Leluyhtiö Mattel päätti 80-luvun alussa alkaa valmistamaan poikien toiminta-hahmoja, jotka perustuisivat Conan the Barbarian-elokuvaan, mutta huomattuaan kuinka paljon raakaa väkivaltaa ja seksiä Conaniin yleensäkin liitettiin, Mattel ei uskonut siitä tulevan hyvää rooli-mallia lapsille, joten he peruivat aiempana vuonna saamansa lisenssin, ottivat yhteyttä markkinointi-osastoonsa, josta vietiin tieto tulevista muutoksista lelujen tekijä-tiimille, ja seuraavana kuukautena Mattel ilmoitti uudesta lelutuotanto-linjastaan Masters of the Universe.

Vaikka He-Manin tapauksessa ei valitettavasti voi nimetä yhtä henkilöä, joka olisi vastuussa hänen syntymisestään, on joitain nimiä kuitenkin mainittava: Mark Taylor ja Edward Mayer olivat suurimmat vaikuttajat He-Man lelujen teossa ja ulkonäköön liittyvissä seikoissa. Ensimmäiset lelu-figuurit, jotka Mattel toi markkinoille Helmikuussa 1982, olivat He-Man, Man-At-Arms, Skeletor ja Beastman jotka toimivat osana uutta lelusarjaa nimeltä Masters of the Universe. Jokaisella lelu-figuurilla oli oma heilautus-toimintonsa, joka lisäsi mielenkiintoa lasten leikkeihin, sekä jokaisen lelun mukana tuli mini-sarjis. Nämä lyhyt-tarinat kertoivat useimmiten uuden hahmon syntytarinan ja miten hän sijoittui Masters of the Universe-maailmaan.

Mattel aloittikin heti alusta suuren kampanjan tuodakseen He-Manin kaikkien tietoon ja teetätti DC Comics-sarjakuvayhtiöllä crossover-tarinan, jossa He-Man esiintyi Teräsmiehen rinnalla "From Eternia with Death!" heinäkuussa 82, kun nämä kaksi sankaria ottivat yhteen Skeletorin loitsun takia. Tässä esiteltiin myös Prinssi Adam He-Manin alter egona, kun ensimmäiset mini-sarjikset kuvasivat He-Manin barbaarisena soturina alkukantaisesta heimosta. Myöhemmin DC:ltä tuli eräänlainen "preview"-lehti "Fate is the Killer", joka ilmestyi useiden DC´n julkaisemien sarjakuvien välissä marraskuun aikana. Tämä kertoi enemmän He-Manista ja hänen maailmastaan omana tarinana, mutta ehtipä Teräsmies käväistä tässäkin tarinassa nopeasti. DC Comics ehti tehdä 11 ensimmäistä mini-sarjakuvaa, kunnes Mattel otti näiden pikku tarinoiden teon oman osastonsa huoleksi.

Kun lelut alkoivat yhä enemmän kerätä suosiota ja menestystä, otti Mattel yhteyttä Filmation animaatio-studioihin, jotta nämä voisivat tehdä 65 piirrettyä jaksoa. Mattelia kiinnosti piirretty mainostamis-mielessä, mutta Lou Scheimer, yhtiön toinen aloittaja saikin tehtyä sopimuksen Mattelin kanssa, mahdollistaen sen, että Filmationin ei tarvinnut pakosti lisätä jokaista uutta lelu-hahmoa tai alusta, mitä Mattel oli juuri luonut ja tyrkyttämässä piirrettyyn, vaan ainoastaan jos he itse näkivät sen sopivaksi juoneen.

Filmation-yhtiöllä oli rajatut varat animaation tekemiseen, (studio oli myös viimeisimpiä, joilla kaikki animointi-työskentely tapahtui omalla mantereella) ja he olivat oppineet luottamaan luovaan kirjoittaja-tiimiinsä, joka myös koostui freelance-tekijöistä. Näinollen Mattel sai enemmän kuin halusi, kun Filmation otti He-Man and the Masters of the Universe-sarjan hahmot, ja teki niistä todellisia ihmisiä, joilla oli ajoittain ongelmia ja jotka myös kasvoivat henkisesti sarjan edetessä. Michael Halperin loi joulukuussa 1982 He-Man and the Masters of the Universe-Series Biblen, eli eräänlaisen raamatun, joka toimi kirjoittajille ohjelankana. Tämä teos käsitti kaikki päähahmot, laitteet ja paikat, kertoen syntytarinoita ja miten hahmot toimivat suhteessa toisiinsa. Juuri hän käsitteli tarkemmin Prinssi Adam/He-Man suhdetta, ja hän alunperin toivoi Adamin näyttävän heikolta teini-ikäiseltä, kun He-Man olisi kookas aikuinen. Useimmat asiat eivät kääntyneet jaksoihin kuin oli tarkoitettu, mutta idea oli sama.

Piirretty saikin ensiesiintymisensä 5. Syyskuuta 1983 Englannissa ja 26. Syyskuuta Yhdysvalloissa. Vaan eipä aikaakaan, kun sitä esitettiin jo maailmanlaajuisesti. He-Manin ensimmäinen tuotantokausi oli menestys, joten Mattel tilasi vielä toiset 65 jaksoa Filmationilta, joka jakaantui 84 ja 85 vuosille.

Mattel halusi kuitenkin myös osansa tytöille suunnatuista leluista, ja koska He-Man oli menestys, mutta enemmän pojille suunnattu, niinpä Mattel kehitti Princess of Power-lelulinjan, jonka johtohahmo oli She-Ra, He-Manin kaksoissisar. Filmation sai tehtäväkseen valmistaa myös She-Ralle oman piirrettynsä, ja koska He-Man oli ehtinyt jo 130:n jakson lukuun, hänen tarinansa päättyi ja She-Ran alkoi. Mattel oli kaiken aikaa pitänyt omia suuria suunnitelmiaan ilmassa, ja ehtinyt julkaista leluja jo jonkin aikaa, muodostaen eri ryhmiä, kuten Heroic Warriors eli Hyvyyden Taistelijat, Evil Warriors jotka olivat Skeletor joukkoineen, sekä näiden lisäksi tuli vielä kaksi muuta ryhmittymää; The Evil Horde joka muodostui Hordakista Kauhujoukkoineen sekä viimeisin tulokas olivat the Snake Men, eli Käärmemiehet. Vaan nämä ryhmittymät kuuluivat Masters of the Universe-linjaan, eikä Mattel saanut tuotua näitä hahmoja enää esille kun He-Mania ei tehty, joten ratkaisuna Hordak ja hänen Kauhujoukot asetettiin She-Raa ja hänen kapinallis-joukkoaan vastaan sarjassa She-Ra Princess of Power, jossa Filmation pääsi korjaamaan He-Manissa tekemiään virheitä.

She-Rassa tarinat olivatkin tehty paremmin jatkumoa varten, sisältöä riitti ja myös animaatiossa näkyi parannusta hieman. Filmation ei kuitenkaan aloittanut aivan tyhjästä She-Ran kanssa vaan hänelle tehtiin aivan oma syntytarinansa, joka toimi 5-osaisena piirretyn aloittajan, sekä koko-illan elokuvana nimellä The Secret of the Sword. Kaikki tehtiin alkamaan He-Manista, lisäten myös hänen tarinaansa hieman juonen-käännettä.

Vaikka He-Man piirrettynä oli periaatteessa kuollut, eläen She-Ran kautta aina silloin tällöin, niin muuten He-Man oli vielä suurta maailmalla, kun STAR(Marvel)-yhtiö aloitti 1986 sarjakuvan, leluja myytiin edelleen, sekä kaikennäköistä krääsää oli esillä tyynynpäällisistä mukeihin ja lasten-naamareihin.

Koko He-Man saaga huipentui vuonna 1987 koko-illan elokuvaan Masters of the Universe, jossa Dolph Lundgren esitti He-Mania ja Frank Langella oli Skeletor. Tätä elokuvaa oli tehty enemmän tai vähemmän aivan 80-luvun alusta alkaen ja tullessaan ilmoille, oli eräille pettymys. Vaikka elokuva ei ihan floppi ollutkaan, pääsi se lipputuloista plussan puolelle. Mutta itse tarina jäi varjoon jo pelkästään piirretyn taholta ja se kertoo jo jotain. Osansa teki myös se, että elokuvalle ei ollut varattu kovin suurta budjettia, joten kompromisseja tehtiin. Erikoisimpana ehkä se, että koska Orkoa ei voitu sisällyttää elokuvaan, hänet korvattiin hahmolla Gwildor, jota esitti Billy Party.

She-Ra Princess of Power kesti vuoteen 86 asti, eikä lelulinjalla mennyt kovinkaan paremmin. Kun "Masters"-elokuva tuli, niin oli jo koko He-Man -taru hiipumassa. Leluyhtiöllä oli kuitenkin vielä suunnitelmia ja Mattelin tekemät mini-sarjiksetkin alkoivat parantaa laatua tarinoissa ja taiteessaan loppua myöten. Vielä yksi uusi lelulinja ehti alkaa vain loppuakseen Mattelilta nimeltään Powers of Grayskull, joka keskittyi muinaiseen Eterniaan, jossa He-Manin ja She-Ran esi-isä nimeltä He-Ro taisteli Käärmemiehiä vastaan dinosauruksilla, jotka olivat varustettu korkeateknologisilla aseilla. Tätä tarinaa ehdittiin puida eräässä mini-sarjiksessakin, josta piti tulla kolmiosainen, vaan ensimmäiseen se jäi ja He-Manin taru oli sitä myöden loppu.

Mutta ei He-Man ehtinyt kauan levätä, kun Mattel halusi tuoda hänet taas ilmoille. Tällä kertaa avaruudessa! Uusin lelulinja oli lyhyesti nimeltään He-Man, ja tämänkin ympärille tuli oma piirrettynsä, mutta koska Filmation oli vuoteen 1989 mennessä lopettanut toimintansa ja myynyt studionsa ranskalaiselle L´Oréal-yhtiölle, jolla ei ollut aikomusta kokeilla kykyjään animaation saralla. Niinpä animaatio-studio Jetlag Productions sai tehdä piirretylle nimeltä The New Adventures of He-Man yhden tuotantokauden eli 65 jaksoa. Taas tuli uusi tilaisuus parantaa He-Mania, ja sarja käsittelikin monia asioita, joita ei He-Manissa tai She-Rassa oltu käsitelty. Ja koska Jack Olesker oli kirjoittamassa ja tarkkailemassa kirjoituksen laatua, pysyi tarinoissa hyvä jatkumo sekä taso. Animaatio saattoi vaihdella tasoltaan jaksosta toiseen, mutta sekin oli oikein kaunista katseltavaa. New Adventures of He-Man ei kuitenkaan ollut kovin suosittu niin piirretyn kuin lelujenkaan puolesta, josta vahvaksi osasyyksi voi katsoa siihen, että hyppäys avaruuteen uudelle planeetalle uusien ystävien ja uusien vihollisten luo oli liikaa. Fanit eivät osanneet takertua He-Manin ja Skeletorin hahmoihin, koska heidänkin ulkomuotoa muutettiin aikalailla, vaikka hahmojen sisäinen olemus olisikin pysynyt samana. Eräät fanit näkivät sarjan tuovan esiin uusia puolia He-Manista ja Skeletorista, kun toiset pitivät muutosta liian suurena hyväksyäkseen tätä kokonaisuutta edes osaksi He-Man -maailmaa. Joka tapauksessa, tämä sarja on ollut kautta aikain kaikkein aliarvostetuin osa ja vain aika näyttää, jos siihen tullaan suhtautumaan joskus uudella näkökulmalla.

--->> Miten He-Man tuli takaisin? (osa 2/2)