Perjantai kolmastoista päivä
Tänään piti olla se päivä, kun otettaisiin se ehkä jo ratkaiseva voitto yläsarjapaikan suhteen. Ei ollut. Kentän suuntaisesti puhaltanut tuuli antoi oman mausteensa ottelulle. Myötätuuleen aloittanut Litu aloitti myötätuuleen ja saikin ekan kahdenkymmenen minuutin aikana niin paljon maalipaikkoja, että pelin olisi pitänyt olla jo ratkennut. Raisiolaisten maalilla pelannut Suomela onnistui kuitenkin huippupelastuksillaan pitämään maalinsa koskemattomana. Ja niin kuin aina tällaisissa tilanteissa käy, niin vastustaja rokottaa siitä ensimmäisestä kunnon hyökkäyksestään. 24 minuutin kohdalla Matti Mäkelä oli kulmapotkussa unohdettu täysin vapaaksi puskemaan vieraille johtomaalin. Litun maalia vartioinut jokapaikanhöylä Aki Tetri joutui päästämään pallon kainalonsa alta maaliin. Heti seuraavasta hyökkäyksestä raisiolaiset olivat osua toistamiseen, mutta pallo osui tolppaan. Kun Litu sai taas rivinsä koottua, jatkui taas sama kaksin taistelu, Litu vastaan Suomela. Edustuksesta lainassa ollut Mäkeläinen puski ylärimaan ja pallo pyöri muutenkin maaliviivalla moneen otteeseen, mutta kun ei mene, niin ei mene.
Toiselle puoliajalle yritettiin tulla samalla taktiikalla, mutta alku oli katastrofi. Vaihdosta tulleen Ojalan ensikosketus petti. Pallo lipesi jalan alta SCR:n Lehtimäelle, joka ampui kovan laukauksen etukulmasta sisään. Keltaiset tulivat vielä maalin päähän. Vaihdosta juossut Ström pääsi ohjaamaan maalin edestä 1-2 kavennuksen, kun vajaa vartti oli pelaamatta. Mutta kun sitten piti hakea sitä tasoitusta, sekosivat pasmat omassa päässä jälleen. Mäkeläisen taaksepäin syöttämän pallo haistoi Timo Huhta, joka kiersi vielä Tetrinkin ja laittoi pallon tyhjiin. 1-3. Lopussa sitten enää onni ja Tetrin hyvät vastaantulot estivät rumempien lukemien syntymisen.
Kokonaisuudessa peli oli ehdottomasti littoislaisten, mutta ruuti oli tällä kertaa märkää.
TS