Oravat rakentavat pesänsä yleensä puuhun. Suosituin pesäpuu on tuuheaoksainen kuusi jonka oksien suojaan lähelle runkoa se rakentaa tiiviin pesäpallon. Rakennusaineeksi käytetään oksia, sammalta ja naavaa mikäli sellaista on pesämetsiköstä vielä saatavilla.
Naava on harvinaistunut ja sitä ei juuri tavata taajamametsissämme ilmansaasteiden vuoksi.
Pesän sisustukseen oravat kelpuuttavat kaikenlaiset pehmeähköt tarvikkeet kuten lintujen höyhenet, untuvat, rakennusten eristeinä käytettävät villat ja kaikenlaiset pehmeät kangas- ja riepupalat mikäli niitä pesänrakennuksen aikana vain sattuu jostakin lähistöltä löytymään.
Lintujen pesäpönttöihin ne myös rakentavat pesiään kunhan pesäpönttö on vain riittävän kookas ja sen lentoaukko sopivan suuri.
Taajama- ja omakotialuilla suojaisa pesäpaikka saattaa löytyä myös itse rakennuksesta kuten meidän keväisessä tapauksessamme. Pesäpaikka löytyi vasta eräänä aamuna kun vaimoni mennessä talomme takapihalle, häntä vastaan juoksi kaksi pientä sievää oravanpoikasta äännellen "kur... kur... kur...", jotka sitten pikaisesti kiipesivät vaateita pitkin olkapäälle aivan kuin vanhaa tuttua tavatakseen.
Tultuani töistä kotiin ja mennessäni takapihalle ne juoksivat aivan samalla tavoin äännellen luokseni ja kipaisivat vaatteisiini josta sitten puseroni taskujen suojaan ne käpertyivät.
|