Tuntuuko joskus siltä, että uusi koirasi muistuttaa jotain tuttua koiraa? Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä voi tehdä hakuja tosi kauas. Näiden pentujen taustalta löytyy isän ja emän takaa eri linjoja pitkin yhteensä 2 kertaa Ahotorpan Kamu (Murun isä), kerran Corno av Furustam (Tutun isä), ja 17 kertaa Fin Mva Kva-L V-69 Karlunstugans Kerio (Läkin isä) sekä 6 kertaa ensimmäisen mäyräkoiramme Tokkolan Lupatran äiti Zariba´s Annabella. Ja yllätys yllätys pennut ovat yhtä haaraa pitkin Lupatran pentueveljen Tokkolan Rolf Rinaldon jälkeläisiä eli tavallaan pääsemme pentujen kanssa takaisin 60-luvulle. Ja yksi pennuista onkin kuin Lupatran reinkarnaatio.
Edellisen S-pentueen (joulupennut) isä FIV MVA KVA-L Yökyöpelin Napoleonin puolestaan oli suoraan alenevassa polvessa Käpälämäki Läikän (1972) jälkeläinen. Läikällä on yksi linja Pietarissakin.
18 sukupolvea sitten oltiin melko lähisukulaisia, mutta ei enää. Näiden pentujen sukusiitosaste on vain 1,22 % kuudessa sukupolvessa ja pienenee kaukaisemmissa sukupolvissa, koska Vegalla on isän puoleltä mukana täysin englantilainen linja ja Mahti-Jaakolla puolestaan isän puolelta täysin hollantilainen linja. Mäyräkoirien jalostuksessa suositus raja-arvona pidetään alle 6 % sukusiitosastetta.
 
Tokkolan Lupatra Sorella di Seta pentuna 1966. |
