Aika: 1.7.2006 klo 15.00
Paikka: Littoinen
Sää: +24, liian kuuma
Yleisöä: 56

LTU – IFFK 1-2 (1-1)

Kevätkierroksen viimeinen ottelu toi Littoisiin vierailulle sarjaa johtavan Idrotts Förening Finström Kamraterna r.f:n. Ihan sattumalta ei tämä Mifkin reservijoukkue ole sarjan kärjessä, sillä se osoitti lauantaina osaavansa pelata hyvää jalkapalloa.
Litu lähti otteluun kokeilevalla kokoonpanolla, sillä useita pelaajia oli poissa eri syistä. Finström ottikin ohjat käsiinsä heti alkuvihellyksestä lähtien pelaten palloa seinäsyötöillä kohti Viilipytty Lehtosen maalia. Hyökkäykset jäivät kuitenkin useimmiten puolitiehen, sillä Litulla oli alhaalla kuuden miehen kovaotteinen muuri vastaanottamassa saarelaisten lähentely-yrityksiä. Kotijoukkue lähetti aina tilaisuuden tullen pallon kohti kärjessä pelanneita Zlatan Bilishenkoa ja Härkä Hiltusta kohti, mutta mitään vaarallista ei niistä tällä kertaa syntynyt. Lähimmäksi maalia pääsi oikealta laidalta puolustustehtävistään karannut Bitti-Kattelus, jonka etukulmaa tavoitellut veto viuhahti ohi vakuutusvirkailija Sinkkosen maalin. Ilman hihoja (jotka paloivat Litun taklauspelin ja puukkokatsomon kuumentamina) pelannut IFFK jatkoi kuitenkin painostustaan ja lopulta maalinedustan hälinässä Litu-puolustus ei pystynyt purkamaan palloa pois, joten vieraat pääsivät tökkäämään johtomaalin halvan näköisesti. Juuri kun oltiin jo lähdössä tauolle, sai Litu vielä kulman. Sen antoi Nääki Nieminen korkeana takatolpalle, josta Aarno Puukko veti suoraan ilmasta pallon maaliin hirmuisella kanuunalla, vieläpä tukijalallaan! Näitä ei Saksan kisoissa ole juuri nähty.

Toisen jakson alussa Litu pääsi peliin paremmin mukaan, kun Forssan Härän pystyjuoksut ja rynnistykset tuottivat jatkuvasti vaikeuksia vieraiden puolustajille. Kielirajoitteiset vieraamme olivat selvästikin vielä häkellyksissä tasoitusmaalista ja Litun toisen jakson vyöryttämisestä, sillä jälleen ihailtavasti hermonsa hallinneelle Lehtoselle ei kirjattu ensimmäisen vartin aikana yhtään torjuntaa. Muttamutta…ensimmäinen todellinen hyökkäys toikin sitten voittomaalin. Pallo keskitettiin Litun maalille, jossa oli yksinäinen Kamraterna-peluri kolmea Litun pakkia vastassa. Pakit eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, kuka pallon potkaisisi pois, niinpä vastustajan hyökkääjä pääsi laukomaan lähietäisyydeltä. Ensimmäisen kudin Lehtonen vielä torjui, mutta toista ei enää. Julmaa. Toinen jakso jätti sellaisen vaikutelman, että jotain tästä pelistä olisi ansaittu, mutta kun ne maalit edelleen ratkaisevat.
TS

sulje