Hämäläinen ja savolainen
Hämäläinen on totinen, miehevä, mutta umpimielinen ja vähäpuheinen. Ei hän vähästä suutu, mutta ei myöskään äkkiä lepy.



Vaikka hän on hidas, hän on sitkeä työssä ja ahkera. Itsepäisyydessään ei hän vähällä hellitä, jos vain on vähänään jatkamisen mahdollisuutta. Vaikka hän on luonnostaan vakava, ei hän silti halveksi sukkeluuksiakaan. Saattaapa hän itsekin laskea teräviä kokkapuheita, mutta pysyy silti koko ajan aivan totisena. Elämän käytännölliselle puolelle hän panee suurta arvoa. Selvä järki on hänessä enemmän kehittynyt kuin runollinen mielikuvitus. Vilppiä ja petosta ei hänen suora luontonsa saata suvaita.





Savolainen on reipas, vilkas ja toimelias, leikkisä ja puhelias. Savolaisten mieli on herkkä uusille yrityksille, mutta kyllästyy pian samaan työhön. Ollen ystävällinen ja kohtelias hän liikkuu miellyttävästi. Ventovieraittenkin kanssa hän ryhtyy puhelemaan, jonka tähden hän sopii hyvin kauppiaaksi. Hän rakastaa soittoa ja laulua. Hyvällä hevosellaan ja nelipyöräisillä vankkureillaan matkustaa savolainen markkinoilta markkinoille usein Pietariin asti. Mutta maata savolaiset sen sijaan viljelevät vastenmielisesti ja huolimattomasti.







(Kansakoulun maantieto, 1916)