Pelipaikka: Paraisten upea tekonurmi, sää normaalin keväinen: vettä tihutti ja pikkasen ketutti muutenkin; sääprofeetat olivat luvanneet aurinkoista kello kolmesta alkaen, mutta lupaukset eivät koske ilmeisesti ruotsinkielisiä alueitamme. Katsomossa värjötteli pari kymmentä alkuasukasta.
Vierasotteluun lähdettiin melkoisen kaposella materiaalilla, sillä erilaiset päällekkäisyydet söivät vakiovahvuudesta muutaman palaajan. Mutta niillä pelataan, jotka ovat käytössä ja sillä hyvä.
Valmentajan ennakkoarvio ottelusta oli, että kotijoukkue voi hyvinkin hallita pelissä palloa suhteessa 80 -20, mutta ei anneta sen häiritä meitä, vaan keskitytään omaan peliin.
Avauskenttä oli seuraava: maalissa Jarno Kurokallio, alakerran nelikko vasemmalta Antti Koivisto © - Anssi Gröhn – Riku Jalonen – Ville Raitanen; keskikentän pohjimmaisena Markku Lähderinne ja keskikenttä muuten Joni Hyytiä – Miika Mäenpää – Kimmo Tapaninen – Olli Mäenpää ja yksinäisenä hyökkäyspiikkinä Viktor Bilishenko.
Vaihtoaitioon jäivät vuoroaan odottamaan Niko Hiltunen, Aarno Koivisto, Antti Nieminen ja Aki Tetri (!).
Kokonaisuutena ottelun ensimmäinen puoliaika oli todella hyvää ja tasaista vääntöä, jossa molemmat pystyivät rakentamaan peliä hyvin. Paraislaiset pystyivät tähän ehkä aavistuksen paremmin kuin vieraat. LTU:lla oli ensimmäisen parin kymmenen minuutin aikana pari hyvää kulmaa ja vapareitakin, mutta onni ei ollut myötä. Jakson puolivälissä rakennettiin pitkä syöttöketju Antti - Mälli – Viki ja ankkurina Miika Mäenpää, jonka laukaus upposi maaliin kuin varkain.; 0 -1. Tässä vaiheessa pelistä voidaan todeta, että upeaa katsottavaa oli Maran viikatteen toimiminen; siinä meni hukkakauran lisäksi syysohratkin. Puolen tunnin kohdalla vastustajalle tuli varoitus kovasta pelistä. Hieman ennen taukovihellystä Mälli pääsi läpi, mutta tilanne kuivui vain kulmuriksi. Pari minuuttia myöhemmin oli Vikin etsikkoaika. Läpimurto päättyi vastustajan maalivahdin käsivirheeseen rankkarialueen ulkopuolella ja siitä seuranneeseen ulosajoon.
Toiselle jaksolle vaihdettiin tuoreita voimia kentälle, ainoastaan maalivahti Nieminen jäi odottamaan pelikomennusta vaihtoaitioon.
Jakso alkoi siis yhden pelaajan ylivoimalla, mutta peli ei oikein lähtenyt käyntiin. Tuntui siltä, että vastustaja vei meitä hetken aikaa ennen kuin vaihdot loksahtivat kohdalleen. Karvaasti koimme tämän kymmenen minuutin kohdalla kun vastustajan hyökkäyksen kärki ampui melko avopaikasta vasempaan taka-alakulmaan tasoituksen.
Takaiskumaali ehkä hieman herätti vierasjoukkuetta, sillä tämän jälkeen kentällä mentiin enemmän LTU:n viedessä ja kotijoukkueen vikistessä. Erää oli pelattu 21 minuuttia, kun kulmurin jälkitilanteesta Niko Hiltunen nuppasi taululle 1-2 numerot. 36 minuutin kohdalla saimme keskikentältä vapaapotkun. Riku siirsi sen Akille, jonka pitkä keskitys tavoitti maalinedustalta Nikon pään ja 1-3 lukemat taululle. Tässä vaiheessa vaihdettiin Antti Nieminen kärkeen Nikon tilalle. Peli ehti vanheta vain pari minuuttia, kun huomasimme, että kauden kärkipelaajavaihtoehdot voivat mennä vielä uusiksi. Tanninen pääsi läpi, vastustajan maalivahti tuli vastaan ja torjui, mukana hyökkäyksessä ollut Antti kokeili kerran ja vastapuolen virkaveli venyi kerran, muttei enää toista kertaa. Loppulukemat siis 1 -4.
Ottelu oli melko hyvä kenraaliharjoitus Suomen Cupin toista kierrosta varten.
Jukka