Kyläsuunnitelma

Johdanto

Patavesi on pieni kylä Kuhmoisten kirkonkylän pohjoispuolella. Haluamme olla kylä kunnan muiden kylien joukossa.

Pataveden-Torvelan kyläyhdistys perustettiin vuonna 2002 ajamaan kyläläisten asiaa. Samana vuonna tehtiin kylän ensimmäinen kyläsuunnitelma. Tämä kyläsuunitelma on järjestyksessään toinen ja ajoitettu vuosille 2011 - 2015.

Kylän sijainti ja historiaa

Pataveden kylän rajat on hahmottanut vanha koulupiirijako 1920-luvulta. Kylän ydinosa sijaitsee Patajoen eli Patakosken vesireitin molemmin puolin. Laajemmin asutuksen levinneisyyttä piirtää vesireitti Saaresjärvestä Savijärveen ja aina Päijänteelle saakka. Myös Sääksjärven rantamilla on vanhoja asuinpaikkoja. Näille alueille muotoiltiin Pataveden koulupiiri, joka ulottui pohjoisen saloilla Juuristoon ja Kaiterlahteen, idässä Suurijärven kylän rajoille, Päijänteen rantamailla Kopsalaan ja Kortelahteen, etelässä Suoniemeen sekä lännessä Saaresjärven ympäristöön.

Saaresjärven rannassa oleva Kuhmoisten Linnavuori, viikinkiaikainen mäkilinna, osoittaa alueen olleen ihmisen mielenkiinnon kohteena jo pitkään. Linnavuorella on käyty taistelu 1200-luvulla, puolustajien kannalta ilmeisen kohtalokas kamppailu päätellen runsaista aselöydöistä vuoren laella. 1980-luvulla tehdyissä kaivauksissa on tullut esiin Suomen rikkain linnavuoren esineistö.

Pataveden seutu on ollut kirkonkylän talojen niittymaina ja nautinta-alueina, kunnes asutettiin pysyvästi 1700-luvun lopulta alkaen.

Kylällä ei ole ollut varsinaista keskusta. Asutus on hajallaan eri teiden varsilla. Maisemien metsiinnyttyä on harvinaista jo näköetäisyys naapuriin lukuunottamatta Salosen vainion ja Mattilan - Junton ympäristön taloryppäitä sekä Nihtilän seutua.

Pataveden sijainti on liikenteellisesti hyvä. Käytämme sanontaa "kylä kakkosnelosen kahta puolta, kirkonkylän kupeessa". Asutus on levinnyt entisen nelostien ja nykyisen valtatien numero 24 molemmin puolin. Kuhmoisten kuntakeskukseen on matkaa noin 6-10 kilometriä. Lähimpään kaupunkiin Jämsään on matkaa 34, Jyväskylään 88, Lahteen 85 sekä Tampereelle 97 kilometriä.

Elinkeinot

Maataloutta harjoitetaan enää muutamalla tilalla, karjatalous on lähes loppunut. Pelloilla viljellään rehuviljaa ja kuminaa, tai ne on istutettu kasvamaan puita. Metsätalous onkin merkittävä tulonlähde. Yksityisyrittäjiä on muutama. Yksi lomatalo tarjoaa turisteille majoituspalveluja. Taiteilijaperheellä on kylässä taideateljee.

Nykyinen asutus

Kylän alueella on yhteensä n. 20 ympärivuotisesti asuttua taloa, joissa asukkaita on n. 40. Vapaa-ajan käytössä olevia vanhoja savuja ja kesäasuntoja on yli viisikymmentä. Vakinaisten asukkaiden keski-ikä on yli 50 vuotta.

Harrastukset

Asukkaista moni on kiinnostunut kotipiirinsä pihan ja puutarhanhoidosta. Heillä on myös hyötykasvien kotitarveviljelyä. Naisten käsitöiden ja miesten puutöiden taitavia tekijöitä löytyy runsaasti. Posliininmaalaus, kuvataitaiteet, pajun punonta, huonekalujen entistäminen, sukututkimus ja kotiseudun historian tallentaminen ovat joillekin se oma juttu. Usea kyläläinen on osallistunut vuosia harrastajateatteritoimintaan. Omaehtoinen terveysliikunta ja ohjattu liikunta kirkonkylällä ovat saaneet kyläläisistä osallistujia. Koko ajan on vireillä jonkinlaista aikuisopiskelua joko Kuhmoisten tai Jämsän työväenopistoissa tai on haettu esimerkiksi avoimen yliopiston palveluja kauempaakin. Metsästystä Torvelan Eräpojat -seuran jäsenyydessä. Kalastus, marjastus, sienestys tarjoavat hyötyliikuntaa kyläläisille ja houkuttavat jokamiesoikeuksin paljon muitakin lähiluontoomme samoin tavoittein.

Palvelut

Linja-autoliikenne valtatie 24:llä. Pysäkkejä on riittävästi. Pikavuorot pysähtyvät kirkonkylässä.
Jätepiste Portaassa sekajätteelle ja keräyspaperille
Päivittäinen posti jaetaan lähelle talouksia.
Lähimmät kaupat, pankit ja erikoisliikkeet noin 6 - 7 kilometrin päässä kirkonkylässä.
Tiehallinnon kelikamera toimii Portaan linja-autopysäkin läheisyydessä. Kylältä on "tieliikenteen reaaliaikayhteys" netin palvelusivujen kautta maailmalle.