Smooth Collies

Elina Stenberg, Paikkarintie 138, 09220 Sammatti        

gsm: 0405276799 ,   e-mail: elinaste@gmail.com

LYHYTKARVAISEN COLLIEN ROTUMÄÄRITELMÄ

ALKUPERÄMAA: Britannia

HYVÄKSYTTY: DCI 24.6.1987, käännös SKL-FKK 29.6.1995

YLEISVAIKUTELMA: Ilmentää älykkyyttä, valppautta ja toiminnanhalua. Työskentelykykyinen, omanarvontuntoinen ja erittäin hyvärakenteinen koira, jossa kaikki osat ovat sopusoinnussa kokonaisuuden kanssa.

OMINAISPIIRTEET: Rakenne ilmentää vahvuutta ja toiminnallisuutta. Ei kömpelö eikä millään lailla karkea. Ilme on erittäin tärkeä. Muita olennaisia piirteitä ovat kallon ja kuonon suhde sekä täydellinen tasapainoisuus, silmien koko, muoto, väri ja sijainti sekä korvien oikea asento ja kantotapa.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Iloinen ja ystävällinen, ei vähääkään hermostunut eikä agressiivinen.

PÄÄ: Mittasuhteet erittäin tärkeät, päätä on arvosteltava suhteessa koiran kokoon. Edestä tai sivulta katsottuna pää muistuttaa hyvin tylppää, puhdaslinjaista kiilaa, jonka ääriviivat ovat pehmeät. Pää kapenee tasaisesti ja pehmeästi korvista kohti mustaa kirsua, poskiluut eivät ole ulkonevat eikä kuono kapea. Sivulta katsottuna kallon ja kuonon ylälinjat ovat yhdensuuntaiset ja samanpituiset ja niitä erottaa niukka, mutta silti silmiinpistävä otsapenger. Silmien sisänurkkien välin keskipiste (joka on otsapenkereen oikea sijaintipaikka) on pään keskikohta pituussuunnassa. Pää on hyvin meislautunut.

Kallo-osa: Tasainen, etäisyys kulmakaarista leuan alaosaan ei koskaan ole liiallinen (eli ei kauttaaltaan syvä).

Kirsu: Väriltään aina musta.

Kuono-osa: Pehmeästi ja hyvin pyöristyneen kuonon kärki on tylppä, ei koskaan neliömäinen. Alaleuka on voimakas.

Leuat / hampaat / purenta: Kookkaat hampaat. Vahvat leuat. Säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta, ts alaleuan etuhampaat koskettavat tiiviisti yläleuan etuhampaiden takapintaa. Hampaat ovat kohtisuorassa leukaluihin nähden.

Silmät: Hyvin tärkeät ja ne antavat koiralle viehättävän ilmeen. Keskikokoiset (eivät koskaan hyvin pienet), hieman vinoasentoiset, mantelinmuotoiset ja tummanruskeat paitsi sinimarmorin värisillä koirilla, joilla silmät ovat usein siniset tai sinitäpläiset (osittain tai kokonaan, toinen tai molemmat). Ilme on erittäin älykäs. Koiran kuulostellessa katse on valpas ja tarkkaavainen.

Korvat: Melko suuret ja tyvestään leveämmät korvat eivät ole liian lähellä eivätkä liian kaukana toisistaan. Levossa korvat ovat taaksepäin taittuneet, mutta koiran ollessa tarkkaavainen ne ovat eteenpäin suuntautuneet ja puolipystyt, ts. noin kaksi kolmasosaa korvasta on pysty, yksi kolmannes luonnostaan eteen- ja alaspäin taipuva.

KAULA: Lihaksikas, voimakas, melko pitkä ja kauniisti kaartuva.

RUNKO: Hieman korkeuttaan pitempi.

SELKÄ: Tasainen ja kiinteä.

LANNE: Hieman kaartuva.

RINTAKEHÄ: Kylkiluut kaareutuneet, rinta syvä ja lapojen takaa melko leveä.

HÄNTÄ: Pitkä: häntäluu ulottuu vähintään kintereisiin. Koiran ollessa rauhallinen häntä on alhaalla hännänpää hieman ylöspäin kaartuneena. Innostuneen koiran häntä voi kohota, muttei koskaan selkälinjan yläpuolelle.

ETURAAJAT:
Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat suorat ja lihaksikkaat, luut ovat keskivahvat ja pyöreät.
Lavat: Viistot ja hyvin kulmautuneet.
Kyynärpäät: Eivät ulko- eivätkä sisäkierteiset.
Käpälät: Soikeat, päkiät täyteläiset. Varpaat kaarevat ja tiiviisti yhdessä.

TAKARAAJAT:
Yleisvaikutelma: Takaraajat alaosastaan sileät ja jänteikkäät.
Reidet: Lihaksikkaat.
Polvet: Hyvin kulmautuneet.
Kintereet: Matalat ja voimakkaat.
Käpälät: Kuten etukäpälät mutta hieman vähemmän kaarevat.

LIIKKEET: Liikkeet ovat rodun leimaa-antava erityispiirre. Terverakenteisen koiran kyynärpäät eivät koskaan ole ulkokierteiset; liikkeessä eturaajat ovat suhteellisen lähellä toisiaan. Kehräävät ja rullaavat liikkeet sekä ristiinastunta ovat pahoja virheitä. Takaa katsoen kintereet ovat yhdensuuntaiset, mutta eivät liian lähellä toisiaan, sivusta katsoen liikkeet ovat sulavat. Takaraajat ovat voimakkaat ja niiden työntö on hyvä. On toivottavaa, että askeleet ovat kohtuullisen pitkät; niiden tulee olla kevyet ja vaivattomilta näyttävät.

KARVAPEITE: Lyhyt, pinnanmyötäinen; peitinkarva karkeahko, pohjavilla erittäin tuuheaa. Karvaa ei trimmata eikä leikata.

VÄRIT: Kolme hyväksyttävää väriä: soopeli-valkoinen, kolmivärinen (tricolour) ja sinimarmoroitu (blue merle).

                        

Soopeli: Mikä tahansa sävy vaalean kullanväristä tumman mahonginruskeaan tai sävyttynyt soopeli mustin karvankärjin. Vaalea oljen- tai kermanväri on paha virhe.

Kolmivärinen: Pääväri musta, syvän punaruskeat merkit raajoissa ja päässä. Ruosteenruskea sävy peitinkarvassa on paha virhe.

Blue merle: Pääväri puhtaan hopeansininen, joka on marmoroitunut mustalla värillä. Syvät punaruskeat merkit ovat toivottuja, mutta niiden puuttuminen ei ole virhe. Suuret mustat merkit, savenharmaa väri tai ruosteenruskea sävy peitinkarvassa tai pohjavillassa ovat pahoja virheitä.

Valkoiset merkit: Kaikkiin yllämainittuihin väreihin liittyvät tyypilliset valkoiset colliemerkit, joiden määrä voi vaihdella. Seuraavat merkit ovat toivottuja: täysi tai osittainen valkea kaulus, valkea rinta, raajat ja käpälät, valkea hännänpää. Kuonossa, kallossa tai molemmissa voi olla valkea piirto.

KOKO:
Säkäkorkeus: Uroksilla 56-61 cm, nartuilla 51-56 cm.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

 HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.

COLLIEILLA ESIINTYVIÄ PERINNÖLLISIÄ VIKOJA JA SAIRAUKSIA

Kuten kaikilla koiraroduilla, myös collieilla esiintyy joukko periytyviä vikoja ja sairauksia. Suurimmaksi osaksi periytyminen tapahtuu resessiivisesti eli piilevästi. Nimitys jo paljastaa, ettei tällaisen taipumuksen kantajayksilöä voida tunnistaa sen ulkoasun perusteella. Vaikka käytettäisiinkin vain terveiksi todettuja yksilöitä jalostukseen, siitä huolimatta saattaa tapahtua, että kaksi tervettä siitoskoiraa, jotka kantavat piilevänä samaa sairaustaipumusta, paritetaan keskenään ja tulokseksi saadaan sairas tai sairastuva yksilö. Usein nämä piilevästi periytyvät sairaudet puhkeavat vasta, kun koira on jo ohittanut pentu- ja nuoruusiän.

                                                               LONKKANIVELDYSPLASIA (HD)

Lonkkanivel koostuu kolmen lantioluun muodostamasta nivelkuopasta ja siihen sopivasta reisiluun päästä. Niveltä ympäröi nivelpussi ja nivelontelossa on voiteluaineena nivelnestettä. Nivelpintoja päällystää nivelrusto. Reisiluun pään side kiinnittää reisiluun nivelkuoppaan. Vahvat lantion lihakset tukevat niveltä ja pitävät reisiluun pään nivelkuopassa painorasituksen aikana. Ongelmatapauksissa reisiluun pallopää ei sovi moitteettomasti lantionluiden muodostamaan lonkkamaljaan. Myöhemmin nivelrusto voi pahiten rasittuneista kohdista kulua kokonaan pois. Lonkkanivel muotoutuu kasvun aikana, vika tulee kasvun häiriönä.

Lonkkaniveldysplasian ainoa diagnosointi tehdään röntgenkuvista. Koiran tulee olla kuvattaessa vähintään yhden vuoden ikäinen. Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva luokittelu perustuu FCI:n kriteereihin. Lonkkaniveldysplasian luokittelu: A = normaali. B = lähes normaali / rajatapaus. C = lievä dysplasia. D = keskivaikea dysplasia. E = vaikea-asteinen dysplasia. (A ja B luokitellaan siis terveiksi.)

Arviot lonkkaniveldysplasian periytyvyysasteesta vaihtelevat suuresti eri tutkimuksissa. Perimällä on joka tapauksessa tärkeä osuus lonkkavian syntymisessä. Muita vian syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat kasvuajan ruokinta, kohtuuton rasitus tai nopeakasvuisuus pentuiässä. Paras keino pienentää rodun dysplasiaprosenttia on käyttää terveitä koiria jalostukseen ja käyttää jälkeläisarvostelua (on syytä kiinnittää huomiota myös näiden vanhempien ja sisarusten lonkkatilanteeseen) ja ruokkia kasvavat pennut sekä kantavat ja imettävät nartut optimaalisesti.

Yleensä lonkkaniveldysplasia ei vaikeuta koiran normaalia elämää, paitsi hyvin vaikea-asteisina, jolloin saattaa aiheutua kipuja.

All rights reserved © kennel Pinehillside's