Maastossa liikkuessasi olet törmännyt joskus hämähäkin lähes näkymättömään seittirihmaan ja ehkäpä samalla ihmetellyt , miten on mahdollista, että seitti on lähes vaakasuorassa puiden välissä, sillä eiväthän hämähäkit osaa lentää.Valitettavasti luulo ei ole tiedon väärtti, sillä monet pienistä hämähäkeistämme pystyvät siirtymään paikasta toiseen myös lentämällä. Varsinaisesta lentämisestä sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole kysymys vaan pikemminkin ns. riippuliidännästä.  Tiedämme, että lämmin ilma nousee ylöspäin ja tätä virtausta pienet hämähäkit käyttävät taidokkaasti hyväkseen. Ne voivat asettua jonkun heinänkorren tai puuntaimen latvaan jossa ilmavirtaus suuntautuu ylöspäin ja erittävät kehruurauhasistaan seittirihmaa joka lämpimän ilmavirtauksen vaikutuksesta suuntautuu ylöspäin.
Ne erittävät seittirihmaa niin kauan kunnes rihman nostovoima muodostuu suuremmaksi kuin niiden oma paino on. Sitten vain irti ja hämähäkki lentää köytensä varassa minne nouseva ilmavirtaus sen kuljettaa. Useimmiten lento on lyhyt ja päättyy mahdollisesti naapuripuuhun, mutta parhaimmissa tapauksissa päästyään puiden yläpuolelle lentomatkasta voi tulla hyvinkin pitkä. Hämähäkkejä tavataan lähes kaikissa elinympäristöissä ja vaikka niitä tavanomaisissa askareissamme emme juuri havaitsekaan, ne ovat meidän seuralaisiamme niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Hämähäkit piiloutuvat mestarillisesti, ja silloin kun ne eivät liiku, niiden havaitseminen on todella vaikeaa sillä ne sulautuvat erittäin hyvin elinympäristönsä valoihin ja varjoihin. Vaikka useat meistä suhtautuvatkin varauksellisesti hämähäkkeihin, on syytä muistaa, että kysymyksessä on eliöryhmä, jolla on oma tärkeä lokeronsa luontomme monimutkaisessa kiertokulussa ja ehkäpä jossakin vaiheessa lastemme tutustuttua tarkemmin niiden elämään ja pyyntitapoihin kuulemmekin pelästyneen huudahduksen sijasta iloisen kutsun :
"Hei iskä ja äiskä, tulkaa äkkiä kattomaan kuinka makee hämsäri täällä on"
|