Ranskanbulldoggi

Rotumääritelmä

Kursivoitu, isompi teksti kertoo asioista mihin erityisesti haluamme kiinnittää huomiota jalostustyössämme.

N:o 101
Alkuperämaa: Ranska

FCI:n ryhmä 9: Seura- ja kääpiökoirat (alaryhmä 12)

(Hyväksytty: FCI 6.4.1998, Kennelliitto 18.4.2011)

Käyttötarkoitus: Seura- ja vahtikoira.

Lyhyt historiaosuus: Kaikkien doggityyppisten koirarotujen tapaan, ranskanbulldoggikin polveutuu luultavasti antiikin Rooman valtakunnan Epirus-provinssin molossikoirista (jotka olivat englanninbulldoggin esivanhempia), keskiajan alanoista sekä erikokoisista ranskalaisista mastiffityyppisistä koirista. Nykyinen ranskanbulldoggi syntyi luultavasti 1880-luvulla Pariisin työläiskortteleiden innokkaiden kasvattajien tekemien risteytysten tuloksena.

Tuohon aikaan Pariisin les Halles -alueen kauppahalleissa työskentelevien teurastajien ja ajurien omistamat bulldoggit valloittivat myös yläluokan ja taiteilijat erikoisella ulkonäöllään ja luonteellaan. Niinpä rotu yleistyi nopeasti.

Ensimmäinen rotuyhdistys perustettiin Pariisissa vuonna 1880, ensimmäinen ranskanbulldoggi rekisteröitiin vuonna 1885, ja ensimmäinen rotumääritelmä vahvistettiin vuonna 1898, jolloin myös Ranskan Kennelliitto tunnusti rodun. Tämänrotuinen koira esitettiin ensi kertaa näyttelyssä vuonna 1887.

Rotumääritelmää muutettiin vuosina 1931 - 1932 sekä 1948. H.F.Reant ja R.Triquet ajantasaistivat rotumääritelmän vuonna 1986, jonka FCI hyväksyi vuotta myöhemmin. Ranskan ranskanbulldoggiyhdistys muutti viimeksi rotumääritelmää yhdessä R.Triquet’n kanssa vuonna 1994.

Yleisvaikutelma: Tyypillinen pienikokoinen molossirotu. Pieneen kokoonsa nähden voimakas, lyhytrunkoinen, joka suhteessa tiivis, lyhytkarvainen koira, jolla on lyhyt ja litteä kuono, pystyt korvat ja luonnostaan lyhyt häntä. Koiran tulee vaikuttaa aktiiviselta, älykkäältä ja hyvin lihaksikkaalta sekä tiivisrakenteiselta ja vahvaluustoiselta.

Käyttäytyminen/luonne: Seurallinen, iloinen, leikkisä, reipas ja tarkkaavainen. Erityisen kiintynyt isäntäväkeensä ja lapsiin.

PÄÄ

Erittäin voimakas, leveä ja neliömäinen. Pään nahka muodostaa miltei symmetrisiä poimuja ja ryppyjä. Ranskanbulldoggin päälle on tyypillistä erittäin lyhyt kuono-osa ja lyhyt, leveä kallo.

Kallo-osa:

Kallo:
Leveä, lähes litteä; otsa on hyvin kaareva. Voimakkaat kulmakaaret, joita erottaa silmien välissä erityisen selvä vako, joka ei kuitenkaan saa jatkua otsalle. Niskakyhmy on hyvin vähäinen.

Otsapenger:
Voimakkaasti korostunut.

Kuono-osa:

Kirsu:
Leveä, hyvin lyhyt ja ylöspäin kääntyvä. Sieraimet ovat hyvin avonaiset, symmetriset ja taaksepäin kallellaan. Sierainten asennosta ja ylöspäin kääntyvästä kirsusta huolimatta koiran tulee kyetä hengittämään normaalisti nenän kautta.
Kuono:
Erittäin lyhyt ja leveä (kuonon pituus on noin 1/6 koko pään pituudesta). Kuonon molemmin puolin on symmetriset, ylähuuliin asti ulottuvat poimut.
Huulet:
Paksut, hieman löysät ja mustat. Ylähuuli ja alahuuli kohtaavat leuan keskikohdassa peittäen hampaat, jotka eivät saa koskaan näkyä. Ylähuuli on sivusta katsottuna laskeutuva ja kaareva. Kieli ei saa koskaan näkyä.
Leuat:
Leveät, neliömäiset ja voimakkaat. Alaleuka on leveä ja yläleukaa kohti kaareutuva. Suun ollessa kiinni alaleuan kaareutuminen lieventää alaleuan liian voimakasta esiin työntymistä (alapurenta).
Hampaat:
Alaetuhampaiden kaari on pyöristynyt, eivätkä hampaat saa olla koskaan yläetuhampaiden takana. Leuat eivät saa olla vinot vaakatasoon tai toisiinsa nähden. Ylä- ja alaetuhampaiden etäisyyttä toisistaan ei ole määritelty, mutta tärkeintä on, että huulet peittävät hampaat kokonaan.
Posket:
Poskilihakset ovat hyvin kehittyneet, mutta eivät ulkonevat.
Silmät:
Eloisat ja alas sijoittuneet. Melko kaukana kirsusta ja erityisesti korvista. Tummat, melko isot, pyöreät ja hieman ulkonevat. Koiran katsoessa suoraan eteenpäin silmissä ei saa näkyä valkuaista. Silmäluomet ovat mustat.
Korvat:
Keskikokoiset, tyvestä leveät ja kärjestä pyöreähköt. Korkealle kiinnittyneet, mutta eivät liian lähellä toisiaan. Yhdensuuntaisesti pystyssä. Korva-aukko näkyy edestä katsottuna. Korvien nahka on ohut ja pehmeä.

KAULA

Lyhyt ja hieman kaareva. Ei löysää kaulanahkaa.

RUNKO

Ylälinja:
Kohoaa tasaisesti lanteeseen asti ja kaartuu sen jälkeen voimakkaasti alas häntää kohti, muodostaen lyhyestä lanneosasta johtuvan, rodulle tyypillisesti kaartuvan ylälinjan.
Selkä:
Leveä ja lihaksikas.
Lanne:
Lyhyt ja leveä.
Lantio:
Viisto.
Rintakehä:
Sylinterimäinen, syvä, tynnyrimäinen ja pyöreäkylkinen.
Eturinta:
Leveä.
Vatsa ja kupeet:
Vatsaviiva on ylösvetäytynyt olematta vinttikoiramainen.

HÄNTÄ

Lyhyt, matalalle kiinnittynyt, pakaranmyötäinen, tyvestä paksu, luonnostaan kiertynyt tai mutkainen ja kärkeä kohti kapeneva. Ei saa nousta vaakatason yläpuolelle edes koiran liikkuessa. Myös suhteellisen pitkä (ei yli kintereen ulottuva), kiertynyt ja kapeneva häntä on hyväksyttävä, mutta ei toivottava.

RAAJAT

Eturaajat

Sivulta ja edestä katsottuna yhdensuuntaiset.

Lavat:
Lyhyet ja voimakkaat; kiinteät ja selvästi erottuvat lihakset.
Olkavarret:
Lyhyet.
Kyynärpäät:
Tiiviisti rungonmyötäiset.
Kyynärvarret:
Lyhyet, kaukana toisistaan, suorat ja lihaksikkaat.
Välikämmenet:
Vahvat ja lyhyet.
Etukäpälät:
Pyöreät ja pienet ns. kissankäpälät, jotka ovat tukevasti maassa ja aavistuksen ulospäin kääntyneet. Varpaat ovat tiiviit, kynnet lyhyet, vahvat ja toisistaan selvästi erillään. Päkiät ovat lujat, paksut ja mustat. Juovikkailla koirilla kynnet ovat mustat. Valkokirjavilla sekä kellanruskeilla kynnet ovat mieluiten tummat, mutta vaaleat sallitaan.

Takaraajat

Voimakkaat, lihaksikkaat ja hieman eturaajoja pitemmät, mistä syystä lanneosa on hieman säkää korkeammalla. Sivulta ja takaa katsottuina raajat ovat symmetriset.

Reidet:
Lihaksikkaat ja kiinteät, mutta eivät liian pyöristyneet.
Kintereet:
Melko matalalla, eivät liian voimakkaasti kulmautuneet eivätkä etenkään liian suorat.
Välijalat:
Vahvat ja lyhyet. Ranskanbulldoggin tulisi syntyä ilman kannuksia.
Takakäpälät:
Tiiviit.

Liikkeet: Vapaat. Raajat liikkuvat yhdensuuntaisesti rungon keskiviivan kanssa.

KARVAPEITE

Karva: Lyhyt, tiivis, kiiltävä ja pehmeä.
Väri:

· Yksivärinen kellanruskea tai juovikas, jossa voi olla pieniä, selvärajaisia valkoisia merkkejä

· Kellanruskea tai juovikas, jossa on keskikokoisia tai suuria valkoisia läiskiä.
Kaikki kellanruskean sävyt punaisesta vaalean maitokahvinruskeaan ovat hyväksyttyjä. Kokonaan valkoiset koirat lasketaan kuuluviksi kellanruskeisiin, joilla on isot valkoiset läiskät. Lievät pigmenttipuutokset päässä voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä erittäin kauniilla yksilöillä, mikäli niillä on hyvin tumma kirsu sekä hyvin tummat silmät ja silmäluomet.

KOKO JA PAINO

Paino: 8 - 14 kg. Hyvässä kunnossa olevan bulldoggin koko ja paino ovat oikeassa suhteessa toisiinsa.

VIRHEET

Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.

· ahtaat sieraimet ja jatkuva rohiseva hengitys

· huulet, jotka jättävät etuhampaat näkyviin

· puutteellinen huulipigmentti

· vaaleat silmät

· löysä kaulanahka

· korkea-asentoinen, liian pitkä tai epänormaalin lyhyt häntä

· löysät kyynärpäät

· suora tai eteen taipunut kinner

· epätyypilliset tai epäterveet liikkeet

· liian pitkä karva

· pilkullinen karvapeite

VAKAVAT VIRHEET

· etuhampaiden näkyminen suun ollessa kiinni

· kielen näkyminen suun ollessa kiinni

· jäykät ja töksähtävät eturaajojen liikkeet

· pigmentittömät alueet huulissa paitsi valkolaikukkailla em. poikkeuksin

· yli- tai alipaino.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET

· vihaisuus tai liiallinen arkuus

· selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen

· keskenään eriväriset silmät

· muun värinen kuin musta kirsu

· huulihalkio

· alaetuhampaiden sijoittuminen yläetuhampaiden taakse (eli leikkaava tai yläpurenta)

· kulmahampaiden jatkuva näkyminen suun ollessa kiinni

· muut kuin pystyt korvat

· typistetyt korvat, typistetty häntä tai kannusten poistaminen

· synnynnäinen hännättömyys

· takaraajojen kannukset

· musta punaruskein merkein, hiirenharmaa tai ruskea väri

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.

Ranskanbulldoggien terveys:

Ranskanbulldogilla niin kuin niin monella muullakin rodulla on omat terveysongelmansa. Valtaosa ranskanbulldoggien terveysongelmista on sidoksissa äärimmilleen vietyihin ulkomuoto ominaisuuksiin. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että isoimmat ongelmat ranskanbulldoggien terveydessä ovat allergiat, epilepsia, selkäongelmat, erinäiset silmäongelmat ja lyhyeen kuonoon liittyvät hengitysongelmat.

Kaikkiin terveysongelmiin pitää suhtautua vakavasti ja vakavasti sairasta koiraa ei tule käyttää jalostukseen. kasvattajien tulee muistaa, että sairauksien piilottelu ei johda mihinkään vaan avoimella kanssakäymisellä ainoastaan voimme päästä tuloksiin rodun terveyden parantamisessa. Kasvattajien tulee myös kannustaa jalostuskäytön ulkopuolella olevia kasvattejaan virallisiin terveystarkastuksiin, sillä vain näin voimme saada sitä paljon puhuttua faktatietoa.

Meidän mielestämme ranskanbulldogilta pitää tutkituttaa seuraavat asiat ennen jalostuskäyttöä (aikaisin tutkimusikä suluissa):

- silmät ( 1 vuotiaana)

- polvet (1-2 vuotiaana)

- sydän

- selkä (1,5-3 vuotiaana)

- lonkat ( 1,5 -2 vuotiaana)

Seuraavassa lueteltuna mielestämme merkittävimmät ranskanbulldogeille ilmenevät sairaudet. Lisää näistä ja muista rodussa ilmenneistä sairauksista voit lukea rotuyhdistyksen kotisivuilta: http://www.toydogs.net/rb/terveys/index.php

Patella luksaatio eli polvilumpion sijoiltaan meno. Vakavuusasteet 0-4, nolla polven ollen täysin terve ja nelosen polven ollen kokoajan pois sijoiltaan. Oman kokemukseni mukaan yleensä asteen 2 ja siitä huonommat polvet tarvitsevat leikkaushoitoa.

Perinnöllinen kaihi. Usein sokeuttava sairaus. Kaihia on useita eri ilmenemismuotoja. Jalostukseen käytettävät koirat tulisi tutkia aina ennen astutusta.

Spina bifida eli selkärangan sulkeutumishäiriö. Synnynnäinen tila, missä selkäranka jää osittain auki jättäen selkäytimen altistuneeksi. Yleensä kuolemaan johtava kasvuhäiriö.

Kiilanikamat eli hemivertebrat. Ranskanbulldogeilla hyvin yleisiä. Suurin osa nikamavikaisista koirista ei oireile ikinä, osa saa hyvin kivuliaita halvausoireita ja osa halvaantuu täysin.

Spondyloosi eli etenevä selän nikamien yhteen silloittuminen. Ahtauttaa nikamavälejä ja jäykistää koiran selkärangan.

Lonkkaniveldysplasia eli lonkkanivelen kehityshäiriö. Jaetaan vakavuusasteisiin A-E. A on täysin terve eli reisiluunpää on tukevasti sijoittunut lonkkamaljaan, kun taas E on tilanne, missä lonkkamalja on täysin kehittymätön ja reisiluunpää ei ole käytännössä missään kiinni.

Allergiat voivat yleisimmin ilmetä joko iho-oireina tai ruuansulatusongelmina. Allergiat ovat hyvin yleisiä ranskanbulldogeilla. Allergioiden taustalla on yleensä heikentynyt immuunivaste minkä taas uskotaan olevan pienenevän geenipohjan tuotosta.

Hengitysongelmat voivat johtua joko pidentyneestä kitapurjeesta, ahtaasta nielusta, ahtaista sieraimista tai liian pienestä henkitorvesta koiran kokoon nähden. Aivan liian yleisiä ranskanbulldogeilla.

Toivomme, että kaikki pentua haaveilevat tutustuvat tarkkaan Suomen Ranskanbulldogit ry:n kotisivuilta löytyviin tietoihin terveydestä! Myös ranskanbulldogin Jalostuksen Tavoiteohjelma ( JTO ) on hyvä lukea tarkasti läpi, sillä se auttaa monessa pennunostajankin harkittavassa asiassa. JTO:n löydät täältä: http://www.toydogs.net/rb/jalostus/tavoiteo.php

Ranskanbulldogeille erityiset hoitotoimenpiteet

Ihopoimujen tarkistus

Ranskanbulldogilla on naamassa ja hännäntyvessä ihopoimuja, mitkä keräävät kosteutta ja bakteereita ja siksi tulehtuvat herkästi jos niitä ei puhdisteta säännöllisesti. Naamarypyt ja hännäntyven rypyt tulisi pyyhkiä kuivalla, pehmeällä kankaalla / nenäliinalla (esim. Nessu-nenäliinat) päivittäin tai tarvittaessa. Suun ympärystä kannattaa pyyhkiä esim. talouspaperilla joka ruokailun jälkeen, jottei huulipoimuihin jää ruokaa aiheuttamaan tulehdusta.

Genitaalialueiden puhtaus

Varsinkin narttujen kohdalla pitää huomioida se, ettei koira välttämättä taivu puhdistamaan itseään. Siksi omistajan tulisi seurata myös koiran genitaalialueita ja puhdistaa ne tarvittaessa kostealla pehmeällä liinalla.

Erityistä huomioitavaa elämässä ranskanbulldogin kanssa

Puruluut

Ranskanbulldogilla on hyvin leveät ja vahvat leuat, mistä johtuen se pystyy puremaan isoja palasia esimerkiksi possunkorvista. Yleensä suhteellisen ahneena koirana se sitten yrittää niellä näitä isoja palasia ja tukehtumisen riski on iso. Ranskanbulldogille kannattaa antaa vain sitkeitä vuotarullia yms. puruluita pureskeltavaksi. Solmuluut eivät mielestämme kuulu minkään koiran turvalliseen pureskelu valikoimaan.

Veden lähellä

Kaikki koirat eivät osaa uida ja ranskanbulldogilla rakenne vaikeuttaa tätä asiaa vielä enemmän. Raskas koira lyhyillä jaloilla ja kuonolla ei välttämättä pysy hyvin pinnalla ja valitettavasti joitain hukkumistapauksia onkin rodussa ollut. Älä ikinä jätä ranskanbulldoggia valvomattomana veden lähelle ja valvonnanalaisenakin pelastusliivit ovat todella hyvä varokeino ranskista uitettaessa.

Lämpöhalvaus

Lyhyestä kuono-osasta johtuen ranskanbulldoggi on herkkä lämpöhalvaukselle. Älä rasita koiraa kesäkuumalla enempää kuin on välttämätöntä.

”Possukoira”

Ranskanbulldoggi ei ole siisti koira. Kun se käy juomassa, poskista yleensä valuu vettä vähän matkaa koiran poistuessa kupilta. Kun ranskis syö, voi kupin ympärille tippua paljonkin ruokaa, mutta yleensä ranskis kyllä siivoaa jälkensä lopetettuaan. Kun ranskiksella roikkuu mehevä ”lenkkarin naru” kuola suusta ja se ravistaa, lentää kuola metrejä ylös- ja sivulle päin. Saatat löytää kuolaa jopa katosta.

Lenkkeilytys

Ranskanbulldoggi on voimakas ja päättäväinen koira. Se ei välttämättä sovellu pienen lapsen ulkoilutettavaksi.