Naamiaistanssit opistolla 18.3.2009. Kuvia.

29.11.2008

Jutta Tahvanainen, toisen vuoden opiskelijamme voitti kehitysvammaisten ihmisten euroviisujen suomen osakilpailun Tamperetalossa. Finaaliin oli valittu 8 laulajaa eri puolilta suomea.

Hänellä onkin mahdollisuus osallistua vuonna 2009, Hollannissa järjestettäviin euroviisujen loppukilpailuihin.

15.9.2008

Jyrki Kartila, opiston ensimmäisen hallituksen pj:n Aarno Kartilan poika, kävi luovuttamassa isänsä muotokuvan ja opiston syntyajoilta peräisin olevan julisteen opistolla säilytettäväksi.

5.9.2008

Lehtimäen opisto valittiin Helsingissä, kehitysvammaliiton tiloissa vuoden Tikaskouluksi.

Lisätietoja Tikaksesta

26.8.2008

Opiston päärakennuksen edustalla ollut huonokuntoinen
betoninen sadekatos purettiin pois

19.8.2008

RAY:n hallitus vieraili opistolla ja tutustui tukemiinsa rakennushankkeisiin.

4.6.2008

Ratsastuksenopettajamme Sannan Anneli- tamma varsoi 2.6.2008, illalla.

Tässä kuvassa onnellinen äiti on laitumella kahden päivän ikäisen "Amalian" kanssa.

Isä on upea Sterlinkönig.

Asumisvalmennusyksikön II- vaiheen vihkiäiset 1.12.2007

Vihkiäispuhe, peruspalveluministeri Paula Risikko:

Arvoisa ministeri Uusitalo, valtiopäiväneuvos Vihriälä, arvoisa Lehtimäen opiston väki,
arvoisat vihkiäisvieraat, hyvät naiset ja herrat!

Meillä kaikilla on tänään ilo kokoontua Lehtimäen opiston uuden asumisvalmennusyksikön kunniaksi järjestettyyn juhlaan ja minulle on suotu erityinen kunnia saada tervehtiä teitä tässä vihkijäisjuhlassa! Saamme tänään – adventin kynnyksellä – jo ensi kosketuksen myös jouluun, valon juhlaan pimeyden keskellä.

Hallituksen ohjelmasta

Nykyhallituksen kantavana ajatuksena on vastuullisen ja kannustavan Suomen rakentaminen. Hallitusohjelman yleinen lähtökohta on, että Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta. Ohjelmalla haetaan uudenlaista yhteisöllisyyttä, jolla edistetään yksittäisen kansalaisen oikeuksien toteutumista. Hallitus haluaa kantaa vastuuta kaikista ihmisryhmistä, myös vammaisista henkilöistä. Hallituksen ohjelman talous-, sosiaali-, työ-, viestintä-, ihmisoikeus- ja asumispoliittiset tavoitteet koskettavat kaikkia suomen kansalaisia ja vaikuttavat myös vammaisten ihmisten elämään. Lisäksi ohjelmassa on konkreettisia vammaispoliittisia linjauksia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu muutamia vammaisten ihmisten kannalta erittäin tärkeitä tavoitealueita. Tähän saakka esimerkiksi laitoksissa tai palvelutaloissa asuvat vammaiset henkilöt eivät ole voineet valita kotikuntaansa. Hallitusohjelman sisältyy Kotikuntalain muutos, joka mahdollistaa myös vammaisille ja ikäihmisille oikeuden kotikunnan vapaaseen valintaan. Tämä lisää ihmisten yhdenvertaisuutta ja tekee osaltaan yhteiskunnastamme inhimillisemmän.

Kotikuntalain muutos edellyttää kuntien välisen korvausjärjestelmän luomista. Pari vuotta sitten kotikuntalain muutosta pohtineen työryhmän työssä korvausjärjestelmän luominen osoittautui vaativaksi tehtäväksi. Käynnissä olevan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä on löydettävä kotikuntalain muutoksen aikaan saamista tukeva kustannusratkaisu. Valtionosuusuudistukseen liittyvänä toisena haasteena on kunnan kannalta kalliiden vammaispalvelujen (asumiseen ja osallistumiseen liittyvät palvelut) kestävän rahoitusjärjestelmän aikaan saaminen.

Hyvät kuulijat,

Yhteiskunnan rakenteiden, toimintojen ja palvelujen esteettömyys edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vahvistaa ongelmia ennaltaehkäisevää toimintatapaa ja vähentää syrjäytymistä. Uskon, että meidän yhteinen unelmamme on yhteiskunta, jossa vammaisten ihmisten tarpeet ovat osa kaikkea yhteisön elämää ja toimintaa. Vammaisten ihmisten turvaksi tarvittavat ”erityistoimet” on rakennettu luontevasti mukaan yleiseen järjestelmään turvaamaan kaikille mahdollisuuden osallistua oman kiinnostuksensa mukaan yhteisön toimintoihin.

Vammaisten ihmisten osallistuminen ja osallisuus on sidoksissa siihen, miten itsenäiset toimintamahdollisuudet yhteiskunnassa on tarjolla. Helppo saavutettavuus helpottaa kaikkien ihmisten toimintaa, mutta erityisen suuri merkitys esteettömyydellä on lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän turvaamisessa. Vaikka ympäristön fyysiset ja asenteelliset esteet ovat vähin erin madaltuneet, vammaiset henkilöt kohtaavat edelleen fyysisiä esteitä, mutta lisäksi myös asenteita, jotka voivat ilmetä piittaamattomana kohteluna ja perusteltujenkin tarpeiden huomiotta jättämisenä. Vammaisuus on edelleen tila, johon liittyy syrjäytymisen riski. Meidän on siis tarpeen jatkuvasti toimia niin, että yhteiskuntamme rakenteita mukautetaan vammaisten ihmisten tarpeiden suuntaan.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden lisääminen edellyttää laajaa eri hallinnonalojen kumppanuutta sekä kuntien ja vammaisjärjestöjen yhteistyötä. Eri osapuolten asiantuntemuksen yhteensovittamisen kautta syntyy kestäviä ratkaisuja. Esteettömyys on hyvän laadun ominaisuus. Elin- ja toimintaympäristö, joka edistää lasten, vammaisten ja vanhusten selviytymistä, on kaikille hyvä ympäristö. Kaikkien saavutettavissa olevat toiminnot ja palvelut lisäävät väestön hyvinvointia ja vähentävät palvelujen tarvetta. Näin yleinen ja yhtäläinen saavutettavuus on mitä parhainta ennalta ehkäisevää toimintaa kunnassa ja koko yhteiskunnassa.

Hyvä koulutus - tietojen, taitojen ja kykyjen kartuttaminen elämän matkalle – on meille kaikille tärkeää. Vammaisten nuorten kohdalla vahvan koulutuspohjan merkitys vielä korostuu, koska työmarkkinoilta syrjäytyminen vaikuttaa koko tulevaan elämään monin tavoin. Lehtimäen opisto tekee erittäin arvokasta työtä, jotta myös vaikeasti vammaiset nuoret pääsisivät osallisiksi opetuksesta ja saisivat kantavat eväät elämäänsä. Vaikeavammaisten nuorten kohdalla pelkät opetusjärjestelyt eivät riitä, vaan opetuksen tueksi tarvitaan monipuolinen tukijärjestelmä. Tämän te, hyvät vihkijäisvieraat, hyvin tunnette ja tämän haasteen Lehtimäki on ottanut vastaan vahvasti. Tämän päivän juhlamme on hyvä esimerkki tällaisesta vastuun kantamisesta.

Vammaislainsäädännön uudistaminen ja PARAS-uudistus

Edellisen hallituksen tavoitteena oli vammaislakien yhteensovittaminen. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain uudistamiseksi on tehty useita selvityksiä. Lisäksi alan eri toimijat ja kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet mielipiteensä kehittämisen linjauksista omissa lausunnoissaan sekä kuulemistilaisuuksissa. Vammaislakien uudistamista koskevissa lausunnoissa toivotaan yhtenäisen selkeän lainsäädännön aikaan saamista. Vammaispalvelujen rahoituspohjan vahvistamisen tarve nousee myös esille lausuntojen viestinä valmistelijoille.

Tehtyjen selvitysten sekä lausuntojen ja erilaisten kuulemisten pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä on jatkettu lakien uudistamistyötä. Kokonaisuudistusta ei kuitenkaan voitu kustannussyistä toteuttaa edellisen hallituksen aikana. Viime syksynä eduskunta hyväksyi kuitenkin tulkkipalveluiden lisäämistä ja päivätoiminnan laajentamista koskevat vammaispalvelulain muutokset, jotka tulivat voimaan tämän vuoden alusta alkaen.

Vammaisille henkilöille suuri pettymyksen aihe oli se, että avustajatoimintaa ei kehitetty odotusten mukaisesti. On kuitenkin tärkeää huomata, että avustajatoiminta, vaikka siihen ei ole niin sanottua subjektiivista oikeutta, on kaksinkertaistunut vajaassa 10 vuodessa. Avustajatoiminnan piirissä on tällä hetkellä noin 5000 vammaista henkilöä.

Vammaislakien uudistamistyö on osunut samaan aikaan koko palvelujärjestelmän kehittämishaasteiden kanssa. Ajankohtainen Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke on haastanut kuntakentän ennen kokemattomalla tavalla kohti yhdistymistä ja uutta kumppanuutta. Aivan keskeisesti muutos vaikuttaa sosiaalihuollon että terveydenhuollon toimintoihin – siis myös vammaispalveluihin. Molemmilla uudistuksilla - PARAS-uudistuksella ja vammaislakien uudistamisella - on sama tavoite: varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut.

Nykyinen hallitus jatkaa vammaislakien uudistamista. Hallituksen ohjelman mukaisesti vammaispalvelulain ja erityishuoltolain yhdistämistä jatketaan ja henkilökohtaista avustajajärjestelmää kehitetään vaiheittain. Vaiheittaisuus avustajajärjestelmän kehittämisessä tarkoittaa sitä, että valmistellaan henkilökohtaista apua koskeva kokonaissuunnitelma pidemmälle aikavälille ja tämä hallitus aloittaa käytännössä kehittämisen. Tavoitteena on, että ensi vaiheessa mahdollisuus henkilökohtaiseen apuun turvattaisiin niille vaikeavammaisille henkilöille, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa.

Hallituksen yleisenä tavoitteena on kehittää vammaisten henkilöiden tarvitsemia palveluja ja tukitoimia siten, että niillä voidaan edistää ja vahvistaa vammaisten ihmisten itsenäisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Vaikka henkilökohtainen ja yksilöllinen apu on vammaisten henkilöiden kannalta varmin keino itsemääräämisoikeuden toteutumiseen, se ei ole ainoa keino eikä avustajan saaminen varmista kaiken muun toiminnan järjestymistä. On tärkeää kehittää sekä yhteiskunnan toimintoja että vammaispalveluja monipuolisesti.

Arvoisat juhlavieraat

YK:n vammaissopimus ja vammaispoliittinen ohjelma

YK:ssa hyväksyttiin vuosi sitten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen ensimmäisten maiden joukossa. Lainsäädäntömme vastaa jo suurelta osin uuden ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia, mutta edellä mainitun kotikuntalain muutoksen lisäksi tarvitaan perustuslain mukaisten oikeuksien rajoittamista koskevan lainsäädännön täsmentämistä, jotta voisimme ratifioida YK:n sopimuksen. Nämä lainsäädännön muutostyöt ovat valmisteltavina.

Lisäksi YK:n vammaissopimuksen ratifioiminen edellyttää sopimuksen seurantajärjestelmän perustamista. Seurantaelimen tehtävän on seurata sopimuksen toimeenpanoa, edistää vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista ja arvioida sopimuksen toteutumista Suomessa.

Vammaisten oikeuksia koskeva kansainvälinen sopimus on vammaispoliittisesti merkittävä asiakirja. Se ei luo uusia oikeuksia, vaan sen tarkoituksena on vahvistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia nauttia kaikista olemassa olevista ihmisoikeussopimuksista. Vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus ohjaa sekä vammaisuuteen liittyvän lainsäädännön että käytäntöjen toimintojen kehittämistä jatkossa.

Tämän hallituksen ohjelmaan sisältyy myös vammaispoliittisen ohjelman valmistelu. Ohjelmassa linjataan tulevien vuosien vammaispolitiikkaa. On luontevaa, että vammaispoliittinen ohjelma perustuu viime vuonna hyväksytyn vammaispoliittisen selonteon esille nostamiin sisältöalueisiin. Vammaispoliittisen ohjelman valmistelu haastaa kaikki hallinnonalat suunnittelemaan tulevaa toimintaansa vammaisten näkökulmasta ja ohjelman valmistelu tarjoaa tilaisuuden arvioida, mitä toimenpiteitä tarvitaan kaikkien jäsentensä tarpeet huomioon ottavan yhteiskunnan kehittämiseksi. Ajankohta ohjelman valmisteluun on varsin suotuisa, koska YK:n uusi vammaissopimus on heti mahdollista ottaa ohjelman valmistelussa huomioon. Ohjelmasta voi näin ollen tulla osa sopimuksen kansallista toimeenpanosuunnitelmaa.

Vammaispoliittisen ohjelman valmistelu ja YK:n sopimuksen toimeenpano haastavat meidät kumppanuuteen ja yhteistyöhön, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet voivat toteutua.


Valvonta ja asumisvalmennus

Hyvä juhlaväki!

Kun kysymys on niiden henkilöiden hyvinvoinnin turvaamisesta, joilla on kaikkein heikoimmat mahdollisuudet puolustaa omia oikeuksiaan, meillä on oltava herkkyyttä kuulla myös hiljaiset viestit. Meillä on kansainvälisesti katsoen erittäin kattava palvelujärjestelmä sekä hyvin koulutettu ja ammattieettisesti vahva henkilöstö sosiaali- ja terveyspalveluissa. Viime kesän kokemukset osoittavat kuitenkin, että järjestelmämme ei ole aukoton. Tarvitsemme mm. valvontaa ja yhteiskunnallista eettistä keskustelua.

Lehtimäen opistossa kohtaavat opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimi. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tarvitaan, jotta vaikeavammaisten henkilöiden opetus olisi mahdollista. Siis moniammatillista toimintaa parhaimmillaan.

Meillä on käynnissä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön yhteinen selvitys siitä, miten oppilaitosten asumiseen liittyvien toimintojen valvontaa voitaisiin nykyisestään kehittää.

Oma koti on meille kaikille tärkeä paikka ja itsenäinen asuminen tärkeä vammaisille. On havaittu, että vaikeavammaisten kohdalla asumisen käsite lähestyy elämisen käsitettä. Tänään vihittävän asumisvalmennusyksikön aikaansaaminen ja sen toiminta tulevat ratkaisevasti vaikuttamaan monen vaikeavammaisen henkilön kokemuksiin itsestä ja kokemuksiin omista mahdollisuuksista. Arjen toimintojen organisoiminen turvallisesti ja samalla henkilön omaa päätöksentekomahdollisuutta kunnioittaen avaa uusia näköaloja myös muilla elämän alueilla. Asumisvalmennus on samalla valmentamista elämään – yhteiskunnan jäsenyyteen.

Meillä kaikilla ihmisillä on vahvuuksia ja heikkouksia. Me kaikki tarvitsemme toisia ihmisiä kasvaaksemme itseksemme. Asumisvalmennuksessa voidaan auttaa vaikeavammaisia nuoria löytämään omia vahvuuksiaan ja voidaan yhdessä etsiä toimivia ratkaisuja, jotta unelma omasta kodista voi toteutua.

Hyvät kuulijat

Haluan vielä kiittää Lehtimäen opistoa monipuolisesta toiminnasta.Arvoisa rehtori, hyvä opiston väki, hallinto, oppilaat, heidän läheisensä

Teette arvokasta työtä vaikeavammaisten nuorten elämän mahdollisuuksien edistämisessä. Samalla toivotan mitä parhainta onnea ja menestystä tulevalle toiminnallenne. Suokoon tänään vihittävä asumisvalmennusyksikkö onnistumisen kokemuksia sekä täällä työtä tekeville henkilöille että täältä elämänsä eväitä hakeville nuorille.

RAY:n tervehdys, Jukka Vihiriälä:

Arvoisat ministerit Paula Ristikko ja Eino Uusitalo, hyvät vihkiäisjuhlavieraat,


Isänmaamme viettää muutaman päivän päästä itsenäisyyden 90-vuotisjuhla-päivää. Leh-timäen opistolla saamme juhlia tänään asumispalveluyksikön toista vaihetta. Tämä on ilon päivä opiston oppilaille, henkilökunnalle ja myös Lehtimäen kunnalle.

RAY täyttää ensi vuonna 70 vuotta ja on yksi kolmesta peliyhtiöstä, joka yksin-oikeudella harjoittaa rahapelitoimintaa maassamme. RAY:n perustehtävä on ohjata pelitoiminnalla kerätyt varat kansalaisjärjestöjen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään työhän. Uudessa strategiassa on kolme päälinjaa: järjestöjen perustoiminnan turvaaminen, ongel-mien ennaltaehkäisy sekä avun ja tuen turvaaminen jo ongelmiin joutuneille. Strategian mukaan avustuksia ei myönnetä järjestöjen elinkeinotoimintaan verrattavaan, korvausta vastaan tapahtuvaan toimintaan.

Suomalainen rahapelijärjestelmä poikkeaa muista EU-maista siten, että meillä raha-automaattipelien osuus yhteis-kunnan saamasta kokonaistuotosta on paljon korkeampi kuin muualla. Sosiaali- ja terveyssektorin järjestöille myönnetyt avustukset tuottavat yli-voimaisesti suuremman yhteiskunnallisen hyödyn kuin vaihtoehtoiset tavat organisoida rahapelitoiminta ja jakaa niiden tuotto. Tänä vuonna RAY:n rahapeleihin pelatuista run-saasta 650 miljoonasta eurosta 312 miljoonaa euroa jaetaan avustuksina järjestöille, valti-olle tuloutetaan runsaat 100 miljoonaa euroa sotiemme veteraanien kuntoutukseen ja hoi-toon sekä runsaat 50 miljoonaa euroa arpajaisveroina.

Maan hallitus on turvannut peliyhtiöiden pelitoiminnan vuoden 2011 loppuun. Arpajaislain-säädännön kokonaisuudistus on käynnistymässä. Pelitoiminta on turvattu tällä hetkellä, mutta on tärkeää, että kansalaisjärjestöt ja monet yhdistykset ilmaisevat selkeästi, että he kannattavat suomalaista maltilliseen kasvuun perustuvaa ja vastuullista pelitoimintaa. Jos pelimarkkinat avataan kilpailulle, peliyhtiöiden tuotot pienenevät ja osa tuotoista menee ulkomaille. Perusteltua on myös esittää, että sotiemme veteraanien määrän vähetessä sairaskotien käyttömenoihin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen ohjatut varat tulee as-teittain palauttaa avustustoiminnan käyttöön.

Arvoisat kuulijat,
Lehtimäen opisto on yksi kolmesta pääosin valtionavulla toimivista erityis-kansanopistoista, joka on saanut mittavat avustukset investointeihin raha-automaattivaroista. Lehtimäki on lisäksi ainoana opistona saanut vuosittain raha-automaattiavustusta toimintaan, perusteena moni- ja vaikeavammaisten suuri avun tarve. Toiminta-avustusta on myönnetty avustajien palkkaukseen ja vammaisratsastuksen järjes-tämiseen. Lehtimäen opisto on saanut 31 vuoden aikana RAY:n avustuksia 7.735.276 euroa, joista investointiavustuksia 3.423.728 euroa, toiminta-avustuksia 3.746.273 ja loput 565.275 euroa projektiavustuksia.

Vuonna 2007 vammaishuoltoon myönnettiin kaikkiaan 55,8 miljoonaa euroa. Saajina olivat invalidisäätiöt, kehitysvammajärjestöt, aistivammajärjestöt sekä muu invalidihuolto.

Selvityksen mukaan yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista kehitysvammahuollossa on edelleenkin asumispalveluiden määrän lisääminen ja laadun kehittäminen. Nyt käyttöön-otettu asumispalveluyksikkö on linjausten mukainen. Vaikka asumispalvelut ovat lisäänty-neet, ne eivät kuitenkaan näytä riittävän, sillä samanaikaisesti kehitysvammaisten ikään-tyminen ja palvelurakennemuutos lisää palveluiden tarvetta. Suomessa on arviolta yli 30 000 kehitysvammaista ihmistä. Iäkkäiden vanhempiensa luona asuu noin 2 500 keski-ikäistä kehitysvammaista.

Tarpeet erilaisiin asumiseen liittyviin palveluvaihtoehtoihin ovat näkyneet myös RAY:lle jätetyistä avustushakemuksista, ei vain investointihakemuksina, vaan myös erilaisina ko-keilu- ja kehittämishankkeina, jotka painottuvat asumisen tukitoimintoihin ja muihin avo-huollon toimintoihin, kuten omaishoitoon, tilapäishoidon erilaisten mallien kehittämiseen ja perhelomitukseen. Viime vuosina on luovuttu kilpailuhaittojen ehkäisemiseksi ympärivuo-rokautista hoitoa tarjoavien palveluyksiköiden rakentamisen avustamisesta. Sen sijaan lievimmin kehitysvammaisten, itsenäisempään asumiseen pystyvien ihmisten tukiasumi-seen on painotettu avustuksia sekä kehittämishankkeina että yksittäisten tukiasuntojen hankintoina.

Avustuksia on kohdennettu asumisen tukimallien sekä kuntoutus- ja työtoimintamallien kehittämiseen kehitysvammaisille henkilöille, joiden omat kyvyt eivät riitä itsenäisen työn tekemiseen. Avustusta on myös kohdennettu tuetun työllistymisen hankkeisiin kehitys-vammaisten työllistämiseksi työvalmentajan avulla avoimille työmarkkinoille. Vammaisten omaisille ja lähiyhteisölle siirtynyttä hoitovastuuta on pyritty keventämään omaishoitoon, kuntoutukseen ja tuki- ja vapaaehtoistoimintaan kohdistuvilla avustuksilla. Toimintamuo-toina ovat vertaisryhmätoiminta, omaishoitajien toimintakyvyn ylläpitäminen, erilaiset leirit ja tapaamiset, palveluohjaus ja tiedotus. Avustukset projekteihin painottuvat kuntoutusmal-lien kehittämishankkeisiin erityisesti lievästi kehitysvammaisille tai eri autismin kirjon ihmi-sille, jotka jäävät Kelan kuntoutuksen ulkopuolelle. tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminnan hankkeissa korostuu vertaistuen hankkeet omaisten jaksamisen parantamiseksi.

Hyvät juhlavieraat,
Lehtimäellä on tehty hyvää työtä. Asumispalveluyksikön toinen vaihe on valmis. RAY:n toimivan johdon ja hallinnon puolesta esitän parhaat onnittelut tehdystä työstä ja kiitän myös hyvästä yhteistyöstä vuosien varrella. Olkoon tämä uusi yksikkökin turvallinen ja omaan itsenäiseen asumiseen valmentava paikka oppilaille ja antakoon uudet lisätilat myös henkilökunnalle lisää voimia auttaa ja palvella avun tarpeessa olevia lähimmäisiä. Työ, mitä Lehtimäen opistolla tehdään, ansaitsee meidän kaikkien kiitoksen ja kunnioituksen.

29.11.2007 Opistolla yleisöensi-ilta
"Kun kuningas syntyi."

13.9.2007 Tallinn Baroguen konsertti opiston juhlasalissa

17.8.2007 Asva II- vaihe valmistuu kuukauden sisään

28.4. - 5.5.2007

Leirikoulumatka Turkissa Alanian kaupungissa. Lämpöä riitti...

... ja hauskaa oli

14.01.2007

Sunnuntaina 14.01. iso joukko opiskelijoita ja henkilökuntaa retkeili kuortaneen urheiluopistolla keilailun merkeissä. Kuvia otettiin runsaasti, alla pari esimerkkiä. Hauskaa oli koko porukalla.

17.11.2006

Opistolla on syksyn aikana opiskellut tiivis, opetusministeriön kokeliluna, opiskeleva koulutuskorttikokelilijaryhmä. He ovat opiskelleet mm. tietotekniikkaa Tikas tietotekniikkaprojektin mallin avulla ja tänä marraskuisena perjantaina meillä oli sitten syytä juhlia kahvittelun merkeissä, koska kaikki neljä ryhmään kuuluvaa opiskelijaa saivat suoritettua ensimmäiset Tikas tietotekniikkakortit osiosta piirtäminen, tasot 1 - 3.

Kortin saivat Tarja Lamminen, Tatu Lampimäki, Mikko Lehtonen ja Jarno Läpinen.

3.11.2006

Thomas Kaarni, entinen opiskelijamme, käväisi opistolla isänsä Pekan kanssa. Tullessaan he toivat lahjoituksena 8 tietokonetta, 3 näyttöä ja muuta atk- tavaraa. Nämä koneet ovat tervetullut lisä konekantaamme, sillä vanhat koneet poistuvat kovalla kyydillä.
KIITÄMME!

8.9.2006

Virolaisen ystävyyskoulumme "Pärnu Kuninga Tänava Pohikooli" opiskelijoita ja pari opettajaa vieraili opistolla viikonlopun verran. Alla vieraamme atk-luokassa koneiden kimpussa.

1.9.2006

Varma-Sampo lahjoitti opiston käyttöön 15 käytöstään poistamia tietokoneen keskusyksiköitä. Lisäksi lahjoitukseen kuului muutama iso näyttö ja laasertulostimia. Koneet tulivat meille todella tarpeeseen, koska vanhoissa koneissa on ollut vielä win 98- käyttöjärjestelmiä, eikä Microsoft enää tue sitä. Ilman tätä lahjoitusta olisi opistolla ollut lähiaikoina mittava koneiden uudistustarve.

1.8.2006

Eduskunnan sivistysvaliokunta vieraili opistolla ja pääsi Forillan kyyditsemänä tutustumaan opiston alueeseen.

Alla: Kuvassa eduskunnan sivistysvaliokunta. Keskellä myös ministeri Eino Uusitalo