1	STEP Laatujärjestelmä Juha Lähteenmäki
2	Missä laatujärjestelmiä käytetään?
3	Missä laatujärjestelmiä käytetään?
4	Mikä laatujärjestelmä on? Laatujärjestelmä on laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden prosessien ja resurssien muodostama järjestelmä [ISO 8402] Laatujärjestelmällä varmistetaan tuotteiden ja toiminnan korkea taso [2] Laadun johtamisen väline [3] Jokaisella organisaatiolla voidaan katsoa olevan laatujärjestelmä jos sillä on selvä käsitys siitä, millainen on hyvä toimintatapa. Sillä on aktiivinen halu ja tapa toimia tämän käsityksen mukaisesti [4] Laatujärjestelmä on ohjekokoelma jonka avulla määritellään mitä laadulla tarkoitetaan, miten laatua ylläpidetään ja kehitetään. [OMA]
5	Mikä laatujärjestelmä on… ”Laatujärjestelmän ei tarvitse olla minkään standardin mukainen. Kuitenkin jotta järjestelmän olemassaolo voidaan osoittaa ulkopuoliselle, ja jotta se pysyisi jatkuvasti pystyssä, siinä tulisi olla dokumentoidut käytännöt, sekä dokumentoitu menettely käytäntöjen valvomiseksi ja kehittämiseksi.” [Anneli Joutti, SYKE/LAB]
6	Laatujärjestelmien yhteydessä usein esiintyviä käsitteitä. Laatu on tuotteen tai palvelun kaikki piirteet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletetut tarpeet [ISO 9000 sarja] Laatukäsikirja = organisaation laatupolitiikan esittävä ja laatujärjestelmän kuvaava asiakirja [ISO 8402] Laatupolitiikka = kuvaa miten laadunhallintaan sitoudutaan ja antaa yleisiä ohjeita Auditointi = tarkasteltavasta kohteesta riippumattoman henkilön tekemää (laatujärjestelmän noudattamiseen liittyvää) arviointia. Auditiointi voi olla joko sisäistä tai ulkoista ISO9001 = standardisarja joka määrittelee puitteet laatujärjestelmän kehittämiselle,
7	Laatujärjestelmiin liittyviä ongelmia Alkuinnostuksen hiipuminen Laatujärjestelmä ei vastaa käytäntöä à Laatujärjestelmä tulee sovittaa hyväksi havaittuihin käytäntöihin eikä toisinpäin à laatujärjestelmää ei voi ostaa valmiina Liian suuri pala kerralla (hiljaa hyvä tulee à STEP by STEP) Liian suuret odotukset ja vaatimukset Laatujärjestelmä ei ole oikotie onneen! Se on määrittelee mihin rima laadukkuuden osalta asetetaan, miten laatua tulisi ylläpitää, valvoa ja kehittää. Se ei kuitenkaan takaa että prosessit ja tuotteet olisivat parempia kuin ilmankaan laatujärjestelmää. Vrt. korkeushyppy; jos rima on asetettu liian alas ei sen ylittäminen tee kenestäkään sen parempaa korkeushyppääjää kuin että rimaa ei olisi ollenkaan
8	Mikä STEP on ja mikä on sen päämäärä? STEP eli Sovittu Toimintatapa Erilaisille Projekteille on parhaiten pienten ei kaupallisten projektien tarpeisiin soveltuva kehittämäni suppea laatujärjestelmä. Sen tavoitteina on: Määritellä mitä laatu omissa projekteissani tarkoittaa (laadun käsite), miten sitä ylläpidetään, valvotaan ja kehitetään (mittarit) Auttaa tunnistamaan samankaltaiset projektit ja yhtenäistää niiden toimintatapoja Auttaa tunnistamaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdottomat projektit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Helpottaa projektien hallittavuutta ja parantaa niiden ennustettavuutta (esim. aikataulullisesti) Nopeuttaa projektien valmistumista ja taata korkealaatuiset tulokset Varmistaa projektien riittävä ja yhtenevä dokumentointi --> Helpottaa niiden jatkokehitystä ja ylläpitoa
9	STEP:n keskeisimmät osat Projektin yleiseen hallintaan liittyviä toimenpiteitä ja käsitteitä (ohjeistusta) sekä yleisen projektin vaiheet Projektien luokittelu koon ja tyypin mukaan Projektin vaiheistus ja vaiheistusmalli Toimintamallit, ohjeet ja dokumenttipohjat määritellyille projekteille à yhtenevyys Laadun valvonnan, tarkkailun ja kehittämisen ohjeet (laatumittarit)
10	STEP:n määrittelemiä käsitteitä Projektidata = projektiin liittyvä itse tuotettua materiaalia Projektiin liittyvä ulkopuolinen data = projektiryhmään kuulumattomien laatimaa materiaalia jota käytetään apuna projektissa. Projektiin liittyvällä data = projektidata + projektiin liittyvä ulkopuolinen data Projektin aloitus, keskeytys, päättäminen, jäädytys, arkistointi, huoltopäivitykset
11	Projektin yleinen kulku
12	Yleisen STEP:n mukaisen projektin vaiheet 1) Projektin alkuvalmistelu 2) Projektin määrittely 3) Projektin suunnittelu 4) Projektin kohteen määrittely 5) Projektin kohteen suunnittelu 6) Projektin (kohteen) toteutus 7) Projektin loppuvalmistelu Eri tyyppisissä projekteissa vaiheita voidaan nimittää eri tavalla
13	STEP:n mukainen projektien luokittelu Koon mukaan: pienet, keskisuuret ja suuret Tyypin mukaan: ohjelmisto-, tutkielma- määrittely- ja muut projektit
14	Ohjelmistoprojektit Sisäinen luokittelu: Järjestelmään tähtäävät ja komponenttiin tähtäävät, jatkokehitys- ja puhtaan pohjan projektit Vaiheistus: Esitutkimus, määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus oheismateriaalien teko, paketointi, jakelu ja ylläpito. Vaiheistus tehdään dokumenttipohjien (SoftaSpec) mukaan Softaspec:n osat ovat: Vaatimusmäärittely, kerrosjako, toimintolähtöinen analyysi kerroksittain jaoteltuna, rakenteellinen ja tekninen analyysi, toimintojen rakennelähtöinen analyysi, toimintojen toteutuslähtöinen analyysi, testaussuunnitelma, käyttöönottosuunnitelma ja ylläpitosuunnitelma. Kaikkia osia ei aina tarvita Lisäksi ohjelmistoihin liittyy yleensä jakeludokumentti ja käyttöohje. Pienemmissä projekteissa (alle 100 htt) ja osaprojekteissa käytetään yleensä vain projektikorttia. Projektikortti sisältää yhdistetyn projektisuunnitelman ja lyhyen kuvauksen kohteesta. Tällöinkin voidaan hyödyntää lisäksi myös yksittäisiä softaspec:n osia.
15	Projektin laadun arviointi, tarkkailu ja kehittäminen STEP määrittelee 5 laatumittaria joita ovat: Projektin ennustettavuus, projektin tai sen kohteen tavoitteiden saavuttaminen, kohderyhmän tyytyväisyys projektiin, dokumentaation luettavuus ja projektiryhmän oma arvosana projektista. Laatumittarit pisteytetään ja niistä lasketaan painotettu keskiarvo. Tuloksena saadaan laatuindeksi eli QI. Yleensä QI skaalataan kouluarvosanaksi.
16	Esimerkkejä Yhden tyypillisen esimerkki läpikäynti projektikortin perusteella Toteutetaan alusta loppuun pieni projekti ja laaditaan sille projektikortti / projektisuunnitelma Jos aikaa jää jokainen saa laatia johonkin omaan projektiinsa liittyen projektikortin joista yksi voidaan käydä läpi yhteisesti.
17	Lähteitä ja lisätietoja http://www.cs.helsinki.fi/u/paakki/ohtuk03-luento15-bw.pdf http://www.tol.oulu.fi/~tkujanpa/teaching/jot/JOTT_11_02.pdf http://www.lemminkainen.fi/paallystys/laatukasikirja/laatukasikirja.htm http://www.pohjolanluomu.fi/juttu3.htm http://www.maaseutukeskus-oulu.fi/ajank22.html http://www.stuk.fi/julkaisut/laatujarjestelma.html http://staff.cs.utu.fi/opinnot/kurssit/ohjelmistotuotanto/syksy_2003/luennot/Johdanto(1).pdf http://www.pellervo.fi/otlehti/arkisto/98ot4.htm http://www.autouutiset.com/2003/4/laatujarjestelmat.htm http://www.tietosarma.fi/laatu.html http://www.kymenymparistolaboratorio.fi/laatu.htm http://www.englishcentre.fi/fi/ecfi02b.htm http://www.vyh.fi/palvelut/koulutus/luennot/ma0302cw_aj.ppt http://users.reppu.net/tarmo.vaisanen/laatu/laatujarj.htm http://www.tol.oulu.fi/kurssit/otekniikka/ohjtekn_5luento.pdf http://www.kyamk.fi/lehti/697/laatuinvestointi.html http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/512642f343ecac5e422567dd006aab40?OpenDocument http://www.qualityfish.hi.is/QualityFish/qfmulti/Fin_Intro_LR/Intro_oldFIN2.doc