Pelipaikkana oli oma kotistadionimme. Ilma oli mukavan lämmin. Paikalla katselijoita vakiomäärä, elikä 58 henkilöä. Ja positiivisesti puukkokatsomo piti yllä kannustusta koko ajan!
Junnuille tyly opetus III divarin kovuudesta!
Jälkeenpäin, kun tilannetta tarkastelee, niin huomaa, että perjantaina menivät kaikki otteluun valmistautumistoiminnot totaalisesti pieleen ihan alusta lähtien. Työväentalon monistuskone ei toiminut, äänentoisto ei pelannut täysin jne. No, selityksiähän nämä vaan ovat, mutta silti lopputulos ketuttaa.
Ennen ottelua Aki sanoi, että tiedossa on kova ottelu, jossa vastassa on sen verran rutinoitunut joukkue, joka rankaisee kyllä avopaikoista, jos sellaisia vaan sille annetaan. Joten siis otetaan turha tila pois vastustajalta ja estetään tietynlaiset syötöt ja pakotetaan vastustaja pelaamaan niin kuin me haluamme…
No, ottelu aloitettiin seuraavalla kokoonpanolla: maalissa Jarno Kurokallio; alakerta: Kimmo Tapaninen – Ismo Uusi-Uola – Antti Koivisto (©) – Mauno Mikkola; keskikenttä Mikko Mäenpää – Aarno Koivisto – Olli Mäenpää – Miika Mäenpää ja kärkipelaajat Niko Hiltunen ja Jari Nieminen. Ottelu alkoikin hieman ennakkoveikkailujen mukaisesti: vajaan minuutin kohdalla kotijoukkue olisi voinut johtaa ottelua 1-0 ja pelin luonne olisi voinut muuttua täysin. LTU jaksoi hallita peliä reilun kymmenen minuuttia. Vieraat rakensivat myös vaarallisia tilanteita koko ajan ja saivat niiden seurauksena aikaan myös vaarallisia laukauksia. Vartin pelin jälkeen JyTyllä oli taas kulmuri, jonka jälkiseurauksena jytyläinen pääsi ruuhkan takaa tuikkaamaan käkärin, joka yllätti maalivahdin täysin. Puolen tunnin pelin jälkeen miltei samanlainen ruuhka maalillamme ja numerot jo 0 -2. Vielä pari minuuttia tästä ja avopaikasta ammuttiin jo 0 – 3 lukemat taululle. Japi oli maalissa aika ajoin melkoisessa pommituksessa. Ainakin pari kertaa hän venytti sellaisen paraatitorjunnan, että täytyy oikein ihmetellä miten se oli mahdollista. Äijä venyi kuin kumiukko. Ensi jakson lopulla tehtiin yksi vaihto: Ismo Uusi-Uola -> Joonas Lenets.
Tauolla tehtiin pari lisävaihtoa: Aarno Koivisto -> Viktor Bilishenko ja Mauno Mikkola - > Joonas Vauhkonen. Manun kuumesairaus ei kestänyt pitempää pelaamista tällä kertaa. Mitä tauolla todettiin? Ei ollut pelattu niin kuin sovittiin, annettiin vastustajalle tilaa. Ei muuta kuin uusi vauhti toiselle jaksolle. Kavennusmaali heti alkuun, niin kyllä peli siitä aukeaisi taas.
Kymmenen minuuttia jaksettiin uskoa ihmeeseen. Sitten vastustaja teki luvuiksi 0 – 4. Vaikutti hieman helpolta maalilta, mutta osaava ammattilainen tekee maalin paikasta kuin paikasta. Ottelussa teimme vielä pari vaihtoa: Antti Koivisto - > Eero Riikonen ja Niko Hiltunen - > Janne Mäntynen.
Reilu kymmenen minuuttia ennen päätösvihellystä LTU sai vaparin kohtuullisen matkan päästä maalista. Miika syötti lyhyen Jarille, joka ampui kohti oikeaa alanurkkaa ja Janne Mäntynen ehti paluupalloon ensimmäisenä ja tämän jälkeen maaliluvut olivat hieman lohdullisemmat 1 – 4.
Ottelun viime minuuteilla vastustaja pääsi vielä pari kertaa kaunistelemaan maalilukuja, kun puolustuksemme läpi juostiin helposti. Loppuluvuissa 1 – 6 ei ole paljon selitettävää.
Kentän laidalta näytti koko pelin ajan siltä, että meikäläiset arastivat vastapuolen pelaajia, jotka pelasivat melko kovaotteisesti. Pari kertaa kovaa pelaamisen sai kokea Niemisen Jari, jonka torppaaminen ottelun loppuhetkillä olisi ollut punaisen kortin arvoinen. Edelleen näytti siltä, että vastustaja ehti joka tilanteessa aina meidän maalilla ensiksi palloon. Tuomarityöskentely on aina yksi tärkeä puheenaihe näissä otteluissa. Vastustaja kyllä aktiivisesti koetti huutelemalla häiritä tuomaria ja tähän ei kotijoukkue pahemmin tällä kertaa sortunut.
Ottelun arvovaltaisen tähtiraadin puheenjohtajana toimi tällä kertaa Jari Andersson. Kotijoukkueen tähdistön muodosti tällä kertaa trio Mäenpää: Miika 3 tähteä, Olli 2 tähteä ja Mikko 1 tähti.
Jukka