|
päivitetty 17.8.2009 Toisen vuoden kokemuksia | Kolmannen vuoden kokemuksia | Neljännen vuoden kokemuksia Viidennen vuoden kokemuksia | Kuudennen vuoden kokemuksia Meillä on vuosimallia -56 omakotitalo. Kerroksia 3 ja lämmitettävää tilaa hieman yli 200 m2. Ainoana lämmitysmuotona oli tätä ennen vain öljy (ei takkaa, uunia). Lämmitysöljyn hinnan noustessa (huhtikuussa -08 0,9058 e/ltr) piti pohtia muita lämmityskeinoja. Päädyimme Sanyon co2 ilma/vesilämpöpumppuun (9kW). Olemme asuneet tässä talossa vähän yli 7 vuotta (2008) ja öljyä on kulunut n. 4100 litraa/vuosi (34 850 kWh). Lisäksi käyttösähkö n 11 630 kwh/vuosi eli talon energiatarve n 46 480 kwh/vuosi. Jätimme öljyn vielä varalle, koska edellinen omistaja oli uusinut öljylaitteet v 2000. Tarinaa ekasta vuodesta Sanyon pitäisi tuoda säästöä vuoden aikana, minkä se varmaan tekeekin, mutta säästö kwh:ssa jää huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Meillähän on mennyt öljyä n. 4100 l/vuosi. Kun tuo muutetaan kWh:ksi, tekee se n 34 850 kWh. Ekana vuotena laite vei sähköä 20 080 kwh (kts. taulukko alla). Hyötysuhde jäi reilusti alle kahden ja luvatun, ollen 1,736. Vuosikulutusarvio ylittyi reilusti (14 000 kwh). Laite on toiminut tähän asti moitteettomasti. Onneksi annoin asennushomman ammattilaisille, ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia/vikahälytyksiä. Kannatti siitä maksaa, sai ainakin sen suhteen mielenrauhan. Lämmin vesi on riittänyt hyvin saunomiseen ja suihkutteluun. Mutta ei tahdo riittää enää pattereille, jos suihkuttelee sulatuksen aikana. Enimmillään on ollut n -20°C pakkasta, vielä ei ole tarvinnut mökissä palella. Hieman olen ihmetellyt, kun laite käyttää hyvin usein ylävastuksia (1,5 kwh - 6 kWh). Sulatuksia tapahtuu hyvin usein, kun lämpötila +2°C--4°C (toivottavasti löytyy oikeat säädöt myös tälle kelille). Eikä ne muuttuneet mihinkään kylmemmälläkään. Onko laitteesta ja co2 mitään hyötyä, jos laite käyttää jatkuvasti ylävastuksia? Sama kuin lämmittäisi sähköllä koko mökin. No, menihän sitä öljyä talvellakin aika rutkasti, joten haukutaan keväällä, jos aihetta. Kompressori käy aina 24h/vrk, kun lämpötila laskee pakkaselle. Eli laite ei pääse koskaan tavoitteeseensa, sulatukset sotkevat välillä homman ja taas yritetään ..... Säädin laitetta sen verran, että laitoin tank max 55°C, tank min A 43°C ja tank min B 50°C. En huomannut tuolla säädöllä juuri vaikutusta. Sen verran, että ennen kompura kävi jo +1°C:ssa 24h/vrk, säädön jälkeen saattaa käydä pari minuuttia alle (ei aina). 2.1. seurasin laitteen toimintaa 80 min. Ei ylävastuksien käyttöön tullut juurikaan muutosta, vaikka ulkolämpötila laski n -10°C:een. Laite sulatteli 22min välein. Ylävastukset olivat melkein koko ajan päällä. Ensimmäisen kerran tarkkailun aikana ylävastukset menivät pois päältä 55min kohdalla. Mutta 18 min kuluttua olivat taas päällä. Mikähän on sähkönkulutus? No,kahden vuorokauden (1.1.-2.1.) kulutus yhteensä 283 kwh. Kun 2.1. pakkanen pysytteli kokoajan 9-11°C välillä, oli kulutus peräti 171 kwh. Eihän tämä minun vertailu 7 v keskiarvoon anna aivan tarkkaa kuvaa laitteen sähkönkulutuksesta, mutta suunnan se näyttää. Nousu 1.1. kulutuksesta (112 kwh pakkasta 5-8°C) tuntuu maallikosta aika kovalta :-) 3.1. pakkasta yöllä ja aamupäivällä -13°C. Tuona aikana vuorokausikulutukseksi tuli huimat 200 kwh. Kun sitten lämpeni muutamaksi tunniksi -9 asteeseen, tuli todelliseksi vuorokausikulutukseksi 195 kwh. Aina kun kävin katsomassa laitetta, käytti se 6 kw:n ylävastuksia. 4.1. Lämpötila -10°C. Kun on vanha ja harva talo, eivät taida laitteen tehot riittää, kun pattereille pyyntö on jo 54°C. Seurasin tunnin. Kokoajan vastukset päällä (pääosin 6kw). Sulatukset edelleen 22min välein. Satuin eka kerran laitteen ääreen, kun yritti tehdä ilmeisesti pöpösykliä. Ainakin Varaaja LT:n lämpö nousi 40°C -->46°C:een. Siihen lopetti ja aloitti taasen sulatuksen - kylläkin vasta 5 min kuluttua. Vuorokausikulutus 184 kwh. 5.1.2009 Vuorokausikulutus 205 kwh eli laite otti melkein kaikki mitä pystyi. Mainoksien mukaan vastukset pitäisi mennä päälle vasta -26°C:ssa. Aika kaukana todellisuus ja lupaukset, sillä vastukset menevät päälle jo +3°C:ssa. Laite ei saavuttanut koskaan pattereille pyyntiastetta. Todellinen pattereille menevän veden lämpötila tahkosi välillä 44°C - 52°C (pyynti 57°C). Lämpötila nousi ja laski kaiken aikaa. Otin huoneanturin pois päältä, pyynti nyt 53°C (lämpötila n -10°C). Seurasin kaksi sulatusjaksoa (n 40 min). Ei saavuttanut sinä aikana haluamaansa. Parhaimmillaan 5 min 51°C:ssa, samoin hieman myöhemmin myös 5min 52°C:ssa. Muun ajan pääasiassa 47-49°C:ssa. Pakkasta -10°C - -14°C. 6.1. En viitsinyt paljoa seurata laitteen toimintaa. Mutta sen kerran kun olin, niin löyty ihmeteltävää. Olin koneella kun pojat kävivät suihkussa. Sanyo sulatteli tuolloin. Tein sen huomion, ettei suihkussa saisi käydä, jos laite sulattelee :-) Pattereille pyynti oli 45°C, kuten myös todellinen. Pattereille menevä vesi tippui sulatuksen/suihkun aikana 33°C:een. Nousi ennen seuraavaa sulatusta 39°C:een ja taas tippui 36°C jne... Tätä kesti yli kaksi (2) tuntia ennenkuin pattereille menevä vesi nousi edes lähelle pyyntiä (45°C) eli 42°C:een. Vaikka Hämeessä ollaan, niin kyllä nousu pitäisi tapahtua nopeammin kuin 2 tunnissa. Johan torppa ehtii kovemmilla pakkasilla kylmetä monta astetta tuossa ajassa. Kulutus 155 kwh. 31.1. Oli kovimmat pakkaset tänä talvena tähän asti -15°C - -20°C. Keskiarvo oli varmaan n -17°C. Pakkanen oli huomattavasti kovempi kuin esim 5.1. (-10°C - -14°C), jolloin laitteen sähkönkulutus oli 205 kwh. Niin nyt vuorokauden kulutukseksi tuli juuri ja juuri 150 kwh. 55 kwh pudotus on aika kova, kun odotti nousua. Johtuikohan se ilman kuivuudesta tms? Muu sähkönkulutus oli aivan normaalia - siinä ei ollut mitään muutosta 5.1. verrattuna. Myös 8.1. oli pakkasta -10°C - -16°C. Tuolloinkin sähkönkulutus oli 201 kwh/vrk. 1.1.-31.1. kulutuskeskiarvo 127 kwh/vrk (kok.kulutus 167kwh/vrk) 1.2. ilma lämpeni n. 10 tunnissa -17°C --> -8°C:een. Katsotaan miten kulutuksen käy - nousee tuosta 150 kwh:sta, koska kosteus lisääntyy? Ilma lämpeni vielä tämänkin jälkeen aina -4°C:een. Ja niinhän siinä kävi, että sähkönkulutus nousi ollen 185 kwh. Pitää siis toivoa -20°C pakkasia, mieluummin kuin -4°C - -12°C. 24.2. vaihdettiin uusi kortti. Olen ottanut vain sähkönkulutuksen ylös päivittäin, en ole huomannut suurempaa vaikutusta kulutukseen (ehkä laskenut muutaman kwh). Tänä aamuna (9.3.) kompura huilasi vähän aikaa ja pakkasta oli sentään -3,5°C. Tuota ei ole koskaan ennen sattunut, joten sitä voi pitää jo pienoisena ihmeenä :-) Käyntiaika oli 23:33h ja käynnistyskertoja 4 kpl. (Laite ilmoittaa ajat vuorokauden viiveellä) Lämpötila oli pakkasella koko vuorokauden (-1°C - -5°C). 10.3. käyntiaika 22:44h ja käynnistyskertoja 14 kpl (-2°C - -3°C). Kulutus 98 kwh, kokonaiskulutus 133 kwh. Tsekkasin oliko vaihdolla vaikutusta sulatusten aikatauluun. Aikaisemmin 22 min jälkeen oli 8 min sulatus. Nyt 26 min jälkeen sama 8 min sulatus (kostea, lumisateinen keli, -1°C). Sulatus kesti noin kauan, vaikka kennosto näytti jo n 5 min jälkeen jäättömältä. Kortin vaihdon jälkeen on ylävastuksen käyttö vähentynyt huomattavasti. Johtuuko se sitten säästä vai mistä? Ylävastukset olleet vain muutaman kerran päällä, kun olen käynyt konetta tsekkaamassa (-8°C - -10°C pakkasillakin). Samoin kompura ei ole käynyt koko aikaa, jos on ollut hieman pakkasta. Käynnit 17h - 22h välillä. Ennen aina 24h, kun keli pakkasella. Kuitenkin laitteen keskikulutus n. 90 kwh/vrk. Nythän on ollut normaalia kylmempää. Öljyä olisi pitänyt kulua aika paljon vuorokaudessa, jotta hyötysuhde olisi 2. 27.3. yö oli kylmä -8°C - -14°C. Laite vei vuorokausikulutukseksi muutettuna 102 kwh. Ilmankosteus 87%. Kulutus on aika pieni verrattuna esimerkiksi noihin tammikuun alun lukemiin. 1.3.-7.3. laitteen kulutus 728 kwh, kokonaiskulutus 972 kwh. 8.3.-14.3. laitteen kulutus 653 kwh, kokonaiskulutus 897 kwh. 15.3.-21.3. laitteen kulutus 558 kwh, kokonaiskulutus 802 kwh. 15.4. laitteen kulutus n 60 kwh, lämpötila +1°C - +7°C välillä. Öljyä olisi pitänyt palaa n. 14 litraa, jotta hyötysuhde olisi 2 - epäilen suuresti, että näin olisi käynyt. Nyt siis hyötysuhde on öljyyn nähden koko ajalta n. 1,9. Mihin asti se tippuukaan ennen kuin on elokuu ja vuosi täynnä??? 24.4. Kompuran käyntiaika oli 9:11, 27 käynnistystä. 25.4. Laitteen kulutus tippui n 20 kwh:iin, lämpötila 4°C - 19°C. 27.-29.4. Kokonaiskulutus oli 30-40 kwh/vrk, joten koneen osuudeksi ei enää jäänyt kovinkaan montaa kwh:ia. Mutta heti kun 30.4. oli hieman viileämpi yö n 1°C, niin kokonaiskulutus nousi 55 kwh:iin. 5.5. Kennosto jäässä, vaikka lämpötila on 8°C (yöllä kylmimmillään 5,7°C)!! Sulattelu 8°C lämpötilassa on yllätys. En ole nyt laitteen toimintaa paljoa seurannut, sillä luulin, ettei sulatuksia tms näillä keleillä enää tapahtuisi, kun sähkönkulutuskin on tippunut huomattavasti. Sähkönkulutus kylläkin vaihtelee aika paljon riippuen päivästä. Nytkin kun yön kulutus muutetaan vuorokausikulutukseksi, tulisi laitteen kulutukseksi n 30 kwh. 30.5. Mistä johtunee, että kompuran käynti vaihtelee niin paljon? Pienimmillään se on ollut toukokuussa n 5h/vrk, mutta esim. nyt se oli peräti 9:45 ja lämpötila oli melkein hellelukemissa. 30.6. Kesäkuussa oli muutamana päivänä tosi viileää, vain muutama helteinen päivä. Mutta kun loma loppui juhannuksena, alkoivat helteet :-) Viimeisellä viikolla kuitenkin kompuran käyntiajat vaihtelivat suuresti 2:30h --> 6:48h. 12.7. Pitkästä aikaa tarkkailin laitteen toimintaa. Ihmettelin kun käytti aamulla 1,5 kw vastuksia veden lämpötilan nostamiseen - ei kompuraa. Kukaan ei ollut käynyt suihkussa sitten edellisen illan. Illalla kun pojat kävivät suihkussa, kävi kompura ja 3 kw ylävastukset olivat päällä - aivan kuten talvella -5°C pakkasella. Nyt vain lämpötila oli +17°C. 17.7. Tänään laite ilmoitti kompuran käyntiajaksi peräti 10:04h, käynnistyskertoja 6 kpl. Aikamoinen käyntiaika, mutta minkä tähden, sillä lämpötila päivällä reilusti yli +20°C? Pienimmillään käyntiaika on ollut n 1:30h. Kokonaiskäyntiaika: 15.11. 2252h, 30.11. 2615h, 1.2. 4119h, 31.3. 5517h, 5.5. 6356h, 31.5. 6982h, 30.6. 7698h Kompressorin käyntiaika: 15.11. 1183h, 30.11. 1538h, 1.2. 3017h, 31.3. 4307h, 5.5. 4758h, 31.5. 4971h, 30.6. 5165h Monet ovat valittaneet (lämpöpumppuinfo), että ulkoyksikkö pitää kovaa ääntä. Mutta verrattuna esim öljypolttimeen, on laite huomattavasti hiljaisempi. Öljypolttimen käynnistyminen/toiminta kuului ylempään kerrokseen asti, mutta ulkoyksikön ääntä ei juurikaan kuulu. Toiminnan huomaa vain siitä, että lämmintä vettä tulee hanasta ja patterit ovat lämpimät. Ulkoyksikkö sijaitsee muutaman metrin päässä makkaristamme ja on aivan pojan (19v) huoneen ikkunan takana - eikä hänkään ole nostanut meteliä metelistä :-). Yksi asia mikä on ihmetyttänyt, on kondenssiveden määrä. Sääoloista riippuen kondenssivettä on kertynyt jopa 40 litraa per vuorokausi. Onneksi ulkoyksikkö ei ole aivan seinässä kiinni. Tuleeko kondenssivedestä jotain ongelmaa, sen näyttää tuleva talvi. Eipä ole ollut ongelmaa. Olemme kirjanneet alusta alkaen kuukausittain sähkönkulutuksen. Alla taulukko, josta näkyy kuinka paljon kulutus on noussut (kWh) pumpun asentamisen jälkeen verrattuna seitsemän vuoden keskikulutukseen ko kuukaudelta (eli Sanyon osuus)
Kokonaiskulutus 31 710 kwh. Loppujupinat: Kuten alusta ilmenee, meillä ei ole apuna takkaa tms.. Kaikki lämmitys hoituu Sanyolla. Öljy kylläkin on varana, mutta emme käyttäneet sitä ollenkaan. Alla on taulukko, josta ilmenee vuoden kymmenen korkeinta kulutusta kokonaiskulutuksineen (kk) ja vuorokauden lämpötilavaihteluineen.
Huomioitavaa on, että 31.1. oli kovimmat pakkaset. Lämpötila oli suurimman ajan vuorokaudesta lähellä -20°C. Kuitenkin tuolloin kulutus oli vain 150 kwh verrattuna esim 3.1. kulutukseen ja lämpötiloihin tai 14.2. kulutus melkein sama, vaikka lämpötiloissa huomattava ero. Ilman kosteus 31.1. ilmeisesti pienempi. Meillä kävi vuosi sitten keväällä myyntiedustaja esittelemässä laitetta ja kertoilemassa sen erinomaisuudesta. Näin jälkeenpäin ajatellen, hän tiesi laitteesta saman verran kuin mitä mainokset lupailivat. Väite 1: Laite käyttää vastuksia vasta kun pakkasta -26°C, sen jälkeen vasta menee vastuksille. CO2 on niin hyvä aine. Kysyin asiaa useamman kerran, koska hieman epäilin. Todellisuus: Vastukset menivät päälle ilman suihkuttelua lämpimillään jo +3°C:ssa Väite 2: Jos suihkuttelee enemmän, menevät vastukset päälle pakkasella Todellisuus: Jos suihkuttelee (kaksi henkeä), menevät vastukset päälle +23°C:ssakin Kun talvella seurasin laitteen toimintaa tarkemmin päivän aikana (usean kerran tunnissa), olivat vastukset melkein aina päällä, jos pakkasta yli -5°C, kuten ylempääkin ilmenee. En kaikkia kertoja viitsinyt sinne laittaa. Öljyn keskikulutus oli n. 4100 litraa/vuosi. Hyötysuhteeksi tulee n 1,74. Esimerkiksi viimeisenä öljyvuotena öljyä kului vain 3800 litraa. Tuohon verrattuna hyötysuhde olisi ollut vain 1,6. Paljonkohan kulutus olisi ollut, jos talomme olisi lämminnyt kokonaan sähköllä? Arvio laitteen vuosikulutukseksi oli 14 000 kwh ja nyt todellinen 20 080 kwh - aika paljon heittoa. Pitäisi jossain vaiheessa tulla muutoksia laitteeseen - ovat testauksessa. Niinköhän muutokset vaikuttavat, että nykyisestä kulutuksesta putoaisi yli 6000 kwh/vuosi. Parempia aikoja odotellessa!! Lisätietoja: Lämpöpumput.info |