Koira kuntoon kokeisiin ja jahteihin

Kun kunto loppuu, into loppuu

Hyväkuntoinen koira jaksaa paremmin, eikä into lopu kesken kokeissa tai kaislikossa rämpiessä. Mutta miten koira saadaan kuntoon?

Kun esimerkiksi viime vuoden NOME-kokeissa katseli koiria hakualueella, usein huomasi, kuinka koiran kunto alkoi hiipua viimeisenä osasuorituksena olleen haun loppuvaiheessa ja sitä myöten hakuinto katosi. Useimmiten ei olekaan kyse varsinaisesta hakuinnon loppumisesta, vaan kun koiraa alkaa väsyttää, myös sen into varsinkin itsenäisyyttä vaativaan hakutyöskentelyyn loppuu. Lisäksi kieli pitkällä läähättävä koira ei voi käyttää nenäänsä yhtä tehokkaasti ja riistojen löytyminen vaikeutuu, mikä osaltaan vaikuttaa haun laatuun. Seuratkaapa ensi kesänä: ongelma on yllättävän yleinen jopa alokasluokan kokeissa, joissa kuitenkin hakualue on melko suppea ja hakuaikakin hyvin lyhyt.

Koiran kunnon mittaaminen on hankalaa. Vaaka on oikeastaan ainut mittari, mutta sekin on epäluotettava: hyväkuntoinen, lihaksikas koira saattaa painaa enemmän kuin huonokuntoisempi, pullea kaverinsa. Lihakset painavat enemmän kuin läski!

Ensimmäiseksi tarkistetaan koiran lihavuus tai laihuus. Vanha ohje ”kokeile kylkiluiden päältä, tuntuvatko kylkiluut” on ihan hyvä, mutta liittäisin siihen vielä vyötärön tunnustelun, tai oikeammin: noutajalla pitää näkyä vyötärö. Eli kylkiluut ovat kaarevat, ja niiden takana ennen lonkkia on vyötärö, jonka pitää olla noutajan selän selvästi kapein kohta. Lonkkaluut eivät kuitenkaan saa törröttää näkyvissä, silloin koira on liian laiha eikä pysty kasvattamaan lihaksia eikä kuntoaan.

Seuraavaksi ovat vuorossa lihakset. Tuntuvatko koiran reidet kovilta ulkopuolelta? Useimmilla on suhteellisen hyvät lihakset näin tunnustellen. Seuraavaksi tunnustele koiran reisiä sisäpuolelta. Tuntuuko tyhjältä? Sisäpuolen reisilihakset kasvavat vasta kovakuntoiselle koiralle. Tunnustele myös koiran etujalkojen lihaksia. Kunnon ”pattien” pitäisi tuntua olkavarressa, vertaa ihmisen ”hauikset”.

Tuntuuko, että koira ei ole kovin lihaksikas? Sitten se ei myöskään ole kovin hyvässä kunnossa. Hyvä kunto on harrastus- ja metsästysnoutajalle perusedellytys, jotta se jaksaa työskennellä innokkaasti.

Ihanne on, että noutaja on läpi vuoden hyväkuntoinen ja koe- ja metsästyskauden ajan huippukunnossa. Koira myös pysyy terveempänä, kun lihaskunto, liikunta ja ravinto ovat koko vuoden ja koko koiran eliniän tasapainossa, eikä koiraa tarvitsee ”revittää” ennen koe- tai metsästyskauden alkua liikaa tai liian nopeasti.

Pennun ja kasvavan koiran liikunta

Koiraa voi lenkittää ja liikuttaa monin tavoin. Ehdottomasti parasta liikuntaa on vapaana juokseminen pehmeällä, vaihtelevalla alustalla, siis metsässä. Koiralle on erittäin vaikea saada hyvä kunto ja hyvät lihakset pelkästään hihnalenkityksellä, vaikka kävelisi 10 kilometriä päivässä.

Koiran lihakset alkavat rakentua jo aivan pikkupentuvaiheessa eli noin neljän viikon ikäisestä. Olisikin erittäin tärkeää, että pentu saa liikkua runsaasti päivittäin kasvattajan luona alustalla, joka ei ole liukas, ja tietysti mahdollisuuksien mukaan paljon ulkona erilaisissa paikoissa, hyppien ja kiipeillen.

Alle vuoden ikäisen koiran olisi tärkeää liikkua päivittäin vapaana, ja lisäksi pari kertaa viikossa leikkiä ja telmiä samanpainoisen pennun kanssa. Näin lihakset kehittyvät hiljalleen ja monipuolisesti. Esimerkiksi meiltä lähtevät 8-viikkoiset pennut saavat ohjeeksi kävellä jo parin kilometrin lenkkejä päivittäin, tietysti pennun tahtiin ja vapaana. Liikuntaa lisätään viikoittain tasaisesti koko koiran kasvuiän. Ei siis kerran viikossa viisi kilometriä, muut päivät levossa, vaan kuusi kertaa viikossa pari kilometriä päivässä!

Kun koiran kasvu on pysähtynyt (noin vuoden iässä), voidaan aloittaa kunnon ja lihasten systemaattinen rakentaminen.

Aikuisen koiran kunnon rakentaminen

Meillä olleet noutajat ovat aina olleet kiitollisia lenkitettäviä: ne juoksevat hajujen perässä metsässä ”juoksemisen ilosta” erittäin paljon, vaikka itse matelisi parin, kolmen kilometrin tuntivauhtia. Olen laskeskellut, että nuoret koiramme juoksevat noin viisinkertaisen matkan verrattuna minun kävelemääni: tunnin aikana kävelen metsässä noin 4 kilometriä eli koirat noin 20 kilometriä. Viikon mittaan kuuden päivän saldoksi tulee koirille siis noin 120 kilometriä. Mutta suinkaan kaikki noutajat eivät juokse samalla tavoin, ja silloin tarvitaan muita keinoja.

Tärkeää on liikunnan säännöllisyys. Liikunnan määrää lisätään hitaasti, mutta koko ajan, kunnes saavutetaan toivottu taso. Mitä huonommassa kunnossa koira on talven jälkeen, sen aikaisemmin keväällä kunnon rakentaminen täytyy aloittaa ja sen pitempään tietysti kestää ennen kuin koira on huippukunnossa. Lihakset eivät myöskään kasva muutamassa viikossa eivätkä edes vuoden aikana, vaan yleensä vasta 2–3-vuotias koira on täydessä lihaskunnossa. Mutta hitaasti ja oikealla tavalla saavutettu erinomainen pohjakunto ja lihakset säilyvät yllättävän pitkään, vaikka esimerkiksi tapaturman takia tulisi yllättävä muutaman viikon täyslepo. Hyväkuntoinen narttu myös kuntoutuu imetyksen lopettamisen jälkeen jopa parissa viikossa, jos peruskunto on koiran elämän ajan ollut hyvä.

Noutajaa voi ”opettaa” juoksemaan lenkillä vaikkapa muistiharjoituksella. Jätä dami, pallo tms. tutun lenkkipolun varteen ja jatka matkaa koiran kanssa, aluksi vain pari sataa metriä ja vähitellen pidentäen matkaa jopa kilometriin. Lähetä sitten koira noutamaan muistia. Näin koira juoksee huomaamatta muutaman kilometrin lenkin aikana moninkertaisen määrän sinuun verrattuna. Voit myös viedä etukäteen dameja tms. metsään polun varrelle ja lähettää koiraa hakuun polulta metsään. Vie ensin haettava melko lähelle ja pidennä polun ja esineen välistä matkaa vähitellen.

Monet rakentavat noutajalleen kuntoa pyöräilemällä ja jotkut myös auton tai mopon edessä juoksuttamalla. Molemmissa liikutustavoissa koira juoksee tasaisella alustalla, ilman mäkiä ja hyppyreitä. Lisäksi molemmat juoksuttamistavat täytyy muistaa aloittaa varovasti, vain kilometri ensimmäisellä kerralla (jo tassujen kulumisenkin takia), ja lisätä matkaa tasaisesti ja hitaasti. Eikä vauhti saa olla liian kova, vain noin 11-13 kilomeriä tunnissa. Tärkeää olisi tarjota koiralle myös vapaata liikuntaa metsässä ainakin pari, kolme kertaa viikossa, jotta lihakset kehittyvät monipuolisesti.

Erinomainen tapa nostaa kuntoa on uittaminen. Harva noutaja(kaan) ui vapaaehtoisesti tunnin kerrallaan, mutta veneen kanssa tai kuten meillä on tapana, uimapatjan kanssa, uittaminen on helppoa. Koiraa voi alkaa uittaa heti vesien lämmettyä yli 15-asteisiksi. Myös tämä liikuntamuoto aloitetaan varovasti: ensimmäisen viikon aikana 20–30 minuuttia kerrallaan 2–3 kertaa viikossa, kesän lopulla jo puolisentoista tuntia kerrallaan (muista päästää koira välillä rantaa hädälle, sillä ne juovat uidessaan!). Uiminen sopii myös noutajille, joiden lonkat tai kyynärät eivät ole kunnossa, sillä se ei rasita luustoa eikä niveliä. Lisäksi kovilla kesähelteillä uittaminen on oikeastaan ainut tapa liikuttaa koiraa paljon.

Liikunnan laadulla on yhtä suuri, ellei suurempikin merkitys kuin määrällä.

Ruoka lenkin jälkeen, tankkaus ajoissa

Koiralle pitää ruoka antaa aina lenkin ja rasituksen jälkeen, ja jos koira vielä läähättää, odottaa, että hengitys tasaantuu. Myöskään rasituksesta läähättävälle koiralle ei pidä antaa vettä paljon, vain muutama lipaisu ensi janoon. Sekä ruoka että liika vesi voivat aiheuttaa usein kuolemaan johtavan vatsalaukunkiertymän, jos koiraa liikutetaan vatsa täynnä tai jos läähättävä koira syö tai juo.

Ruuan määrä ja laatu on tietysti tärkeää, mutta en puutu normaaliin ruokintaan tässä artikkelissa. Sen sijaan paneudumme kunnonkohotusruokintaan.

Meillä on tapana syöttää koirille heinäkuun alusta lähtien erittäin energiapitoista ruokaa, eli lisäämme rasvan ja hiilihydraattien osuutta, ja pyrimme saamaan koirien painon nousemaan, jopa pari, kolme kiloa normaalipainosta. Osa painonnoususta tosin johtuu myös lihaskunnon kasvusta. Painonnousun täytyy tapahtua hitaasti samalla liikuntaa lisäten aina elokuun puoliväliin asti. Jahtikauden alkaessa koiramme ovat siis erittäin hyväkuntoisia, mutta samalla myös ”pari kiloa liian lihavia”.

Kun rankkoina monituntisina metsästyspäivinä ruuan määrää ei voi lisätä tai sitä pitää jopa vähentää, koirat pystyvät hyödyntämään vararavintoaan. Jahtipäivinä koiralle ei yleensä pysty antamaan tarpeeksi ravintoa (täydellä vatsalla ei voi kaislikossa rämpiä!), ja koira laihtuu. Marraskuun alussa, kanalinnustus- ja luotometsästyskauden päätyttyä, koiramme ovat laihtuneet viitisen kiloa, eli parin kilon vararavinnon lisäksi normaalipainostaan muutaman kilon. Normaalipainoon pääseminen marras-joulukuun aikana on helppoa, sillä lenkit jäävät väkisinkin pimeinä, räntäsateisina iltoina vähemmälle ja kunto laskee. Ja sitten voikin taas alkaa tammikuun puhtailla lumilla hitaan kunnonrakentamisen kohti toukokuuta!

Tärkein sääntö on, että ennen kovaa rasitusta koiralla annetaan vain vähän, mutta laadukasta ruokaa. Esimerkiksi jos tiedossa on viikon kanalintujahti, jo pari viikkoa ennen pitää koiraa ”tankata” eli antaa enemmän ja laadukkaampaa ruokaa. Itse rasittavina jahtipäivinä voi koiraa sitten ruokkia normaalisti tai jopa vähemmällä määrällä. Koe/metsästyspäivän aamuna koiralle kannattaa antaa hyvin vähän (toiset eivät anna ollenkaan), edellisenä parina päivänä sen sijaan hiukan normaalia enemmän.

Levossa lihakset kasvavat

Lähes yhtä tärkeää kuin liikunta on lepo. Ennen rankkaa juoksulenkkiä, koetta tai vaikkapa agilityrataa on muistettava verrytellä koiran lihakset, ja samoin venytellä rankan rasituksen jälkeen. Koiran perushieronta ja venyttely eivät ole vaikeaa eivätkä vie paljon aikaa.

Kunnonkohotuskautena viikosta yksi päivä on syytä pyhittää lähes täydelliselle levolle, sillä lihakset kasvavat ja koira palautuu levossa. Tällöin on myös hyvä käydä koiran lihakset läpi ja tunnustella, onko jokin kohta kipeytynyt. Jos koiralle on vaikeaa rauhoittua ja energiaa pursuu, sille voi tehdä lepopäivänä aivotyöskentelyä vaativia harjoituksia.

Nauttikaa liikunnasta yhdessä noutajanne kanssa, hyväkuntoinen on hyväntuulinen ja jaksaa!

Sari Alho

Artikkeli on julkaistu Nuuskussa 1/2005

Artikkelissa annetut ohjeet ovat terveelle ja nuorelle (1–6-vuotiaalle) koiralle. Jos noutajallasi on nivelrikkoa tai muita sairauksia, keskustele hoitavan eläinlääkärin kanssa liikunnan määrästä ja tarpeesta. Älä rasita huonokuntoista, sairasta tai vanhaa koiraa tarpeettomasti.

Laskuri