Aamun sarastaessa valo lisääntyy ja sitä alkaa olla jo kuvaukseen riittävästi, mutta metso soi kauempana enkä näe sitä pitkään aikaan.
Nyt se tulee lähemmäksi ja näen sen kameran etsimessä jo hyvin. Se on komea suurikokoinen urosmetso eikä muita kilpailijoita ole vielä ilmaantunut alueelle.
Kameran sulkimen rasahdus saa sen hetkeksi kuuntelulle, mutta aivan pian se jatkaa taas soidintaan.
Nyt se tulee lähemmäksi ja saan siitä kuvattua taas muutamia ruutuja. Sulkimen ääni ei tunnu sitä enää häiritsevän.
Nyt tunnistan jo metson ja niinkuin arvelinkin se on sama vanha ”homenokka” joka on hallinnut tätä soidinta jo usean vuoden ajan.