|
|
|
|
Omskakas G-pentue, kuvia
(Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.)
Pinja 13 kk, oikealla Mette 13 kk.
Kenni 8 kuukautta, oikealla Assi 8 kk. Ikä 8 viikkoa: Meistä otettiin kuvia pöydällä, kun seuraavana päivänä lähdimme uusiin koteihin. Kertoivat, että näin pitää seistä tulevaisuudessa näyttelyssäkin, ei tosin pöydällä... Huomatkaa hännän asennot: heiluva häntähän on flatin tuntomerkki!
Turkuun Topi-cottonin seuraksi muuttanut "tahtovainen" mutta erittäin miellyttämishaluinen Assi ja Jutan koulutettavaksi jäänyt "pikkuriiviö viirunaama" Mette-Marit.
Kuopioon muutti eniten Juttaa pienenä muistuttava Pinja-tyttö Milli-flatin seuraksi ja Jokioisiin metsästämään erittäin runsasturkkinen, harkitsevainen Kenni.
Tuusulaan muutti hyvin paksurturkkinen Visa Nipsu-flatin luokse, espoolaisella "vauhtikoneella" Gussella on esimerkkeinään kotona Chief- ja Milja-flatit. Ikä 7,5 viikkoa: "Mikä kumma ääni?" (Kameran zoomi.) Jutta-emon kieli on ollut ahkerassa käytössä! Löydätkö Jutan pään oikeanpuolimmaisesta kuvasta? Edelleen Jutta imettää meitä muutaman kerran päivässä ja muun ajan opettaa meille "koirien kieltä".
Kun aurinko paistaa lämpimästi, olemme paljon ulkona. Vesiastia on hauska, varsinkin kun katolta tippuu siihen vettä ja roiskuu meidän kuonolle. Huomaa oikealla olevassa kuvassa askelman uusi reunamuotoilu.
Työnsivät meidän häkkiin ja johonkin kumman äänekkääseen ja pomppivaan paikkaan, meitä vähän itketti. Mutta sitten ne kantoivat häkin johonkin tosi hauskaan paikkaan! Ennen kuin ehtivät laukaista kameran, kaksi meistä oli jo juossut!
Sen nimi oli metsä, siellä oli ihanaa juosta sydämen kyllyydestä. Ja mikä parasta, siellä törmäsi kaikenlaisiin hyväntuoksuisiin juttuihin, joiden toisessa päässä oli ihana, karvainen olio! Se piti tietysti ottaa talteen ja tuoda turvaan ihmisen luokse.
Ikä 6 viikkoa: Suuret mustat metsästäjät! Yksinään hiukan pelotti.... mutta laumassa rohkeus kasvaa ja telkkää uskaltaa haistaa ja maistaa ja vähän riepottaakin. Osaamme vinkua oven edessä, jopa raapia ovea, kun haluamme ulos pissille. Tietysti välillä sattuu vielä vahinkoja lattiallekin. Ulkona olemme päivittäin jo paljon, ja sen jälkeen uni maistuukin makoisalta. Vieläkin Jutta imettää meitä muutaman kerran päivässä, mutta pääasiassa syömme jo aikuisen koiran ruokaa. Eihän siihen ole kuin kaksi viikkoa, kun muutamme uusiin koteihimme.
Ikä 4 viikkoa (alla olevat kuvat): Nyt juoksemme ympäri asuntoa, aitauksemme 6 neliötä ovat aivan liian ahdas tila meille, kun haluamme leikkiä JA käydä pissillä ja kakilla. Ne kutsuvat meitä "ylisiisteiksi" ja yrittävät olla itsekin: ne juoksevat perässämme ja aina kun on hätä, ilmestyy paperi alle! Jutta-emä imettää meitä vielä monta kertaa päivässä, mutta välillä kyllä ajaa meidät tisseiltä poiskin. Jutta myös leikkii meidän kanssa monta kertaa päivässä. Syömme kuivamuonaa, kermaviiliä, lihaa, riisiä, luomuporkkanasosetta ja raejuustoa 4-5 kertaa päivässä.
Kuten
kuvista näkyy, uni yllättää nopeasti ja usein,
lysähdämme usein keskelle lattiaa kesken juoksun.
Ikä 3 viikkoa (alla olevat kuvat): Painamme jo lähes kaksi kiloa, näemme ja kuulemme jo hyvin. Olemme maistaneet jo lihaa ja kermaviiliä, molemmat maistuivat tosi hyvältä! Yritämme jo vähän leikkiä, juosta, haukkua ja murista, ja neljä pissiä viidestä osuu jo sanomalehdelle nukkumapaikan (laatikon) ulkopuolelle.
Anni-norfolkin
petiäkin olemme kokeilleet, pehmeän reunan yli on
mukava kiivetä lämpöiseen pesään.
Ikä 10 vuorokautta: Silmämme eivät ole vielä
avautuneet, mutta muuten kehitymme hurjaa vauhtia.
Jutta-emä syöttää meitä noin 3 tunnin välein, ja kyllä me ahmimmekin!
Yrittivät kuvata meidän naamoja, mutta emme oikein pitäneet ajatuksesta... Sen sijaan uni maistuu makealta, kun maha pullottaa maidosta. (10 vuorokauden kuvat kuvasi Paul Ekblad.)
Ikä 6 vuorokautta: Isoin poika väsähti syötyään Jutan hännän päälle nukkumaan.
Ikä 3 vruorokautta: Vasemmalla pienin tyttö ja pienin
poika. Keskellä ison pojan iso pää.
Syntymähetkellä: Yllä vasemmalla ensimmäisenä
syntynyt, 360-grammainen tyttö. Keskellä ensimmäisenä
|
