Paimion suunnalta kajahtaa ilmoille keskitempoista black metallia neljän raidan voimin.Warhorn yhdistää biiseissään toisiinsa yksinkertaisia junttariffejä sekä melodisempia osuuksia toimivaksi kokonaisuudeksi.Lyhyehköllä introlla käynnistyvä paketti on napakka ja hyvin koostettu, joskaan omaperäisyydestä piittaamaton. Biisit tuovat mieleen eniten kenties Hornan, ja muut samankaltaiset yhtyeet, joissa yhdistyy sopivissa määrin sekä tietynlainen hiomaton raakuus ja toisaalta darkfuneralmainen melodisointi.Kappaleet etenevät mukavasti, eivätkä jää pahemin soljumaan paikoilleen. Toisaalta, varsinaista hittimateriaalia jää kaipaamaan, mutta toimiihan kokonaisuus näinkin.Tuotantopuoli Warhornilla on hyvällä mallilla.Sekä kitara- että rumpusoundit ovat hyvää tasoa, etenkin kun ottaa huomion kyseessä olevan demo. Tämänkaltaiseen materiaaliin viheliäinen ja viiltävä kitarasoundi on omiaan, vaikka ehkä hieman rujompi voisi ollakin. Myös laulajan ääni on korkean karkeasta mallistaan johtuen omalla tavalla miellyttävä. Osat yhteen summaten World Wide Desolation on hyvä demo, mutta levyasteelle tuotos on ehkä hieman keskeneräinen ja hiomaton. Potentiaalia kuitenkin löytyy, joten toivottavasti bändi onnistuu näyttämään kyntensä tulevaisuudessa.
Review by Serpent
Imperiumi.net


Nobody can deny that Finnish Black metal is becoming an important topic in this last years. Great bands don`t stop born, and although each one of them has a special proposal to give us, as a whole they had created a distinctive "essence" for the scene of their country, a mark characterized by melodic riffs and well managed stile fusions (with Heavy and Death basically). These incipient bands demonstrate us that musical classifications are something absolutely arbitrary, although what really has personality is the Extreme Metal that they are doing in Finland. Thyranne, Barathrum, Thy Serpent, Ajattara, Moonsorrow and the early consecrated Children of Bodom, just for name some of the most recognized bands had delight us since 90s. Its a stream the recently had begin to flow, and there`s no evidence to say us that ti will stop for the moment. Prove of this is "World Wide Desolation", demo recently produced by the band Warhorn, conformed by Vulture in the vocals, AK-47 in the battery, Warkult in the bass and Hellvind as guitarist. It contains 3 tracks of great technical and composing quality, and an atmospheric intro. It has strength and rapidity, a purely Black voice and an powerful and melodic instrumentation. Everything begins with "Prologue For Annihilation", intro that show us a world of chaos and darkness, and which makes perfect sense with its name, because we just have to wait for the first notes of "Into the Battlefields" to find ourselves face to face against the destruction. Corrosive riffs, strengthful battery, a dominant bass with a powerful voice. The song has good melodic parts, and constant rhythm changes. Its true that by its middle it turns a little monotone, but the band doesn`t takes so long in repair it with interesting melodic changes and a great guitar work. Then comes Warstorm, a really good track. Is darker than the preceding, more demolishing and with a more own sound. It has a hightlightable bass and vocal work, besides furious riffs and percussion. So we pass to the theme which gives the demo its name, ?World Wide Desolation?, that is the best song. It follows the composing line of Warstorm, but is even more destructive, and where we can find many intrumental resources, as well as amazing details. To conclude, I can say that in Warhorn I see a really promising band. In World Wide Desolation, their first studio demo, there`s an emphazisable technical quality, and if its true that they still have to find a sound that really characterize them as a band, I have to say that they are walking the right way to become one of the important bands of the flourishing Finnish Black Metal scene.
Review by Daniel Barros
Darkmetal.cl

*Note that this is a translation from Spanish to English*



Erittäin laadukasta englanninkielistä blackin tuoksuista metalliaan takova Warhorn on paimiolainen, juuri toisen demonsa julkaissut bändi. Kun kolmen varsinaisen kappaleen kyytipojaksi tarjotaan vielä lyhyt intro, suoritetaan vajaassa vartissa kunnon juurihoito ilman puudutusta. Soundillisesti siis liikutaan jossain melodisemman blackin puolella, mutta vaikutteita on selvästi saatu perinteisemmänkin metallin saralta. Soitanto hoidetaan kahden kitaran ja rytmiryhmän avulla, eli koskettimia ei tällä kertaa kuulla, eikä niitä kyllä kaivatakaan. Intro Prologue For Annihilation on rakennettu pelkistä äänitehosteista ja teos toimiikin vain johdantona ensimmäiselle ’oikealle’ raidalle Into The Battelfields. Levyn kera tulleen saatteen mukaan kappale on ensimmäinen mitä ryhmä on ikinä tehnyt - suotuisasti on bändin taival ainakin tämän valossa alkanut. Biisi on tukevan melodista mätkettä jota kitaristi/vokalisti Vulturen mukavan rosoinen ja viiltävä ääni värittää persoonallisesti. Seuraavana soiva Warstorm avaakin jo hieman enemmän kaasuhanaa vauhdin noustessa miellyttävästi, vaikka mihinkään blastbeatiin ei intoudutakaan. Päämelodia on tarttuva eikä tiukassa riffittelyssä ole myöskään moitteen sijaa, ja mikä parasta myös sovitus tuntuu aivan loppuun asti mietityltä. Viimeinen kappale Wold Wide Desolation on samalla lätyn uusin osoittaen suunnan olevan hieman muuttumassa - kuulenko selvempiä norja-vaikutteita taustalta, vai kuvittelenko vain? Warhorn on erittäin lyhyessä ajassa saanut kasaan vahvan demon. Niin tuotannollisesti kuin soitannollisestikin kaikki tuntuu menneen niin hyvin kuin vain voi vajaan viikon mittaisella äänitys/miksaus aikataululla. Soittimet soivat selkeästi ja se omakustanteita turhan usein vaivaava äänen puurotuminen loistaa poissaolollaan. Kun kappaleetkin ovat miltei kautta linjan sitä A-ryhmää ei tässä voi muuta kuin jäädä odottelemaan yhtyeen seuraavaa liikettä. Lupaavaa, erittäin lupaavaa.
Review by Mika Roth
Desibeli.net


3/5
Ydintuhon ja konepistoolien nakutuksen keskellä suomalaisyhtye Warhorn on äänittänyt toisen demonsa. Sotametalliksi luonnehdittu jyystö kulkee perinteisin termein ilmaistuna black/thrashin taistelutantereella, mutta sanat pyörivät luonnollisesti sodan kauheuksien ja hienouksien ympärillä. Lyhyehkön intron lisäksi demolla on kolme kappaletta, jotka kulkevat sutjakkaasti eteenpäin tuplabasarien ja rässikomppien voimalla. Sahauskitaroiden vastapainona mukana on välillä leadeja kuljettava toinen kitara, joka tuo biiseihin lisää syvyyttä. Aggressiivisen tykityksen ja melodioiden yhdistäminen kuulostaa onnistuneelta. Yllättävän positiivista demolla on tuotanto. Molemmat kitarat erottuvat toisistaan, kaikki perkussiosoittimet kuuluvat selkeästi läpi ja bassollekin on annettu riittävästi tilaa. Vokalistin korpinkärinä on sekin kohtalaisen hyvää perustasoa. Kappaleet ovat sopivan lyhyitä ja nopeita rykäisyjä, mutta mitään painavaa Warhornista on tässä vaiheessa vaikea todeta. Kolmen biisin demolla mukiinmenevät sävellykset eroavat toisistaan tarpeeksi, mutta täyspitkälle tarvitaan mielenkiintoisempia koukkuja innostuksen ylläpitämiseksi.
Review by Jere Salonen
LetsMakeSomeNoise.com