STEP Laatujärjestelmä

Juha Lähteenmäki

Mikä laatujärjestelmä on?

Laatujärjestelmä on laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden prosessien ja resurssien muodostama järjestelmä [ISO 8402]

Laatujärjestelmällä varmistetaan tuotteiden ja toiminnan korkea taso [2]

Laadun johtamisen väline [3]

Jokaisella organisaatiolla voidaan katsoa olevan laatujärjestelmä jos sillä on selvä käsitys siitä, millainen on hyvä toimintatapa. Sillä on aktiivinen halu ja tapa toimia tämän käsityksen mukaisesti [4]

Laatujärjestelmä on ohjekokoelma jonka avulla määritellään mitä laadulla tarkoitetaan, miten laatua ylläpidetään ja kehitetään. [OMA]

Mikä laatujärjestelmä on…

”Laatujärjestelmän ei tarvitse olla minkään standardin mukainen. Kuitenkin jotta järjestelmän olemassaolo voidaan osoittaa ulkopuoliselle, ja jotta se pysyisi jatkuvasti pystyssä, siinä tulisi olla dokumentoidut käytännöt, sekä dokumentoitu menettely käytäntöjen valvomiseksi ja kehittämiseksi.” [Anneli Joutti, SYKE/LAB]

Laatujärjestelmien yhteydessä usein esiintyviä käsitteitä.

Laatu on tuotteen tai palvelun kaikki piirteet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletetut tarpeet [ISO 9000 sarja]

Laatukäsikirja = organisaation laatupolitiikan esittävä ja laatujärjestelmän kuvaava asiakirja [ISO 8402]

Laatupolitiikka = kuvaa miten laadunhallintaan sitoudutaan ja antaa yleisiä ohjeita

Auditointi = tarkasteltavasta kohteesta riippumattoman henkilön tekemää (laatujärjestelmän noudattamiseen liittyvää) arviointia. Auditiointi voi olla joko sisäistä tai ulkoista

ISO9001 = standardisarja joka määrittelee puitteet laatujärjestelmän kehittämiselle,

Laatujärjestelmiin liittyviä ongelmia

Alkuinnostuksen hiipuminen

Laatujärjestelmä ei vastaa käytäntöä à Laatujärjestelmä tulee sovittaa hyväksi havaittuihin käytäntöihin eikä toisinpäin à laatujärjestelmää ei voi ostaa valmiina

Liian suuri pala kerralla (hiljaa hyvä tulee à STEP by STEP)

Liian suuret odotukset ja vaatimukset

Laatujärjestelmä ei ole oikotie onneen! Se on määrittelee mihin rima laadukkuuden osalta asetetaan, miten laatua tulisi ylläpitää, valvoa ja kehittää. Se ei kuitenkaan takaa että prosessit ja tuotteet olisivat parempia kuin ilmankaan laatujärjestelmää. Vrt. korkeushyppy; jos rima on asetettu liian alas ei sen ylittäminen tee kenestäkään sen parempaa korkeushyppääjää kuin että rimaa ei olisi ollenkaan

Mikä STEP on ja mikä on sen päämäärä?

STEP eli Sovittu Toimintatapa Erilaisille Projekteille on parhaiten pienten ei kaupallisten projektien tarpeisiin soveltuva kehittämäni suppea laatujärjestelmä. Sen tavoitteina on:

Määritellä mitä laatu omissa projekteissani tarkoittaa (laadun käsite), miten sitä ylläpidetään, valvotaan ja kehitetään (mittarit)

Auttaa tunnistamaan samankaltaiset projektit ja yhtenäistää niiden toimintatapoja

Auttaa tunnistamaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdottomat projektit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Helpottaa projektien hallittavuutta ja parantaa niiden ennustettavuutta (esim. aikataulullisesti)

Nopeuttaa projektien valmistumista ja taata korkealaatuiset tulokset

Varmistaa projektien riittävä ja yhtenevä dokumentointi --> Helpottaa niiden jatkokehitystä ja ylläpitoa

STEP:n keskeisimmät osat

Projektin yleiseen hallintaan liittyviä toimenpiteitä ja käsitteitä (ohjeistusta) sekä yleisen projektin vaiheet

Projektien luokittelu koon ja tyypin mukaan

Projektin vaiheistus ja vaiheistusmalli

Toimintamallit, ohjeet ja dokumenttipohjat määritellyille projekteille à yhtenevyys

Laadun valvonnan, tarkkailun ja kehittämisen ohjeet (laatumittarit)

STEP:n määrittelemiä käsitteitä

Projektidata = projektiin liittyvä itse tuotettua materiaalia

Projektiin liittyvä ulkopuolinen data = projektiryhmään kuulumattomien laatimaa materiaalia jota käytetään apuna projektissa.

Projektiin liittyvällä data = projektidata + projektiin liittyvä ulkopuolinen data

Projektin aloitus, keskeytys, päättäminen, jäädytys, arkistointi, huoltopäivitykset

Projektin yleinen kulku

Yleisen STEP:n mukaisen projektin vaiheet

1) Projektin alkuvalmistelu

2) Projektin määrittely

3) Projektin suunnittelu

4) Projektin kohteen määrittely

5) Projektin kohteen suunnittelu

6) Projektin (kohteen) toteutus

7) Projektin loppuvalmistelu

Eri tyyppisissä projekteissa vaiheita voidaan nimittää eri tavalla

STEP:n mukainen projektien luokittelu

Koon mukaan: pienet, keskisuuret ja suuret

Tyypin mukaan: ohjelmisto-, tutkielma- määrittely- ja muut projektit

Ohjelmistoprojektit

Sisäinen luokittelu: Järjestelmään tähtäävät ja komponenttiin tähtäävät, jatkokehitys- ja puhtaan pohjan projektit

Vaiheistus: Esitutkimus, määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus oheismateriaalien teko, paketointi, jakelu ja ylläpito.

Vaiheistus tehdään dokumenttipohjien (SoftaSpec) mukaan

Softaspec:n osat ovat: Vaatimusmäärittely, kerrosjako, toimintolähtöinen analyysi kerroksittain jaoteltuna, rakenteellinen ja tekninen analyysi, toimintojen rakennelähtöinen analyysi, toimintojen toteutuslähtöinen analyysi, testaussuunnitelma, käyttöönottosuunnitelma ja ylläpitosuunnitelma. Kaikkia osia ei aina tarvita Lisäksi ohjelmistoihin liittyy yleensä jakeludokumentti ja käyttöohje.

Pienemmissä projekteissa (alle 100 htt) ja osaprojekteissa käytetään yleensä vain projektikorttia. Projektikortti sisältää yhdistetyn projektisuunnitelman ja lyhyen kuvauksen kohteesta. Tällöinkin voidaan hyödyntää lisäksi myös yksittäisiä softaspec:n osia.

Projektin laadun arviointi, tarkkailu ja kehittäminen

STEP määrittelee 5 laatumittaria joita ovat: Projektin ennustettavuus, projektin tai sen kohteen tavoitteiden saavuttaminen, kohderyhmän tyytyväisyys projektiin, dokumentaation luettavuus ja projektiryhmän oma arvosana projektista.

Laatumittarit pisteytetään ja niistä lasketaan painotettu keskiarvo. Tuloksena saadaan laatuindeksi eli QI. Yleensä QI skaalataan kouluarvosanaksi.

Esimerkkejä

Yhden tyypillisen esimerkki läpikäynti projektikortin perusteella

Toteutetaan alusta loppuun pieni projekti ja laaditaan sille projektikortti / projektisuunnitelma

Jos aikaa jää jokainen saa laatia johonkin omaan projektiinsa liittyen projektikortin joista yksi voidaan käydä läpi yhteisesti.

Lähteitä ja lisätietoja

http://www.cs.helsinki.fi/u/paakki/ohtuk03-luento15-bw.pdf

http://www.tol.oulu.fi/~tkujanpa/teaching/jot/JOTT_11_02.pdf

http://www.lemminkainen.fi/paallystys/laatukasikirja/laatukasikirja.htm

http://www.pohjolanluomu.fi/juttu3.htm

http://www.maaseutukeskus-oulu.fi/ajank22.html

http://www.stuk.fi/julkaisut/laatujarjestelma.html

http://staff.cs.utu.fi/opinnot/kurssit/ohjelmistotuotanto/syksy_2003/luennot/Johdanto(1).pdf

http://www.pellervo.fi/otlehti/arkisto/98ot4.htm

http://www.autouutiset.com/2003/4/laatujarjestelmat.htm

http://www.tietosarma.fi/laatu.html

http://www.kymenymparistolaboratorio.fi/laatu.htm

http://www.englishcentre.fi/fi/ecfi02b.htm

http://www.vyh.fi/palvelut/koulutus/luennot/ma0302cw_aj.ppt

http://users.reppu.net/tarmo.vaisanen/laatu/laatujarj.htm

http://www.tol.oulu.fi/kurssit/otekniikka/ohjtekn_5luento.pdf

http://www.kyamk.fi/lehti/697/laatuinvestointi.html

http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/512642f343ecac5e422567dd006aab40?OpenDocument

http://www.qualityfish.hi.is/QualityFish/qfmulti/Fin_Intro_LR/Intro_oldFIN2.doc


	Laatujärjestelmä on laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden prosessien ja resurssien muodostama järjestelmä [ISO 8402]

	Laatujärjestelmällä varmistetaan tuotteiden ja toiminnan korkea taso [2]

	Laadun johtamisen väline [3]

	Jokaisella organisaatiolla voidaan katsoa olevan laatujärjestelmä jos sillä on selvä käsitys siitä, millainen on hyvä toimintatapa. Sillä on aktiivinen halu ja tapa toimia tämän käsityksen mukaisesti [4]

	Laatujärjestelmä on ohjekokoelma jonka avulla määritellään mitä laadulla tarkoitetaan, miten laatua ylläpidetään ja kehitetään. [OMA]




	”Laatujärjestelmän ei tarvitse olla minkään standardin mukainen. Kuitenkin jotta järjestelmän olemassaolo voidaan osoittaa ulkopuoliselle, ja jotta se pysyisi jatkuvasti pystyssä, siinä tulisi olla dokumentoidut käytännöt, sekä dokumentoitu menettely käytäntöjen valvomiseksi ja kehittämiseksi.” [Anneli Joutti, SYKE/LAB]



	Laatu on tuotteen tai palvelun kaikki piirteet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletetut tarpeet [ISO 9000 sarja]

	Laatukäsikirja = organisaation laatupolitiikan esittävä ja laatujärjestelmän kuvaava asiakirja [ISO 8402]

	Laatupolitiikka = kuvaa miten laadunhallintaan sitoudutaan ja antaa yleisiä ohjeita

	Auditointi = tarkasteltavasta kohteesta riippumattoman henkilön tekemää (laatujärjestelmän noudattamiseen liittyvää) arviointia. Auditiointi voi olla joko sisäistä tai ulkoista

	ISO9001 = standardisarja joka määrittelee puitteet laatujärjestelmän kehittämiselle,



	Alkuinnostuksen hiipuminen

	Laatujärjestelmä ei vastaa käytäntöä à Laatujärjestelmä tulee sovittaa hyväksi havaittuihin käytäntöihin eikä toisinpäin à laatujärjestelmää ei voi ostaa valmiina

	Liian suuri pala kerralla (hiljaa hyvä tulee à STEP by STEP)

	Liian suuret odotukset ja vaatimukset

	Laatujärjestelmä ei ole oikotie onneen! Se on määrittelee mihin rima laadukkuuden osalta asetetaan, miten laatua tulisi ylläpitää, valvoa ja kehittää. Se ei kuitenkaan takaa että prosessit ja tuotteet olisivat parempia kuin ilmankaan laatujärjestelmää. Vrt. korkeushyppy; jos rima on asetettu liian alas ei sen ylittäminen tee kenestäkään sen parempaa korkeushyppääjää kuin että rimaa ei olisi ollenkaan


	STEP eli Sovittu Toimintatapa Erilaisille Projekteille on parhaiten pienten ei kaupallisten projektien tarpeisiin soveltuva kehittämäni suppea laatujärjestelmä. Sen tavoitteina on:

	Määritellä mitä laatu omissa projekteissani tarkoittaa (laadun käsite), miten sitä ylläpidetään, valvotaan ja kehitetään (mittarit)

	Auttaa tunnistamaan samankaltaiset projektit ja yhtenäistää niiden toimintatapoja

	Auttaa tunnistamaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdottomat projektit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

	Helpottaa projektien hallittavuutta ja parantaa niiden ennustettavuutta (esim. aikataulullisesti)

	Nopeuttaa projektien valmistumista ja taata korkealaatuiset tulokset

	Varmistaa projektien riittävä ja yhtenevä dokumentointi --> Helpottaa niiden jatkokehitystä ja ylläpitoa


	Projektin yleiseen hallintaan liittyviä toimenpiteitä ja käsitteitä (ohjeistusta) sekä yleisen projektin vaiheet

	Projektien luokittelu koon ja tyypin mukaan

	Projektin vaiheistus ja vaiheistusmalli

	Toimintamallit, ohjeet ja dokumenttipohjat määritellyille projekteille à yhtenevyys

	Laadun valvonnan, tarkkailun ja kehittämisen ohjeet (laatumittarit)


	Projektidata = projektiin liittyvä itse tuotettua materiaalia

	Projektiin liittyvä ulkopuolinen data = projektiryhmään kuulumattomien laatimaa materiaalia jota käytetään apuna projektissa.

	Projektiin liittyvällä data = projektidata + projektiin liittyvä ulkopuolinen data

	Projektin aloitus, keskeytys, päättäminen, jäädytys, arkistointi, huoltopäivitykset


	1) Projektin alkuvalmistelu

	2) Projektin määrittely

	3) Projektin suunnittelu

	4) Projektin kohteen määrittely

	5) Projektin kohteen suunnittelu

	6) Projektin (kohteen) toteutus

	7) Projektin loppuvalmistelu


	Eri tyyppisissä projekteissa vaiheita voidaan nimittää eri tavalla



	Koon mukaan: pienet, keskisuuret ja suuret

	Tyypin mukaan: ohjelmisto-, tutkielma- määrittely- ja muut projektit


	Sisäinen luokittelu: Järjestelmään tähtäävät ja komponenttiin tähtäävät, jatkokehitys- ja puhtaan pohjan projektit

	Vaiheistus: Esitutkimus, määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus oheismateriaalien teko, paketointi, jakelu ja ylläpito.

	Vaiheistus tehdään dokumenttipohjien (SoftaSpec) mukaan

	Softaspec:n osat ovat: Vaatimusmäärittely, kerrosjako, toimintolähtöinen analyysi kerroksittain jaoteltuna, rakenteellinen ja tekninen analyysi, toimintojen rakennelähtöinen analyysi, toimintojen toteutuslähtöinen analyysi, testaussuunnitelma, käyttöönottosuunnitelma ja ylläpitosuunnitelma. Kaikkia osia ei aina tarvita Lisäksi ohjelmistoihin liittyy yleensä jakeludokumentti ja käyttöohje.

	Pienemmissä projekteissa (alle 100 htt) ja osaprojekteissa käytetään yleensä vain projektikorttia. Projektikortti sisältää yhdistetyn projektisuunnitelman ja lyhyen kuvauksen kohteesta. Tällöinkin voidaan hyödyntää lisäksi myös yksittäisiä softaspec:n osia.



	STEP määrittelee 5 laatumittaria joita ovat: Projektin ennustettavuus, projektin tai sen kohteen tavoitteiden saavuttaminen, kohderyhmän tyytyväisyys projektiin, dokumentaation luettavuus ja projektiryhmän oma arvosana projektista.

	Laatumittarit pisteytetään ja niistä lasketaan painotettu keskiarvo. Tuloksena saadaan laatuindeksi eli QI. Yleensä QI skaalataan kouluarvosanaksi.


	Yhden tyypillisen esimerkki läpikäynti projektikortin perusteella

	Toteutetaan alusta loppuun pieni projekti ja laaditaan sille projektikortti / projektisuunnitelma

	Jos aikaa jää jokainen saa laatia johonkin omaan projektiinsa liittyen projektikortin joista yksi voidaan käydä läpi yhteisesti.


	http://www.cs.helsinki.fi/u/paakki/ohtuk03-luento15-bw.pdf
	http://www.tol.oulu.fi/~tkujanpa/teaching/jot/JOTT_11_02.pdf
	http://www.lemminkainen.fi/paallystys/laatukasikirja/laatukasikirja.htm
	http://www.pohjolanluomu.fi/juttu3.htm
	http://www.maaseutukeskus-oulu.fi/ajank22.html
	http://www.stuk.fi/julkaisut/laatujarjestelma.html
	http://staff.cs.utu.fi/opinnot/kurssit/ohjelmistotuotanto/syksy_2003/luennot/Johdanto(1).pdf
	http://www.pellervo.fi/otlehti/arkisto/98ot4.htm
	http://www.autouutiset.com/2003/4/laatujarjestelmat.htm
	http://www.tietosarma.fi/laatu.html
	http://www.kymenymparistolaboratorio.fi/laatu.htm
	http://www.englishcentre.fi/fi/ecfi02b.htm
	http://www.vyh.fi/palvelut/koulutus/luennot/ma0302cw_aj.ppt
	http://users.reppu.net/tarmo.vaisanen/laatu/laatujarj.htm
	http://www.tol.oulu.fi/kurssit/otekniikka/ohjtekn_5luento.pdf
	http://www.kyamk.fi/lehti/697/laatuinvestointi.html
	http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/512642f343ecac5e422567dd006aab40?OpenDocument
	http://www.qualityfish.hi.is/QualityFish/qfmulti/Fin_Intro_LR/Intro_oldFIN2.doc