RODUN TERVEYS


Pevisa -mitä se tarkoittaa?

Pevisa on Suomen Kennelliiton ohjelma perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamiseksi. Lapinporokoirien pevisa-ohjelma ei edellytä koiralta kahden ensimmäisen pentueen rekisteröimiseksi mitään terveystarkastuksia. Kolmatta pentuetta rekisteröitäessä koiralla tulee olla silmätarkastuslausunto, joka ei saa olla 24 kk vanhempi. Silmätarkastuslausunnon tuloksella ei ole väliä. Lonkka- tai kyynärnivelten tutkimusta ei edellytetä laisinkaan.

Huolimatta pevisan antamasta mahdollisuudesta käyttää jalostukseen silmätarkastamattomia koiria kahdesti, suurimmassa osassa lapinporokoirapentueista molemmat vanhemmat on silmätarkastettu vaikka kyse olisi niiden ensimmäisistä pennuista. Monet jalostukseen käytetyistä koirista ovat myös lonkkakuvattuja.

Rodun yleisimmät sairaudet

*PRA eli verkkokalvon etenevä surkastuminen

PRA on periytyvä silmäsairaus, joka johtaa koiran sokeutumiseen. Lapinporokoirilla PRA periytyy resessiivisesti eli väistyvästi. PRA-sairas yksilö on saanut sairauden aiheuttavan geenin molemmilta vanhemmiltaan. Jos koira perii PRA-geenin vain toiselta vanhemmalta, on koira sairausgeenin kantaja ja periyttää itse geeniä osalle jälkeläisistään.

PRA alkaa kehittymään sairauden muodosta riippuen jo nuorella (2-3-vuotiaalla) koiralla tai vasta myöhemmin (6-7-vuotiaana). Sairauden eteneminen on yksilöllistä, se voi kestää muutamasta kuukaudesta jopa vuosiin. Havaittavia ulkoisia oireita ovat hämäräsokeus, laajentuneet pupillit ja pimeässä voimakkasti (vihertävästi) loistavat silmät. PRA:n torjuminen on vaikeaa, koska se periytyy resessiivisesti ja koska se voidaan usein havaita vasta vanhemmalla koiralla. Tällöin koiraa on mahdollisesti ehditty jo käyttää jalostukseen. Silmätarkastetuista lapinporokoirista PRA on todettu alle 2% koirista. PRA-sairasta koiraa tai varmaa PRA-kantajaa ei tulisi käyttää jalostukseen laisinkaan.

Nykyisin on lapinporokoira mahdollista geenitestata prcdpra:n osalta. Testin avulla voidaan selvittää, onko koira terve, kantaja vai sairas ja ottaa tieto huomioon käytettäessä koiraa jalostukseen. Valitettavasti rodussa esiintyy myös toista pra-tyyppiä, johon toistaiseksi ei ole testiä.

*HC eli harmaakaihi

Harmaakaihi on sairaus, jossa silmän mykiö menettää läpinäkyvyytensä osittain tai lähes täydellisesti. Harmaakaihi aiheuttaa mykiöön eriasteisia samentumia ja siten estää valoa pääsemästä silmän verkkokalvolle. Sairaus voi johtaa sokeuteen, mutta osa HC-sairaista säilyttää näkökykynsä osittain.

Nuorilla koirilla esiintyvä kaihi on usein perinnöllinen. Periytymistavasta (dominoiva/resessiivinen) ei ole yksimielistä tietoa. Lapinporokoirilla harmaakaihin oletetaan tällä hetkellä periytyvän resessiivisesti eli väistyvästi (kts. PRA)

Kaihi voi olla seurausta myös tapaturmasta tai sairaudesta (esim. sokeritauti). Vanhoilla koirilla esiintyy ns. vanhuuden kaihia, joka kuitenkin voidaan erottaa silmätarkastuksessa perinnöllisestä kaihista. Silmätarkastetuista lapinporokoirista HC on todettu alle 3% koirista. HC-sairasta koiraa ei tulisi käyttää jalostukseen.

*RD eli verkkokalvon vajaakehitys

Verkkokalvon vajaakehitys on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, jossa on eri vakavuusasteisia häiriöitä, lievistä paikallisista verkkokalvon poimuista sokeutta aiheuttaviin suuriin muutoksiin. Vakavuusasteen perusteella sairaus luokitellaan kolmeen ryhmään: M-RD, G-RD ja T-RD. RD-muutokset voidaan todeta silmätarkastuksessa jo pennuilla. Silmätarkastetuista lapinporokoirista RD on todettu reilulla 1% koirista. RD:n lievin muoto M-RD ei ole este jalostukseen käyttämiselle edellyttäen, että partnerilla ei ole samankaltaisia muutoksia.

*PHTVL

PHTVL/PHPV on sairaus, jossa linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Sairaudessa on eri asteita pienistä kauneuspilkuista sokeutta aiheuttaviin muutoksiin, vaikeusasteet on jaettu kuuteen eri ryhmään. Silmätarkastetuista lapinporokoirista PHTVL on todettu reilulla 1% koirista. Asteita 1-3 voi käyttää jalostukseen edellyttäen, että partnerilla ei ole samankaltaisia muutoksia.

*Lonkkaniveldysplasia eli "lonkkavika"

Lonkkaniveldysplasialla tarkoitetaan synnynnäisesti liian matalaa lonkkamaljaa, jolloin reisiluun pää ei saa riittävästi tukea ja nivelestä tulee epävakaa. Tämän seurauksena nivelmaljan reunoille ja nivelpussin kiinnityskohtaan reisiluun kaulan ympärille kehittyy rusto- ja luulisää. Myös reisiluun pää muuttuu enemmän tai vähemmän epämuodostuneeksi. Vika periytyy polygeenisesti eli sen ilmenemiseen vaikuttavat useat geenit. Perinnöllisyyden lisäksi lonkkanivelen kehitykseen vaikuttavat myös erilaiset ympäristötekijät kuten kasvuaikainen ruokinta ja liikunta. Vaikea lonkkaniveldysplasia voi aiheuttaa koiralle kipuja ja rajoittaa merkittävästi sen mahdollisuuksia normaaliin elämään.

Suomessa lonkkanivelten arvosteluasteikko on seuraavanlainen:
A = ei muutoksia
B = lähes normaali / rajatapaus
C = lievä lonkkaniveldysplasia
D = kohtalainen / keskivaikea lonkkaniveldysplasia
E = vaikea lonkkaniveldysplasia

Lapinporokoirien lonkkatulokset (Lapinkoira-lehti 1/2005):
A = 54,5%
B = 28,8%
C = 13,6%
D = 3,2%
E = 0%

Rodun lonkkavika-aste on 16,8% ja tutkittuja koiria on 250 yksilöä.

*Muita sairauksia

Kuten muutkin rodut, myös lapinporokoira voi sairastua mihin tahansa sairauteen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi silmä- ja korvatulehdukset, virtsatietulehduket, erilaiset tartuntataudit (parvo, penikkatauti, rabies jne.), ulkoloiset, erilaiset allergiat, anaalirauhasongelmat, epilepsia, kilpirauhasen vajaatoiminta jne.



Kuvien luvaton kopiointi ehdottamasti kielletty