Anla'Shokin taru

Anla'Shok:n taru on nyt tullut nähdyksi. Viimeiset 2000 vuotta Anla'Shok on kertonut tarinoita Sheridanista, Delennistä, G'Karista, Londosta, Garibaldista, Ivanovasta, Franklinista ja Marcuksesta, jotka pelastivat sekä silloin tunnetun osan maailmankaikkeudesta että omat valtakuntansa. Noihin aikoihin myös ihmistelepaatit saivat täydet kansalaisoikeudet, mutta tätä tarinaa Anla'Shok ei kerro. On suorastaan vastenmielistä katsella, kuinka vastarintaliikkeen itseoikeutetusta johtajasta, Lyta Alexanderista, on tehty heikko ja hyväksikäytetty tyttö, seksiobjekti, jonka perään pikkupojat läähättävät.

Nyt nähdyssä Anla'Shokin tarussa on monia muitakin historiallisia epätarkkuuksia ja esimerkiksi Davidin tapaus, varsinainen skandaali aikanaan, on jätetty pelkälle maininnalle. Samoin tarina ylläpitää myyttiä Sheridanista, joka kuoli ja nousi ylös. Myytti lienee syntynyt Suuren palon jälkeisenä taantumuksen aikana, kun kristillinen kirkko menetti otteensa ihmisistä ja lopulta Anla'Shok nosti ihmiskunnan takaisin tähtiin. Nykyisen historiantutkimuksen mukaan uskottavin teoria siitä, mitä tuolloin tapahtui on, että Sheridan lähetti alaisensa luutnantti Warren Kefferin tekemään Valkotähdellä itsemurhaiskua Z'hadumiin. Tämä ei tietenkään sovi Sheridanin julkiseen kuvaan, mutta sen sijaan se sopii hyvin yhteen sen kanssa, miten Sheridan koveni tuon yllätysiskun jälkeen ja kuinka Garibaldi protestoi eroamalla.

Anla'Shokin tarussa on punottu yhteen eri kansojen uskomuksia, jotta G'Karin ensimmäisen kerran julistama oppi siitä, kuinka kaikki ovat yhtä, voitaisiin hyväksyä mahdollisimman laajalti. Pisimmälle tämä on mennyt Valenin tapauksen kanssa. Jo 3000 vuotta minbaarit ovat kertoneet tarinoita Valenista, suuresta johtajasta, joka lopetti kastien väliset riidat, perusti Harmaan neuvoston ja perusti Anla'Shokin ensimmäisen kerran. Jotta minbaarit eivät suhtautuisi nuivasti ihmisten ja minbaarien liittoon, Valenin tarina otettiin hyvin varhaisessa vaiheessa osaksi Sheridanin ja Delennin tarinaa. Näin syntyi tarina Sinclairista, Maa-Minbari-sodan sankarista, joka ei saanut rauhaa ennen kuin tajusi olevansa Valen. Valenin ja Sheridanin tarinoiden yhteenkutominen näkyy myös tarinassa Sheridanin viimeisistä vaiheista.

Sinclair-niminen komentaja kyllä itse asiassa on palvellut Babylon 5 -asemalla ja hänen kohtalonsa on jäänyt epäselväksi. Uskottavimpana selityksenä pidetään liikaa uteliaisuutta: ensimmäinen tutkimusmatka Epsilon 3 -planeetalle lienee jäänyt myös viimeiseksi. Draalin tarinassa ei puolestaan liene mitään todellisuuspohjaa.

Anla'Shokin tarinan ympärille on syntynyt muutamia irrallisia sivukertomuksia, joilla kaikilla on oma syntytarinansa. On Mackin ja Bon tarina, jolla halutaan kertoa, miten "tavallinen" kansa Anla'Shokin suuret johtajat näkivät. On myös kaikkein vanhin itsenäinen kertomus, tarina kuolleiden päivästä, josta on tehty monia kiinnostavia tulkintoja. Kukaan ei tiedä mikä on synnyttänyt tarinan kolmannesta avaruudesta. Pitkään jatkuneesta tutkimustyöstä huolimatta mitään kolmatta avaruutta ei ole löytynyt. Tarinan Maa-Minbari -sodasta synty sen sijaan tiedetään. Sen on kirjoittanut oppinut veli Alwyn erilaisten legendojen sekä presidentin säilyneen puheen pohjalta. Valitettavasti hän on täyttänyt tarinan puuttuvat aukot kömpelösti ja monilta osin tarinan uskottavuus on varsin heikko.

Anla'Shokin tarun vahvuus on siinä, että se ei ilmeisesti kaunistele henkilökuvia kovinkaan paljoa. Erityisesti Garibaldista ja Ivanovasta tarussa annetaan varsin raadollinen kuva. Ivanovasta jälkimaailmalle jäänyt kuva on liioitellun huono siihen nähden, mitä tämä elämässään saavutti. Ilmeisesti sille, että hän ei mennyt miehelle eikä perustanut perhettä on pitänyt löytää jokin selitys ja mikäpä sen parempi selitys kuin niin kiukkuinen luonne, ettei kellekään miehelle kelpaa.

Anla'Shokin tarussa kerrotaan paitsi tarina varjosodasta ja varjosodan perinnöstä ihmisten ja minbaarien silmin, myös tarina siitä kuinka narnien ja centaurien satoja vuosia kestänyt vihanpito muuttui ystävyydeksi tai ainakin keskinäiseksi kunnioitukseksi. Selvästikin pieni etäisyys tapahtumiin on tehnyt tarinalle hyvää. Tämä osa tarinassa on pieniä epätarkkuuksia lukuunottamatta kerrottu niin kuin nykyisen historiantutkimuksen valossa uskotaan tapahtuneen. Ainoastaan tarinat London unista lienevät myöhempien aikojen lisäyksiä. Mitään viitteitä ei ole siihen, että muut centaurit näkisivät kuolinunia. Esimerkiksi Lordi Refan kohtalo viittaa siihen, että tämä ei lainkaan osannut pelätä kuolemaansa.

Kaiken kaikkiaan Anla'Shokin taru on hyvää ja kehittävää katsottavaa kenelle tahansa iästä riippumatta. Se opettaa oikeita elämänarvoja ja muistuttaa siitä, että teoilla on seurauksensa ja jokaisella on mahdollisuus omalta osaltaan parantaa maailmaan. Tarun syntyhistoria on silti hyvä pitää mielessä: taru on kerätty muistiin Suuren palon jälkeisenä epätoivon aikana ja se on monilta osin enemmänkin vertauskuvallinen kuin historiallinen. Se on luotu pitämään yllä toivoa paremmasta maailmasta, jossa kaikki kansat ovat sisaruksia keskenään.