Kuva 1.

Internettiä selatessani löysin lopulta sopivia putkia ebaystä yhden putken nixie kelloani varten. Ostin putket ebaystä ja paketti tuli kotiini niinkin kaukaa kuin Venäjän Sarapul:sta. Kesti noin 1,5 viikkoa.

Kuva 2.

Paketin avattuani totesin putkien olevan kunnossa.

Kuva 3.

Kanta nixie-putkelle sorvattiin akryylimuovista, johon porattiin kanta kuvio, joka vastasi nixie-putken nastajärjestystä. Kuvassa 3 on nähtävissä nixie-putki paikoillaan kannassa. Samalla elektroniputken nastoihin on juotettu johtimet kytkentöjä varten.

Kuva 4.

Tämän jälkeen rakentelin Atmega88 mikro-ohjain kortin reikälevylle kelloani varten. Tämä on nähtävissä kuvassa 4.

Lisäksi rakentelin RGB-ledin ohjauskytkennän myös samaiselle mikro-ohjain kortille ja juottelin myös nixie-putken ohjaintransistorit erilliselle reikälevylle ja tämä on nähtävissä kuvassa 5. Ohjaintransistorit ovat mallia MPSA42. Kyseissä transistorissa on riittävä jännite ja virtakestoisuus nixie-putkia varten. Muita etuja kyseiselle transistorille on sen kotelo ja edullisuus.

Kuva 5.
Kuvassa 6 on nähtävissä nixie-putki kytkettynä ohjaintransistoreihin.

Kuva 6.

Kuva 7.

Kuvassa 7 on menossa RGB-ledin ohjauskytkennän testaus Atmega88 avulla.

Kuva 8.

Tämän jälkeen rakentelin virtalähteen nixie-putkea varten. Virtalähde toimii 9 voltilla ja ottaa virtaa noin 130mA ja ulostuloksi virtalähde antaa 185 volttia ja muutaman milliamppeerin. Tämä riittää mainiosti nixie-putkien ohjausta varten. Kuvassa 9 on nähtivissä virtalähde rakennettuna koekytkentäalustalle, jonka jälkeen rakensin kytkennän reikälevylle.

Kuva 9.

Kuva 10.
Kuvassa 10 on nähtävissä nixie-putken virtalähteen testaus.

Kuva 11.
Kuvassa 11 on nähtävissä rakennetut osat, joita tarvitaan yhden putken nixie-kellon toteuttamista varten. Osat ovat: virtalähde, reaaliaikakellopiiri, Atmega88 ohjainkortti, ohjaintransistorit, RGB-ledi ja nixie-putki. Enää ei puutu muuta kuin kellon lopullinen kasaus ja koodi kelloa varten sekä tietysti asiansa ajava kotelo.

Kuva 12.