Muistoissamme aina:
Mette, Suvi, Sini, Jutta, Älvan,
Kati, Lilli
Yhä
olet,
yhä meille elät.
Yhä muistot vielä puhuu.
|
Omskakas
Genast, Mette

31.1.2002 - 18.12.2014
Lonkat B/A, kyynärpäät
0/0, polvet terveet 0/0,
silmät terveet
LTE 220 pistettä
Näyttelystä ERI, NOME: AVO 1
Upea metsästyskoira, hieno
emokoira, kaikkien kaveri.
Omskakas Extra Bra
"Suvi"

15.05.1999-23.1.2014
Lonkat B/B,
kyynärpäät 0/0,
Silmät HC (7,5-vuotiaana)
Suvi oli luonteeltaan
sosiaalinen, vilkas, energinen ja sillä
oli loputtomasti energiaa ja halua tehdä
töitä. Se oli erittäin riistaintoinen
ja valtavan miellyttämishalunsa
ansiosta helppo ja ja aina yhtä innokas
koulutettava. Suvin sukutaulu on täynnä
menestyneitä NOME-, field trial- ja
metsästyskoiria.
Siiki´s Sini,
"Sini"

Sini
kuvassa 15 vuotta. Kuva: A. Hännikäinen
5.4.1991 - 11.6.2006
Lonkat A2, kyynärpäät
K0/0, silmät terveet.
Lonkkaindeksi 117
Kasvattaja: Erkko Salo, Joutseno
Vauhtia ei Sinin
työskentelystä koskaan puuttunut! Sinin
emä on käyttölinjainen
Englannin tuonti Willaray Celandine, ja
isä on käyttövalio, Jyrkin kasvatti
KVA (Omskakas) Ara.
Sini olierinomainen
riistanlöytäjä ja sillä on
synnynnäinen erinomainen
markkeerauskyky. Yli 15-vuotiaaksi
elänyt Sini oli koko ikänsä erittäin
terve.
Sinin paras tulos NOMEsta
voittajaluokan 2. palkinto.)
Näyttelystä Sinillä on KÄY 2.
Sinin itse keksimä hauska
harrastus oli kivien
sukeltaminen, jota se saattoi
jatkaa veden äärellä ollessaan
tuntikaupalla.
Sinillä oli kaksi
pentuetta, yhteensä 6 pentua, joilla
kaikilla on terveet lonkat. Kaikkia
käytetään käytännön metsällä, ja
yksi pennuista on saavuttanut
käyttövalion arvon. Pennut ovat myös
erittäin terveitä, myös PEVISAn
(lonkat, kyynärpäät, silmät) mukaan.
Katso Omskakas B-
ja E-pentue.
Katso Sinin
sukutaulu.
FIN MVA Omskakas
Aktivt, Jutta

18.2.1994 syntyneeltä
Jutalta leikattiin nisäsyöpä
8,5-vuotiaana, ja runsaat kaksi vuotta
myöhemmin syöpä löytyi maksasta.
Syöpä ehti oireilla vain pari
päivää, eikä Jutta ehtinyt olla
kipeä ennen matkaansa
sateenkaarisillalle 7.7.2004.
Jutta oli mitä ihanin
kotikoira: rauhallinen, uskollinen ja
kotona (sohvalla) viihtyvä, mutta
täynnä energiaa, intoa ja iloisuutta
(töitä tehdessään metsästyksessä)
ja metsälenkeillä.
Muotovalion arvon
Jutta saavutti 3-vuotiaana, sertit
tulivat suomalaiselta, ruotsalaiselta ja
englantilaiselta tuomarilta. Jutalla on
sertti myös Norjasta, mutta ei
valionarvoa, koska kyseessä ei ollut
kv-näyttely. Rodun erikoisnäyttelyssä
(engl. tuomari) Jutta sai useimmiten SA:n
ja voitti mm Allan maljan
(kaunein NOMEn voittajaluokassa
kilpaileva).
Jutan parhaita puolia olivat
erittäin hyvä vainunkäyttö ja
itsenäinen työskentely sekä aina
erinomainen riistankäsittely. Jutta
oli erinomainen luotokoira: sen noutointo
ja sitkeys työskennellä kovissa
olosuhteissa olivat erinomaisia. Lisäksi
Jutta oli erinomainen emo.
Ja mikä tärkeintä, Jutta
oli koko ikänsä (lukuun ottamatta
syöpää ja keuhkokuumetta vanhalla
iällä) terve.
Tästä näet
toisen kuvan
Jutasta ja tästä
sukutaulun.
Jutalla oli kaksi
pentuetta: 1998 D-pentue ja 2002
G-pentue. Yhteensä 15 pennusta on
tällä hetkellä (heinäkuu 2004)
läpäissyt taipumuskokeen 11. Terveet
(A,B) lonkat ovat 13:lla, kahdella on
C-lonkat.
Jutan lapset D-pentueessa
ovat paitsi terveitä, myös erittäin
riistaintoisia, hyviä
riistankäsittelijöitä ja itsenäisiä,
korkean motivaation omaavia
työskentelijöitä. Ja kaikki ovat
varsinaisia vesipetoja! Suuri osa
pennuista osallistuu käytännön
metsästykseen.
Jutan toinen
pentue, G-pentue
syntyi 31.1.2002 (3 urosta ja 3 narttua).Tästä
näet pentueen kuvia.
Hilwas Prelude,
"Älvan"
Älvan oli ensimmäinen
"oma" koirani, sileäkarvainen
noutajanarttu, syntynyt 18.4.88. Älvan
oli mahtava metsästyskoira, ja yksi
kilteimmistä ja ystävällisimmistä
flateista, jonka olemme koskaan
tavanneet. Koekoiraa Älvanista ei
tullut, sillä päästyään 2-vuotiaasta
lähtien oikealle metsälle hän menetti
kiinnostuksen kylmään riistaan.
Älvan kuoli keväällä
2000 sairastettuaan muutaman kuukauden.
Älvanilla oli C1/C2-lonkat ja
nivelrikkoa, joten jalostukseen Älvania
ei käytetty. Lonkat alkoivat vaivata
7-vuotiaana, josta lähtien Älvan oli
eläkkeellä. Muuten hän oli erittäin
terve koko ikänsä.
Kiitos kasvattajalle
Christina Heleniukselle mahtavasta
ystävästä, joka säilyy muistoissamme
aina ja joka tutustutti meidän tähän
ihanaan rotuun ja opetti meille paljon.
FIN KVA Carita
"Kati"

Kati (synt. 7.4.1980) oli
Jyrkin ensimmäinen koira. Jyrki harrasti
metsästystä ja tutustui Katin emään
Aletaan ja varasi narttupennun. Kati
osoittautui aivan mahtavaksi
metsästyskoiraksi, joka saavutti
legendaarisen maineen metsästysseuran
alueella Porissa. Myös koekoirana Kati
oli ensiluokkainen, ja saavutti
käyttövalion arvon. Näyttelystä Kati
sai KUMAn eli nykyisen SA:n. Kati oli
erittäin terve, ja kuoli vanhuuden
vaivoihin 13-vuotiaana.
Katilla oli kaksi pentuetta,
ensimmäisessä
pentueessa vain yksi uros, josta tuli
mahtava koe- ja metsästyskoira, KVA,
noutajamestari Ara. Ara on myös
Sinin isä. Katin
toisessa pentueessa oli kaksi pentua,
uros Jesse ja narttu Bella. Jesse eli
elämänsä Porissa metsästyskoirana,
Jyrkille jäänyt Bella kuoli 8 viikon
iässä sydänleikkauksessa.
Snöbådans Birdie,
"Lilli"
Lilli (synt. 30.3. 1986)
toimi metsästyskoirana hyvin, koekoiraa
Lillistä ei koskaan tullut, vaikka
saavuttikin avoimen luokan 2. palkinnon.
Lilli kuoli jo 6-vuotiaana syöpään
(kuonon päällä). Jalostukseen Lilliä
ei käytetty.
|