Kuva 1.

Netissä nähnyt useasti kelloja, jotka on toteutettu vanhoilla Nixie-putkilla. Itsekkin päädyin lopulta selailemaan nettikauppoja ja ostamaan vanhoja Venäläisiä Nixie-putkia kokeiluun ja toteuttaa näiden avulla mahdollisesti oman Nixie-kellon. Historiaa: Nixie-putki on vanhanaikainen komponentti, joita on käytetty ennen 7-segmenttinäyttöjen ja lcd-paneelien keksimistä numeroiden ja merkkien näyttämiseen mittalaitteissa, kelloissa ja näytöissä. Niitä alettiin valmistamaan massatuotantona 1940-luvulla ja nykyisin ovat harvinaisia ja niitä voi löytää hyvällä tuurilla esimerkiksi ebaysta. Nixie-nimi tulee sanoista "Numeric Indicator eXperimental No. 1.".

Putkien saavuttua aloin testailemaan Nixie-putkien toimintaa ja miettimään ääriviivoja omalle Nixie-kellolleni. Nixie-putkella numeroiden näyttäminen vaatii korkean DC-jännitteen, ja kyseisillä putkilla se oli maksimissaan noin 170 voltin luokkaa. Lisäksi tarvitaan myös etuvastus rajoittamaan putken kautta kulkevaa virtaa. Kyseisen Nixie-putken datalehdestä löytyi syöttöjännitteestä riippuvat etuvastus arvot, joita putken kanssa tulisi käyttää. Itselläni syöttöjännite oli 230V tasajännitettä. Kuvassa 2 on nähtävissä ensimmäinen testikokeilu, jossa sytytetty numero 5 Nixie-putkeen.

Kuva 2.
Kuva 3.

Tämän jälkeen rakentelin tarvittavat ohjaustransistori kytkennät reikälevylle, jotta saisin ohjattua Nixie-putkea Arduinolla.

Kuva 4.

Kuvassa 4 on nähtävissä transistorien testausta ja Nixie-putkeen sytytetty numero 2.

Kuva 5.
Kuvassa 5 on nähtävissä lopullinen testikytkentä Nixie putkelleni. Tarkoituksena olisi nyt ainakin alkuun rakentaa yhden putken Nixie-kello. Kello pitäisi aikaa yllä DS1302-reaaliaikakellopiirin avulla ja sytytäisi Nixie-putken vasta kun käyttäjä painaisi mikro-ohjaimen perään kytkettyä nappia ja näyttäisi tämän jälkeen kellonajan tunnit ja minuutit numero kerrallaan Nixie-putkella.

JATKO: Tällä hetkellä katselen sopivia putkia varsinaiseen Nixie-kelloon ja ohjauselektroniikka rakentuu täysin mikro-ohjaimen ympärille. Lisäksi täytyy miettiä tulevaa kotelointia, virtalähdettä ja ohjaustransistoreja.

Palaillaan asiaan...