluja. Oppimattomissa ihmisissä ilmennyt pelko oli syynä kristinuskon nopeaan leviämiseen. Tämän pelon synnytti Kelsoksen mukaan kristinuskon oppi viimeisestä tuomiosta ja helvetin tulesta. Pitäessään Kristusta vain ihmisenä, Kelsos vetosi Eenokin kirjan "Ihmisen Poika"-tulkintaan, ja tästä syystä Origenes joutui ottamaan kantaa Eenokin kirjaa vastaan.

Seuraavat merkittävät miehet, jotka julistivat Eenokin kirjan "pannaan", olivat Hilarius (eli vuosina 315 - 367 jKr.), Hieronymus (eli vuosina 347 - 420 jKr.) ja Augustinus (eli vuosina 354 - 430 jKr.), kaikki vannoutuneita Nikean kirkolliskokouksessa syntyneen uskontunnustuksen ja Atanasioksen kannattajia.

Kun useita vuosisatoja arvossa pidetty profeetallinen kirja hylätään ja julistetaan pannaan, täytyy syidenkin olla painavia. Mielestäni eräs ilmiselvä syy tähän (Nikean kirkolliskokouksen jälkeiseen Eenokin kirjan) hylkäämiseen oli seuraava: Eenokin kirjan antama kuva Isän ja Pojan suhteesta toisiinsa ei sopinut kehitteillä oleviin Jumalaa koskeviin kolminaisuusoppi-hypoteeseihin. Eenokin kirjan hylkäämistä helpotti juutalaisten Jamnian synodissa omaksuma kanta, jossa kirja rajattiin kanonin ulkopuolelle. Koska paavi Damasuksen valta ei ulottunut Etiopiaan, Eenokin kirja säilyi siellä pyhänä kirjana, vaikka Hieronymus jättikin sen uuden latinankielisen Vulgata-käännöksensäkin ulkopuolelle.

Englantilainen raamattuoppinut Tri Charles Fransis Potter on myös kuvaillut niitä syitä, jotka johtivat kristittyjen taholta tapahtuneeseen Eenokin kirjan hylkäämiseen:

"Koska Heenokin kirja kertoi aivan liian paljon varhaiskristillisen kirkon monien ajatusten, oppien ja menojen todellisesta alkuperästä, ja paljasti, kuinka teologit olivat `tulkinneet`, vääristelleet, poistaneet, sovitelleet ja jopa virheellisesti lainanneet osia alkuperäisistä teksteistä, niin ei ole vaikea ymmärtää, miksi Heenok ja kaikki hänen tarinansa, ja niiden ohella samantapaiset yhtä vaaralliset apokalyptiset ja pseudopigrafiset kirjat yksinkertaisesti täytyi jättää pois virallisten Raamatun kirjojen joukosta."

Kuten jo otsikkoni sanoi, tämän tutkistelun kohteena on Eenokin kirjasta löytyvän opetuksen suhde kolminaisuusopillisiin käsityksiin. Toivon jatkon lainauksista jokaiselle lukijalleni selviävän seuraava tosiasia: Vaikka jatkossa lainaamani ensimmäisen Eenokin kirjan kohdat ovatkin alkukristillisen ajan jälkeen eläneiden kristittyjen nykyiseen muotoonsa muokkaamia, niiden antama kuva Isän ja Pojan suhteesta on aivan toinen kuin myöhemmän kristillisyyden keskuuteensa kehittämän kolminaisuusopin antama kuva.

39:6. "Ja sillä paikalla näkivät silmäni vanhurskauden ja uskon Valitun, ja vanhurskaus hallitsee hänen päivinänsä ja lukemattomia ovat valitut hänen silmiensä edessä iankaikkisesta iankaikkiseen. (7) Ja minä näin hänen asumuksensa Henkien Herran siipien suojassa. Kaikki vanhurskaat ja valitut loistavat Hänen edessänsä kuin tulen liekit. Heidän suunsa on ylistystä täynnä ja heidän kielensä veisaavat ylistystä Henkien Herran nimelle..."

40:3 "Ja kuulin niiden neljän äänen veisaavan kunnian Herran edessä. (4) Ensimmäinen ääni ylistää Henkien Herraa iankaikkisesta iankaikkiseen. (5) Ja toisen äänen kuulin ylistävän Valittua ja valittuja, jotka on luovutettu Henkien Herralle."

48:2 "Ja sillä hetkellä kutsuttiin nimeltä tuota Ihmisen Poikaa Henkien Herran edessä, ja hänen nimensä Päivien Pään edessä. (4) Hän on oleva vanhurskauden savua, johon he nojautuvat, etteivät lankeaisi, ja hän on kansojen valkeus ja sydämessään ahdistettujen toivo. (5) Kaikki maan päällä asuvat lankeavat maahan ja kumartavat hänen edessänsä, veisaavat ja ylistävät ja juhlivat lauluin Henkien Herraa. Sen tähden hänet valittiin ja kätkettiin Hänen edessänsä, ennen maailman luomista, iankaikkisesti. (10) ... koska he ovat kieltäneet Henkien Herran ja Hänen Voideltunsa. Kiitetty olkoon Henkien Herran nimi."

49:2. "... Sillä Valittu seisoo Henkien Herran edessä, ja hänen kunniansa on iankaikkinen ja hänen voimansa pysyy polvesta polveen. (3) Hänessä asuu viisauden henki ja henki, joka antaa ymmärrystä, käsittämisen ja voiman henki, ja niiden henki, jotka ovat nukkuneet vanhurskaudessa. (4) Hän on tuomitseva salaisetkin asiat, eikä kukaan voi esittää valheellista puhetta hänen edessänsä, sillä hän on Valittu Henkien Herran edessä hänen suopeutensa mukaan."

51:3 "Niinä päivinä Valittu istuu istuimelleni ja hänen suunsa sanoista tulevat ilmi kaikki viisauden salaisuudet, sillä Henkien Herra on antanut ne hänelle ja antanut hänelle kunnian. ... (5) Niinä päivinä Valittu korotetaan, ja maa riemuitsee, (6) vanhurskaat saavat siellä asua ja valitut käyskennellä."

61:8 "Ja Henkien Herra asetti Valitun kunnian valtaistuimelle, ja hän on tuomitseva kaikki pyhien teot taivaassa ja heidän tekonsa punnitaan vaa'alla. (9) Kun hän korottaa kasvonsa tuomitsemaan heidän salaisia teitään Henkien Herran nimen voimalla."

62:1 "Näin käski Herra kuninkaita ja väkeviä ja ruhtinaita ja niitä, jotka maan päällä asuvat, ja sanoi: `Aukaiskaa silmänne ja kohottakaa sarvenne, jos pystytte tuntemaan Valitun.`Ja Henkien Herra asetti Valitun istumaan kunniansa valtaistuimelle. (2) Ja vanhurskauden henki vuodatettiin hänen päällensä, ja hänen suunsa sana surmaa kaikki syntiset, ja kaikki jumalattomat häviävät hänen kasvojensa edestä. ... (5) Ja tuska valtaa heidät, kun he näkevät sen Ihmisen Pojan istumassa kunnian valtaistuimella. (6) Ja kuninkaat ja väkevät ja kaikki maan hallitsijat ylistävät Herraa kaiken salatun takia, ja he kiittävät ja veisaavat, (7) sillä Ihmisen Poika on kätketty hänen luoksensa, ja Kaikkivoimallinen on voimallansa hänet varjellut ja paljastanut valituille. ... (9) Ja kaikki kuninkaat ja väkevät ja suuret ja hallitsijat maan päällä lankeavat kasvoilleen hänen edessänsä ja palvelevat ja panevat toivonsa tähän Ihmisen Poikaan, ja pyytävät ja rukoilevat häntä olemaan laupias. (10) Siitä huolimatta tuo Henkien Herra hylkää heidät, niin että he pikaisesti poistuvat hänen kasvojensa edestä. ... (13) Sinä päivänä vanhurskaat ja valitut pelastuvat, eivätkä he enää koskaan ole näkevä syntisten ja jumalattomien kasvoja. (14) Ja Henkien Herra pysyy heidän päällänsä, ja he saavat alati syödä, nukkua ja herätä sen Ihmisen Pojan kanssa."

69:26. " Ja heidän keskellensä tuli suuri ilo, ja he siunasivat ja ylistivät ja korottivat (Herraa), sillä sen Ihmisen Pojan nimi oli heille ilmoitettu. (27) Ihmisen Poika istui kunniansa valtaistuimella ja kaikki tuomio annettiin heille. Hän hävittää syntiset ja tuhoaa maan kasvojen edestä, kuten nekin jotka eksyttivät maailman. ...(29) Sen jälkeen ei kukaan enää joudu tuhoon, sillä Ihmisen Poika on ilmoitettu ja hän on istuutunut kunniansa valtaistuimelle, ja kaikki paha tuhoutuu ja häviää hänen kasvojensa edestä, ja sen Ihmisen Pojan sana lähtee ja on oleva väkevä Henkien Herran edessä."

70:1 "Ja tämän jälkeen tapahtui, että hänen nimensä hänen elämänsä aikana kohosi ylös sen Ihmisen Pojan tykö ja Henkien Herran tykö maan päällä asuvien keskuudesta."

71:1 "Tämän jälkeen henkeni kohotettiin ylös ja se nousi taivaisiin. Ja näin Jumalan pyhät pojat käyskentelemässä tulen liekkien päällä. ... (5) Ja hän kohotti henkeni taivasten taivaaseen asti ja näin siellä, sen valon keskellä, rakennuksen kristallikivestä, ... (8) Ja näin lukemattomia enkeleitä, tuhannen tuhatta ja kymmenentuhannen kymmenentuhatta, jotka ympäröivät sitä taloa. ... (9) Ja siitä talosta tulivat Mikael ja Rafael ja Gabriel ja Fanuel ja monet pyhät enkelit ilman lukua. (10) Ja heidän kanssansa (tuli) Vanhaikäinen. Hänen päänsä oli valkea ja puhdas kuin villa ja hänen vaatetuksensa kuvaamaton. ... (14) Mikael tuli luokseni, tervehti minua äänellään ja sanoi minulle: `Sinä olet ihmisen poika joka olet syntynyt vanhurskautta varten. Vanhurskaus asuu päälläsi, eikä Vanhaikäisen vanhurskaus sinua jätä.` ... (17) Niin on oleva päivien pituus tuon Ihmisen Pojan kanssa, ja vanhurskailla on rauha ja hänen suora tiensä (kuljettavanaan) Henkien Herran nimessä iankaikkisesta iankaikkiseen."

Edellä lainattujen Heenokin kirjan kohtien antama kuva Isän ja Pojan suhteesta sopii mielestäni hyvin yhteen itse Raamatun tekstien kanssa. Kohdat eivät sen sijaan ollenkaan tue myöhemmin syntyneitä Atanasiuksen uskontunnustuksen sisältämiä kolminaisuusopillisia dogmeja Isän ja Pojan samanarvoisuudesta.

Raimo Poutiainen

 Siirry seuraavaan tekstiin: ”http://koti.mbnet.fi/rape1941/oiek1.htm”

Raimo Poutiainen