|
Leluyhtiö Mattel päätti 80-luvun alussa alkaa valmistamaan poikien toiminta-hahmoja, jotka perustuisivat Conan the Barbarian-elokuvaan, mutta huomattuaan kuinka paljon raakaa väkivaltaa ja seksiä Conaniin yleensäkin liitettiin, Mattel ei uskonut siitä tulevan hyvää rooli-mallia lapsille, joten he peruivat aiempana vuonna saamansa lisenssin, ottivat yhteyttä markkinointi-osastoonsa, josta vietiin tieto tulevista muutoksista lelujen tekijä-tiimille, ja seuraavana kuukautena Mattel ilmoitti uudesta lelutuotanto-linjastaan Masters of the Universe.
Vaikka He-Manin tapauksessa ei valitettavasti voi nimetä yhtä henkilöä, joka olisi vastuussa hänen syntymisestään, on joitain nimiä kuitenkin mainittava: Mark Taylor ja Edward Mayer olivat suurimmat vaikuttajat He-Man lelujen teossa ja ulkonäköön liittyvissä seikoissa. Ensimmäiset lelu-figuurit, jotka Mattel toi markkinoille Helmikuussa 1982, olivat He-Man, Man-At-Arms, Skeletor ja Beastman jotka toimivat osana uutta lelusarjaa nimeltä Masters of the Universe. Jokaisella lelu-figuurilla oli oma heilautus-toimintonsa, joka lisäsi mielenkiintoa lasten leikkeihin, sekä jokaisen lelun mukana tuli mini-sarjis. Nämä lyhyt-tarinat kertoivat useimmiten uuden hahmon syntytarinan ja miten hän sijoittui Masters of the Universe-maailmaan.
Mattel aloittikin heti alusta suuren kampanjan tuodakseen He-Manin kaikkien tietoon ja teetätti DC Comics-sarjakuvayhtiöllä crossover-tarinan, jossa He-Man esiintyi Teräsmiehen rinnalla "From Eternia with Death!" heinäkuussa 82, kun nämä kaksi sankaria ottivat yhteen Skeletorin loitsun takia. Tässä esiteltiin myös Prinssi Adam He-Manin alter egona, kun ensimmäiset mini-sarjikset kuvasivat He-Manin barbaarisena soturina alkukantaisesta heimosta. Myöhemmin DC:ltä tuli eräänlainen "preview"-lehti "Fate is the Killer", joka ilmestyi useiden DC´n julkaisemien sarjakuvien välissä marraskuun aikana. Tämä kertoi enemmän He-Manista ja hänen maailmastaan omana tarinana, mutta ehtipä Teräsmies käväistä tässäkin tarinassa nopeasti. DC Comics ehti tehdä 11 ensimmäistä mini-sarjakuvaa, kunnes Mattel otti näiden pikku tarinoiden teon oman osastonsa huoleksi.
Kun lelut alkoivat yhä enemmän kerätä suosiota ja menestystä, otti Mattel yhteyttä Filmation animaatio-studioihin, jotta nämä voisivat tehdä 65 piirrettyä jaksoa. Mattelia kiinnosti piirretty mainostamis-mielessä, mutta Lou Scheimer, yhtiön toinen aloittaja saikin tehtyä sopimuksen Mattelin kanssa, mahdollistaen sen, että Filmationin ei tarvinnut pakosti lisätä jokaista uutta lelu-hahmoa tai alusta, mitä Mattel oli juuri luonut ja tyrkyttämässä piirrettyyn, vaan ainoastaan jos he itse näkivät sen sopivaksi juoneen.
Filmation-yhtiöllä oli rajatut varat animaation tekemiseen, (studio oli myös viimeisimpiä, joilla kaikki animointi-työskentely tapahtui omalla mantereella) ja he olivat oppineet luottamaan luovaan kirjoittaja-tiimiinsä, joka myös koostui freelance-tekijöistä. Näinollen Mattel sai enemmän kuin halusi, kun Filmation otti He-Man and the Masters of the Universe-sarjan hahmot, ja teki niistä todellisia ihmisiä, joilla oli ajoittain ongelmia ja jotka myös kasvoivat henkisesti sarjan edetessä. Michael Halperin loi joulukuussa 1982 He-Man and the Masters of the Universe-Series Biblen, eli eräänlaisen raamatun, joka toimi kirjoittajille ohjelankana. Tämä teos käsitti kaikki päähahmot, laitteet ja paikat, kertoen syntytarinoita ja miten hahmot toimivat suhteessa toisiinsa. Juuri hän käsitteli tarkemmin Prinssi Adam/He-Man suhdetta, ja hän alunperin toivoi Adamin näyttävän heikolta teini-ikäiseltä, kun He-Man olisi kookas aikuinen. Useimmat asiat eivät kääntyneet jaksoihin kuin oli tarkoitettu, mutta idea oli sama.
|
