What's new?
10.5.06:
|
The diary is only in Finnish, sorry. 22. viikko(27.2.06-5.3.06): Valencian tytöt!Maanantaina oli siis tiukka herätys klo 6. Bussille ehdin ajoissa jo 20 minuuttia ennen ja Juhakin tuli sinne noin varttia vaille. Hieman alkoi huolestuttaa kun ei ollut ketään vielä siellä, eikä bussia näkynyt. Se tuli onneksi viittä vaille ja pääsimme matkaan noin 10min myöhässä. Päivä rinteessä meni mainiosti ja keli oli melkein täydellinen. Tuuli oli melko kova välillä, mutta siitä johtuen lumi ei päässyt lämpiämään liikaa ja joka paikka oli täynnä puuteria! Melanie ja Annika innostuivat paljon puuterissa laskemisesta, mikä ei ollut aluksi kovin helppoa. Varsinkaan minulle, koska lyhyillä bladeilla on aika hankala pysyä pinnalla. Mutta sitten uskaltauduimme jyrkempiin rinteisiin, missä pystyin laskemaan paljon paremmin. Hulvatonta hupia! Puuterissa voi vetää melko huoletta, koska vaikka kaatuu, niin ei tunnu missään. Päivä meni todella nopeasti, ja aurinko paistoi melkein koko ajan. Illalla ei paljon jaksanut tehdä kämpillä.Tiistaina sain vahvistuksen Minnalta ja Annikalta, että he ovat tulossa torstaina koko viikonlopuksi Zaragozaan. Opintolaina ei ollut vieläkään nostettavissa, mutta äiti kertoi, että se takaus oli hyväksytty joten hain lainaa uudestaan. Jouduin kuitenkin nostamaan 100e Visalla. Tiistai olikin kiireinen päivä, koulun jälkeen kiirehdin kotiin hakemaan uintikamppeita, koska olimme menossa uimaan neljältä. Uinnin jälkeen kaupan kautta kotiin jotain nopeasti syömään, ja sitten seitsemäksi espanjan kurssille. Tämän jälkeen menimme vielä keilaamaan Okon kanssa. Olin jo melko väsynyt ja pisteet olivat todella surkeita. Mutta tekniikka on vieläkin tallessa, monen, monen vuoden jälkeen. Unta ei tarvinnut kauan houkutella illalla... Keskiviikkona aamulla oli sitten opintolainakin nostettavissa ja oli vielä tullut vakuutusrahakin kamerasta. Yhtäkkiä on niin paljon rahaa, että ihan hämmentää. Täytyy silti yrittää säästää hieman, jottei ole taas syksyllä ihan tyhjätasku. Vaille kymmenen tapasin Johannan ja Juhan kahvin ääressä, he olivat lähdössä bussilla Barcelonaan. Juha opiskelee Tampereella, joten häntä varmaan näen siellä sitten kun joskus kotiudun. Koululla kävin tunneilla ja kävin ostamassa prujuja, jotta olisi jotain mitä opiskellakin. Keskiviikkona aloin jo hieman siivoilla, koska kämppä oli aika sekaisin ja likainen. Torstaina meni sitten koko päivä siivotessa. Virittelin kaiuttimetkin parvekkeelle ja sinne paistoi koko päivän aurinko. Agata tuli koneensa kanssa meille ja viihtyi oikein hyvin, vaikka siivoilin koko ajan. Kävimme kysymässä lasketelulippuja perjantaille, mutta niitä oli kuulemma tarpeeksi, että voimme käydä ostamassa myöhemmin kunhan tytöt saapuvat. Menin vielä kämpille siivoamaan vessan ja sain lopultakin valokuvani seinälle. Kuukauden jo asunut kämpässä... Menimme sitten tyttöjä vastaan klo 18.30. Kävimme heittämässä tavarat kämpille ja lähdimme ostamaan laskettelulippuja. Tämän jälkeen kävelimme hetken kaupungilla ja sitten menimme kämpille kokkailemaan. Tytöt valmisteli sämpylöitä perjantaita varten ja minä tein pastakastikkeen ja pastaa. Emme jaksaneet lähteä minnekään, kun herätys olisi taas klo 6. Toinen kerta jo tällä viikolla! Perjantaina herättiin virkeinä kuin peipposet. Söin hieman aamupalaa ja tein meille kolmelle hedelmäjuomat. Bussille ennätettiin sopivasti ajoissa, noin viittä vaille. Siellä olikin jo muut, eli Agata, Melanie, Annika, Rosie ja Elaine. Kunnon porukka kasassa. Bussissa hieman väsytti, mutta en koskaan saa unta muualla kuin sängyssä oikein väsyneenä. Tällä kertaa keli hieman epäilytti, vuorilla oli niin paljon pilviä. Aluksi paistoi kuitenkin aurinko parin tunnin ajan, sen jälkeen keli hieman huononi. Ensin alkoi tuulla ja sitten satoi vähän luntakin. Mutta lopulta se hieman rauhoittui, ihan hyvä maku jäi reissusta. Illalla kylmän suihkun jälkeen lähdimme syömään migaseja. Okko liittyi seuraamme ja Agata myös, siirryimme naapuriin, eli "9 biz de bes":iin, eli ysiin. Siellä oli taas hyvää musaa ja mukava tunnelma. Nyt jo tunnen toisen työntekijän nimeltä kun näin hänet Oasiksessa silloin Juhan kanssa lauantaina. Sinne tulivat myöhemmin myös Tatu ja hänen ystävänsä Emmi Turusta, joka myös opiskelee Espanjassa, Oviedossa. Emme jaksaneet jatkaa minnekään muualle, pitkä päivä kuitenkin takana. Menimme nukkumaan joskus kahden jälkeen. Lauantaina hyvin nukutun yön jälkeen söimme hieman aamupalaa ja tyttöjen pitkän hiusten valmistelujen jälkeen lähdimme kävelemään kaupungille. Ilma oli pilvinen, muttei kuitenkaan kylmä. Meillä ei jäänyt kovin paljon aikaa ennen kuin minun täytyi jo alkaa kokkailemaan illalista. Valmistin ruokaa seitsemälle, lisäksi tein salsaa nachoja varten ja salaattia sunnuntaita varten. Siinä menikin reilut neljä tuntia keittiössä! Alkuruoaksi tein katkarapukeittoa, mikä onnitui erittäin hyvin. Imelää ja tulista, nam! Pääruokana oli appelsiini-possuwokkia. Se oli myös hyvää, mutta hieman mausteisempaa olisi voinut tehdä. Loppuilta meni oikein hyvässä tunnelmassa, kun kämpillä oli paljon erasmuslaisia, muttei liikaa. Ja yksi espanjalainen. Onneksi Jaime puhuu hyvin englantia, joten ei ollut mitenkään ulkopuolinen. Lähdimme baariin kahden maissa, Minna ja Annika olivat ihan hyvässä menossa siinä vaiheessa. Minnalla oli jatkuvasti hinku päästä juoksemaan Pilarin aukiolle, joten shottien jälkeen sinne lähdettiinkin. Valenciassa ei kuulemma ole niin suuria aukeita tiloja. Sitten menimme Carpe Diemiin, missä soi valitettavasti tylsä espanjalaismusiikki. Onneksi kolmen biisin jälkeen alkoi soida paikalle tyypillinen tanssimusa ja tunnelma nousi heti paremmaksi. Tarkoituksena oli vielä lähteä jonnekin isommalle klubille, mutta Annikan maha ei ollut samaa mieltä. Kello oli jo yli neljä, joten kaikki päättivät lähteä kotiin. Minä kävin vielä katsomassa Casa del Locon, missä Agata oli, mutta sinne oli pitkä jono, joten päätin kävellä kämpille. Siellä Graham kokkaili jotain ja minäkin väänsin sitten pekonimunakkaan siinä nälkääni kun ei ollut mikään ruokapaikka auki. Minnalle ja Annikalle maistui myös ja Grahamin leivät olivat myös oikein maukkaita. Nukkumaan selvisin joskus seitsemän aikaan. Sunnuntaina herättiin joskus puolen päivän aikaan ja tarkoituksena oli mennä puistoon piknikille, koska cincomarzada on eräs fiesta Tio Jorgen puistossa, siis 5.maaliskuuta. Tuuli oli kuitenkin erittäin voimakas, siis Cierzohan se on nimeltään, eikä se ole mikään pikkupuhuri. Vaikka aurinko paisti melkein siniseltä taivaalta, lämpötila pysyi noin viidessä asteessa. Otimme sitten ruuat mukaan ja menimme Agatan luo syömään, kuka asuu siis edelleenkin siinä minun edellisessä kämpässä, ja se on todella lähellä puistoa. Ehdimme pyörähtää puistossa reilut puoli tuntia ennen kuin tyttöjen täytyi lähteä suunnistamaan bussille. Fiilis puistossa oli eritäin hyvä, mutta tuuli hieman harmitti. Kävin saattamassa tytöt bussille ja toivotin hyvää matkaa. Sitten menin kämpille vaihtamaan kamppeita. Mija oli netissä ja hän sanoi, että joku oli kuollut puistossa kun joku puu oli kaatunut tuulen voimasta. Lähdin kuitenkin kävelemään taas Agatalle ja sitten Okkokin soitti ja kysyi, että mitä puistossa tapahtui. Siellä ei kuulemma ollut enää ketään ja kaikki oli peruttu kun tämä vahinko oli tapahtunut. Hengailin sitten jonkin aikaa Agatalla ja sitten lähdimme bussilla takaisin keskustaan kun hän oli menossa yliopistolle katsomaan leffaa. Ilari oli laittanut aikasemmin viestiä, että olisi lähdössä ulos. Niin olin minäkin, mutta loppujen lopuksi olin liian väsynyt edellisyön vähien yöunien jälkeen. Jäin siis kämpille ja nukuin kunnon yöunet. |