| Flatin
värin periytyminen Kahdesta mustasta
flatista voi syntyä mustia, ruskeita ja
keltaisia pentuja. Tai sitten vain mustia.
Pentujen mahdolliset värit voi jopa
tietää ennakolta, jos molemmat
vanhemmat ovat DNA-testattuja. Tässä
artikkelissa perehdymme flatti-värioppiin!
Flatin
väistyvä keltainen väri periytyy yhden
geeniparin avulla (E ja e), samoin ruskea
väri (B ja b).
Jokaisella
flatilla on perimässään kaksi E-lokuksen
geeniä. E-lokuksessa on geenit E ja e,
joten vaihtoehdot ovat siis EE, Ee ja ee.
Kaikki keltaiset flatit ovat tyyppiä ee,
eli niillä on kaksi väistyvän
keltaisen geeniä. Tyyppi Ee on joko
ruskea tai musta, mutta kantaa
perimässään e-geeniä ja voi jättää
keltaisia pentuja.
Ruskea
flatti on aina genotyypiltään bb, ja se
voi jättää mustaa, ruskeaa ja
keltaista väriä riippuen E-lokuksen
geeneistä ja jalostuskumppanistaan.
Jos kaksi
mustaa tai ruskeaa ei-keltaisen värin
kantajaa (EE) parittaa, kaikki pennut
ovat mustia tai ruskeita, eikä
yksikään ole keltainen tai edes kantaja.
Kun kaksi kantajaa (Ee) parittaa,
keskimäärin neljännes pennuista on
tyyppiä EE, puolet tyyppiä Ee eli
mustia tai ruskeita keltaisen värin
kantajia ja viimeinen neljännes tyyppiä
ee eli keltaisia. Sama sääntö pätee
ruskean värin geeniin, eli jos kaksi
mustaa ruskean värin kantajaa (Bb)
parittaa, keskimäärin neljännes
pennuista on tyyppiä BB eli mustia eli
eivät kanna ruskeaa, puolet tyyppiä Bb
eli mustia ruskean värin kantajia ja
neljännes tyyppiä bb eli ruskeita.
Keltaisen
pennun mustat tai ruskeat vanhemmat ovat
siis aina varmoja kantajia (genotyyppi Ee).
Jos haluaa välttää keltaisten
syntymistä, varmoja kantajia voi
astuttaa vain EE-tyyppiseksi testatun
koiran kanssa.
Mistä
tiedän, kantaako flattini keltaista
väriä?
Mustasta
tai ruskeasta flatista ei näy
päällepäin, kantaako se keltaista
väriä. Jos flatillasi on ainakin yksi
keltainen pentu, se on 100 %
todennäköisyydellä kantaja. Jos sillä
on yksikin keltainen sisarus, se on 67 %
todennäköisyydellä kantaja. Jos
jompikumpi vanhemmista on kantaja,
todennäköisyys on 50 %. Sama
todennäköisyyssääntö pätee tietysti
myös ruskean värin periytymiseen.
Keltaisen värin kantajia on flateissa
yllättävän paljon, ja myös Suomessa
monen flatin suvusta löytyy tunnettuja
kantajia.
Keltaiset
flatit saavat aina nollan (eli niitä ei
palkita) näyttelyssä, mutta kaikkeen
muuhun harrastustoimintaan ne voivat
osallistua normaalisti. Ainoastaan
valionarvoja ei voi saavuttaa, koska
niihin ainakin nykyisten sääntöjen
mukaan vaaditaan vähintään avoimen
luokan H-palkinto näyttelystä.
Koska
keltainen väri ei ole rodussa toivottava
edellä mainituista syistä, olisi
parasta että jokainen kasvattaja
kertoisi rehellisesti
jalostustoimikunnalle mahdollisista
keltaisista pennuista ja rekisteröisi ne.
Itse asiassa Kennelliiton
kasvattajasitoumuksen allekirjoittanut
vastuuntuntoinen kasvattaja ei voi
jättää osaa pentuja rekisteröimättä
rikkomatta sitoumusta. Nykyään on myös
EJ-rekisteri, eli ei-jalostukseen
rekisteri. Tällöin koira ei voida
käyttää jalostukseen, muita
rajoitteita EJ-rekisteri ei aiheuta.
Ei
kasvattajan tarvitse hävetä tai
piilotella keltaisten flattipentujen
syntymää: väri ei aiheuta flatille
haittaa!
DNA-testi
kertoo
Väri-DNA-testejä
voi tällä hetkellä tehdä muun muassa
Yhdysvalloissa VetGen-laboratoriossa,
lisätietoja saat jalostustoimikunnalta
ja osoitteesta www.vetgen.com. Testin
teko on helppoa, se voidaan tehdä joko
verestä, karvatupesta tai limakalvolta
esim. pumpulipuikolla. Testi maksaa
VetGenissä noin 85 dollaria (noin 70
euroa) + postikuluja. Suomessa
espoolainen Finnzymes Oy kehittää
parhaillaan flattien DNA-väritestiä,
lisätietoja on luvassa kevään 2005
aikana.
Kuinka
tärkeää sitten koiran väri on
verrattuna esimerkiksi terveyteen tai
luonteeseen, on jokaisen harkittavissa.
Selvää on, että väri ei saisi olla
tärkein tekijä jalostuskoiria
valitettaessa.
Sari Alho
Julkaistu
Flattiviestissä 1/05
Lähteet:
www.kolumbus.fi/sarakontu/jutut.html,
Keltaiset lapinporokoirat, Liisa
Sarakontu 2001
www.vetgen.com
Finnzymes Oy, www.finnzymes.fi
Per Erik Sundgren: Koiranjalostus
www.gerbiiliyhdistys.fi/gerbiilit/geeni1.html,
Minna Koivu
www.kolumbus.fi/sirascotpoodles/varit.htm,
Pirkko Ranta-aho
Taulukossa
on flattien värin periytyminen.
Genotyypin saa selville vain DNA-testillä.
Huomaa myös, että osa prosenttiluvuista
on desimaaleiltaan pyöristettyjä (esim.
18,75 on pyöristetty 19 %), siksi
joistakin sarakkeista voi tulla
yhteenlaskettuna yli 100 %.
Taulukon
tulkinta
Lue
taulukkoa näin:
Jos
koirasi on musta, se voi periyttää
genotyypistä riippuen kaikkia kolmea
väriä: mustaa, ruskeaa ja keltaista.
Eli jos
koirasi genotyyppi on esimerkiksi BBEE (niin
kutsuttu täysmusta), sen pennut ovat
aina mustia, oli siitoskumppanin
genotyyppi mikä tahansa. Jos
siitoskumppani kantaa keltaista (Ee) tai
ruskeaa (bb), pennuistakin osa kantaa
keltaista tai ruskeaa.
Jos
koirasi on ruskea, se voi jättää
genotyypistä johtuen (ruskea aina joko
bbEE tai bbEe) samalla tavoin kuin
mustakin kolmea eri väriä riippuen
tietysti siitoskumppanin genotyypistä.
Kaksi ruskeaa koiraa voi kuitenkin saada
vain ruskeita ja keltaisia pentuja, ei
koskaan mustia.
Kun
tiedämme pentueen molempien vanhempien
genotyypin, tiedämme jo etukäteen myös
pentujen värit (prosentit ovat tietysti
suuntaa-antavia, sattumalla on aina
osuutta). Saman pentueen pennut voivat
olla eri genotyyppiä (eli periyttää
vuorostaan eteenpäin erilaisia
väriyhdistelmiä), joten DNA-testi on
ainut mahdollisuus selvittää asia.
Geneettistä
sanastoa
Fenotyyppi
on ilmiasu eli eliön ulkoinen olemus,
joka kehittyy ympäristön vaikutuksen
sekä yksilön perimän yhteistuloksena.
Perimän eli genotyypin laatua ei voi
päätellä pelkän fenotyypin
perusteella.
Genotyyppi
on yksilön vanhemmiltaan perimä
kaikkien geenien kokonaisuus. Perimän
eli genotyypin laatua ei voi päätellä
pelkän fenotyypin perusteella.
Resessiivinen
eli peittyvä, väistyvä geeni (geeneissä
kuvattu pienellä kirjaimella, esim. ee)
Dominoiva
eli vallitseva geeni (geeneissä kuvattu
ISOLLA kirjaimella, esim. EE)
Geeni on
perintötekijä, eliön perimän alkio,
kromosomin rakenneosanen.
Alleeli on
geenin muunnelma. Yksilöllä voi olla
geenistä ainoastaan kaksi alleelia,
jotka ovat joko samanlaiset (homotsygotia)
tai erilaiset (heterotsygotia).
Homotsygootti
on samanperintäinen, yksilö, jonka
tiettyä ominaisuutta säätelevän
geenin alleelit ovat samanlaiset.
Heterotsygootti
on eriperintäinen, yksilö, jonka
tiettyä ominaisuutta säätelevän
geenin alleelit ovat erilaisia.
Kromosomi
solun tuman osa, joka sisältää
geenejä. Kullakin lajilla on sille
ominainen määrä kromosomeja,
kromosomiluku. Koiralla luku on 78.
Lokus on
geenin paikka kromosomissa, geenikohta.
DNA on
deoksiribonukleiinihappo, kromosomeissa
oleva perinnöllistä informaatiota
sisältävä ja siirtävä yhdiste.
|
