2.12.06
Tuo isäntä taitaa olla ihan hullu! Tein hienoa rataa 17 estettä ja sitten se kajahti. Menin täysin oikein ohjeiden mukaan putkeen ja hyvä että hännänpää oli päässyt sisälle kun alkoi kuulumaan sivulta takaa rähisevä basso: TÄÄLLÄ, TÄÄÄLLLÄ!. No, minä tein työtä käskettyä ja käännyin putkesa takaisin ja kurkkasin, että mitä siellä huudat. No, "putkeen" käsky tuli uudelleen eli pitihän se suorittaa. Miettisi tuo isäntä kaksi kertaa mitä huutelee meikäpojalle jos nollia meinaa saada.

Hyppyrata, jee! Pääsin tykittämään suoraan, suoraan, suoraan, kurvi, suoraan, rima, suoraan, suoraan, kurvi, suoraan, suoraan, suoraan ja maaliin! Vähänkö hyvä rata! Taisi se tuomarin käsi kerran kuitenkin nousta yhden romam kohdalla.


19.11.06
Sunnuntaiaamu ja minut vedettiin kauneusunilta ylös jo 06:00. Onneksi matkustimme autossa muutaman tunnin ja perillä olinkin jo täysin hereillä ja energinen itseni. Jouduin odottelemaan kauan houkuttelevien esteiden vieressä mutta tulihan se vuoroni vihdoin ja pistin menemään täysillä! Isäntä työnsi minut keppien toispuolelta sisään ja jouduimme ottamaan lähdön kepeille uudestaan. Päätin yrittää täysillä lisää ja juoksin A-lta isännän ohjeiden mukaan suorilla eteenpäin. Ja sitten tuli stoppi, minut vietiin pois - jo puolessa välissä rataa. Saattoi keppien ja A-n välillä tulla joku vauhtivirhe mutten minä pienistä...

Toiselle radalle kokosin itseni ja maltoin mieleni. Isäntä taas teki omiaan ja pudotin riman. Vauhtia se ei kuitenkaan haitannut! Loppusuoran auetessa taisi isäntä luulla että jää kakkoseksi vauhdissa ja päätti ottaa tiukan oikean. Tottelin kuuliaisena kooikerina ja tulin samaa linjaa. No, otettiin 180 astetta takaisin ja koukattiin yksi hyppy vielä, en kyllä oikein ymmärtänyt miksi.

Mitä ihmettä, minut vietiin vielä yhdelle radalle? Ei haittaa, olen agiin aina valmiina kuten partiolaiset! Päätin tuiskauttaa täysillä ja tällä kertaa tuo isäntäkään ei sählännyt mitään. Maalissa sain paljon kehuja ja nameja, nam! Jännitin, pääsemmekö palkintopallille mutta sinne kuulutettiin joku muu. No, aina ei voi voittaa. Yhtäkkiä minua huhuiltiin kovaäänisen kautta ja pääsin veikan ja toisen maailmanmestarin viereen 3. sijalle. En oikein ymmärtänyt mitä tapahtui mutta kiitin ja kumarsin. Isäntä selitti, että ajat oli merkitty väärin tuloksiin mutta nyt ne oli korjattu? Tyttökoirat katselivat minua varmasti ihailevasti, niin hienosti poseerasin!


12.6.06
Kävimme Hämeenlinnassa epävirallisissa kisoissa, ihan kotinurkilla. Tuomarina oli Suomalaisen Jari, ja päätin näyttää parasta osaamistani. Tein radan aivan mallikkaasti ja melkoista vauhtia, ja aivan isännän ohjeitten mukaan. Isäntäpä päätti kokeilla radalla hieman hankalaa takaaleikkausta, ja pyrähti minun takaani yhden hyppyesteen kohdalla. Siispä hyppäsin sen hypyn väärään suuntaan, ja pieleen meni taas. Mutta onneksi se ei haitannut, kun epävirallisissa ei hylätä! Mutta sijoitusta ei kyllä tullut!


4.6.06
Stadi Games. Hellettä ja hulinaa, no, hellettä vähän vähemmän tänä vuonna. Eka kisa oli aikamoinen, isäntä huiski käsillään kuin tuulimylly, ja minä yritin pysyä perässä. Eihän siitä mitään tullut, pingoin väärälle esteelle ja hylätty napsahti jo radan alkuvaiheilla. Toinen kisa oli hyppyrata, ja se menikin jo mukavammin. Isäntä malttoin hieman paremmin ohjata, vaikka näyttikin kyllä koko ajan väärällä kädellä ohjauksiaan. No, onneksi tiedän jo tämän hänen "ongelmansa". Mutta radan loppuvaiheilla pussin jälkeen eksyin isännästä, ja huiskaisin väärälle esteelle isännän hihkuessa minua luokseen. Eli hylätty taas. No, paremmalla ohjauksella ensi kerralla sitten.

13-14.5.06
Kisaviikonloppu jälleen! Jee! Jotain kivaa minullekin, kun tuo kakara näyttää meille tulleen jäädäkseen. Starttasin ensimmäistä kertaa kakkosluokkalaisena Riihimäellä ja Kirkkonummella agiradoille. Molemmista kisoista sain hyvällä suorituksella ykkössijaan oikeuttavan nollan, nyt oli voittajan kyllä kiva hymyillä leveää hymyä!! Eli kaksi nousunollaa kasassa viikonlopun jälkeen :). Radoissa ei ollut mitään ihmeellistä, kontakteille vähän hidastelin liikaa, mutta muuten mallikelpoinen suoritus. Minulla olikin sekä Riksussa että Kirkkonummella katsomossa kannustajia, joten päätin näyttää parasta osaamistani ja kovaa vauhtiani.

23.4.06
Aurinkoinen päivä Järvenpäässä, ja ulkokauden avaavat ekat kisat. Minä en voinut ymmärtää, mitä ihmettä siellä ulkona tehtiin, kun en saanut edes puskia haistella. Ihmisiä juoksi kentällä, ja välillä koiriakin. Joku oli kantanut agilityesteetkin sinne kentälle, ihan hassua! Eihän kukaan agilityä ulkona harrasta, vaan hallissa! No, isäntä halusi, että menemme niitä esteitä kokeilemaan, ja kävihän se minulle. Minä olisin kyllä mieluummin haistellut ihania kevään tuoksuja, mutta kun nyt kerran pyydettiin niin... Kävin vähän hyppimässä kentällä ja sitten minua kehuttiin kovin. Lopulta isäntä vei minut palkintopallille ja sain kasan herkkuja! Ihan en ymmärtänyt, mitä tapahtui, mutta kuulemma pääsin kakkosluokkaan kisaamaan.

17.4.06
Läksimme toisena pääsiäispäivänä aamulla varhain autoilemaan. En oikein jaksanut pysytellä hereillä, joten otin takapenkillä rauhallisesti tietämättä minne hovikuljettajani minut tällä kertaa veisi. Yllätys olikin suuri, kun tulimme tutun hallin pihaan Riihimäelle! Unihiekka karisi silmistäni heti ja aloinkin tiirailemaan halliin päästyämme, josko pääsisin mieliesteilleni. Eikä siinä kauaa mennytkään kun pääsin radalle!

Olikin oikein mukavaa heti aamusta kiihdyttää täyteen vauhtiin radalla! Nautin vauhdista täysin rinnoin ja laskettelin menemään turkki viuhuen. Esteet olivatkin perin tuttuja ja meno tuntui mukavalta. Kun pääsin radan loppuun sainkin paljon kehuja ja namia ja sainpa puraista hieman sämpylääkin mukavalta neidiltä joka tuntui kovasti pitävän rapsuttelustani. Taisivat olla tyytyväisiä nuo ihmismielet. Ainakin pääsin ykköspaikalle yleisöä moikkailemaan!

Lähdimme välillä ajelulle, ja kun minut tuotiin takaisin hallille pääsinkin melkein heti uudestaan radalle! Olin yhtä innoissani kuin aamulla, mutten oikein ymmärtänyt, kun tuo isäntä pyöräytti minut hypyltä pois suunnaten puomin suuntaan, mutta käskikin heti takaisin samalle hypylle? Minäpä kuuliaisena tottelin ja kävin hypyllä, jonka jälkeen jatkoin hienosti kepeille. Sain vielä nauttia vauhdin hurmasta ja joku olikin tehnyt radasta iihanan pitkän! Nyt minulle ei sämpylää enää tarjottu mutta lettuja yritin kovasti kerjätä... Jotain kummallista nuo ihmiset höpisivät, että tottelin isäntää liian hyvin, minähän vain teen niinkuin isäntä näyttää! Tai ainakin annan hänen luulla niin.

18.3.06
Kirkkonummella jälleen kisaamassa. Hassua, asustelin ensin Riihimäellä ja nyttemmin Hämeenlinnassa mutta käyn aina kisaamassa Kirkkomummella. Erikoiset kisavalinnat tuolla isännällä, tai pikemminkin aika suoraviivaiset...

Tämänkertaiset kahden startin kisat alkoivat hyvin, ensin oli hyppyrata, josta vauhdikkaalla suorituksella kävin hakemassa nollan ja voittamassa luokkani! Nam, voittaminen on aina kannattavaa herkkujen määrässä mitattuna! Agilityratakin alkoi hyvin... Formulatermein ensimmäinen ja kolmas kolmannes sujuivat kärkivauhdissa, mutta radan keskivaiheilla kohtasin ylivoimaisen esteen - puomi-keinu-puomin. Siis este oli oikeasti puomi, mutta minun mielestäni se oli vain keinu naamioituna puomiksi. Yleisö pidätteli hengitystään kun kiidin puomin päästä päähän noin 35 sekunnissa! Varsinainen vauhtihirmu siis olen! Olin radalta hakemassa nousunollaa, mutta kun oli niin kivaa, niin ajattelin viettää radalla aikaa ihan koko rahan edestä, enkä vielä mitään nollasuorituksia edes tarvitse.