Puutarhasivut

		Sipulikukat
		Suomenkielinen nimi: Hietakäenkaali Latinankielinen nimi: Oxalis adenophylla Korkeus: 5-10 cm Kukinta-aika: touko-kesäkuu Valontarve: aurinko Istutussyvyys: 5-10 cm Istutusetäisyys: 10-20 cm Muuta: Hietakäenkaalin kukat avautuvat vain auringonpaisteessa ja menevät suppuun joutuessaan varjoon. Hietakäenkaalin lehdet muodostavat kauniita mättäitä. Lehdet kuihtuvat heinä-elokuussa. Hietakäenkaali on talvenkestävä läpäisevässä maassa ainakin Äänekosken korkeudella. Talvehtiminen on varminta paikoilla, joissa on talvisin paksu kerros lunta. Hietakäenkaalin mukulat voidaan myös nostaa talveksi kuivaan ja viileään paikkaan ja istuttaa jälleen keväällä.
		Suomenkielinen nimi: Idänsinililja Latinankielinen nimi: Scilla siberica Korkeus: 10-20 cm Kukinta-aika: huhti-toukokuu Valontarve: aurinko-varjo Lisääminen: Idänsinililja leviää itsekseen sivusipuleista ja siementämällä Istutussyvyys: 5-8 cm Istutusetäisyys: 5-10 cm Muuta: Idänsinililjakasvustoja ei tarvitse jakaa kovin usein. Sipulit istutetaan nostamisen ja jakamisen jälkeen heti uudelleen. Idänsinililja ei menesty paahteisella ja kuivalla kasvupaikalla.
		Suomenkielinen nimi: Kirjokevättähti Latinankielinen nimi: Chionodoxa forbesii Korkeus: 10-15 cm Kukinta-aika: huhti-toukokuu Valontarve: aurinko-puolivarjo Lisääminen: Leviää itsekseen sivusipuleista ja siementämällä. Istutussyvyys: 7-10 cm Istutusetäisyys: 10-15 cm Muuta: Kaunis ja runsaasti kukkiva sipulikasvi.
		Suomenkielinen nimi: Keisarinpikarililja Latinankielinen nimi: Fritillaria imperialis Korkeus: 70-80 cm Kukinta-aika: touko-kesäkuu Valontarve: Viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Istutussyvyys: 20 cm Kasvualusta: Syvämultainen, ravinnepitoinen. Muuta: Keisarinpikarililja on monivuotinen sipulikasvi. Sen sipulin uskotaan karkottavan myyriä voimakkaalla hajullaan. Kukkanuput ovat kylmänarkoja ja kylminä keväinä nuput saattavat palentua. Silloin kukinta jää seuraavaan kevääseen.
		Suomenkielinen nimi: Krookukset eli sahramit Latinankielinen nimi: Crocus Korkeus: 10-15 cm Kukinta-aika: huhti-toukokuu Valontarve: aurinko-puolivarjo Lisääminen: mukuloista Istutussyvyys: 5-10 cm Istutusetäisyys: 5-10 cm Muuta: Krookukset voidaan jakaa kasvitieteellisiin lajeihin, kevätsahrameihin ja syyssahrameihin. Kasvitieteellisiin lajeihin kuuluvat kultasahramit (Crocus chrysanthus), keltasahramit, tähtisahramit ja sieberinsahrami. Kultasahramien (Crocus chrysanthus)ja keltasahramien (Crocus flavus) kukat ovat pienemmät kuin kevätsahrameilla, mutta yksi mukula tekee useita kukkia. Lajike 'Blue Pearl' kuuluu kultasahrameihin ja lajike 'Yellow Mammoth' on keltasahrami. Tähtisahramit (Crocus tommasinianus) ovat matalia ja kukkivat hyvin aikaisin. Kevätsahrami (Crocus vernus) kukkii myöhemmin kuin kasvitieteelliset krookukset. Kukat ovat suuremmat kuin kasvitieteellisillä lajeilla, mutta yksi mukula tekee vain yhden tai kaksi kukkaa. Kevätsahrameja ovat esimerkiksi 'Remembrance' ja 'Flower Record'. Syyssahramit istutetaan jo elokuun alussa, ja ne kukkivat jo samana syksynä. Syyssahramit eivät ole kovin talvenkestäviä.
		Suomenkielinen nimi: Narsissit Latinankielinen nimi:Narcissus Korkeus: 15-50 cm lajikkeesta riippuen Kukinta-aika: touko-kesäkuu Valontarve: aurinko-puolivarjo Lisääminen: sivusipuleista Istutussyvyys: 15-20 cm Istutusetäisyys: 15-20 cm Muuta: Narsissit voidaan jakaa kolmeentoista ryhmään. Narsissit tekevät sivusipuleita, joista muodostuu vuosien saatossa suuria sipuliryppäitä. Narsissikasvustot kannattaa jakaa vasta sitten, kun kukinta heikkenee. Narsissien jokavuotisesta uudelleenistuttamisesta ei ole kuin haittaa. Kuihtuneet kukat tai ainakin siemenkodat olisi hyvä leikata pois, sillä narsissien lisääminen siemenestä ei kannata. Narsissit ovat myrkyllisiä, ja myyrätkin jättävät narsissien sipulit useimmiten rauhaan.
		Suomenkielinen nimi: Tulppaanit Latinankielinen nimi: Tulipa Korkeus: 30-70 cm Kukinta-aika: touko-kesäkuu Valontarve: aurinko-puolivarjo Lisääminen: sivusipuleista Istutussyvyys: 15 cm Istutusetäisyys: 15-20 cm Muuta: Tulppaanilajikkeita löytyy joka lähtöön. Monet pitkälle jalostetut lajikkeet vaativat runsaasti ravinteita ja saattavat hellästä hoidosta huolimatta lakata kukkimasta. Uskollisesti vuodesta toiseen jaksavat kukkia Apeldoorn-tulppaanit ja kasvitieteelliset tulppaanit. Tulppaanit menestyvät parhaiten, kun niitä lannoitetaan ja kastellaan pari viikkoa kukinnan alkamisesta eteenpäin. Pitkälle jalostettujen tulppaanien siemenkodat kannattaa leikata pois, jotta kasvi keskittyy sipulin kasvattamiseen seuraavan kevään kukintaa varten. Kasvitieteelliset tulppaanit ovat jalostettuja lajikkeita kestävämpiä, vaikkakin hieman vaatimattomamman näköisiä. Niiden siemenkotia ei kannata poistaa, sillä ne leviävät siementämällä. Kasvitieteellisistä lajeista helpoimmin kasvatettavia ovat mm. parvitulppaani (Tulipa tarda), metsätulppaani (Tulipa sylvestris) ja terttutulppaani (Tulipa praestans). Metsätulppaani jopa leviää puutarhassa itsekseen siemenistä ja rönsysipuleista.
		Suomenkielinen nimi: Tummahelmililja Latinankielinen nimi: Muscari armeniacum Korkeus: 10-20 cm Kukinta-aika: touko-kesäkuu Valontarve: aurinko-varjo Lisääminen: sivusipuleista tai siemenestä Istutusetäisyys: 10 cm Istutussyvyys: 7-10 cm Muuta: Helmililja kukkii puolivarjoisassa paikassa suhteellisen myöhään. Tummahelmililja on sitkeähenkinen kevätkukkija, joka on kaunis ja kestävä myös leikkokukkana. Liian tiheäksi käynyt kasvusto voidaan jakaa alkusyksyllä. Maasta nostetut sipulit istutetaan heti uudelleen.

Sipulikukat