Jumala kutsuu kansaansa panemaan toimeen uudistuksen myöskin terveyskysymyksessä. Tässäkin kohden on herättävä unesta huomaamaan suuret terveyttämme uhkaavat vaarat. Meidän on oivallettava, miten suuria siunauksia Herra tahtoo meille antaa terveysuudistuksen välityksellä. Terveystyötä käsittelevässä kirjassaan sanoo profetian henki: "Selvä ja täsmällinen todistus on annettava, sillä kansa tulee valmistaa kohtaamaan sellaista ahdistuksen aikaa, jollaista ei ole ollut." (MM 38). "Herra kutsuu ratkaisevaan uskonpuhdistukseen. Koko luomakunta huokaa kirouksen alla. Jumalan kansan tulee asettaa itsensä tilaan, jossa se voi kasvaa armossa ja tulla pyhitetyksi kehon, sielun ja hengen puolesta totuuden kautta. Kun he panevat pois kaikki terveyttä tuhoovat halujensa tyydyttämiset, käsittävät he selvemmin, mitä tosi jumalisuuteen sisältyy. Uskonnollisessa elämässä saadaan nähdä ihmeellinen muutos." (CH 579).
Terveysuudistusta tulee noudattaa omassa elämässä ja opettaa toisille. Kaikkien, jotka julistavat totuutta, sanomaa, tulee olla uskollisia terveysuudistajia. "Kaikkien, jotka uskovat ja julistavat totuutta, tulee ei vain seurata terveysuudistusta, vaan myös opettaa sitä ahkerasti toisille." (CWE 125.) "Valo, minkä Jumala on antanut terveysuudistuksesta, on tarkoitettu meidän ja maailman pelastukseksi." (CWE 137). "On koittanut aika, jolloin jokaisen sielun tulee olla järkähtämätön [sivu 229] ja uskollinen jokaiselle Jumalan antamalle valon säteelle ja ruveta innokkaasti ilmoittamaan tätä terveysevankeliumia kansalle." (CWE 138).
"Luonnonlain tekeminen tajuttavaksi ja saaminen toteutetuksi on työ, mikä seuraa kolmannen enkelin sanomaa." (CH 21).
"Terveysuudistus on osa siitä työstä, joka valmistaa ihmisiä Herran tulolle. Se on yhdistetty kolmannen enkelin sanomaan yhtä läheisesti kuin käsi kehoon." (CH 20, 21.) Sen vuoksi tulee "terveysperiaatteet yhdistää tähän sanomaan". (CWE 139.) "Käsi ei saa ottaa kehon paikkaa." (CWE 139.) Ensin ja ennen kaikkea on julistettava sanomaa, mutta sen ohessa ja keralla on julistettava terveysuudistusta. "Herra on ilmoittanut minulle, että monet, monet pelastuvat kehollisesta, henkisestä ja siveellisestä rappiotilasta terveysuudistuksen käytännöllisen vaikutuksen kautta. Terveysasiasta tulee pitää puheita ja terveyskirjallisuutta yhä enemmän julkaista. Terveysuudistuksen periaatteet omaksutaan mielihyvällä, monien tullessa valaistuiksi. Terveysuudistukseen liittyvä vaikutus suosittelee sitä kaikille, jotka haluavat valoa, ja askel askeleelta he kypsyvät omaksuakseen nykyajalle kuuluvia erityisiä totuuksia. Siten totuus ja vanhurskaus kohtaavat toisensa." (6 T 378-379.) Täten terveysuudistus yhdistää totuuden vanhurskauteen.
Täällä omissa konferensseissammekin on uskonpuhdistus tarpeellinen. Iloitsemme siitä, mitä jo on suoritettu, mutta työ on vasta alussa. Saarnaajien ja johtajien tulisi käydä edellä opetuksin ja esimerkein.
"Välinpitämättömyys, mikä on vallinnut saarnaajiemme keskuudessa terveysuudistukseen ja terveydenhoitotyöhön nähden, on hämmästyttävä. Jotkut, jotka eivät tunnustaudu laisinkaan kristityiksi, suhtautuvat näihin asioihin suuremmalla kunnioituksella kuin jotkut meikäläiset. Ja ellemme nouse, menevät he edellemme." (TM 417). Tätä edellemme menemistä on ollut havaittavissa monella taholla. [sivu 230]
Terveysuudistus on todella erittäin kipeä tarpeemme. Aika on lyhyt, sairaudet lisääntyvät ja koettelevat ajat ovat edessämme. Jäännös tulee nyt nopeasti valmistaa vitsausten aikaa ja Herran tuloa varten. Kansamme tulisi olla valona maailmalle tässäkin asiassa, päänä ja kaikille tietä näyttävänä.
"Jos seitsemännenpäivän adventistit noudattaisivat mitä he tunnustavat uskovansa, jos he olisivat vilpittömiä terveysuudistajia, olisivat he todella nähtävyys sekä maailmalle, enkeleille että ihmisille. Silloin he osoittaisivat paljon suurempaa innostusta totuutta tuntemattomien pelastuksen puolesta.
"Suurempia uudistuksia pitäisi näkyä sen kansan keskuudessa, joka sanoo odottavansa Kristuksen pikaista ilmestymistä. Terveysuudistuksen on suoritettava kansamme keskuudessa työ, jota se ei ole vielä suorittanut. On sellaisia, joiden tulisi herätä lihansyönnin vaarallisuudelle, jotka yhä syövät eläinten lihaa, vaarantaen siten kehollisen, henkisen ja hengellisen terveytensä. Monet, jotka nyt ovat ainoastaan puoliksi kääntyneitä lihan syömistä koskevan kysymyksen suhteen, tulevat luopumaan Jumalan kansasta palaamatta takaisin milloinkaan." (CH 575).
Saarnaajat ovat estäneet terveysuudistuksen etenemistä: "Jos saarnaajat olisivat määränneet kantansa tässä työssä ... sopusoinnussa Jumalan antaman valon kanssa, olisi tapahtunut mitä ratkaisevampi uskonpuhdistus (uudistus) syömisessä, juomisessa ja pukeutumisessa. Mutta jotkut ovat asettuneet suorastaan vastustamaan terveysuudistuksen etenemistä. Välinpitämättömyydellään ja tuomitsevilla huomautuksillaan tai pilanteoillaan ja leikinlaskullaan he ovat estäneet kansaa pääsemästä eteenpäin. He itse ja suuri joukko muita ovat kärsineet kuolemaan asti, mutta eivät kaikki ole sittenkään oppineet viisautta." (CH 630).
Teemme hyvin, niin, paremmin kuin hyvin, jos otamme vaarin siitä mitä Herra on puhunut jäännöskansalleen näinä viimeisinä päivinä. Me tunnustamme olevamme kansa, joka pitää Jumalan käskyt. Mutta olemmeko koskaan ajatelleet, miten [sivu 231] paljon siihen sisältyy? Kuu[n]nelkaamme, mitä Herran sanansaattaja sanoo esim. seuraavissa kohdissa:
"Koska luonnonlait ovat Jumalan lakeja, niin on selvää, että meidän velvollisuutemme on tutkia niitä huolellisesti. Meidän tulee tutkia niiden kehollemme asettamia vaatimuksia, niihin mukautuen. Tietämättömyyteen jättäytyminen näissä asioissa on synti." (6 T 369).
"Joka tahallaan jättäytyy tietämättömäksi näistä fyysillistä olentoaan koskevista laeista ja joka rikkoo niitä tietämättömyydellään, tekee syntiä Jumalaa vastaan." (KV 385).
"Terveyden lain rikkominen on siveellisten lakien rikkomista, sillä Jumala on terveyslakien antaja yhtä hyvin kuin siveellisen lainkin." (KV 383).
"Luonnonlait ovat Jumalan lakeja - yhtä jumalallisia kuin kymmenet käskyt... Näiden lakien jokainen välinpitämätön tai tahallinen rikkominen on syntiä Luojaamme vastaan." (Ed 196-197).
On väärin ajatella, ettei uskonnolla ja kehollisella terveydellä, fyysillisellä ja hengellisellä elämällä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. "Oikea uskonto ja terveyslait käyvät käsi kädessä ." (7 T 137).
Kaikkien tulee noudattaa terveysuudistusta. Jumala tahtoisi sen kautta siunata koko kansaansa ja heidän välityksellään toisia.
"Kaikkien Jeesuksen seuraajiksi tunnustautuvien velvollisuus on säilyttää kehonsa parhaimmassa terveydentilassa, jotta heidän mielensä olisi selkeä käsittämään taivaallisia asioita. Mieli on pidettävä kurissa, koska sillä on mitä voimakkain vaikutus terveyteen. Mielikuvitus johtaa usein harhaan ja jos sitä elätetään, aiheuttaa se vakavia sairauksia asianomaiselle henkilölle itselleen. Monet kuolevat sairauksiin, jotka ovat enimmäkseen mielikuvituksellisia." (2 T 522-523).
Herra on puhunut kansalleen vakavasti, erittäinkin kansamme johtajille ja saarnaajille. [sivu 232]
"Emmekö tahdo esittää täsmällisen todistuksen turmeltuneen ruokahalun tyydyttämistä vastaan? Tahtovatko jotkut evankeliumin saarnaajista, jotka julistavat mitä vakavinta totuutta,. . . antaa esimerkin Egyptin lihapadoille palaamisessa? Tahtovatko ne, jotka saavat toimeentulonsa Jumalan varastohuoneen kymmenyksistä, myrkyttää verensä itseänsä tyydyttävällä hemmottelulla?" (9 T 159-160).
"Herra on antanut kansalleen terveysuudistusta koskevan sanoman. Valo on loistanut heidän tielleen . . . Herra ei voi tukea palvelijoitaan heidän menetellessä vastoin sitä. Häntä ei miellytä se, että Hänen palvelijansa toimivat tässä kohden sanomaa vastaan, jonka hän on antanut heille toisille annettavaksi. Voiko Hän mielistyä siihen, että työntekijöistä toinen puoli opettaa, että terveysuudistuksen periaatteet ovat yhdistetyt kolmannen enkelin sanomaan yhtä läheisesti kuin käsivarsi kehoon, toisen puolen opettaessa esimerkillään periaatteita, jotka muodostavat suorastaan vastakohdan? Tätä pidetään Jumalan edessä syntinä." (CH 560-561).
Jo kolme neljännesvuosisataa takaperin tuli profetian hengen välityksellä kansallemme sanoma, että sen on jätettävä mm. liharuoka pois. Sitä todistusta sanotaan "ehdottomaksi todistukseksi". (3 T 21.) Liharuoista tuli siis ehdottomasti pyrkiä luopumaan. Maailmalle meidän on esitettävä terveysuudistusta asteittain.
Lukekaamme eräs toinen selvä "suoran todistuksen" sana: "Minulle on yhä uudelleen osoitettu, että Jumala koettaa johtaa meidät askel askeleelta takaisin alkuperäiseen suunnitelmaansa - että ihminen ravitsisi itseään maan luonnollisilla tuotteilla. Niiden keskuudessa, jotka odottavat Herran tuloa, jää liharuoka lopulta pois. Liha lakkaa olemasta osa heidän ravinnostaan. Tämä päämäärä on meidän pidettävä yhtenään mielessämme ja alati sitä kohti pyrittävä. En saata uskoa, että syödessämme lihaa olisimme uskollisia sille valolle, jonka Jumala on nähnyt hyväksi antaa." (CH 450).
Sanoma johtajille ja työntekijöille: "Asettukoot ne, jotka työssämme ovat opettajia ja johtajia, [sivu 233] lujasti ja horjumattomasti Raamatun pohjalle terveysuudistuksessa. Antakoot he suoran todistuksen niille, jotka uskovat, että me elämme maailman historian viimeisissä päivissä." (9 T 158).
"On olemassa terveysuudistusta koskeva sanoma, jota on julistettava jokaisessa seurakunnassa. Määrätty työ on suoritettava jokaisessa koulussa." (6 T 370).
"Minä tiedän, että monet veljistämme ovat sydämeltään ja menettelyltään terveysuudistuksen vastustajia. En ole äärimmäisyysasenteen kannattaja. Mutta katseltuani käsikirjoituksiani, olen havainnut, että on annettu täsmällisiä todistuksia ja varoituksia vaaroista, joihin kansamme joutuu jäljittelemällä maailman tapoja ja käytäntöjä itsehemmottelussa, ruokahalun tyydyttämisessä ja pukeutumisylpeydessä. Sydämeni sairastaa ja murehtii vallitsevan asiantilan vuoksi. Jotkut sanovat, että eräät veljemme olisivat esittäneet näitä kysymyksiä liian ankarasti. Mutta vaikka jotkut olisivatkin menetelleet varomattomasti tyrkyttämällä mielipiteitään terveysuudistuksessa joka tilaisuudessa, niin uskaltaako silti kukaan pidättää keneltäkään totuutta tähän kysymykseen nähden?" (6 T 373).
"Ainoastaan sellaisia, jotka antavat arvoa näille periaatteille ja ovat itsensä totuttaneet hoitamaan kehoaan ymmärtäväisellä tavalla ja Jumalan pelossa, tulee valita vastuunalaisiin tehtäviin työssämme. Ne, jotka ovat olleet kauan työssä, mutta eivät kuitenkaan osaa tehdä eroa puhtaiden vanhurskauden periaatteiden ja väärien periaatteiden välillä, joiden käsitys Jumalan oikeuteen, laupeuteen ja rakkauteen on himmentynyt, tulisi vapauttaa vastuustaan. Jokainen seurakunta tarvitsee saada kuulla selväpiirteisen ja terävän todistuksen, joka antaa pasunalle selvän äänen." (6 T 375).
"Miksi eräät saarnaajistamme osoittavat niin vähän innostusta terveysuudistuksen suhteen? - Siksi, että opetus raittiudesta kaikissa asioissa on ristiriidassa heidän itseään hemmottelevan menettelyn kanssa ... Ei tulisi erottaa kansan opettajaksi ainoatakaan, jonka oma opetus tai esimerkki on ristiriidassa sen ruoasta annetun todistuksen kanssa, jonka Jumala on ilmoittanut [sivu 234] palvelijoittensa julistettavaksi, sillä se saa aikaan hämmennystä. Hänen halveksiva ja välinpitämätön suhtautumisensa terveysuudistukseen tekee hänet sopimattomaksi olemaan Herran lähettiläs." (6 T 378).
Tähän seikkaan ei ole aina menneisyydessä kiinnitetty tarpeellista huomiota. Edellä olevat sanat antavat aihetta miettimiseen sekä niille, jotka hyväksyvät ja vihkivät työntekijöitä että työntekijöille itselleen.
"Nyt koetellaan kaikkia. Monet, joille on annettu kallista valoa, haluavat palata Egyptin lihapadoille. Monet, jotka saavat ylläpitonsa Herran huoneen kymmenyksistä, myrkyttävät itsensä tyydyttämisellä verensä. . . Voimmeko luottaa saarnaajiin, jotka aterioilla, joilla tarjotaan liharuokia, yhtyvät toisiin niiden syömisessä?" (Pacific Union Recorder 9. 10. 1902).
Esitämme myös seuraavat todistuksien lausunnot: "Minulle on selvästi osoitettu, että Jumalan kansan tulee ottaa luja kanta lihan syömiseen nähden." (MM 278).
"Vaikka emme tahdo tehdä liharuoan käytöstä koetinkiveä, ja vaikka emme tahdo ketään pakottaa siitä luopumaan, on velvollisuutemme kuitenkin vaatia, ettei yksikään konferenssin saarnaaja tee siitä pilkkaa tai vastusta terveysuudistussanomaa tässä kohden. Jos sinä (sanottu saarnaajille) vastoin Jumalan antamaa valoa lihan syömisen vaikutuksesta elimistöön, käytät edelleenkin liharuokaa, täytyy sinun vastata seurauksista. Mutta älä ota sitä asennetta kansan edessä, joka sallii heidän ajatella, ettei ole tarpeellista aikaansaada uskonpuhdistusta lihan syömiseen nähden, sillä Jumala kutsuu uudistukseen. Herra on antanut tehtäväksemme julistaa terveysuudistussanomaa. Jos sinä et voi astua niiden riveihin, jotka julistavat tätä sanomaa, niin älä tee siitä asiaa. Koettaessasi tehdä tyhjäksi työtovereittesi ponnistukset, jotka opettavat terveysuudistusta, sinä toimit järjestyksen ulkopuolella, väärällä puolella." (MM 279-280).
"Tahtovatko ne ihmiset, jotka valmistautuvat tulemaan pyhiksi, puhtaiksi ja puhdistetuiksi taivaan enkelten seuraan [sivu 235] päästäkseen, jatkuvasti riistää Jumalan luomilta olennoilta elämän ravitakseen itseään ja herkutellakseen niiden lihalla? Sen mukaan, kuin Herra on minulle osoittanut, tulee tämä asiantila muuttumaan, ja Jumalan erityinen kansa on noudattava raittiutta kaikessa." (CH 70).
"Kasviksien, hedelmien ja viljalajien tulee olla ravintonamme. Meidän ei tule syödä lainkaan liharuokia, sillä liharuuan syöminen on luonnotonta. Meidän tulee palata Jumalan alkuperäiseen luomistarkoitukseen." (CDF 380).
"Milloin ne, jotka tuntevat totuuden, ottavat paikkansa oikeiden periaatteiden puolella aikaa ja iäisyyttä varten? Milloin he tulevat uskollisiksi terveysuudistuksen periaatteille? Milloin he oppivat sen, että on vaarallista käyttää lihaa? Minua on käsketty sanomaan, että jos liharuoka olisi joskus ollutkin vaaratonta, ei se ole sitä enää."(CDF 384).
"Kysymys liharuokavaliosta on varsin vakava. Tuleeko ihmisen ravita itseään eläinten lihalla? Sen valon mukaan, jota Jumala on minulle antanut, kuuluu vastaus: Ei, varmasti ei." (CDF 388). "Ihmiskunnan historian nykyisessä vaiheessa on lihan syöminen Jumalan häpäisemistä." (Bible Training School 19.7.1902).
"Ne, jotka ovat saaneet opetusta liharuoan vahingollisuudesta .. . jotka ovat päättäneet tehdä liiton Jumalan kanssa uhreilla, eivät tahdo enää tyydyttää nautinnonhimoaan sellaisella ruoalla, jonka he tietävät olevan epäterveellistä ... Tämän työn (terveysuudistuksen) täytyy tulla tehdyksi, ennenkuin Hänen kansansa voi esiintyä Hänen edessään täydelliseksi tehtynä." (9 T 153-154). "Ketään älköön kehoitettako valmistamaan ruokaa, missä on vähimmässäkään määrin lihaa, sillä se viittaa Egyptin pimeyteen ja tietämättömyyteen eikä terveysuudistuksen puhtauteen." (SN 173).
Israelin lasten korpivaelluksen aika on esikuvallinen adventtikansasta. (1 Kor. 10:11, 6.) "Herra ei antanut kansalleen [sivu 236] erämaassa lihaa, koska Hän tiesi, että lihan käyttö synnyttäisi sairautta ja kurittomuutta." (CD 375).
He vaativat lihaa, ja sitä he saivatkin himonsa tyydyttämiseksi ja turmioksensa. Samoin käy nytkin niille, jotka "himoitsevat sitä, mikä on pahaa" (1 Kor. 10: 6). Älä käy puolustelemaan lihan syömistä "vääntämällä kieroon" profetian hengen kirjoituksia tai etsimällä tukea joistakin aniharvoista poikkeustapauksista, jotka eivät koske sinua eikä kansaamme yleensä. Yhdy sen sijaan seuraavaan vetoomukseen:
"Ketkä veljistämme ja sisaristamme tahtovat lupautua jättämään pois liharuoat, kahvin ja teen ynnä kaiken muun vahingollisen ruoan sekä tuleman terveysuudistajiksi sanan täydellisimmässä merkityksessä?" (Pääkonferenssille annettu todistus 29. 3. 1908).
Usko ja seuraa innoitettua sanaa joka kohdalta ja joka asiassa, terveysuudistuskysymyksessäkin. Koska kaikki eivät tee niin, on seuraavakin todistus annettu: "On joitakuita uskovaisia, jotka omaksuvat vain määrättyjä osia Todistuksista Jumalan sanomina samalla kuin hylkäävät ne osat, jotka tuomitsevat heidän suosimansa helmasynnit." (CD 37).
On sen vuoksi huomioitava myös seuraava todistus: "Ne, jotka käyttävät liharuokia, syrjäyttävät kaikki varoitukset, jotka Jumala on antanut tästä kysymyksestä. Heillä ei ole mitään takeita siitä, että he ovat vaarattomalla tiellä. He eivät voi millään puolustaa eläinten lihan syöntiään. Jumalan kirous lepää eläinkunnan päällä. Liha useinkin mätänee vatsassa, synnyttäen sairautta. Syöpä, kasvaimet ja keuhkotauti johtuvat suureksi osaksi lihan syönnistä." (CD 384).
"Niiden, jotka puhuvat liharuoan käytön puolesta, ei pitäisi milloinkaan avata suutaan puoltaakseen ruokahalun tyydyttämistä eläinten lihalla." (CD 384). "Sanomme teille, rakkaat veljet ja sisaret, että teidän on varminta luopua lihasta." (CD 391).[sivu 237]
Emme ole puhuneet erikseen esim. kaloista, enempää kuin olemme maininneet erikseen lehmistä, häristä, lampaista jne. Kaikki nämä ovat eläimiä ja teurastettuina siis lihaa. Puhutaanhan linnunlihasta jakalanlihasta. (3 Moos. 11: 9-12.) Kaikki nämä, olivat ne lintuja, kaloja tai nautaeläimiä, ovat eläinkuntaan kuuluvia olioita, jotka eivät sisälly jäännöskansan ravintoon. Kalat ruoaksi valmistettuina ja nautittuina "voivat aiheuttaa tauteja ja kuolemaa". (Katso SLS 331).
"Näin pyhäksi velvollisuudekseni kiinnittää huomiotamme terveyteemme ja herättää mielenkiintoa toisissa tähän asiaan. .. Meillä on velvollisuus puhua tästä ja vapauttaa itsemme kaikesta kohtuuttomuudesta - kohtuuttomasta työnteosta, syömisestä, juomisesta ja lääkkeitten käyttämisestä sekä osoittaa heille Jumalan parantavaa lääkettä - vettä, puhdasta pehmeää vettä sairaustapauksissa terveenä ja puhtaana pysymiseksi. Meidän ei tule vaieta terveyskysymykseen nähden, vaan saada ihmiset heräämään tämän asian kohdalla." (Kirje4, 1863).
Kristityn tulee noudattaa puhtautta kaikessa: "Minä näin, että Herra puhdistaa itselleen omaisuuskansan. Hän tahtoo saada puhtaan ja pyhän kansan, johon Hän voi mielistyä . .. Minä näin, ettei Jumala tunnusta siistimätöntä, huolimatonta ja epäpuhdasta ihmistä kristityksi. Hänen vihansa lepää sellaisten päällä ... Minä näin, että pyhien tulee pitää kotinsa siistinä ja sievänä, vapaana liasta, saastasta ja kaikesta epäpuhtaasta." (MS 1, 1854).
Maitotuotteista ja kananmunista esitämme seuraavat profetian hengen lausunnot: "Maitoa, munia ja voita ei tule lukea samaan luokkaan kuin liharuoat." (9 T 135).
"Minulle annetun valon mukaan ei kestä enää kauankaan kuin meidän on jätettävä kaikki eläinkunnasta saatu ravinto. Maitokin on jätettävä. Sairaudet lisääntyvät nopeasti. Jumalan kirous lepää maan yllä, koska ihminen on tuottanut kirouksen sen ylitse." (Australasian Union Conference Record, 28. 7. 1899). [sivu 238]
"Opetettakoon ihmisiä valmistamaan ruokaa ilman maitoa ja voita. Sano heille, että tulee pian aika, jolloin ei ole lainkaan vaaratonta käyttää munia, maitoa, kermaa tai voita, koska eläintaudit lisääntyvät samassa suhteessa kuin pahuus ihmisten keskuudessa. Lähellä on aika, jolloin langenneen ihmiskunnan pahuuden tähden koko eläinkunta huokaa tautien alla, jotka tuottavat kirousta maan päälle." (9 T 135).
"Voi tulla aika, jolloin ei ole turvallista käyttää maitoa. Mutta jos lehmät ovat terveitä ja maito on perusteellisesti keitetty, niin ei ole tarpeellista luoda tuota vaikeaa aikaa ennen aikojaan." (CD 357). "Näitä (maitoa ja munia) ei voida nykyhetkellä jättää pois. Oppia, että voidaan tulla toimeen ilman näitä, ei tulisi opettaa." (CD 204).
"Tulee aika, jolloin ei voida käyttää maitoa niin runsaasti kuin nyt, mutta vielä ei ole tullut aika luopua siitä. Munat sisältävät aineita, joilla on parantavia ominaisuuksia, jotka ehkäisevät myrkkyjen vaikutuksen. . . Meidän ei tule pitää periaatteen rikkomisena hyvin ja oikein ruokittujen kanojen munien käyttämistä. Vaikka tahdon hylätä liharuoan vahingollisena, voidaan kuitenkin käyttää vähemmän vaarattomia ruokia, jollaisia ovat munat. . . Maito tulee saada terveistä lehmistä ja steriloida (keittää) . . . Minä käytän hiukan suolaa ja olen sitä aina käyttänyt, sillä Jumalan minulle antaman valon mukaan ei suola ole vahingollista, vaan suorastaan tarpeellista verelle. Älä sido itseäsi liian laihaan ruokaan, sillä siten sinä esität väärin terveysuudistusta . . . Joudumme kosketuksiin ihmisjoukkojen kanssa. Jos terveysuudistusta opetettaisiin äärimmäisyysmuodossaan, saataisiin silla aikaan vahinkoa. Me pyydämme heitä (ihmisiä yleensä) luopumaan lihan syömisestä sekä teen ja kahvin juomisesta. Se on oikein . . . Kaikki liharuoat tulee jättää, mutta kasvisruoat tulee tehdä maukkaiksi maidolla tahi kermalla tai jollakin muulla niitä vastaavalla . . . Haluan sanoa, että ajan tultua, jolloin ei ole enää turvallista käyttää maitoa, kermaa, munia ja voita, antaa Jumala siitä ilmoituksen. Maitoa, [sivu 239] voita ja munia koskeva kysymys on ratkaiseva itse oman ongelmansa." (Kirje 37, 1901).
1909 sanottiin: "Odota kunnes olosuhteet sitä vaativat, ja Herra valmistaa tien siihen." (9 T 162). Todistuksista ilmenee, että luopumisen näistä ravintoaineista tulee aiheuttamaan "odottamattomat", muuttuneet, olosuhteet. Tuo aika ei siis ollut tullut vielä vuosina 1870, 1901, 1902, 1909. "Me tiedämme, että kun se (aika) tulee, pitää Herra huolen tarpeistamme. Herra on antava heidän tietää ajan, jolloin nämä ravintoaineet on jätettävä pois." (CD 359).
"Ei ole tarpeellista tuottaa itsellemme hämmennystä ennenaikaisesti äärimmäisyysrajoituksilla." (9 T 162).
"Henkilöt, jotka asuvat uudisviljelyksen alaisilla tai karuilla seuduilla, joilla hedelmät ja pähkinät ovat harvinaisia, eivät saa jättää maitoa ja munia ravinnostaan. Lihavat henkilöt, joilla on voimakkaat eläimelliset vietit, välttäkööt kiihoittavia ravintoaineita. Varsinkin on vältettävä munien käyttöä perheissä, joissa lapsilla on aistillisia taipumuksia. Mutta henkilöt, joiden verta muodostavat elimet ovat heikot, eivät saa kokona[a]n luopua maidosta ja munista, varsinkaan, jos muita sopivia ravintoaineita ei ole saatavissa." (SLS 337).
Profetian henki neuvoo olemaan kärsivällisiä ihmisten kanssa yleensä. Tulee antaa heidän edistyä askel askeleelta. Tulee varoa liian nopeaa edistymistä, jottei täytyisi peräytyä. "Uudistuksissa on parempi olla yksi askel jälessä maalista kuin sen edellä." (Katso 3 T 20-21).
Tulee kohdata ihmiset sillä tasolla jolla ovat. Ellemme voi opettaa, miten terveysuudistusruokia valmistetaan, niin että ne ovat maukkaita ja ravitsevia, niin me emme saa opettaa ihmisille täydellisempää ohjelmaa terveysuudistusruokaan nähden. (Katso 7 T 135).
Meille on sanottu, että voidaksemme tietää, mitkä ovat parhaita ravintoaineita, on meidän tutkittava Jumalan alkuperäisin ihmiselle antamaa ravitsemissuunnitelmaa. (SLS 310). [sivu 240] Hän, joka loi ihmisen ja joka ymmärtää hänen tarpeensa, määräsi Aadamille ja Eevalle heidän ravintonsa." (SLS 310).
Ihmisen ensimmäisen ruokalistan tapaamme kirjoitettuna 1 Moos. 1: 29. Se sisältää viljat, hedelmät, tietenkin myös marjat, vihannekset ja pähkinät.
"Nämä ravintoaineet mahdollisimman yksinkertaisesti ja luonnollisesti valmistettuina ovat sangen terveellisiä ja ravitsevia. Ne antavat voimaa, kestävyyttä ja ajatuksen selvyyttä, mitä ei voi saada aikaan monimutkaisempi ja kiihoittavampi ravinto.
"Mutta eivät kaikki ravintoaineet, jotka itsessään ovat terveellisiä, ole sopivia tyydyttämään tarvettamme kaikissa eri olosuhteissa. Ravinto on valittava huolellisesti. Ravintojärjestyksen tulee sopia siihen ikäkauteen, ilmastoon ja tehtävään, jossa elämme ja olemme. Ruoka, joka saattaa olla edullinen raskasta kehollista työtä tekeville, ei useinkaan sovellu henkilöille, jotka joutuvat suorittamaan työnsä enimmäkseen istuallaan tai käyttävät aikansa rasittavaan henkiseen työhön. Jumala on antanut meille runsaan valikoiman hyödyllisiä ravintoaineita, joista kunkin pitää valita itselleen ne, jotka kokemus ja terve arvostelu osoittavat parhaiten sopiviksi hänen omia tarpeitaan tyydyttämään." (SLS 310-311).
"Jumala on varustanut ihmisen runsailla antimillaan luonnollisen ruokahalun tyydyttämiseksi. Maan tuotteissa Hän on levittänyt ihmisen eteen runsaan valikoiman erilaisia maukkaita ja ravitsevia sekä elimistölle sopivia ravintoaineita. Runsaskätinen taivaallinen Isämme sanoo, että me saamme syödä niitä "vapaasti". Voimme nauttia hedelmiä, kasviksia, viljatuotteita rikkomatta kehomme lakeja. Nämä ravintoaineet, valmistettuina yksinkertaisella ja luonnollisella tavalla, ravitsevat kehoa, säilyttäen sen luontaisen elinvoimaisuuden, pirteyden, tarvitsematta käyttää liharuokia." (3 T 50).
Jumalan tarkoitus on, että pyrimme niin lähelle kuin mahdollista (pitemmälle me emme saa antaa mielikuvituksemme lentää, sillä se voi helposti johtaa epäterveeseen suuntaan) alkuperäistä ravintokokoomusta. Luonnon antimet on nautittava, [sivu 241] kuten meille on sanottu, "niin luonnollisessa muodossa kuin suinkin".
Annettakoon kunkin yksilön itsensä valita itselleen ravintonsa. Itsellämme meillä on sama oikeus. "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä ja juomisesta." Saamme opettaa toisiamme ja ihmisiä, ja sitä tulee tehdä kärsivällisesti ja kestävästi.
"Jumala on antava kansalleen kykyä ja taitoa terveellisen ruoan valmistamiseen ilman näitä asioita (munia, maitoa, kermaa tai voita - siis ilman näitäkin). Hylätköön kansamme kaikki epäterveelliset ruokareseptit. Oppikoot he elämään terveellisesti, opettaen toisille sitä, mitä itse ovat oppineet. Opettakoot he tätä tietoa kuin opettaisivat Raamattua. Opettakoot he ihmisiä säilyttämään terveytensä ja kartuttamaan voimiansa välttämällä paljoa keittämistä, joka on täyttänyt maailman kroonisilla sairailla. Selitä sekä opetuksin että esimerkein, että se ravinto, minkä Jumala antoi Aadamille (siis puhdas kasvisravinto) hänen synnittömässä tilassa ollessaan, on ihmisen käytettäväksi paras, hänen koettaessaan saavuttaa takaisin tuon synnittömän tilan." (7 T 135).
Paastosta. Tri Abbott sanoo ylensyömisestä puhuessaan paastoamisesta: "Niille, jotka syövät kohtuuttomasti on lyhyt paasto hyödyksi ja terveyttä edistävä. Jos ei syötäisi kohtuuttomasti, olisi paasto suurin piirtein tarpeeton, ja täydellinen ruoasta pidättyminen olisi vahingoksi.. . Yleinen päänsärky aiheutuu usein siitä, että syödään liiaksi vaikeasti sulavia..... ruokia ja makeita jälkiruokia." (The Witness of Science, s. 94).
Sisar White sanoo: "Oikea paasto, jota tulisi suositella kaikille, on pidättymistä kaikenlaisista kiihoittavista ruoista ja että käytetään sopivaa ja terveellistä ja yksinkertaista ruokaa, jota Jumala on varannut runsaasti." (CDF 188).
Saman kirjan seuraavalla sivulla sisar White suosittelee "muutamien päivien hedelmäruoilla olemista" oikeana paastona. Sellaisesta ruoasta saadaan tarvittava vitamiinimäärä [sivu 242] sekä välttämätön hiilihydraattimäärä kudosaineiden vaihdunnan edistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tri Abbott sanoo, että sellaisesta paastosta on hyötyä fyysillisesti ja henkisesti niille, jotka syövät kohtuuttomasti, mutta vähän merkitystä sellaisille kristityille, jotka noudattavat päivittäin tasapuolista ruokajärjestelmää. Jos uskonnollisen paaston pitämiseksi jätetään pois vakinainen ateria, niin on parasta käyttää sen sijasta hedelmiä. (The Witness, s. 95.)
Kun siis käytetään päivittäin yksinkertaista ja terveellistä ruokaa sopiva määrä ja pidättäydytään epäterveellisistä ja kiihoittavista ruoista, pitää Jumala sitä oikeana kehollisena paastona.
Joillekuille ihmisille olisi paasto hyödyksi. "On muutamia, joille olisi hyödyllisempää olla syömättä yhtenä tai kahtena viikon päivänä kuin jotkin hoidot tai lääkärin ohjeet. Sellaisille olisi yhden viikkopäivän paasto erittäin hyödyllinen." (7 T 134).
Sisar White sanoo: "Kaikkikaan paastot maailmassa eivät voi korvata yksinkertaista luottamusta Jumalan sanaan. 'Anokaa', Hän sanoo, 'niin teille annetaan'... Ei sinua pyydetä paastoamaan 40 päivää. Herra kesti sen paaston edestäsi kiusauksen erämaassa. Sellaisessa paastossa ei ole mitään hyvettä (mitään arvoa, hyötyä), mutta Kristuksen veressä on voimaa ja tehoa." "Oikean paaston ja rukouksen henki on henki, joka alistaa mielen, sydämen ja tahdon Jumalalle kuuliaiseksi." (CDF 189).
Ei Jumala vaadi mitään ankaria katumusharjoituksia ja muotomenoja. (Lue Jes. 58.) "Oikea paasto ei ole mitään muodollisia palvelumenoja. Jumala ilmoittaa paaston, johon Hän mielistyy. (Jes 58:6, 10). Tässä esitetään Kristuksen työn ja luonteen oikea henki. Hänen koko elämänsä oli itsensä uhraamista maailman pelastamiseksi. Joko paastotessaan erämaassa tai syödessään publikaani Matteuksen juhlassa Hän antoi elämänsä kadotettujen lunastukseksi. Ei pyhityksen henki ilmene turhassa valituksessa, kehollisessa nöyryyttämisessä ja uhrien paljoudessa, vaan itsensä luovuttamisessa alttiiseen ja vapaaehtoiseen [sivu 243] Jumalan ja ihmisten palvelemiseen." (DA 278).
Joissakin sairaustapauksissa voi paasto olla paikallaan ja välttämätönkin, mutta on käytettävä tervettä järkeä ja oikeaa tietoa.
Liitämme tähän yhteyteen seuraavat pukeutumista koskevat lausunnot: "Sisartemme tulee pukeutua yksinkertaisesti. Heidän tulee pukeutua säädyllisesti, kainoutta ja kohtuutta noudattaen. Esiintuokaa maailmalle Jumalan armon vaikuttamaa sisäistä kauneutta. Asettukaa Jumalan sanan kasvatuksen alaisiksi, alistaen mielenne vaikutukselle, joka muodostaa luonteen oikeaksi. "On niitä, jotka eivät milloinkaan... lakkaa pitämästä itseään epäjumalana... He noudattavat omaa makuaan, tehden sitä, mikä miellyttää heitä itseään... Sanon sisarilleni, älkää antautuko kiistelemään ulkonaista asuanne koskevista asioista, mutta varmistukaa siitä, että teillä on siveän ja hiljaisen hengen kaunistus. Näyttäköön jokainen, joka on omaksunut totuuden, oikean värinsä. Olemme asetetut maailman, enkelten ja ihmisten katseitten kohteiksi. Ulkonaisella asulla saatetaan näytellä väärää varovaisuutta, naurettavaa vaatimattomuutta, sydämen ollessa samalla aikaa suuresti vailla sisäistä kauneutta. Olkaa aina oikean puolella." (Kirje 19, 1897).
"Minulle ei ole ilmoitettu mitään tarkkaa mallia täsmälliseksi ohjeeksi kaikkien pukujen esikuvana . . . Pukeutukoot sisaremme yksinkertaisesti, kuten monet tekevätkin, puvun ollessa hyvästä aineesta, kestävä, säädyllinen ja ajallemme sopiva. Älköön annettako pukukysymyksen täyttää mieltä." (Kirje 19, 1897).
"Elleivät Jumalan lapset olisi loitonneet niin kauaksi Jumalastaan, niin olisi nyt selvä ero heidän vaatetuksensa ja maailman vaatetuksen välillä. Pienet hatut, jotka eivät suojele otsaa eikä päätä, osoittavat kainouden puutetta." (1 T 189).
Näinä viimeisinä päivinä, jotka ovat Nooan päivien kaltaisia, tulee olla erittäin valppaita, jottei "tämän maailman muoto" saisi meissä sijaa. On käynyt sangen yleiseksi, että naiset käyttävät yhä enemmän "miehen tamineita". Tämä "muoti" ei saa [sivu 244] tulla käytäntöön jäännöksen keskuudessa. Herran sana sanoo: "Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi." 5 Moos. 22: 5.
"Ilmenee lisääntyvää kallistumista siihen suuntaan, että naisten puvut ja ulkomuoto muistuttavat niin paljon kuin mahdollista toisen sukupuolen pukua, että naiset muodostavat pukunsa sangen paljon miesten puvun kaltaiseksi, mutta Jumala sanoo sitä kauhistukseksi." (1 T 457). Profetian henki sanoo, että niiden, jotka sellaista harrastavat, tulisi "katkaista kaikki yhteytensä kolmannen enkelin sanomaan". (1 T 457).
"He jäljittelevät vastakkaista sukupuolta niin paljon kuin mahdollista . .. Tällaisessa pukumuodissa on Jumalan järjestys käännetty ylösalaisin... Jumala ei tahdo kansansa omaksuvan sellaista pukumuotia. Se ei ole säädyllinen eikä se sovi lainkaan säädylliselle ja hiljaiselle naiselle, joka tunnustautuu Kristuksen seuraajaksi. Kaikki ne, jotka suosittelevat eron poistamista naisen ja miehen pukujen välillä, suhtautuvat kevyesti Jumalan kieltoon . .. Jumala on tarkoittanut, että säilytetään selvä ero miehen ja naisen pukeutumisen välillä. Hän on pitänyt asiaa riittävän tärkeänä antaessaan selviä ohjeita siihen nähden. Kun molemmat sukupuolet käyttävät samankaltaista pukua saa se aikaan sekaannusta ja lisää suuresti rikollisuutta. Jos Paavali eläisi ja näkisi jumalisuutta tunnustavien naisten pukeutuvan tällä tavoin, nuhtelisi hän heitä siitä." (1 T 459-460).
"Minä tahdon ..., että naiset ovat säädyllisessä puvussa, kaunistavat itseään kainosti ja siveästi." (1 Tim. 2:9). Esitetty periaate koskee tietenkin yhtä paljon miehiäkin - veljiä.
Terveysuudistuksessa, niin kuin kaikessa muussakin, tulee karttaa äärimmäisyyttä puoleen ja toiseenkin. Terveysuudistus on tarkoitettu siunaukseksi, väkevyydeksi ja elämäksi eikä kiroukseksi, heikkoudeksi ja kuolemaksi. Varottakoon terveysuudistuksen varjolla ottamasta ihmisiltä mitään, jos ei ole antaa tilalle jotakin vastaavaa, jotakin parempaa. Ei tule ottaa ihmisiltä [sivu 245] pois liharuokaa, ellei voi osoittaa jotakin muuta sen tilalle. Terveysuudistus on pidettävä kunniassa, sillä se on sen arvoinen. Oikealla tavalla esitettynä ja noudatettuna terveysuudistus saa aikaan ainoastaan hyvää aikaa ja iäisyyttä varten. Sen ovat tuhannet kokeneet ja tulevat vastakin kokemaan.
Profetian henki sanoo: "Äärimmäisyysihmiset (extremistit) tekevät muutamassa kuukaudessa enemmän vahinkoa kuin minkä voivat tehdä tyhjäksi koko elämänsä aikana. Niiden kautta koko uskomme oppi saatetaan huonoon maineeseen. He eivät voi saada niitä, jotka sellaisen terveysuudistuksen esitystä katselevat, vakuuttumaan, että siinä olisi jotain hyvää. Nämä miehet tekevät työtä, minkä saatana haluaisi jatkuvan." (2 T 377).
Oikeat "uudistajat eivät ole tuhoojia. He eivät koeta milloinkaan tuhota niitä, jotka eivät ole yhtä mieltä heidän tarkoitustensa kanssa tai voi niitä sulattaa. Uudistajien täytyy edetä eikä peräytyä. Heidän tulee olla päättäväisiä, lujia, järkeviä, säikkymättömiä ja horjumattomia. Mutta lujuutta ei tule alentaa hallitsevaksi hengeksi. Jumala odottaa, että kaikki, jotka Häntä palvelevat, ovat periaatteissa järkkymättömiä kuin kallio, mutta samalla nöyriä ja sävyisiä sydämeltä, kuin oli Kristus. Kristuksessa pysymällä he voivat suorittaa työn, minkä Hän tahtoisi tehdä, jos Hän olisi heidän sijassaan. Karkea, tuomitseva henki ei sovellu aikamme uudistajien sankarillisuuteen. Kaikki itsekkäät menettelytavat jumalanpalveluksessa ovat kauhistus Hänen silmissään." (6 T 151).
Terveysuudistus on aina kohdannut ja tulee edelleenkin kohtaamaan keskuudessamme vastustusta.
"Jos kaikki olisivat yhdessä vaeltaneet valossa siitä asti kuin valo tästä asiasta ensin annettiin, olisi meillä kokonainen puolustusarmeija todistamassa Herran asian puolesta. Sen sijaan, että olisi tapahtunut näin, on jokainen edistysaskel täytynyt ottaa ankarin hyökkäyksin.. . Kaikkien, jotka esiintyvät opettajina, tulee vaatia puhein ja esimerkein, että on välttämätöntä ' hylätä lihalliset halut, jotka sotivat sielua vastaan." (General Conference Bulletin, 2. 3. 1897). [sivu 246]
"Joka syrjäyttää Jumalan antaman terveyttä koskevan valon, vastustaa omaa hyväänsä ja kieltäytyy tottelemasta Jumalaa, joka vaikuttaa hänen hyväänsä ja parastansa tarkoittaen." (GCB 8. 3. 1897.
"Muistettakoon aina, että terveysuudistuksen korkein tarkoitusperä on saavuttaa mahdollisimman kehittynyt mieli, sielu ja keho. Kaikki luonnonlait - jotka ovat Jumalan lakeja - tarkoittavat meidän parastamme. Niiden totteleminen edistää onnellisuuttamme tässä elämässä ja myötävaikuttaa valmistumiseemme tulevaan elämään." (CDF 23).
"Jos seurakunnat haluavat tulla vahvoiksi, tulee heidän elää Jumalan heille antaman totuuden (terveysuudistussanoman) mukaan. Jos seurakunnan jäsenet syrjäyttävät tästä aiheesta annetun valon, tulevat he varmasti niittämään sekä hengellistä että fyysillistä heikkoutta." (6 T 371).
"Meidän voittoisan Päämme voitto mitä hienoimmasta kiusauksesta neljänkymmenen paastopäivän aikana sekä saamamme ihana lupaus saada istua Hänen kanssaan Hänen valtaistuimellansa ehdolla, että voitamme, niinkuin Hän voitti, vahvistaa sen tosiasian, että eräs kaikkein suurimpia saavutuksia kristityn elämässä on ruokahalun hallitseminen, kuin myös sen, että ilman tätä voittoa kaikki toivo taivaan saavuttamisesta on turha." (Christian Temperance and Hygiene, s. 206).
"Lähetessämme ajan loppua on meidän noustava yhä korkeammalle tasolle terveysuudistuksessa ja kristillisessä raittiudessa sekä esittää sitä toisille mitä täsmällisemmällä ja ratkaisevammalla tavalla. Meidän tulee alati pyrkiä kasvattamaan kansaa, ei ainoastaan sanoillamme, vaan elämällämmekin. Sanoilla ja teoilla yhdessä on voimakas vaikutus." (6 T 112).
"Sillä, joka rakastaa Jumalan antamaa valoa terveysuudistuksesta, on siinä tärkeä apukeino tullakseen pyhitetyksi totuuden kautta sekä kelvolliseksi perimään kuolemattomuuden. Mutta jos hän halveksii ja syrjäyttää valon ja rikkoo luonnonlakeja, täytyy hänen kärsiä siitä aiheutuva rangaistus. Hänen hengelliset voimansa turtuvat. Kuinka hän silloin voisi saattaa [sivu 247] pyhityksensä täydelliseksi Herran pelossa?" (CH 22).
Olkaamme kiitolliset terveysuudistuksesta, omaksuen sen kaikesta sydämestämme. "Rakkaudessaan ja sääliväisyydessään ihmissukua kohtaan Hän antaa terveysuudistus valon loistaa." "Hän on antanut terveysuudistusvalon loistaa meille, jotta oivaltaisimme, miten synnillistä on rikkoa lakeja, jotka Hän on pannut itse olentoomme." "Valo loistaa kirkkaasti, ja kenenkään ei tarvitse olla tietämätön, sillä suuri Jumala itse on ihmisen opettaja." (CH 21).
Herra sanoo: "Lähettäkää seurakuntiin työntekijöitä, jotka elävät terveysuudistusperiaatteiden mukaisesti." (6 T 267). "Lähettäkää seurakuntiin työntekijöitä, jotka yhdistävät terveysuudistusperiaatteet kolmannen enkelin sanomaan ja asettavat ne jokaisen perheen ja yksilön eteen." (TM 416).
Olemme tässä kirjoitelmassa pyrkineet esittämään ainoastaan periaatteita ja suuntaviivoja, joiden tulee olla elämässämme määräävinä ja ohjaavina. Käytännöllisestä puolesta voidaan saada opetusta eri lähteistä sekä tutkimalla ja keskustelemalla siitä, mikä kussakin yksityistapauksessa on sopivinta. Kunkin on omakohtaisesti koeteltava, yleiset periaatteet huomioiden, mikä hänelle itselleen on parasta ja terveellistä. Jokaisen on otettava huomioon oikea ravinto, raitis ilma ja valo, liikunto, puhtaan veden sisällinen ja ulkonainen käyttö, terveellinen vaatetus, terveelliset asunto-olot ja viimeiseksi, mutta ei vähiten, oikea henkinen asenne - sydämen rauha ja iloisuus ja mielen tasapaino, sanalla sanoen: hyvä omatunto.
(Terveysuudistuksesta tekee yksityiskohtaisemmin selkoa tekijän kirjanen "Hyvä terveys", jota saa tilata tekijältä, os. Siuro.)
Lääkärimme, kustannusmiehemme ja toimittajamme! Teillekin sana: Antakaa maamme kansalle "oikeaa ruokaa ajallaan", antakaa [sivu 248] sille oikea terveysuudistussanoma! Päästäkää sanoman "oikea käsi" irti siteistään ja antakaa sen toimia jäännöksen pyhittymiseksi ja valmistumiseksi Herramme tulolle! Esittäkää seurakunnillemme suora ja selvä terveysuudistussanoma. Teillä, kalliit veljet, on etuoikeus astua tämän työn etunenään. Jollette te käytä tilaisuuttanne, antaa Jumala tehtävän toisille, sillä sanoma on menevä kansalle. Aika on lyhyt!
Terveysuudistuslupaus
Pääkonferenssin kokouksessa 31. 5. 1909 luettiin edustajille terveysuudistussanoma, joka on painettuna Todistuksien 9:nnessä osassa, sivuilla 153-166. Samoin Washingtonin päämajalle Herran sanansaattaja lähetti terveysuudistusta koskevan sanoman. Lainaamme tästä 1909 esitetystä sanomasta seuraavan kohdan:
"Minua on käsketty esittämään koko kansallemme terveysuudistuskysymystä koskeva sanoma, sillä monet ovat peräytyneet aikaisemmasta uskollisuudestaan terveysuudistuksen periaatteille. Jumalan antamaa valoa on pidetty halpana, jopa se on peräti syrjäytetty. Washingtonissa asuvien uskovien keskuudessa täytyy terveelliseen elämään nähden tapahtua todellinen uskonpuhdistus. Jos he tahtovat omaksua syömistä ja juomista koskevat raittiusperiaatteet, jotka olemme saaneet terveysuudistusvalon välityksellä, tulevat he runsaasti siunatuiksi. Ne, jotka ovat osallistuneet liharuokia, teetä ja kahvia sekä kaikkia muita epäterveellisiä ja ylellisiä ruokavalmisteita ja niiden vahingollista vaikutusta koskevasta opetuksesta ja jotka ovat päättäneet tehdä Jumalan kanssa liiton uhreilla, eivät tahdo enää tämän jälkeen tyydyttää halujaan ruoilla, jotka he tietävät olevan epäterveellisiä. Jumala tahtoo, että ruokahaluun nähden puhdistaudutaan ja kieltäydytään siitä, mikä ei ole hyvä. Tämän työn täytyy tulla suoritetuksi, jotta Hänen kansansa voisi esiintyä täydellisenä Hänen edessään.
"Herra on antanut ruokaamme nähden selvää valoa. Hän on opettanut meille, mikä vaikutus epäterveellisellä ruoalla on [sivu 249] mieleen ja luonteeseen. Ketkä veljistämme ja sisaristamme tahtovat allekirjoittaa lupauksen, että he haluavat hyljätä liharuoat, kahvin, teen ja kaikki muut vahingolliset ruoat sekä olla terveysuudistajia sanan täysimmässä merkityksessä? Jos halujemme tyydyttäminen liharuoilla olisi meille hyödyksi, en esittäisi teille tätä vilpitöntä vetoomusta, mutta minä tiedän, että me emme voi sillä itseämme hyödyttää. Ne ovat turmiollisia keholliselle hyvinvoinnillemme. Meidän tulee oppia tulemaan toimeen ilman niitä. Peräytyessään uskonpuhdistuksen periaatteista kansamme toistaa Israelin lasten nelikymmenvuotisen korpivaelluksen kokemuksia. Ne, jotka tässä kohden noudattavat jatkuvasti omaa suuntaustaan ja omia tapojaan, syöden ja juoden, kuten kutakin haluttaa, käyvät vähitellen välinpitämättömiksi Herran opetuksille nykyisen totuuden muissakin kohdissa. He saavat varmasti niittää, mitä ovat kylväneet...
"Minä esitän vetoomukseni sekä nuorille, vanhoille että keski-ikäisille. Kieltäytykää nauttimasta kaikkea, mikä voisi teitä turmella. Palvelkaa Herraa uhrein. Annettakoon tämän hyvän työn alkaa Washingtonissa ja sieltä levitä muillekin paikoille. Minä tiedän, mitä kirjoitan. Jos raittiuslupausta, joka sisältää pidättymisen liharuoista, kahvista ja teestä samoinkuin kaikista muistakin vahingollisiksi tunnetuista ruoista, esitettäisiin kaikkialla keskuudessamme, saataisiin suuri ja hyvä työ tehdyksi. Kysyn nyt teiltä: Tahdotteko levittää tätä lupausta?"
Valitettavasti ei tätä vetoomusta esitetty ja levitetty kaikkialle. Sanoma oli tarkoitettu Washingtonin päämajallemme ja sen välityksellä koko kansallemme. Se oli täydellinen ja vaativa. Se syrjäytettiin. "He eivät kuulleet eivätkä kallistaneet korviansa." Ja - "runsas siunaus" on jäänyt kokematta.
Sinulla, lukijani, on nyt etuoikeus antaa mainittu lupaus, ellet jo ole sitä tehnyt. Ota itse terveysuudistus vastaan, ja ole terveysuudistaja kansamme keskuudessa ja sen ulkopuolella "sanan täydellisemmässä mielessä". [sivu 250]
Tekisimme väärin laitoksiamme kohtaan, jos jättäisimme ne suoran todistuksen ulkopuolelle. Ei niin. Niiden myös tarvitsee kuulla sanoma, sillä niidenkin kohdalla Jumala odottaa heräämistä ja uudistumista. "Ja katso, että teet ne sen kaavan mukaan, joka sinulle niistä vuorella näytettiin." (2 Moos. 25: 40).
Raamatussa ja profetian hengen kirjoituksissa on meille näytetty ne mallit, joiden mukaan meidän on rakennettava yksilöllinen elämämme, seurakuntamme, konferenssimme ja laitoksemme.
"Hänen seurakuntansa tulee olla temppeli, joka on rakennettu jumalallisen mallin mukaan. Enkeliarkkitehti on tuonut taivaasta kultaisen mittansa, jotta jokainen kivi tulisi hakatuksi ja hiotuksi jumalallisen mitan mukaan sekä kiilloitetuksi loistaakseen taivaan tunnusomaisena merkkinä ja säteilläksensä joka taholle Vanhurskauden Auringon kirkkaita ja valaisevia säteitä." (TM 17).
Meidän tulee profetian hengen kirjoituksien avulla tutkia ja tarkata saamiamme malleja ja järjestää sekä muodostaa kaikki niissä annettujen ohjeiden ja opetusten jälkeen. Jos niin menettelisimme, tapahtuisi monella taholla ja moniin asioihin nähden uudelleenjärjestelyä, ei vain yksityisessä elämässämme, vaan myös koti- ja seurakuntaelämässä kuin myös laitoksissamme ja työtavoissamme. Sabatinpyhittämisemme uudistuisi kautta linjan, [sivu 251] terveysuudistuksen alalla pantaisiin toimeen monia muutoksia ja parannuksia j.n.e.
Eräässä tärkeässä neuvottelukokouksessa 1923 lausui muuan johtava veli: "Meidän ei tarvitse eksyä missään kohden, miten pieneltä ja vähäpätöiseltä se sitten näyttäisikin, jos otamme vaarin meille annetusta valosta." (Review, n:o 28, 1923, s. 12).
Todistuksissa on puhuttu selvästi kaikista yksityistä ja seurakuntaelämää koskevista seikoista aivan yksityiskohtia myöten, mutta epäusko ja taipumus mukautua "tämän maailmanajan mukaan" estää noudattamasta näitä jumalallisia neuvoja, tekemästä kaikki annetun kaavan, mallin, mukaan. Tässä kirjassamme ei ole ollut aikomuksemme kajota erikseen vallitseviin epäkohtiin, vaan ainoastaan esittää suora todistus ja suuren uskonpuhdistuksen periaatteita, erittäinkin yksilöllisen hengellisen elämän uudistumiseksi. Viittaamme kuitenkin ohimennen joihinkin laitoksiammekin koskeviin näkökohtiin. Sitä ennen esitämme eräitä yksityisiä jäseniämme koskevan todistuksen.
Kansamme jäsenten rakentaessa aikoinaan tarpeettoman kalliita asuintaloja itselleen Battle Creekin kaupunkiin, sanoi sisar White sen johdosta: "He (vanhat pyhät miehet) eivät himoinneet maallista omaisuutta tai etsineet onneaan maailmallisissa pyrinnöissä ja riennoissa. He laskivat kaikkensa Jumalan alttarille, käyttäen sen Hänen valtakuntansa rakentamiseen. He elivät yksinomaan Jumalan kunniaksi, ilmaisten selvästi olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä ja etsivänsä parempaa maata, so. taivaallista. Heidän elämänsä todisti heidän uskostaan. Jumala saattoi uskoa heille totuutensa ja jättää heidän tehtäväkseen antaa maailmalle tiedon Hänen tahdostaan.
"Millä tavalla Jumalan tunnustava kansa nykyaikana ylläpitää Hänen nimensä kunniaa? Mistä maailma voi päätellä heidän olevan erikoinen kansa? Minkä todistuksen he antavat taivaan kansalaisina olemisestaan? Heidän itseään tyydyttävä ja mukavuudenrakkauttaan osoittava menettelynsä antaa väärän kuvan Kristuksen luonteesta. [sivu 252]
"Minä puhun Battle Creekin seurakunnalle (tämä koskee yhtä paljon samankaltaisia tapauksia kaikkialla - tekijän huomautus): Minkä todistuksen te annattekaan maailmalle? Kun minulle esitettiin teidän menettelynne, kiinnitettiin huomiotani tähän kaupunkiin rakentamiinne asuintaloihin. Jokainen näistä rakennuksista on muistomerkki epäuskostanne niihin oppeihin, jotka tunnustatte uskovanne. Ne puhuvat tehokkaammin kuin mitkään saarnatuoleista pidetyt saarnat. Näin maailmanmielisten pilkallisina ja arvostelevina osoittavan niitä näytteinä uskomme kieltämisestä. Ne ilmoittavat niiden omistajien sanovan sydämissään: "Minun Herrani viipyy.'" (5 T 188).
Tässä on vakavaa ajateltavaa kenties monille nykyaikanakin. Parantoloistamme puhuessaan sanoo profetian henki mm. niiden henkilökunnasta, että "elleivät he joka suhteessa edusta oikein terveysuudistustotuuksia, täytyy ratkaisevan uskonpuhdistuksen tehdä heidät sellaisiksi kuin heidän tulee olla, taikka heidät on erotettava laitoksesta." (4 T 582). Edelleen sanoo sisar White: "Parantolan menestys riippuu siitä, että siinä ylläpidetään yksinkertaista jumalisuutta ja kartetaan maailman turhuutta syömisessä, juomisessa, pukeutumisessa ja huvittelussa. Sen täytyy olla kaikilta periaatteiltaan reformatoorista (uskonpuhdistusta käytännössä)." (4 T 586).
Parantolarakennuksista on profetian henki sanonut mm. seuraavaa: "Rakennettavien rakennusten ei tule olla suuria eli kalliita. Pieniä paikallisparantoloita tulee perustaa harjoituskoulujemme yhteyteen." (7 T 59-60). "Meidän on muistettava, että työmme tulee vastata uskoamme. Uskomme, että Herra tulee pian, ja eikö rakentamiemme rakennusten tule esittää uskoamme? Tuleeko meidän sijoittaa suuria rahamääriä rakennuksiin, jotka pian tuhoutuvat suuressa mullistuksessa? Rahamme merkitsevät sieluja ja ne on käytettävä totuuden tiedon viemiseksi niille, jotka synnin tähden ovat Jumalan tuomion alla. .. Tarpeettomia menoja on vältettävä. Herra tulee pian. Rakennustemme tulee olla sopusoinnussa uskomme kanssa.. . Emme voi hyväksyä sitä, että parantolamme sisustetaan aikamme ylellisyysvaatimusten mukaisesti." (7 T 91-93). [sivu 253]
Velkarahoilla ei tule rakentaa. "Jumala tahtoo meidän oppivan menneen ajan erehdyksistä. Hän ei mielisty siihen, että Hänen laitoksensa ovat velassa. Olemme tulleet aikaan, jolloin meidän on työssämme kieltäydyttävä rakentamasta suuria ja kalliita rakennuksia. Meidän ei tule toistaa menneitten aikojen erehdyksiä ja velkaantua yhä enemmän." (9 T 71).
"Jumala tahtoo, että parantolamme ilmaisevat Mestarin, taivaan Majesteetin ja kunnian Kuninkaan nöyrää, hiljaista ja vaatimatonta henkeä." (7 T 92).
Meidän ei tule rakentaa parantoloitamme hotellimaisiksi. Ottakaa niihin ainoastaan sellaisia, jotka haluavat mukautua oikeisiin periaatteisiin, niitä, jotka hyväksyvät ruoat, joita me omantuntomme mukaan voimme panna heidän eteensä... Jos tarjoisimme heille liharuokia (kalakin on lihaa! - tekijän huomautus), emme voisi antaa heille sitä apua, mitä heidän parantolaamme tultuaan tulee saada. . . Meidän tulee antaa tiedoksi, että periaatteen vuoksi me jätämme pois sellaiset ravintoaineet parantoloistamme ja terveysravintoloistamme .. . Seuratkaamme periaatetta yhtä uskollisesti kuin kompassi osoittaa pohjoisnapaa." (7 T 95). "Parantolamme on perustettu vain yhtä tarkoitusta varten - nykyisen totuuden edistämiseksi." (7 T 97).
Parantoloissamme tarjoillaan valitettava[s]ti usein yhä edelleenkin liharuokia.
Laitostemme suurentamisen vaara. Profetian henki sanoo, ettei "laitostemme laajentaminen ja rakennusten luvun lisääminen ole Jumalan järjestyksen mukaista. Suuret rakennukset vaativat suurta asiakaspiiriä (potilasmäärää), ja suuri asiakaspiiri edellyttää harjaantuneita ja kykeneviä miehiä, syvän uskonnollisen kokemuksen omaavia miehiä, jotta laitos voisi tulla johdetuksi Jumalan haluamalla tavalla. Tahdikas ja taitava johto on riippuvainen hengellisen kokemuksen yleisestä lisääntymisestä, jotta Jumalan pelko vallitsisi parantolassa, niin ettei suosittu asiakaspiiri pääsisi muovaamaan ja muodostamaan sitä ja niin se lakkaisi olemasta sitä, miksi Jumala on sen tarkoittanut - köyhien ja alhaisten turvapaikka. Vakavia ja uskollisia totuudessa [sivu 254] ei tule syrjäyttää suosimalla maailmallisia. Hintoja (potilasmaksuja) ei tule asettaa niin korkeiksi yli tavallisten kulunkien (juoksevien menojen), että köyhät jäävät suuressa määrin osattomiksi parantolan tarjoamasta hyödystä." (8 T 141-142).
Yhdyskuntamme pääjohdon vuosiraportit osoittavat näiden terveyslaitostemme yhteisesti tuottavan sangen suuria vuosivoittoja, paljon yli tavallisten, juoksevien, menojen. Annetuista neuvoista ei siis ole otettu vaaria. Sen sijaan, että ne olisivat "köyhien ja alhaisten turvapaikkoja", ovat ne muodostuneet suurelta, ellei suuremmalta osalta maailmallisten ja varakkaiden parantoloiksi ja oleskelupaikoiksi.
"Tosi käytännöllisen tiedon siitä, mitä merkitsee vaeltaa nöyrästi Jumalan kanssa, tulee muodostaa meidän käsityksemme laitostemme rakentamisesta ja sisustamisesta. Milloinkaan ei tule pitää välttämättömänä antaa niille varallisuuden leimaa. Ulkomuotoa ei ole koskaan pidettävä menestyksen ehtona. Se on harhaluulo ... On erehdys ajatella, että saadaan enemmän potilaita ja tuloja, kun tehostetaan ulkonäköä. Ja vaikka näin menetellen voitaisiinkin hankkia runsaammin potilaita, ei meidän tule suostua sisustamaan parantoloitamme ajan ylellisyysvaatimusten mukaisesti." (CH 277).
"Varojen sijoitusten suuriin rakennuksiin ei tule olla leimaa antavina työllemme, vaan uskonnollisten periaatteitten oikean mittapuun ylläpitäminen yhdessä jalon Kristuskaltaisen luonteen kanssa." (7 T 92). Sama, mikä on sanottu parantolarakennuksista ja niiden sisustamisesta ja kalustamisesta, koskee myöskin koulurakennuksiamme.
Ajanhenki näyttää olevan se, että pyritään koulurakennuksetkin muodostamaan "ajankohtaisiksi", "ajanmukaisiksi", "täyspainoisiksi", "nykyaikaisiksi" ja "kaikinpuolin ajan vaatimuksia vastaaviksi". Kaikki pitää olla ensiluokkaista, maallisille ja maailmallisille vertoja vetäviä. Ymmärrämme maailmaa, sillä se ei usko kaiken loppuun, mutta me uskomme, että kaiken loppu on lähellä, että Jeesus tulee pian ja että me olemme [sivu 255] hirvittävän hävityksen kynnyksellä. Sen sijaan, että rakentasimme rajan maailman ja meidän välillä yhä selvemmäksi, me käytännössä koetamme hävittää sitä vuosi vuodelta. Henkilökohtaisesti uskomme, uskomme mukaisesti, että paljon vähemmillä kustannuksilla voitaisiin koulutyötä ylläpitää samassa mittakaavassa ja ihanammin hengellisin saavutuksin, kuin on yleensä laita keskuudessamme. Katsokaamme, ettemme ole niitä palvelijoita, jotka teoillaan ilmaisevat sydämensä ajatuksen: "Minun herrani viipyy". Muistakaamme apostolin sanoja: "Tämän maailman muoto on katoamassa". "Älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan." Muinaiselle Israelille kävi huonosti, kun se halusi tulla muiden kansojen kaltaiseksi.
Profetian henki ei ole puhunut ainoastaan siitä, että tulee rakentaa kouluja ja muita laitoksia loppuun asti, vaan se on puhunut myös siitä, miten ja millaisia tulee rakentaa, kuten näistä muutamista esittämistämme esimerkeistä näkyy.
Muinaiset profeettakoulut eivät tainneet muistuttaa paljoakaan ulkonaisesti silloisen ajan maailmallisia rakennuksia ja oppilaitoksia. Siitä huolimatta ne toimivat hyvin ja niistä lähti sanansaattajia, joilla oli sanoma Jumalalta sekä jumalallinen arvovalta. Niitä meidän tulee pitää esimerkkeinämme eikä niinkään paljon jäljitellä Egyptin ja Babylonin laitoksia. Me kasvatamme Herran työtä ja iäisyyttä varten.
Profetian henki on kehoittanut perustamaan kaikkialle terveyslaitoksia ravintoainetehtaineen, terveysravintoainekauppoineen, kasvisruokaloineen, terveyskahviloineen ja ruoanvalmistuskursseineen. Samoin on kehoitettu perustamaan seurakuntakouluja, orpokoteja jne. Tässä suhteessa on laiminlyöty paljon.
Erääseen seikkaan haluamme tässä yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota. Todistuksissa luemme verrattain paljon velvollisuuksistamme sairaita, kärsiviä ja vanhoja kohtaan, joita on omassa keskuudessamme. Lukekaamme seuraava kohta:
"Olen aikaisemmissa todistuksissa puhunut, miten tärkeää on, että s.p.adventistit perustavat laitoksia sairaiden, erittäinkin omassa keskuudessamme olevien sairaiden ja kärsivien auttamiseksi. Olen puhunut, että oma kansamme pystyy siihen [sivu 256] varojen puolesta. Olen vakavasti teroittanut, että koska tämä suuren työmme haara on tärkeä kansamme valmistamiseksi vastaanottamaan Herransa sydämen ilolla, tulisi heidän tuntea kehoitusta antaa kykyjensä mukaan osan varoistaan sellaisen laitoksen hyväksi. . . Mikäli arvosteluni on oikea, on puolet keskuudessamme olevista kärsivistä, joiden pitäisi viettää viikkoja tai kuukausia tämänkaltaisessa laitoksessa, sellaisia, jotka eivät kykene kokonaan kustantamaan matkaansa laitokseen ja oloansa siinä. Täytyykö köyhyyden olla esteenä, niin etteivät nämä Herramme ystävät saa niitä siunauksia, joita Hän on niin runsaasti varannut? Onko heidät jätettävä ponnistelemaan kaksinkertaisine taakkoineen - köyhyydessä ja heikkoudessa?" (1 T 633, 641).
Yhdyskuntamme kehoittaa jäseniään uhraamaan aikansa, voimansa ja varansakin asiamme hyväksi. Heidän pitäisi olla mukana päämäärien saavuttamisessa ja osallistua lukuisiin uhrauksiin. Tässä kaikessa ei ole mitään sopimatonta. Tätä on tehtäväkin oman kasvatuksen tähden ja sielujen puolesta, mutta haluamme ottaa huomioon toisenkin puolen. Kun he tulevat vanhoiksi ja heikoiksi eivätkä enää voi mitään uhrata eikä paljon toimiakaan seurakunnassa, täytyy heidän useassa tapauksessa turvautua maailman armeliaisuuteen ja apuun, joutuen - niin on tapahtunut monien kohdalla - viettämään vanhuutensa ja kuolemaan köyhien talossa - kunnantalossa. Toisten täytyy jäädä uskottomien omaistensa armoille, vaille tarpeellista hoitoa, sopivaa ja riittävää ruokaa tai inhimillistä kohtelua. Varakkaimmillakaan vanhuksilla ei aina ole kehuttavat oltavat, vaan saavat kärsiä jumalattoman ja rauhattoman ympäristönsä vuoksi. Näin ei saisi olla Jumalan jäännöskansan keskuudessa. Kansamme on velvollinen huoltamaan heikot ja köyhät vanhuksensa aina hautaan saakka ja järjestämään varakkaampienkin vanhusten elämän ehtoon siedettäväksi. On häpeäksi meille sekä Jumalan että ihmisten edessä, että sallimme köyhien vanhustemme joutua elämänsä ehtooksi kunnantaloihin, joissa usein saavat viettää päivänsä ikävässä seurassa ja syödä ruokia, jotka ovat ristiriidassa heidän periaatteittensa kanssa tai olla [sivu 257] niitä käyttämättä ja kärsiä nälkää. Onpa heidät joskus unohdettukin niihin kamppailemaan viikoiksi ja kuukausiksi yksin monenlaisten kiusauksien ja vaikeuksien keskellä. Tässä kohden on meidän herättävä ja pantava toimeen uudistus, jotta taivaan suosio voisi levätä yllämme. Pidettäköön edelleenkin hyvää huolta nuorista, hankittakoon heille kasvatusta, perustettakoon kouluja ja ostettakoon nuorisotaloja jne., mikäli se kaikki koituu tosi hyödyksi nuorten hengelliselle elämälle ja kehitykselle, mutta älköön samanaikaisesti laiminlyötäkö vanhoja, vaikka he eivät voikaan enää mitään antaa tai tehdä niinkuin nuoret. Muistettakoon, että hekin ovat olleet kerran nuoria. Hankittakoon vanhoillekin koti, jonka viihtyisissä suojissa he voivat suorittaa omia harjoituksiaan ja valmistaa itseään tulevaan elämään tai järjestettäköön muuten heidän viimeiset elinpäivänsä viihtyisiksi aina elämästä eroamiseen asti.
Myöhemmässä "uudestijärjestelyä" koskevassa luvussa viitataan "kuninkaaseen", joka aikoinaan hallitsi Pääjohdossa, Vielä meidänkin aikanamme on nähty ja nähdään tapauksia, jolloin joku johtaja hallitsee kuin "kuningas" seurakunnassa tai konferenssissa tai laitoksessa. Hänen virheisiinsä esim. ei saa kukaan kajota, vaikka hän ilmeisesti on sopimaton olemaan tärkeällä paikallaan. Koston pelosta kansa vaikenee, vaikka syitä muistutuksiin ja muutoksiin olisi. Näyttää toisinaan siltä, kuin ns. "suuret sielujen voittajat" ja "etevät johtajat" saisivat tehdä melkein mitä vaan asemaansa vaarantamatta. Kukapa uskaltaisi "kuninkaan" vioista huomauttaa. Niin, paljon on mätää niin "sysissä kuin sepissäkin". Eikö ole ketään, jolla olisi uskallusta korottaa äänensä vallitsevia epäkohtia vastaan? Missä viipyvät aikamme Moosekset ja profeetat, Paavalit ja Lutherit? Kuinka kauan vielä täytyy odottaa "vanhurskauden saarnaajan" tuloa? Jos sellainen on jo olemassa, astukoon hän pelkäämättä esille ja ottakoon paikkansa heräys- ja uskonpuhdistusliikkeen etunenässä! Herran omat kyllä noudattavat kutsua Immanuelin lipun alle "hosiannaa-huudon raikuessa".
Emme ole aina seuranneet mallia konferenssin virkailijoitakaan valitessa. [sivu 258] Aihetta uudelleenjärjestelyyn ja uskonpuhdistukseen on olemassa kautta linjan, missä enemmän, missä vähemmän ja monilla aloilla.
Että laitoksemme (puhumme tietysti laitoksistamme yleensä) ovat uskonpuhdistuksen ja uudelleenjärjestelyn tarpeessa, se ilmenee mm. seuraavista profetian hengen lausunnoista, jotka on syytä panna sydämelle:
"Vanhurskauden mittapuun korottamisen tarve on suuri kouluissamme. Jos Kristus saapuisi nuorten kasvatusta varten perustettuihin laitoksiin, puhdistaisi Hän ne, niinkuin Hän puhdisti temppelin, karkoittaen niistä monet asiat, joilla on saastuttava vaikutus." (CT 25). "On poikettu pois oikeista periaatteista." (8 T 218).
"Laitoksissamme täytyisi suorittaa samankaltainen puhdistus, minkä Jeesus suoritti muinaisessa temppelissä (Matt. 21:13). Laitoksissamme tehdään tekoja, jotka muistuttavat niitä toimituksia joita temppelipihoilla tehtiin Kristuksen aikana. Ja koko taivas näkee sen." (Special Testimony: Brethren in Responsible Positions). "Kaikkia terveyslaitoksiamme, kaikkia kustannusliikkeitämme ja kaikkia koulujamme tulee johtaa yhä enemmän yhtäpitävästi annettujen opetusten kanssa." (CT 57-58).
"Kaikkien laitostemme tulisi saavuttaa korkeampi taso." (8 T 87). Pantakoon viipymättä toimeen uskonpuhdistus laitoksissamme ja järjestettäköön kaikki uudelleen annetun mallin mukaan!
Profetian henki lausuu varoittavia sanoja oikean hengen menettämisen vaarasta laitoksissamme ja yleensä työssämme. Luemme seuraavan todistuksen: "Minua huolestuttaa Battle Creekin parantolan ja kustannusliikkeen ja yleensäkin laitostemme tulevaisuus. Laitoksissa on ilmennyt vuosi vuodelta lisääntyvässä määrässä henkeä, joka on luonteeltaan kokonaan erilainen kuin se, minkä Herra on ilmaissut sanassansa ja minkä tulisi olla niissä lääkäreissä ja työntekijöissä, jotka ovat terveyslaitostemme ja kustannustyömme [sivu 259] palveluksessa. On saanut sijaa se käsitys, etteivät lääkäreitämme ja kustannusliikkeittemme vastuunalaisilla paikoilla olevia sido kristinuskon itsensä kieltämistä ja uhraamista koskevat periaatteet Tämä käsitys on kotoisin saatanan neuvonpidoista. Kun lääkärit antavat ymmärtää, että he ajattelevat enemmän palkkoja kuin laitoksen työtä, ilmaisevat he sillä, etteivät he ole luotettavia epäitsekkäinä ja jumalaapelkäävinä Kristuksen palvelijoina, jotka suorittavat uskollisesti työnsä Mestarille." (Kirje 41, 1890, 24.12. 1890 tri Kelloggille).
Profetian henki on osoittanut, että tämänkaltainen henki aiheutti Battle Creekin parantolan murheellisen kohtalon. Sisar White sanoo edelleen:
"Nykyisen totuuden asia perustui alunperin itsensä kieltämiseen ja itsensä uhraamiseen. Tämä itsekäs, ahnehtiva henki on täydellinen vastakohta sen periaatteille. Sitä voidaan verrata kuolettavaan pitaaliin, joka ajan oloon leviää koko kehoon. Minä pelkään sitä. Meidän on oltava varuillamme, jottemme kasvaisi pois yksinkertaisesta itsensä uhraavasta hengestä, joka oli leimaa antavana työllemme alkuaikoina." (Kirje 370, 1907).
Terveydenhoitotyömme sihteeri tri T. R. Flaiz sanoo, että tämän vieraan hengen tunkeutumisen vaara keskuuteemme on nytkin olemassa. Esimerkkinä siitä hän mainitsee ensinnäkin sen, että Pohjois-Amerikan osastomme seitsemästätoista parantolastamme yhdeksän parantolan lääkärit eivät ole palkattuja yhdyskunnallisen palkkaussäännön mukaisesti. Muista kahdeksasta ovat vain viiden parantolan lääkärit vielä palkattuja suhteellisesti yhdyskuntamme vakinaisen palkkausmenetelmän ja järjestyksen mukaisesti. Monet yksityisten omistamat laitokset eivät nykyään saa lainkaan sopivaa henkilökuntaa korkeiden palkkojen vuoksi. Tämä tuntuu kummalliselta, kun ajattelemme, että lääkärikoulustamme on valmistunut 2,000 lääkäriä. Sama vaikeus on alkanut esiintyä Amerikassa ym. sairaanoitajienkin kohdalta. Sodan päättyessä oli lääkäreistämme 900 asettunut Kalifornian valtioon. Muut 715 olivat muualla Amerikasta tai maailmanlaajuisella kentällämme. 1. 6. 1949 suoritettu tutkimus ilmaisi, että lääkärikoulussamme valmistuneita [sivu 260] oli yli 1,200 asettunut Kalifornian valtioon, useimmat heistä kahden tunnin automatkan päähän lääkärikoulustamme, muualla maailmassa niitä oli samana aikana ainoastaan 690. Mukavat olot ja hyvät tulot ovat siis houkutelleet lääkäreittemme valtavan enemmistön noin pienelle alalle. Mistä hengestä tämä todistaa? Tämä ei tietenkään ole tervettä suuntautumista Jumalan työn ja sen päättämisen ja kärsivien ihmisten hyväksi maailmanlaajuisella kentällämme. Sitä voidaan todellakin verrata" kuolettavaan pitaaliin, joka ajan oloon leviää koko kehoon". Tämä "korkeiden palkkojen tauti" ei vaivaa enää vain "oikeaa kättä", vaan on uhkaavasti leviämässä koko kehoon, sanoo tri Flaiz. Hän sanoo myös: "On esitetty sellainen ajatus, että jos yhdyskunnallinen palkkauskaava vahvistetaan uudelleen, so. palataan siihen, ajavat parantolalaitoksemme karille." Veli Flaiz mainitsee samalla, että keskuudessamme on kristittyjä lääkäreitä koti- ja lähetyskentillä, jotka iloitsisivat tällaisesta uudestijärjestelystä.
On syytä ottaa varteen seuraava varoitus: "Jos joku aikoo jotakin, mikä ei ole sopusoinnussa niiden itseuhrautuvaisuutta koskevien periaatteiden kanssa, joille työmme on perustettu, niin muistakaamme, että yksikin Jumalan käden isku voi pyyhkäistä pois kaikki näkyväiset edut, jotka eivät ole Hänen nimensä kunniaksi." (Ms. 12, 1913).
"Meidän laitostemme ei tarvitse ottaa palvelukseensa pyhittymättömiä miehiä ja naisia, jotka eivät tiedä paremmasta... Jos jumalallisen totuuden periaatteet eivät hallitse lääkäreitä, kuten ei ole tapahtunut tähän asti, tulee Jumala häväistyksi ja sieluja hukkuu, ja sairaiden sekä kärsivien hyödyksi perustetut laitokset eivät vastaa Jumalan Hengen mieltä." (Kirje 41,1890).
Sellaisilla lääkäreillä, saarnaajilla tai muilla työntekijöillä, jotka toimivat palkasta tai vaativat arvonsa mukaisen palkan, ei ole pyhittävää vaikutusta työhön, laitoksiin eikä seurakuntiin. Yhdyskuntamme työntekijät ovat nykyisin palkatut siksi hyvin, että heidän Jumalan työntekijöinä tulisi olla tyytyväisiä. Ei ainakaan ole aihetta valittaa palkan riittämättömyyttä. [sivu 261]
"Tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne." (1 Tess. 4:3). "Pyhitä heidät totuudessa." (Joh. 17:17). "Pyrkikää... pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa." (Hebr. 12:14). "Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen." (1 Tess. 5: 23).
Näistä Raamatun jakeista ilmenee, että Herra tahtoo meidän tulevan pyhiksi ja säilyvän pyhinä Hänen tekonsa perusteella ja kautta Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan kansa on valittu ja erotettu maailman synnintekijöistä. (2 Kor. 6:14, 17, 18).
Pyhä, pyhitetty, on sellainen, joka on erotettu maailmasta, vihitty ja omistettu Jumalalle ja Hänen palvelukseensa Häntä kaikessa tottelemaan. (1 Kor. 1:2).
Mitä on pyhitys? "Pyhitys ei ole ihastusta tahi haltioitumista. Se on tahdon täydellistä luovuttamista Jumalalle. Se on elämistä jokaisesta sanasta kuin Jumalan suusta lähtee. Se on taivaallisen Isän tahdon tekemistä. Se on luottamista Jumalaan koetuksissa ja pimeydessä yhtä hyvin kuin valkeudessakin. Se on vaellusta uskossa eikä näkemisessä. Se on nojautumista Jumalaan horjumattomassa luottamuksessa. Se on lepäämistä Hänen rakkaudessaan." (AA 51). [sivu 262]
Juuri kääntynyt ihminen ei tajua, miten paljosta hänen on vielä luovuttava, miten paljon jätettävä, miten paljon otettava ja miten paljossa voitettava. On otettava ensimmäinen askel ja kerran myös viimeinen askel pyhityksen tiellä täydellisyyteen. Jumala ei ilmaise heti alussa opetuslapselleen, miten paljon hänen on uhrattava, miten paljon hän joutuu kohtaamaan kiusauksia, vaikeuksia, taisteluja ja miten paljosta on erottava matkalla ikuiseen kotiin. Mutta sen Hän ilmaisee edeltäpäin, että on olemassa täydellisyyden päämäärä, johon on alati pyrittävä ja ponnisteltava - Kristuksen kaltaisuus. (Ef. 4: 11, 12; Room. 8: 29).
"Pyhitys on alati jatkuva, alati edistyvä teko. Sen eri askeleet esittää Pietari järjestyksessänsä. (2 Piet. 1:5-7)." (The Bible Sanctification, s. 80).
"Pyhitys ei ole hetken, tunnin tai päivän työ; se kestää läpi elämän. Sitä ei saavuteta jonkin onnellisen tunnelmakuohun kautta. Se on tulos jatkuvasta kuolemisesta synnille ja alinomaisesta elämisestä Kristukselle. Heikot, ajoittaiset yritykset eivät voi muuttaa väärää oikeaksi tai aikaansaada luonteen uudistumista. Ainoastaan pitkäaikaisten ja kestävien ponnistusten, tuskallisen kasvatuksen ja ankaran taistelun kautta me voitamme." (AA 560).
Pyhittäessään ihmisiä - lapsiaan - Jumala käyttää määrättyjä välikappaleita:
"Jumalan kansan puhdistuminen ei voi tapahtua ilman kärsimyksiä. Jumala sallii ahdistusten tulen kuluttaa pois kuonan, jotta arvoton tulisi erotetuksi arvollisesta, niin että esille tulisi puhdas metalli. Hän lähettää meidät yhdestä tulesta toiseen koetellakseen meidän tosi arvoamme. Jos me emme näissä koetuksissa kestä, niin kuinka meille on käyvä suuren koetuksen ja ahdistuksen ajan saavuttua? Jos menestys tai vastoinkäyminen ilmaisee meissä olevan virheitä, ylpeyttä tahi sydämen itsekkyyttä, niin miten käykään meille silloin, kun Jumala tulella koettelee kunkin teon ja tuo ilmi kaikki sydämen salaisuudet?
"Koettelevien vaikeuksien kautta Jumala vie kansansa lähelle itseään osoittaakseen heille heidän heikkoutensa, voimattomuutensa ja kelvottomuutensa sekä opettaakseen heitä turvaamaan Häneen ainoana apunaan ja luottamaan Häneen kaikessa.
"Jumala kuljettaa ihmisiä koetuksiin yhä uudelleen, lisäten puristusta ja ahdistusta, kunnes täydellinen nöyrtyminen ja luonteen muuttuminen saa heidät sopusointuun Kristuksen ja taivaan ilmapiirin kanssa ja kunnes he ovat päässeet itsensä voittajiksi." (4 T 85-86).
Pyhitetty ihminen on vapaa ylpeydestä, itsekorotuksen hengestä ja kaikesta kerskailusta. Hänen ainoana kerskauksenaan on Jumala ja Vapahtaja. (Vrt. Dan. 9:5-11; Jes. 6: 5.) Eivät [sivu 264] Jumalan muinaiset todellisesti pyhitetyt miehet, kuten Daniel ja Jesaja, tietensä antautuneet hetkeksikään kiusaajalle tai syntiä tehneet, ja kuitenkin he, inhimillisen luontonsa Jumalan pyhyyden valotuksessa nähtyään, inhosivat itseään.
"Mitä selkeämpi näkemys Jumalan lapsilla on Kristuksen suuruudesta, kirkkaudesta ja täydellisyydestä, sitä elävämmin he näkevät oman heikkoutensa ja epätäydellisyytensä. Ei heillä ole halua sanoa omaa luonnnettaan synnittömäksi. Se, mikä on näyttänyt itsessään oikealta ja miellyttävältä, esiintyy Kristuksen puhtauden ja kirkkauden rinnalla arvottomalta ja turmeltuneelta. Jumalasta erossa olevat ihmiset, joilla on sangen hämärä kuva Kristuksesta, voivat sanoa: 'Minä olen synnitön, minä olen pyhär." (Sanctification, s. 43).
Kristitty ei voi millään kohdalla matkallaan pysähtyä tyytyväisenä katselemaan omia aikaansaannoksiaan. Hän näkee lakkaamatta uusia korkeita päämääriä edessään. Hän on alati kilparadalla, pyrkien täydellisyyteen, voittopalkintoon. Niin teki Paavali (Fil. 3: 12-14) ja niin tekevät kaikki vilpittömät kristityt. He eivät hellitä taistelua, ennenkuin ovat päässeet Jumalan itsensä asettamaan päämäärään, täydelliseen pyhitykseen. Jo siihen pyrkiessäänkin heidän tulee olla kaikessa vaelluksessansa pyhiä. (1 Piet. 1:16; 15, 2 Piet. 1: 4).
Paavali kirjoittaa "pyhille" Korinttossa (2 Kor. 1:1): "Koska meillä siis on nämä lupaukset, rakkaani, niin puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa." (2 Kor. 7: 1).
Jumalan antamien lupausten turvin on meidän mahdollista päästä synneistä (Ilm. 1:5) ja pyhittyä, jopa saattaa pyhityksemme täydelliseksi. Mutta sen täytyy tapahtua Jumalan pelossa, joka estää tahallisista synneistä ja johtaa noudattamaan Jumalan käskyjä Jeesuksen uskossa.
"Lihan saastutukseen" sisältyvät sellaiset asiat kuin kielen synnit, juopottelu, ylensyöminen ja kaikki lihallinen nautinto, kahvin, teen, kielletyn ruoan nauttiminen, pahan katseleminen ja kuunteleminen, huoruus ja haureus sekä avioliitossa että sen ulkopuolella. [sivu 265] "Avioliitto peittää mitä pimeimpiä syntejä." (2 T 472).
"Hengen saastutukseen" on luettava paha ajattelu, likaiset ja alhaiset halut ja himot, ylpeys, ahneus, kateus, viha, kiivastus, sydämen kovuus, katkeruus, epäusko, vilpillisyys, väärä usko, harhaopit, riidat, saastainen mielikuvitus, rivon kirjallisuuden ja ajanvietelukemiston käyttö jne. Läpikotainen mielen ja ajatusmaailman pyhittyminen johtaa kehonkin pyhittymiseen. (Ef. 4: 22-24).
Vaikka Jumalan lapsi kokeekin mielenmuutoksen ja sydämen uudistuksen luonteensa kehittymiseksi sopusointuun Jumalan tahdon kanssa, täytyy hänen siitä huolimatta olla alinomaisessa taistelussa itsensä kanssa. Kuolevainen keho on saatettava Pyhän Hengen kautta kuuliaiseksi sielun ja Hengen korkeammalle luonnolle. (1 Kor. 9: 26, 27).
Ahtaalle jouduttuasi älä masennu ja lannistu, vaikka joutuisit kiusauksien ja koetusten saartamaksi. Ne ovat vain todistuksena siitä, että olet jättänyt saatanan joukot ja kääntänyt kasvosi Jumalan puoleen. Älä uuvu ahdistusten alla. Katso Jeesukseen. Jumalan käsi ei ole välinpitämätön. (Hebr. 12: 1-14.) Jos tänään taistellessasi voitat yhdessä kohdassa, on jo huomenna edessäsi toinen kohta. "Sinä et tiedä, miten ankara saattaa taistelu olla huomenna. Niin kauan kuin saatana hallitsee, on meidän valvottava, taisteltava ja voitettava lempisyntimme." (AA 560-561).
Tarvitsemme Jeesuksen auttajaksemme joka askeleella, joka hetki. "Nyt tarvitaan luotsia laivassa.. . Tänä taistelun ja koetuksen aikana tarvitsemme kaiken sen tuen ja avun ja lohdutuksen, minkä vanhurskaat periaatteet, luja uskonnollinen vakaumus, varmuus Kristuksen rakkauden kestäväisyydestä ja rikkaat hengelliset kokemukset voivat antaa. Ainoastaan alati ja jatkuvasti armossa kasvamisella me saavutamme sen täydellisyyden mitan ja määrän, joka tekee meistä miehiä ja naisia Kristuksessa Jeesuksessa.
"Ah, mitä voisin sanoa, jotta sokeat silmät aukenisivat ja hengellinen ymmärrys valistuisi! Synnin täytyy tulla ristiinnaulituksi [sivu 266] ja Pyhän Hengen täytyy saada suorittaa täydellisen uudistuksen. Meillä tulee olla elävään ja aina kestävään uskoon yhdistetty Jumalan rakkaus. Tällainen usko on tulessa koeteltua kultaa. Sen saamme yksinomaan Kristukselta. Jokainen rehellinen ja harras etsijä osallistuu jumalallisesta luonnosta. Hänen sielunsa täyttyy syvällä kaipauksella tuntea sen rakkauden täyteys, joka käy yli ymmärryksen. Jumal'elämässä edistyessään hän kykenee paremmin käsittämään Jumalan sanan yleviä ja jalostavia totuuksia, kunnes hän, katselemalla, muuttuu ja kuvastaa Lunastajansa kaltaisuutta." (5 T 105).
Annamme seuraavien profetian hengen lausuntojen täydentää tutkisteluamme pyhityksestä: "Meidän tulee ajatella apostoli Paavalin sanoja, joilla hän kehoittaa veljiään Jumalan laupeuden kautta 'antamaan ruumiinsa eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi'... Pyhitys ei ole pelkkää oppia, tunnelmia tai muodostettuja sanoja; se on elävä ja toimiva periaate, joka koskee arkista elämää. Se vaatii, että syömis-, juomis- ja pukeutumistapamme tukevat kehollista, henkistä ja hengellistä terveyttämme, niin että voisimme esittää kehomme Herralle - ei väärien tapojen turmelemana, vaan 'elävänä, pyhänä ja Jumalalle otollisena uhrina'. Room. 12: 1." (CH 67).
"Oikea pyhitys saadaan rakkauden periaatteen vaikutuksen, kautta. 'Jumala on rakkaus. Joka pysyy rakkaudessa, se on Jumalassa ja Jumala on Hänessä.' Sen elämässä, jonka sydämessä Kristus asuu, ilmenee käytännöllinen jumalisuus. Luonne puhdistuu, ylevöityy, jalostuu ja kirkastuu. Puhdas oppi yhdistyy vanhurskauden tekoihin. Taivaalliset käskyt sekottuvat pyhään elämään."
"Pyhitystä eivät tuo jotkin lentävät onnentunteet. Se saavutetaan kuolemalla alituisesti synnille ja elämällä alituisesti Kristukselle." (AA 560).
"Voimakkaan itsekieltäymyksen ja pyhityksen työn täytyy tapahtua meissä sisällisesti päivästä päivään ja hetkestä hetkeen. Sitten teot todistavat, että Jeesus asuu uskon kautta sydämessämme. Pyhitys ei estä tietoa pääsemästä sieluun, vaan [sivu 267] päinvastoin avartaa mieltä, innoittaen sitä etsimään totuutta kuin kätkettyä aarretta." (CT 449).
"Niille, jotka heittävät taaksensa totuudesta osankin, ei ole olemassa raamatullista pyhitystä." (1 T 338). "Tämä (pyhitys-)työ ei voi toteutua sydämessä, jos totuudesta jokukaan kohta hylätään tai laiminlyödään. Pyhitetty sielu ei halua jättäytyä tietämättömyyteen vaan tahtoo vaeltaa valkeudessa ja saada enemmän valoa, suurempaa valoa. Kuten kaivosmies etsii kultaa ja hopeaa, niin etsii Kristuksen seuraaja totuutta, kuten kätkettyä aarretta, ponnistellen valosta valoon ja kasvaen alati tiedossa. Alati hän kasvaa armossa ja totuuden tuntemisessa." (Review 17. 6. 1890).
"Monet... eivät ilmaise totuutta elämällään. He suorittavat erityisiä pyhitysharjoituksia, heittäen kuitenkin Jumalan sanan selkänsä taakse. He rukoilevat pyhitystä, laulavat pyhityksestä ja pitävät ääntä pyhityksestä ... Ihmiset voivat huutaa pyhyys, pyhyys, pyhyys!, pyhitys, pyhitys, pyhitys! ja vihkiytyminen, vihkiytyminen, vihkiytyminen! mutta kokemusperäisesti he eivät tiedä siitä, josta puhuvat, yhtään enempää kuin tavoiltaan turmeltunut syntinen. Jumala on pian tuhoava tällaisen valkaistun tunnustuspyhityksen vaipan, minkä lihallismieliset ovat käärineet ympärillensä sielunsa turmeluksen peittämiseksi." (1 T 338-339).
"Paavalin pyhitys oli alituisen omaa minäänsä vastaan käymänsä taistelun tulos. Hän sanoi: 'Minä kuolen päivittäin'. Hänen oma tahtonsa ja omat halunsa olivat joka päivä ristiriidassa Jumalan tahdon ja vaatimusten kanssa. Mutta sen sijaan, että hän olisi noudattanut omia taipumuksiaan, hän noudatti Jumalan tahtoa, miten kipeästi se hänen luonnolleen kävikin." (8 T 313).
"Siemenen itäminen kuvaa hengellisen elämän alkua; taimien kehitys on kaunis kuva kristityn kehityksestä armossa. Niinkuin ei saata esiintyä luonnossa elämää ilman kasvua, samoin ei myöskään armon valtakunnassa. Taimen täytyy joko kasvaa tai kuolla. Ja niinkuin taimi kasvaa hiljaa, mutta kuitenkin taukoamatta, samoin kehittyy kristitynkin elämä. Elämämme täytyy [sivu 268] olla täydellistä jokaisella kehitysasteella. Tahtoaksemme Jumalan aikeen toteutuvan kohdallamme, täytyy meidän pyrkiä eteenpäin lakkaamatta. Pyhitys jatkuu koko elämän. Mahdollisuuksiemme enentyessä kasvavat kokemuksemme ja tietomme lisääntyvät. Me tulemme vahvoiksi vastuita kantaaksemme. Me kypsymme etujemme ja tilaisuuksiemme mukaisesti." (KV 69-71).
"Tämä on pyhitystä. Se ei ole pelkkää ulkonaisten tekojen näyttelemistä. Se on totuuden kautta saatua pyhitystä. Se on sydämeen vastaanotettua totuutta, joka on pantu käytäntöön elämässä." (1 T 339).
"Kristus rukoili opetuslastensa puolesta näillä sanoilla: 'Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus'. Mitään todellista pyhitystä ei saavuteta ilman kuuliaisuutta totuudelle." (SL 40). [sivu 269]
Pyhä Henki oli välikappaleena maailman ja ihmisen luomisessa. Lunastaja tuli ihmiseksi saman Iankaikkisen Hengen kautta. Pyhän Hengen vaikutuksella ihmissydän luodaan uudesti. Pyhän Hengen välityksellä ottaa Kristus asuntonsa meissä, kehomme temppelissä. Pyhän Hengen kautta saamme kaikki tarpeemme. Pyhä Henki on taivaan ja maan yhdistävä rengas. Pyhä Henki antaa uuden elämän, ja Hengen uudistava työ on välttämätön. (Ks. 2 Kor. 5:17; Ef. 2: 10; Tiit. 3: 5; Joh. 3: 3-5).
Ihmisen on synnyttävä uudesti ja sen jälkeen vastaanotettava Pyhä Henki sydämeensä ja elämäänsä. Ilman Häntä ei ihminen voi tehdä mitään. Tästä meidän on oltava täysin selvillä.
"Samoinkuin tuuli on näkymätön, mutta sen vaikutukset nähdään ja tunnetaan selvästi, samoin vaikuttaa Jumalan Pyhä Henki ihmissydämessä. Uudestisynnyttävä voima, jota ihmissilmä ei voi nähdä, synnyttää sieluun uuden elämän, luo uuden olennon Jumalan kuvaksi.
"Vaikka Henki vaikuttaa hiljaa ja huomaamatta, ovat sen seuraukset kuitenkin näkyväisiä. Jos Jumalan Henki on uudistanut sydämen, todistaa elämä kyllä siitä . .. Luonteessa, elintavoissa ja harrastuksissa tapahtuu muutos .. . Luonne ei ilmene tilapäisissä hyveissä tai pahoissa teoissa, vaan tavaksi tulleiden sanojen ja tekojen suunnassa." (TKL 55-56). [sivu 270]
Nämä sanat ilmaisevat kipeimmän tarpeemme. Me tarvitsemme juuri sellaista voimaa, joka muuttaa sanamme ja tekomme pahoista hyviksi.
Raamatun todistuksien mukaan on uudestisyntyneillä Jumalan lapsilla Pyhä Henki. (Ks. mm. Ef. 1: 13; Room. 8: 14,16, 9; 5:5; 1 Joh. 4:13.) Jumala ei kuitenkaan ole tyytyväinen siihen. Hän kehoittaa uskovaisia täyttymään Hengellä, saamaan Pyhän Hengen kasteen. (Ef. 5: 18; Luuk. 24: 49; Gal. 3: 14; Apt. 1: 5).
Raamattu puhuu uskovaisista, jotka olivat täynnä Pyhää Henkeä. (Apt. 2:4; 4:8; 6:3-5; 7:55; 11:22-24; 13:9,10; 4:31.) Yksi asia on saada Pyhä Henki. Toinen asia kokea Pyhän Hengen täyteys. Jos olet kahdesti syntynyt, on sinulla Pyhä Henki, mutta oletko täyttynyt Pyhällä Hengellä? Tämä on tärkeä kysymys.
Uudessasyntymisessä tapahtuu siirtyminen kuolemasta elämään. Hengellä täyttymisessä osallistutaan elämän täyteydestä. Pyhällä Hengellä täyttyminen on meidän suurin henkilökohtainen tarpeemme.
Kun me luovutamme Kristukselle syntimme ja uskomme Häneen, me saamme Pyhän Hengen. Kun me luovutamme elämämme ja uskomme Häneen, me saamme Pyhän Hengen täyteyden.
Hengen saaminen merkitsee Jumalan vastausta parannuksentekoon ja uskoon. Hengen täyteys annetaan vastauksena antautumiseemme ja uskoon.
Kääntymyksessä Pyhä Henki tulee meihin. Antautumisessa jo saatu Pyhä Henki täyttää meidät, ottaen olentomme täydellisesti haltuunsa. Hengellä täytettynä oleminen merkitsee Hengen johdossa ja hallinnassa, Hengen voiman ja vallan alaisena olemista. Kreikan sana, josta "täyttyminen" on käännetty, tarkoittaa niin täydellistä täyttämistä, ettei jää yhtään tyhjää paikkaa.
"Tyhjennettyäsi sydämesi omasta itsestäsi tulee sinun ottaa vastaan Kristuksen vanhurskaus . . . Jos avaat sydämesi oven, [sivu 271] täyttää Jeesus tyhjän paikan Henkensä lahjalla." (Review, 23. 2. 1892).
"Opetuslapset saivat helluntaina Pyhän Hengen . . . Siitä lähtien Kristus asui aina Henkensä kautta lastensa sydämissä. He olivat nyt läheisemmässä yhteydessä Kristuksen kanssa kuin silloin, kun Hän oli henkilökohtaisesti heidän luonaan. Heissä asuvan Kristuksen valo, rakkaus ja voima loisti heissä, niin että ihmiset heitä katsellessaan 'ihmettelivät ja tunsivat heidät Jeesuksen seuralaisiksi'. Apt. 4: 13." (TKL 70).
Pyhän Hengen täyteys (Kristuksen täyteyden salaisuus), merkitsee Kristuksen elämän täyteyttä. Hengellä täytetyillä on "yltäkylläinen elämä". (Joh. 10: 10.) Niillä, joilla tämä yltäkylläinen elämä on, on yltäkylläinen rakkaus, yltäkylläinen rauha ja yltäkylläinen voima. (Gal. 5: 22; Apt. 1: 8; 6: 8; Joh. 14: 21; 1 Joh. 3: 24.)
Puhuttaessa Hengen täyteydestä ei ole kysymys siitä, että me omistaisimme enemmän Hänestä, vaan siitä, että Hän omistaisi enemmän meistä, että Hän omistaisi kaiken, mitä meissä ja meillä on.
Jos olemme Hänelle täydellisesti antautuneet, tekee Hän meidät kykeneviksi elämään joka päivä pyhää elämää. Hebr. 13: 21; Gal. 2: 20; Kol. 1: 27; 1 Kor. 15: 57; 2 Kor. 2: 14.)
"Kansamme tarvitsee saada itseensä Pyhän Hengen puhalluksen, jotta se voisi nousta hengelliseen toimintaan. Monet ovat kadottaneet hengellisen energiansa (voimansa ja tarmonsa). He ovat velttoja, ikäänkuin kuolleita. Auttakoot Kristuksen armon saaneet tällaisia sieluja heräämään. Pysykäämme siinä elämän virrassa, joka juoksee Kristuksesta, niin että voisimme sytyttää elämää johonkuhun toiseen sieluun." (Review, 28. 4. 1904).
Tutkistelkaamme sydämissämme tarkoin ja miettien seuraavia profetian hengen lausuntoja ja todistuksia Pyhästä Hengestä ja Hänen työstään kristityn elämässä. Älkäämme sivuuttako niitä kiinnittämättä niihin tarkempaa huomiotamme. Ne eivät kaipaa selityksiämme; ne puhuvat itse puolestansa kyllin selvästi ja vakuuttavasti ja rohkaisevasti.
"Jumala opettaa sinulle Pyhän Henkensä kautta yhdessä hetkessä [sivu 272] enemmän kuin voit oppia maailman kaikilta suurilta miehiltä." (TM 119).
"Kaikki taivaan voimavarat sisältyvät Pyhän Hengen suureen ja rajattomaan lahjaan." (KV 463). "Pyhä Henki on Lohduttaja aivan kuin Kristus itse olisi persoonallisesti läsnä sielussa." (Review, 29. 11. 1892).
"Pyhä Henki tahtoo asua jokaisessa sielussa. Jos Hän on tervetullut ja kunnioitettu vieras, niin ne, jotka Hänet vastaanottavat, tulevat tehdyiksi täydellisiksi Kristuksessa. Alettu hyvä työ saatetaan päätökseen. Epäpuhtaitten ajatusten, turmeltuneitten puheitten ja kapinallisten tekojen tilalle tulevat pyhät ajatukset, taivaalliset tunteet ja Kristuksen tekojen kaltaiset teot." (CH 561).
"Luonteen muuttuminen todistaa maailmalle Kristuksen asumisesta sydämessä. Jumalan Henki synnyttää sielussa uuden elämän, saattaen ajatukset ja halut kuuliaisiksi Kristuksen tahdolle. Sisällinen ihminen uudistuu Jumalan kuvan kaltaisuuteen." (PK 233).
"Jumalan Henki vastaanotettuna sydämeen elvyttää kaikki sielun kyvyt. Pyhän Hengen ohjauksessa mieli, joka on ehdoitta luovutettu Jumalalle, kehittyy sopusointuisasti ja saa voimaa käsittämään ja täyttämään Jumalan käskyjä. Heikko ja epävakaa luonne muuttuu lujaksi ja väkeväksi." (DA 251).
"Uudistavan voiman täytyy tulla Jumalalta. Muutoksen voi saada aikaan ainoastaan Pyhä Henki. Kaikkien, jotka haluavat pelastua, olivat ne ylhäisiä tai alhaisia, rikkaita tai köyhiä, täytyy alistua tämän voiman vaikutukseen. (KV102-103).
"Pyhä Henki on ihmisen hengellisen elämän hengitys. Hengen vastaanottaminen on Kristuksen elämän vastaanottamista. Se vaikuttaa vastaanottajassa Kristuksen ominaisuuksia." (DA 805).
"Meidän tulee kohota yläpuolelle kolean ilmapiirin, jossa tähän asti olemme eläneet ja jolla saatana tahtoisi sielumme [sivu 273] ympäröidä sekä hengittää taivaan ilmapiirin pyhitettyä ilmaa." (Review, 6. 5. 1890).
"Hengen kautta Kristus asuu meissä. Ja Jumalan Henki, saatuna uskon kautta sydämeen, on alku iankaikkiseen elämään." (DA 388). "Henkensä kautta Jumala vaikuttaa kansassaan 'tahdon ja tekemisen, jotta Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi'. Mutta monet eivät alistu tähän. He haluavat johtaa itse itsensä. Ja siitä syystä he eivät saa taivaallista lahjaa." (DA 672).
"Muodollinen uskonto ei vastaa aikamme tarvetta. Me saatamme suorittaa kaikki ulkonaiset palvelusmenomme ja olla silti Pyhän Hengen elvyttävästä voimasta yhtä tyhjiä kuin Gilboan vuoret olivat kasteesta ja sateesta." (6 T 417-418).
Pyhä Henki ja Jumalan Poika olivat erottamattomasti yhdistetyt. Kristus puhui ja toimi Pyhän Hengen voimassa. "Isä antoi Henkensä Pojalleen mitatta. Myös me voimme osallistua Pyhän Hengen täyteydestä." (ST 581).
Kristus syntyi Pyhästä Hengestä. (Luuk. 1: 35.) Pyhässä Hengessä Hän kesti kiusaukset ja koetukset. (Luuk. 4: 1, 2.) Hän suoritti kaikki tehtävänsä ja ihmetyönsä Pyhän Hengen kautta. (Luuk. 4: 14; Apt. 10: 38; Matt. 12: 28.) Pyhän Hengen kautta Hän kuoli (Hebr. 9:14) ja herätettiin kuolleista (1 Piet. 3: 18).
Jos Jumalan Poika oli niin täydellisesti - syntymässään, elämässään, työssään, kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan - riippuvainen Pyhästä Hengestä, niin miten paljon olemmekaan me heikot ihmiset.
Seuraavissa profetian hengen lausunnoissa Herra puhuu erityisesti Jumalan lähettiläille, seurakunnan työntekijöille. "Vapahtajan tosi edustajina voivat esiintyä ainoastaan ne, jotka ovat Jumalan opettamia, joissa Henki vaikuttaa sisäisesti ja joiden elämässä näkyy Kristuksen elämä." (GW 285).
"Emme todista Jumalasta ainoastaan totuutta saarnaamalla ja kirjallisuutta levittämällä. Muistettakoon, että voimakkain todistus kristinuskon puolesta on Kristuselämä, ja että halpa-arvoinen [sivu 274] kristityn luonne aikaansaa maailmassa enemmän vahinkoa kuin maailmanmielisen luonne. Eivät kaikkikaan kirjat, mitä on kirjoitettu, voi korvata pyhää elämää." (9 T 21).
"Jumala rakastaa enin niitä, jotka vähimmin luottavat itseensä ja joiden kaunistuksena on nöyrä ja hiljainen henki, joiden elämä on puhdas ja epäitsekäs ja joiden sydämet ovat Kristuksen Hengen runsauden avulla taipuvaiset kuuliaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen, puhtauteen ja tosi pyhyyteen." (2 T 127).
"Hengen lupaus on asia, jota on ajateltu vain vähän. Seurauksena siitä on ollut hengellinen kuivuus, hengellinen pimeys, hengellinen heikkous ja kuolema. Vähempiarvoiset asiat ovat vallanneet kaiken huomion." (8 T 21).
"Tärkeintä kristitylle juuri Herramme Jeesuksen toisen tulemisen edellä on ymmärtää Pyhän Hengen lupaus." (Review, 15. 11. 1892). "Saatettuamme sydämemme sopusointuun Kristuksen sydämen kanssa ja elämämme Hänen työnsä kanssa, lankeaa Henki, joka tuli opetuslasten ylle helluntaina, myös meidän päällemme." (8 T 246).
"Jos jumalallinen voima ei saa yhdistyä ihmisten ponnistuksiin, niin en anna edes oljenkortta ihmisen suurimmistakaan aikaansaannoksista. Työstänne puuttuu Pyhä Henki." (Review, 18. 2. 1890).
"Helluntaina tuli luvattu Lohduttaja, ja voima ylhäältä annettiin. Uskovien sydämet iloitsivat taivaaseen astuneen Herransa tietoisesta läsnäolosta." (ST 433).
Profetian henki selittää sanat "ottakaa Pyhä Henki" (Joh. 20: 22), jotka Jeesus ope[t]uslastensa päälle puhaltaessaan lausui, seuraavasti:
"Pyhä Henki ei ollut vielä annettu täydellisesti, sillä Kristus ei ollut vielä kirkastettu. Henkeä ei voitu antaa runsaammin, ennenkuin vasta Kristuksen taivaaseen astuttua. Vasta sen jälkeen, kun Henki oli saatu, opetuslapset voivat suorittaa työnsä evankeliumin saarnaamiseksi maailmalle. Tässä tilaisuudessa annettiin Pyhä Henki erityisessä tarkoituksessa. Jotta opetuslapset [sivu 275] kykenisivät täyttämään virkatehtävänsä seurakunnassa, puhalsi Kristus Henkensä heidän päällensä. Hän luovutti heille mitä pyhimmän luottamustehtävän ja halusi terottaa heille sitä tosiasiaa, että ilman Pyhää Henkeä ei tuota tehtävää voida toteuttaa." (DA 805).
Emme mekään tässä suuressa työssämme, jonka olemme saaneet, voi aikaansaada mitään todellista ja pysyväistä ilman Pyhää Henkeä, jolle on luovutettu kaikki johto elämässä ja työssä.
"Suuri työ täytyy tulla tehdyksi. Elävän Jumalan Hengen täytyy päästä elävään sanansaattajaan, jotta totuus voisi levitä voimalla." (Review, 3. 12. 1908).
Kuvitellaan, että on seurakunta, jolla on kaunis kirkko ja moitteettomat jumalanpalvelukset, lahjakas saarnaaja, erinomainen kuoro, taitavia laulajia ja soittajia, täydellinen järjestys, aineellisia varoja jne., mutta siltä puuttuisi Pyhä Henki. Mitä siitä olisi sanottava? - Täydellisesti järjestetty, mutta täydellisesti kuollut!
Älkäämme karkoittako luotamme Pyhää Henkeä, joka tahtoisi täyttää meidät. "Oi, veljeni, tahdotteko murehduttaa Pyhän Hengen ja aiheuttaa Hänen pakenemisensa? Tahdotteko sulkea ulos siunatun Vapahtajanne, koska ette ole valmistuneet Hänen läsnäololleen?" (Review, 22. 3. 1887).
Jumala tuntee suuren tarpeemme ja kehoittaa meitä hartaasti rukoilemaan apua! "Veljeni ja sisareni, anokaa Pyhää Henkeä. Jumala pysyy jokaisen lupauksensa takana. Sanokaamme Raamattu kädessämme: 'Olen tehnyt niinkuin sinä olet sanonut. Minä vetoan lupaukseesi: Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan.' Kristus sanoo: 'Kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saavanne, niin se on teille tuleva.' 'Mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.' (Matt. 7: 7; Mark. 11: 24; Joh. 14: 13.)" (8 T 23).
"Oi, miten tarvitsemmekaan Jumalan läsnäoloa! Jokaisen tulisi kohottaa rukouksensa Jumalan puoleen Pyhän Hengen kasteen saamiseksi." (TM 170). [sivu 276] "Miksi emme puhu ja keskustele siitä, rukoile sitä ja saamaa siitä." (8 T 22).
Herran sanansaattajien ei tulisi milloinkaan unohtaa sitä, mitä heille on sanottu seuraavassa todistuksessa: "Aamu aamulta, kun evankeliumin julistajat polvistuvat Herran eteen vihkiytymislupauksensa uudistamiseksi, Hän antaa heille Henkensä läsnäolon uudistavine ja pyhittävine voimineen. Päivän tehtäviinsä lähtiessään heillä on siten varmuus siitä, että Pyhän Hengen näkymätön voima tekee heidät kykeneviksi olemaan Jumalan apulaisia." (AA 56).
Se yksistään, että sydämessä asuu Pyhä Henki, antaa Kristusta tunnustavalle hengellisen arvon.
"Jumalan Hengen tulee elävöittävine voimineen asua jokaisessa, jotta jok'ainoa lihas ja jänne voisi toimia. Ilman Pyhää Henkeä, ilman Jumalan henkäystä, on omatunto veltossa horrostilassa, vailla hengellistä elämää. Monien nimi, joilta puuttuu hengellinen elämä, on seurakunnan kirjoissa, mutta ei Karitsan elämänkirjassa. Seurakunnan yhteydessä he kyllä voivat olla, olematta silti yhdistettyjä Herraan. He saattavat suorittaa uutteruudella joitakin tehtäviä ja heitä voidaan pitää elävinä ihmisinä, mutta he ovatkin sellaisia, joilla on nimi, että elävät, mutta ovat kuolleita. Ellei sielu todella käänny Jumalaan, ellei Jumalan elävä henkäys tee sielua hengellisesti eläväksi ja ellei totuuden tunnustajia ohjaa ja hallitse taivaan periaate, eivät he ole syntyneet iankaikkisesti pysyvästä, elävästä ja turmeltumattomasta siemenestä. Elleivät he nojaudu Kristuksen vanhurskauteen ainoana varmuutenaan ja elleivät he omista Hänen luonnettaan ja vaikuta Hänen Hengessään, ovat he alastomia, vailla Kristuksen vanhurskauden pukua. Kuolleita pidetään usein elävinä. Niissä, jotka rakentavat omaa pelastustaan omien käsitystensä mukaan, ei Jumala vaikuta tahtoa ja tekemistä, niin että Hänen tahtonsa tapahtuisi. Näitä ihmisiä esittävät Hesekielin laaksossa näkemät kuivat luut. Niiden, joille on uskottu totuuden aarteet, mutta jotka ovat kuolleet rikoksiinsa ja synteihinsä, tarvitsee tulla uudestiluoduiksi Kristuksessa Jeesuksessa." (Review, 17. 1. 1893). [sivu 277]
"Meidän on saatava suuria voittoja. Jos emme niitä saavuta, menetämme taivaan. Lihallinen sydän tulee ristiinnaulita, sillä se johtaa siveelliseen turmelukseen, jonka loppu on kuolema. Ainoastaan evankeliumin eläväksi tekevä voima voi auttaa sielua. Rukoile, että Pyhän Hengen mahtavat voimat kaikkine jälleen terveeksitekevine, elävöittävine ja muuttavine voimineen tulisivat sähköiskun tavoin halvauksen kohtaamaan sieluun ja panisivat jokaisen hermon värähtelemään uudella eloisuudella, palauttaen koko ihmisen kuolemasta, maallisesta ja lihallisesta tilastaan hengelliseen terveyteen. Siten sinä osallistut jumalallisesta luonnosta paettuasi turmelusta, joka maailmassa on himojen tähden vallalla. Sinun sielusi heijastaa Hänen kuvaansa, jonka haavain kautta sinä olet parattu." (5 T 267).
Alkakaamme vakavasti tehdä parannusta, ja ruvetkaamme palavasti ja herkeämättä rukoilemaan lupauksen täyttymistä kohdallamme. "Tämä lupaus (Pyhästä Hengestä) kuuluu yhtä paljon meille kuin ensimmäisille opetuslapsille. . . Jos tämä lupaus uskon kautta omistetaan, tuo se myötänsä kaikki muutkin siunaukset." (TM 174).
"Meidän saarnaajien tulee rukoilla Pyhää Henkeä parantavana lääkkeenä synninsairaille sieluille. Seurakunnan täytyy kääntyä. Miksi emme me seurakunnan edustajina heittäydy murtunein sydämin ja murheellisin mielin armon istuimen eteen ja hartaasti rukoile, että päällemme vuodatettaisiin Pyhä Henki korkeudesta?" (TM 64). [sivu 278]
Jeesus sanoi opetuslapsistaan, että he ovat "maan suola" ja "maailman valkeus". Hän sanoi heille: "Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa". Kristittyjen tulee "loistaa niinkuin tähdet maailmassa" (Fil. 2: 15), säteillä Vapahtajan kaltaisuutta ja "julistaa sen jaloja tekoja, joka on pimeydestä kutsunut heidät ihmeelliseen valkeuteensa". Jeesuksen seuraajat ovat "Kristuksen kirje", jonka "kaikki ihmiset lukevat" (2 Kor. 3: 3, 2). He ovat "Kristuksen tuoksu", "elämän tuoksu elämäksi" (2: 15, 16).
Tätä kaikkea voi kristitty olla ainoastaan voitokasta elämää eläessään. Voitokas elämä taas on elämää Kristuksessa, ts. elämää sydämessä asuvan ylösnousseen Kristuksen voimassa. Kysymme nyt: Mikä osuus on Pyhällä Hengellä sellaisessa elämässä? Tuleeko kristittyjen rukoillessaan "Pyhän Hengen täyteyttä", "Pyhän Hengen kastetta" tai yleensä Pyhää Henkeä anoa jotain muuta kuin voittoisaa elämää Kristuksessa? Eikö juuri tähän tarvita Pyhän Hengen apua enemmän kuin ihmeiden tekemiseen? Mitä hyötyä on ihmeiden tekemisestä ellei saada voittoa synnistä? Siitähän, ihmetöistä huolimatta, olisi kuitenkin lopputuloksena perikato.
Tosi kristityssä asuu sekä Isä, Poika että Pyhä Henki. (Joh. 14: 17, 23; 1 Kor. 6: 19; 2 Kor. 13: 5). Pyhä Henki synnyttää uudesti, ja jokaisella Jumalan lapsella on Pyhä Henki. (Joh. 1:12, [sivu 279] 13; 3: 5, 6; Room.8: 9, 14; 1 Kor. 6: 19). Mutta mikä on Pyhän Hengen varsinainen tehtävä? Se on ilmaistu Joh. 16:13-14. Pyhä Henki kirkastaa Jeesusta. Miten Hän sen tekee? Jakeet 7-11 antavat vastauksen. "Hän näyttää maailmalle todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion." Tässä puhutaan yhdestä synnistä, yhdestä vanhurskaudesta ja yhdestä tuomiosta. Kysymyksessä on Kristuksen hylkäämisen synti, Kristuksen vanhurskaus ja saatanan tuomio, so. Kristuksen hänestä saavuttama täydellinen voitto.
Jeesuksen sanat, "ettekä te enää minua näe", ovat tämän Pyhän Hengen ilmoitusta koskevan ihmeellisen totuuden avainsanat. Ainoa esimerkki, mikä maailmalla oli Jumalan vanhurskaudesta, oli Herra Jeesus Kristus. Mutta miten se olisi saava tiedon Jumalan vanhurskaudesta Kristuksen mentyä Isän tykö, kun Häntä ei enää voitaisi nähdä? Lukemallako siitä? Kristuksen vanhurskauden ilmaisemiseen olisi oleva vain yksi keino - vanhurskasta elämää elävä ihminen. Tämä edellyttää vanhurskaan Jeesuksen Kristuksen ilmaisemista ihmiselämässä. Jeesus tahtoi sanoa: "He eivät näe enää minua. Heidän täytyy nähdä vanhurskaus katselemalla teitä. Ollessani maailmassa olin minä maailman valo. Nyt teidän valon lapsiksi tultuanne tulee olla maailman valoja." (Joh. 12: 23, 31, 35, 36; 17: 1, 22). Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen kruunaamalla Hänet Herraksi uskovan ihmisen elämässä, ilmaisemalla Ihmisen Pojan jokaisessa Hänen veljistään, jokaisen tosi uskovan elämässä. Maailmalle näytetään todeksi synti siten, että se näkee Vapahtajan hylkäämisen merkityksen, niinkuin se on nähtävissä Hänet vastaanottaneessa muuttuneessa ihmisessä. Maailmalle näytetään todeksi vanhurskaus sekä ero Jumalan vanhurskauden ja ihmisen moraalin välillä, kun se saa nähdä tosi vanhurskaan ihmisen. Maailmalle näytetään todeksi tämän maailman ruhtinaan tuomio, kun se saa katsella saatanan vallasta vapautetun ihmisen elämää.
Tästä selittyy, miksi opetuslasten tuli odottaa helluntaita, ei odottaa tullakseen itse määrättyyn vastaanottavaiseen hengelliseen tilaan, vaan kunnes Ihmisen Poika oli tullut kirkastetuksi [sivu 280] ja Pyhä Henki lähetetyksi. He eivät tarvinneet enempää tietoa Jeesuksesta Vapahtajana, vaan tullakseen Jeesuksen todistajiksi; heidän itsensä täytyi tulla eläviksi sanomiksi, eläviksi todistajiksi omistamalla Jeesuksen Kristuksen itsessään. Sen Pyhä Henki tekikin. Se olisi ollut mahdotonta ellei Pyhää Henkeä olisi annettu tällä uudella tavalla. Pyhä Henki on enemmän itseään palvelijaa kuin palvelusta varten. Palvelus ja elämä lähtevät normaalisesti palvelijasta hänen tultua Pyhällä Hengellä täytetyksi. Pyhän Hengen täyteys on Kristuksen ilmaisemista uskovassa. Se on Hengen hedelmien istuttamista kristityn elämään. Se on meihin Pyhän Hengen kautta vuodatettua Jumalan rakkautta. Se on perintömme vakuus. Se on armossa kasvamisen muuttava voima. Se on 1 Korinttolaiskirjeen kolmastoista luku toteutettuna elämässä, rakkautta, joka täyttää Jumalan lain.
Pyhä Henki ilmaisee synnin sekä lohduttaa katuvaista. Pyhä Henki ilmaisee maailmalle kuin myös uskovaiselle itselleen, milloin hän vaeltaa maailman mukaan. Pyhä Henki lohduttaa pyhiä, ja me tiedämme jotain siitä, mitä se merkitsee. Pyhän Hengen avulla on voitokas elämä Kristuksessa mahdollinen. Pyhän Hengen täyteys, vaellus Hengessä, Hengen asuminen (hallitseminen) elämässä on samaa kuin "elämä on minulle Kristus", voitokas elämä, varjelus synnistä ja Kristuksen hallitsema elämä. Pyhä Henki voi antaa erilaisia lahjoja palvelutyötä varten ja suorittaa ihmeitä niinkuin Hän itse tahtoo, mutta Pyhän Hengen päätehtävä on ilmaista Kristus uskoville ja heidän kauttaan maailmalle. (Gal. 3: 5; 1 Kor. 12-14; Ef. 4:14-16). Ja todisteena siitä, ettei Kristus ole ilmaistu, on synti. Sen tähden Hengen työn keskeisimpänä tehtävänä pelastukseksemme on voitto synnistä.
Pyhään Henkeen nähden olemme edellä tehneet kaksi kysymystä ja vastanneet niihin: Kuka Hän on ja mitä Hän tekee? Ketkä Hänet omistavat ja mitä he tekevät? Teemme kolmannenkin kysymyksen: Omistaako Hän minut?
Jumala tahtoo ennen kaikkea, että meillä ei ainoastaan olisi Pyhää Henkeä (Ef. 1:13), vaan että me täyttyisimme Hengellä [sivu 281] (Ef. 5: 18) ja vaeltaisimme Hengessä (Gal. 5: 16). Se on Pyhän Hengen voimassa elettävää voitokasta elämää. "Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme." (Gal. 5: 25.) Jos meillä Pyhän Hengen ihmetyön kautta on iankaikkinen elämä, niin eläkäämme tämän saman ihmeitätekevän voiman avulla jokapäiväinen elämämme hetkestä hetkeen. Kääntymyksemme jälkeen ei tulisi mitään kriisiaikaa, jos pysyisimme siinä, mistä aloitimme, so. täydellisessä antautumisessa ja luottamisessa. Gal. 5: 25:nnen sanoma Pyhän Hengen työtä esittävässä muodossaan on tarkalleen sama kuin Kol. 2: 6:nnen sanoma: "Niin kuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herramme, niin vaeltakaa Hänessä." Normaalisessa uudestisyntymisessä Jumalan lapsi ei ainoastaan synny Hengestä, vaan myös täyttyy Hengellä. Jumalan suunnitelman mukaista olisi, että uudestisyntynyt ihminen pysyisi Kristuksessa ja vaeltaisi Hengessä. Kristuksessa pysymisen keskeyttää synti, vaellus lihan mukaan. (Room. 8: 4). Synnin vuoksi tulee kristityn elämään kriisi, jotta hän alkaisi hakeutua takaisin Kristuksen yhteyteen.
Vaikka useissa aikaisemmissa luvuissa on jo puhuttu vanhurskauttamisesta ja vanhurskaudesta, niin on syytä kiinnittää tähän ylen tärkeään asiaan huomiota tässäkin yhteydessä, koska, kuten edellä näimme, Pyhä Henki näyttää maailmalle Kristuksen vanhurskauden ainoastaan vanhurskaan ihmisen elämän välityksellä. Kristus ja elävä kristitty ovat yhtä. Joka näkee tällaisen kristityn, näkee Kristuksen, kuten se, joka näki Kristuksen, näki Isän. Mitä joku tekee kristitylle, se on tehty Kristukselle.
Raamatun ja Todistuksien mukaan on Jumalan vanhurskaus mitä tärkein aihe. Jumala on vanhurskas ja pyhä. "Vanhurskaus on pyhyyttä, Jumalan kaltaisuutta, rakkautta." (Ajatuksia, s. 33.) Jumalan vanhurskaus ilmaisee Hänen luonteensa. Jos synti nähdään hukuttavaksi ja kuolettavaksi, silloin nähdään Jumalan verrattoman vanhurskauden ihanuus ja taivaallinen kauneus. Syntiä verrataan pitaaliin: "Kaikista itämailla tunnetuista taudeista oli pitaali pelottavin. Sen parantumattomuus [sivu 282] ja tarttuvaisuus ja sen uhriinsa jättämät hirvittävät vaikutukset täyttivät rohkeimmankin pelolla. Juutalaisten keskuudessa sitä pidettiin synnin tuottamana rangaistuksena ja siksi sitä sanottiin 'Jumalan lyönniksi, Jumalan sormeksi'. Syvälle juurtuneena, poisjuurimattomana ja kuolettavana sitä pidettiin synnin vertauskuvana." (DA 262).
Kukaan ei saata tutkia Todistuksia pitkältikään vakuuttumatta omasta synnillisestä luonnostaan ja Jumalan pyhyydestä. Jokainen vilpitön sielu tuntee syvää halua turvautua Jumalaan ja Hänen vanhurskauteensa, sillä meille on sanottu: "Kaikki, jotka pukeutuvat pyhäkön koristuksiin, mutta eivät ole pukeutuneet Kristuksen vanhurskauteen, esiintyvät oman alastomuutensa häpeässä." (5 T 81).
Mistä sitten tiedämme, että meillä on Jumalan vanhurskaus? Siitä on kirjoitettu: "Vanhurskaita ovat ne, jotka pitävät Jumalan käskyt, ja he tulevat olemaan iäti erotettuja tottelemattomista ja epävanhurskaista, jotka polkivat allensa Jumalan lain." (TM 236). "Ne, jotka etsivät Kristuksen vanhurskautta, rakastavat suurta pelastusta koskevia asioita." (TM 87). "Kristuksen vanhurskaus on puhtaista, epäitsekkäistä vaikuttimista johtuvia oikeita tekoja ja hyviä töitä." (3 T 528). "Jos olemme puetut Kristuksen vanhurskauteen, emme voi vaieta." (TKL 74).
Jumalan vanhurskauden omistaminen on äärettömän tärkeä asia, sillä on sanottu: "Ainoastaan siinä puvussa, minkä Kristus on hankkinut, voimme ilmestyä Jumalan eteen." (KV 346).
Osallistuakseen tästä vanhurskaudesta täytyy uskovan omistaa se uskon kautta: "Vanhurskautta ei saavuteta tuskallisilla ponnistuksilla tai vaivalloisella aherruksella, vaan se annetaan ilmaiseksi jokaiselle sielulle, joka sitä isoaa ja janoaa." (Ajatuksia, s. 33). Sen saaminen riippuu kokonaan yksilöstä itsestään: "Jos sydämemme ovat yhtyneet Kristuksen sydämeen, on meillä mitä voimakkain halu tulla puetuiksi Hänen vanhurskaudellaan." (TM 131). [sivu 283]
Jos omistamme täydellisesti vanhurskauden uskon kautta, tulee se Jumalan Hengen kautta siksi, mikä valmistaa meidät kirkastumista varten. Eikä se ole ainoastaan sitä, vaan se on vaelluksemme aikana täällä maan päällä esimakua taivaasta, niin että viimeinen päivämme maan päällä on oleva jossain merkityksessä samanlainen kuin ensimmäinen päivämme taivaassa. Vanhurskaus täysin omistettuna antaa selkeämmän oivalluksen siitä, että totuus uskonvanhurskaudesta on elämän periaate, joka vaikuttaa uskovan muuttumisen yhä täydellisemmin Luojansa kaltaiseksi. "Se on elämän periaate, joka uudistaa luonteen ja hallitsee elämää. Pyhitys on kokonaista kuulumista Jumalalle. Se on sydämen ja elämän luovuttamista kokonaan taivaan periaatteitten tyyssijaksi." (DA 555). Miten ihana lahja! Tämän asian tutkiminen herättää totuutta etsivän sydämessä yhä syvenevää kaipuuta tulla Jumalan kaltaiseksi. Kun me omistamme tämän vanhurskauden lahjan täydellisesti, niin Pyhä Henki kirkastaa kauttamme Kristuksen maailmalle. Silloin me käymme voitosta voittoon ja viimein koko maa valaistaan Herran kirkkaudella. Tulkoon tämä elämä, joka esitetään Todistuksissa niin selvästi, pian meidän kokemukseksemme. Siten Kristuksen tulemusta joudutetaan.
Oikea elämänvanhurskaus on uskonvanhurskauden hedelmä ja todistus sen elävyydestä. Mutta elämänvanhurskaus ilman elävää uskoa Kristukseen on vain farisealaista ulkokultaisuutta tai ihmistyötä taikka jonkinlaista yhteiskunnallista siveyttä ja kansalaiskuntoa. Sellaisen elämän kautta ei Kristus tule kirkastetuksi maailmalle. Jos meissä on uskonvanhurskaus päässyt sisäiseksi voimaksi, syntyy meissä kyllä myöskin elämänvanhurskautta, sitä todellista, jota Paavali kuvailee näin: "Minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa." Silloin meillä on Jumalan vanhurskaus uskon kautta, jonka välityksellä Pyhä Henki kirkastaa Kristusta maailmalle. Saakoon Pyhä Henki kauttamme näyttää, millaista on Kristuksen vanhurskaus. Silloin "Jumala kauttamme tuo ilmi Hänen tuntemisensa tuoksun". [sivu 284]
Jumala tahtoisi antaa lapsilleen Hengen täyteyden, so. täydellisen aamusateen siunauksen. Tämän kokemuksen me tarvitsemme tullaksemme syntien voittajiksi. Tässä kohden on laiminlyöty paljon. Vain harvat ovat kokeneet Pyhän Hengen kasteen tai omanneet Hengen runsaammassa määrässä. "Monet ovat suuressa määrin jääneet vaille aamusadetta.. .Ei tule missään kohden laiminlyödä aamusadetta tarkoittavan armon vastaanottamista." (TM 507).
Aamu- ja iltasateen välillä vallitsee läheinen suhde. Iltasateen saaminen edellyttää syntien pois panemista. (Apt. 3: 19.) Se taas on mahdollista ainoastaan aamusateen avulla. Sen tähden täytyy valmistustyön tapahtua aamusateen vaikutuksella, kuten sekä Raamattu että Todistukset opettavat. Aamusade suorittaa valmistustyön iltasateelle ja iltasade varustaa työntekijät voimalla päättämään kolmannen enkelin työn.
Aamusateella on kaksin- tai kolminkertainen merkitys. Ensimmäisen kerran annettiin aamusade helluntaina ja apostolien aikana. "Hengen vuodatus apostolien päivinä oli varhaissade, seurausten ollessa ihanat. Mutta iltasade on oleva runsaampi." (8 T 21).
Suuren hengellisen heräyksen aikana 1833-1844 koettiin myös aamusade.Viimeisellä sanomalla on sekä aamu- että iltasateensa. [sivu 285] Voima, joka vavahdutti kansaa niin voimakkaasti 1844 liikkeessä, tulee ilmaistavaksi uudelleen." (5 T 252).
Ennen iltasadetta ja kolmannen enkelin sanoman työn päättävää vaihetta annetaan aamusade siinä suuressa heräyksessä ja uskonpuhdistuksessa, joka adventtikansan keskuudessa syntyy, kuten saivat opetuslapset helluntaina ja ensimmäiset adventistit ennen 2,300 vuoden päättymistä.
Luvattu "vanhurskauden opettaja" (Joel 2: 23, ks. engl. käännöstä) esiintyy ensin, opettaen adventtikansalle vanhurskauttamista ja vanhurskautta uskon kautta. Tämän sanoman omaksuneet kokevat läpikotaisen heräyksen ja saavat aamusateen, jonka avulla he täydellisesti uudistuvat ja valmistuvat suuremmalle Hengen vuodatukselle - iltasateelle.
"Voimme olla varmat siitä, että kun Pyhä Henki vuodatetaan (so. iltasade) niin ne, jotka eivät olleet vastaanottaneet eivätkä antaneet arvoa aamusateelle, eivät huomaa eivätkä käsitä iltasateen arvoa." (TM 399).
"Ellemme edisty päivittäin kristillisten hyveiden osoittamisessa elämässämme, niin emme ole huomaava Pyhän Hengen ilmaisemusta iltasateessa. Se saattaa langeta sydämiin kaikkialla ympärillämme, mutta me emme havaitse sitä emmekä saa sitä." (TM 507).
Suurin tarpeemme nyt on aamusateen kokemus. Monet suuret hengellisten siunauksien kokemukset ,joita Jumalan palvelijat ovat saaneet ajasta toiseen, ovat olleet aamusateen kuuroja, joita ei tule sekoittaa iltasateeseen, joka on vielä edessäpäin. Iltasade on oleva paljon enemmän. Ne, jotka eivät ole valmistautuneet sitä varten ja jotka eivät sitä sen vuoksi saa, tulevat pitämään iltasateen saaneita fanatikkoina. Meidän tulee perusteellisesti opettaa kansaamme näissä asioissa ja valmistaa sitä saamaan molemmat sateet.
Tehkäämme kaikki tosi parannus, täyttykäämme Hengellä (aamusateella) ja saavuttakaamme voitto jokaisesta synnistä, jotta saisimme pukeutua pian iltasateen voimaan työn päättämistä varten voimakkaan huudon aikana. Helluntaivoiman yhtenä ehtona on "kultaisen säännön" (Matt. 7: 12) noudattaminen:
"Kun ne, jotka tunnustavat Kristuksen nimeä, soveltavat käytäntöön kultaisen säännön periaatteita, silloin on evankeliumissa oleva samanlainen voima kuin apostolisena aikana." (Ajatuksia siun. v., ss. 151, 153). [sivu 288]
Profeetta Sakariaan kirjan kolmas luku tarjoaa meille hyödyllisen opetuksen pakkosiirtolaisuudesta palanneen Israelin jäännöksen kokemuksista ylimmäisen papin Joosuan päivinä sekä kirkasta valoa lopun ajan jäännöksestä sen jälkeen, kun se on läpikäynyt suuren heräyksen ja uskonpuhdistuksen ja varustettu iltasateen kirkkaudella.
Joosua seisoo Herran enkelin ("itse Kristus, syntisten Lunastaja" (1 Ts 307) edessä saastaisiin vaatteisiin puettuna. Paikalla on myös saatana syyttämässä Joosuaa. Enkeli käskee riisua Joosuan yltä pois saastaiset vaatteet. Enkeli vakuuttaa ottaneensa Joosualta pois pahat teot ja puettavansa hänet juhlavaatteisiin. Jos Joosua sen jälkeen vaeltaa Herran teillä, saa hän enkelivartion molemmille puolillensa.
Kertomus osoittaa, kuinka Vapahtaja on halukas ottamaan pois katuvaisten lastensa pahat teot ja pukemaan heidät vanhurskautensa vaippaan. Kuuliaisilla Jumalan lapsilla on lupaus enkelien suojeluksesta. (Ps. 34:8.)
"Kaikki, jotka ovat pukeneet ylleen Kristuksen vanhurskauden vaipan, seisovat Hänen edessään valittuina, uskollisina ja luotettavina. Saatanalla ei ole voimaa riistää heitä Kristuksen kädestä. Kristus ei salli ainoankaan sielun, joka katuen ja uskossa on pyytänyt Hänen suojelustaan, joutua vihollisen valtaan . . . Jumalan enkelit tulevat vaeltamaan heidän molemmilla puolillaan jo tässä maailmassa, ja viimein he tulevat seisomaan [sivu 289] niiden enkelien joukossa, jotka ympäröivät Jumalan valtaistuinta." (1 Ts 310).
Huomatkaamme, että ennenkuin Herra pukee vanhurskaudellaan, Hän riisuu pois saastaiset vaatteet, ottaa pois "pahat teot". Herra tahtoisi ottaa pois myös Laodikean pahat teot.
Kun kansamme keskuudessa on syntynyt luvattu suuri heräys- ja uskonpuhdistusliike, kun ne, jotka haluavat päästä pahoista teoistansa, tulevat puetuiksi Kristuksen vanhurskaudella, saadaan nähdä ihmeellinen kansa, pelastettu jäännös, jolle vuodatetaan iltasade. Silloin on koittanut kolmen enkelin työn päättämisen hetki. Jumalan kansan läpikotaisen uudistamisen toimittaa "Vesa", Herra Jeesus Kristus. (Sak. 3:8 b.)
Jäännöksellä on puhdistettu ja uudistettu johto ("Joosua"). "Ystävät", seurakunnan jäsenet, yhdessä johdon kanssa muodostavat joukon, joita sanotaan "ihmeteltäviksi miehiksi" (engl. käännös). Sak. 3:8.
Jäännösseurakunnalla on silloin täydellinen näkö, selvä erottamiskyky. Sen silmät on voideltu, sillä on "voitelu Isältä". "Sillä katso, se kivi, jonka minä panin Joosuan eteen - yhden kiven päällä on seitsemän silmää!... Ja otan tämän maan pahan teon pois yhdessä päivässä." Sak. 3:9. (Eräissä suomal. Raamatuissa en tämä jae käännetty epäselvästi toisin).
"Kivi" tässä esittää jäännösseurakuntaa, joka on täydellisesti yhtä Kristus-kiven (1 Piet. 2:4) kanssa, uudella johdolla, vanhurskaalla "Joosualla". "Ystävät" ovat Joosuan edessä, jae 8. Seurakunnalla on seitsemän silmää, täydellinen näkökyky. Sen ansiosta seurakunta näkee heti pahat teot, jotka nopeasti, "yhdessä päivässä", poistetaan Jumalan kansan keskuudesta. Helluntain jälkeen, kun Pyhä Henki oli annettu, saattoi esim. Pietari havaita heti Ananiaksen ja Safiiran synnin. Pahan pois ottaminen tapahtui äkisti, "yhdessä päivässä".
Jumalan työ päätetään nopeasti. Jokainen seurakunnan jäsen on mukana voimakkaan huudon työssä. Kukin kutsuu naapurinsa ja lähimmäisensä Jumalan siunausten ja kolmen enkelin [sivu 290] kirkkaan valon piiriin ja osallisuuteen. Jokainen jakaa toisille sitä, mitä itse on saanut. (Sak. 3: 10 ja HK 311).
Jumala suokoon, että mekin pääsisimme tuohon "ihmeteltävien miesten" seurakuntaan, joka on muodostettu niistä, joissa Jumala on aikaansaanut niin suuren uudistuksen, että heitä ihmettelevät sekä ihmiset että enkelit. Sellaisen seurakunnan on Kristus itselleen puhdistava, kuten tässä kirjassamme olemme pyhillä kirjoituksilla osoittaneet. "Seurakunnan puhdistamisen päivät kiiruhtavat." Kiiruhtakaamme mekin puhdistumistamme Karitsan veren ja Jumalan sanan kautta!
Edelleen, voimakkaan huudon vaimennettua ja Herran työn päätyttyä, "Sakariaan näky Joosuasta ja enkelistä soveltuu erikoisen voimakkaasti Jumalan kansan kokemukseen suuren sovintopäivän päättyessä", so. vitsauksien aikana. "Jäännösseurakunta joutuu suuriin koetuksiin ja ahdistuksiin." (Katso 1 Ts 311-315).
Tuo "pieni joukko", "ihmeteltävien" joukko, kuitenkin kestää läpi kaikkien ahdistusten ja kauhujen. Salaisuus siihen on se, että sen "pahat teot on otettu pois" ja että se on puettu Kristuksen vanhurskauden vaippaan. Jumala on levittänyt sen ylle suojelevan peitteensä. [sivu 291]
Henkilökohtainen sovellutus
Jumalan jäännöskansan merkitseminen (Ilm. 7: 1-4) tapahtuu Ilm. 6:nnen luvun 13 ja 17 jakeiden välisenä aikana eli kolmen enkelin sanoman julistuksen kestäessä ja se päätetään Ilm. 18: 1-4 kerrotun enkelin työllä, josta puhutaan lähemmin seuraavassa luvussa.
Jos sinä, veljeni tai sisareni, joka olet omaksunut nykyisen totuuden ja liittynyt seurakuntaamme, tahdot tulla merkityksi elävän Jumalan sinetillä, päästä 144,000 joukkoon ja pelastua Herran päivänä, niin sinun on otettava asia, josta seuraavassa puhumme, vakavalta kannalta. Jos menetät sinetin, menetät kaikki. Toisaalta palkka on oleva saavuttamisen arvoinen.
Niistä, jotka Herramme toisessa tulemuksessa herätetään kuolleista ja niistä pyhistä, jotka silloin elävät ja joilla kaikilla on elävän Jumalan sinetti otsissansa, sanotaan:
"Jeesuksen hopeapasuna kajahti Hänen laskeutuessaan pilvellä, verhonaan tulenliekit. Hän katsahti nukkuvien pyhien hautojen puoleen, nosti silmänsä ja kätensä taivaita kohden ja huusi: 'Herätkää, herätkää, herätkää te, jotka nukutte maan tomussa, ja nouskaa ylös!' Silloin tapahtui suuri maanjäristys. [sivu 292] Haudat aukenivat, ja kuolleet virkosivat eloon kuolemattomuuteen puettuina. 144,000 huudahtivat: 'Halleluja!' . . . Samassa hetkessä meidät (144,000) muutettiin ja temmattiin yhdessä heidän kanssaan Herraa vastaan yläilmoihin. Nousimme kaikki yhdessä pilveen ja kohosimme seitsemässä päivässä lasimerelle." (HK19).
Kuolleista herätettyihin sisältyvät kaikkien aikojen pelastetut. Se on "suuri joukko", josta puhutaan Ilm. 7: 9. Ne, jotka muutettiin ja suuren joukon kanssa temmattiin yläilmoihin, ovat kolmen enkelin sanoman aikana sinetöityjä, ja heistä puhutaan Ilm. 7: 13-17. Yksi vanhimmista kääntää katseensa pois suuresta joukosta toiseen määrättyyn joukkoon, joka on elänyt "suuren ahdistuksen" eli seitsemän vitsauksen aikana, kysyen: "Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut?" He olivat olleet taistelussa pedon ja sen kuvan kanssa ja saaneet niistä voiton. He veisaavat lasisella merellä Mooseksen virttä ja Karitsan virttä. Mooseksen virttä veisasi Israelin kansa silloin, kun se pelastettiin egyptiläisten käsistä Punaisen meren toiselle puolelle. 144,000 olivat saaneet voiton sekä ulkonaisista vihollisistaan - pedosta ja sen kuvasta - että sisäisestä vihollisestaan synnistä. Siksi he veisaavat molempia virsiä, Mooseksen ja Karitsan. (Ilm. 15: 1-4.) Tällä valiojoukolla on otsissaan Karitsan nimi ja Hänen Isänsä nimi. (Ilm. 14: 1.) Heidän luonteensa on sopusoinnussa Isän luonteen, so. Hänen luonnettaan kuvastavan pyhän lain kanssa. He ovat pesseet vaatteensa Karitsan veressä ja siksi heillä on myös Pelastajansa nimi. He veisaavat "uutta virttä". He ovat pysyneet erillään Ilm. 17: 5:ssä mainituista naisista. Heitä kuvaavat vertauksen viisi älykästä neitsyttä. He olivat seuranneet yksin Karitsaa. He ovat tahrattomia. He olivat voittaneet sekä puheen että opin valheen. (Jakeet 3-5.) Tulevassa elämässäkin he seuraavat Karitsaa, mihin ikinä Hän menee. Haluatko sinä päästä mukaan?
Missä he tulevat laulamaan uutta virttä?
Sisar White sai nähdä näyissä muita maailmoja. Kerrankin hän sai lentää enkelin kanssa erääseen maailmaan, joka oli [sivu 293] ihana. Siellä hän tapasi Eenokin. Se ei kuitenkaan ollut Eenokin kotipaikka. Hänen kotinsa on "kaupungissa". Hän pyysi enkeliltä saada jäädä sinne, mutta enkeli ei sitä sallinut. Enkeli sanoi: "Sinun täytyy palata takaisin (pimeään maailmaan), mutta jos pysyt uskollisena, saat etuoikeuden 144,000 keralla vierailla kaikissa maailmoissa ja katsella Jumalan kätten tekoja.." (HK 45-46).
"Pieni jäännöskansa, joka rakastaa Jumalaa, pitää Hänen käskynsä ja on uskollinen loppuun asti, saa nauttia tästä kirkkaudesta ja olla aina Jeesuksen seurassa sekä laulaa pyhien enkelien kera." (HK 76).
Kuinkahan paljon mahtaa noita "muita maailmoja" olla? Kukaan ei pysty antamaan täsmällistä vastausta, mutta paljon niitä kyllä on. Annettakoon eräiden tähtitieteilijöiden kertoa havainnoistaan. Prof. V. A. Heiskanen kertoilee: "Linnunratajärjestelmän läpimitta on 100,000 valovuotta (Valo kulkee sekunnissa 300,000 kilometriä. Kun kertaat tämän luvun yhden vuoden sekunttimäärää ilmaisevalla luvulla, niin sinulla on yksi valovuosi! - Tekijän huom.) ja paksuus 15,000 valovuotta ja sen keskuksesta aurinko on 30,000 valovuoden päässä. Kaikki siinä olevat tähdet kiertävät järjestelmän keskuksen ympäri sitä nopeammin kuta lähempänä keskustaa ne ovat. Tässä järjestelmässä on noin 200,000 miljoonaa tähteä (aurinkoa). Mitä on linnunrata järjestelmän ulkopuolella? Siellä on miljoonia tähtimuodostelmia, joita muotonsa takia sanotaan spiraalitähtisumuiksi. Ne ovat valtavia tähtijärjestelmiä, joihin kuhunkin kuuluu satoja miljoonia, jopa miljardeja tähtiä (aurinkoja). Lähimmän, Andromedan tähtisumun, etäisyys on noin 700,000 valovuotta ja pienempien spiraalisumujen etäisyys jopa satoja miljoonia valovuosia."
Prof. G. Järnefelt huomauttaa tämän johdosta, että "on suunnilleen yhtä monta linnunrataa kuin on kiintotähtiä (aurinkoja) siinä linnunradassa, jonka me näemme ja johon meidän aurinkokuntamme sisältyy".
Koska meitä kiinnostavat kaikkeuden ihmeet ja Jumalan kätten työt ja koska halajamme päästä niitä katselemaan, niin [sivu 294] kuuunnellaan vielä maailmankuulun tähtitieteilijän, prof. Knut Lundmarkin (Lundista, Ruotsista) todistusta: "Lähimpään spiraalitähtisumuun on matkaa 'vaivaiset' 9,461,000,000,000,000,000 km. Näin huikeassa korkeudessa kaikkeuden valtameressä se on vain 80,000 valovuoden läpimittainen 'murunen'. Tähtisumut ovat itsenäisiä 'linnunratoja', osia linnunratojen linnunradasta'. Linnunratoja oletetaan olevan 400 miljoonaa ja jokaiseen niistä kuuluu miljoonia aurinkokuntia, miljoonine meidän planeettamme (maan) edellytyksin varustettuja planeettoja. Miksi ei niissäkin voisi olla elämää? Eikö ole kohtuutonta uskoa, että avaruuden lukuisissa aurinkokunnissa, joissa on mittaamaton määrä taivaankappaleita ja niissä monilla aivan yhtä suuret elämän edellytykset kuin maapallollammekin, meidän maailmamme olisi ainoa asuttu."
Uudella, Palomarin (Kalifornia) jättiläiskaukoputkella, jonka peilin, halkaisijan läpimitta on 508 senttiä, otetuista valokuvista voi nähdä tähtiä, jotka ovat miljardin valovuoden päässä. Tällaiset tähdet sijaitsevat siis noin 10 miljardin triljoonan kilometrin etäisyydellä maasta!
Miten valtaavaa onkaan saada loputtomassa iäisyydessä seurata Karitsaa näihin loputtomiin maailmoihin ja laulaa niissä "Mooseksen ja Karitsan" "uutta virttä". Mutta ensin on tuo uusi laulu opittava (Ilm. 14: 3), täällä maan päällä eläessämme. Täällä sitä on jokapäiväisessä elämässä ja yhdessä ollessamme harjoitettava. Täällä täytyy äänien sopeutua ja sointua yhteen, niin että ne ovat kuin yksi ääni. Tämä edellyttää uutta sydäntä ja uutta kieltä. Uusi laulu on vanhan valitusvirren vastakohta, jota laulavat ne, jotka eivät tyydy Herran teihin, johtoon ja kuritukseen.
Tähän uuteen lauluun nähden voit saada hyvää opetusta lukemalla mm. seuraavat Raamatun jakeet: Ps. 40:2-4; 33:3; 96: 1; 98: 1; 144: 9; 149: 1; Ilm. 5: 9. Nyt se tulee oppia pyhien kärsivällisyydessä. (Ilm. 13: 10 b; 14: 12 a.)
Profetian henki sanoo: "Lasimerellä . .. kokoontuu se joukko, joka oli saanut voiton pedosta ja sen kuvasta ja sen nimen luvusta. Siellä ovat 144,000, [sivu 295] jotka olivat ostetut maasta, ihmisistä, Karitsan kanssa Siionin vuorella. Heillä on kultaiset kanteleet, ja sieltä kuuluu ikäänkuin paljojen vetten pauhina ja ikäänkuin suuren ukkosen jylinän ääni, ikäänkuin kanteleensoittajain, kun he kanteleitaan soittavat. Ja he veisaavat uutta virttä valtaistuimen edessä - virttä, jota eivät voi oppia ketkään muut kuin ne 144,000. Se on Mooseksen ja Karitsan virsi, vapauden virsi. Ainoastaan 144,000 voivat oppia tämän virren, sillä se on virsi heidän kokemuksestaan, mikä ainoastaan heillä on." ST 782).
Mitä merkitsee olla sinetöity? Se merkitsee ensinnäkin täydellistä vihkiytymistä Jumalalle, henkilökohtaista pelastuskokemusta ja ehdotonta kuuliaisuutta kaikille Jumalan käskyille ja Kristuksen evankeliumille. Elävän Jumalan sinetti on Herran sabatti, sabatin sisäistä ja ulkonaista viettämistä. Ensin on saatava sydämeen Jumalan rauha ja lepo Kristuksessa, se sisäinen sabatinlepo, joka Luojalla oli sabattia asettaessaan Eedenissä. (Matt. 11: 28-30; Hebr. 4..) Sellainen ihminen ei elä tietoisissa synneissä. Hän pyhittää sabatin ja varoo tekemästä mitään pahaa. (Jes. 56: 1, 2; 58: 13.) Ainoastaan sellaiselle voi sabatti olla lunastuksen ja pyhityksen merkki, hänen pyhityksensä vahvistava sinetti. (Hes 20: 12, 20.) Hän pitää Jumalan käskyt. (Ilm. 14: 12; 12:17.) Vain sellaiset merkitään ja luetaan 144,000 kuuluviksi. Vain sellaiset ovat vanhurskaita Kristuksen tähden ja kautta.
Uskostavanhurskautettu, jonka sydämessä Kristus asuu, on "hajoittanut maahan" synnin ruumiin, vanhan syntielämän (Gal. 2:18; Room. 6: 6; Kol. 2:10, 11), kukistanut sen ja "ristiinnaulinnut lihansa himoineen ja haluineen" (Gal. 5: 24). Hän on vapauttanut itsensä vanhan luonnon vallasta ja voimasta vastaanottamalla Kristuksen, jottei enää syntiä palvelisi. Uskon kautta hän omistaa Kristuksen saaman voiton, ja uskossa Vapahtajaan pitää hänkin itsensä synnistä erotettuna. Voitto kaikista synneistä on todellisuus. Usko Kristukseen ja Hänen asuessa sydämessä tekee täydellisen voiton kristityillekin todellisuudeksi. Uskon kadottaminen asettaa ihmisen tämän todellisuuden ulkopuolelle ja vanha synnin ruumis esiintyy jälleen. [sivu 296] Mikä uskon kautta rakennetaan, se epäuskon kautta hajoitetaan. (Ks. Gal. 2: 18.) Jäännöskansalla on Jeesuksen usko. Se on salaisuus heidän kuuliaisuuteensa Jumalan käskyille.
Uudestisyntynyt uskova on "lain kautta kuollut pois laista". Tultuaan lain kautta synnin tuntoon hän omisti anteeksiantamuksen, jolloin Kristuksen vanhurskaus luettiin hänen hyväksensä. Sijaisessaan hän kärsi lain määräämän rangaistuksen kuoleman. Laki ei voi häntä enää tuomita. Hän on kuollut Kristuksessa pois lain tuomiosta. Laki kuitenkin elää edelleenkin, ollen valmis kuolettamaan kenen toisen tahansa.
Oleta, että joku suuri rikollinen, joka on kärsinyt lain määräämän kuolemanrangaistuksen - kuollut lain kautta pois lain tuomiosta - saisi ihmeen kautta takaisin elämänsä. Olisiko hän edelleenkin kuollut laille, vapaa lain tuomiosta? Varmasti hän olisi. Lain tuomion kärsittyään ei laki pystyisi häntä enää tuomitsemaan siitä, mitä oli ennen tehnyt. Mutta laki elää, on voimassa. Jos hän tekisi jälleen lakia vastaan rikkomalla jonkin sen käskyistä, pystyisi laki häneen ja tuomitsisi hänet rikkojana. Kristitty pysyy vapaana laista vain sitä tottelemalla Kristuksen uskossa. Kristityn täytyy olla Kristuksen kanssa ristiinnaulittu voidakseen elää Jumalalle. Vain silloin Kristuksen kuolema häntä hyödyttää. Pelkkä ristille katsominen ei riitä. (Gal. 2: 19.) Kristityn ainoa toivo synnin voittamisesta on siinä, että Kristus asuu hänessä ja että hän lihassa eläessään säilyttää elävän uskon Jumalan Poikaan. (Gal. 2: 20.)
Tarkastelkaamme sitten hiukan lähemmin sinetillä merkittyjen kokemuksia. Ennenkuin voimme omistaa sahattiin yhdistetyn sinetin, on meidän oltava Pyhän Hengen leimaamia. Pyhän Hengen sinetin saamme uskoviksi tultuamme. (Ef. 1: 13.) Kun efesolaiset liikemiehet ostivat metsien omistajilta tukkipuita, lyötiin niihin ostajan leima. Ne kuuluivat nyt hänelle. Hänellä yksistään oli niihin oikeus. Pyhä Henki leimaa vain ne, jotka ovat tulleet Jumalan omiksi. (1 Kor. 6: 19, 20.) Hänelle kuuluessamme emme saa tehdä sitä, mitä me haluamme, vaan ainoastaan sitä, mitä omistajamme haluaa. Kuulutko sinä, lukija, Jeesukselle? Onko sinulla Pyhän Hengen sinetti? Todistaako [sivu 297] Pyhä Henki sinun henkesi kanssa, että olet Jumalan lapsi? Oletko Pyhän Hengen johdossa?
Jumalan sinetissä on kaksi puolta. Se ensiksikin osoittaa, että sillä merkitty kuuluu Jumalalle. Toiseksi se merkitsee puhtaan sydämen omistamista, kaiken synnin hylkäämistä. (Ks. 2 Tim. 2: 19; Hebr. 12: 14.)
Tänä erikoisena aikana leimaa Pyhä Henki uskovat ja kuuliaiset "Jumalan palvelijat" (Ilm. 7: 3) erikoisella sinetillä, sabattisinetillä. Vain synnin jättäneet ja voittaneet Kristuksessa merkitään. "Tämä Jumalan palvelijain sinetöiminen merkitsee samaa kuin se, minkä Hesekiel näki näyssä. Johanneskin sai katsella tätä (Hesekielin näkemää) mitä vavahduttavinta ilmestystä." (TM 444-445).
Hesekielin näyssä tuli pellavavaatteisiin puetulle miehelle, jolla oli kirjoitusneuvot vyöllänsä, tämä Herran sana: "Kierrä Jerusalemin (seurakunnan) läpi ja tee merkki niitten miesten otsiin, jotka huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia, mitä sen keskuudessa tehdään." (Ks. Hes. 9: 2-5).
Herra ei sano: Tee merkki niihin, jotka pitävät sabattia, odottavat Herran tuloa, maksavat kymmenykset, noudattavat terveysuudistusta, tekevät Herran työtä jne., vaan niihin, jotka huokaavat ja murehtivat seurakunnan keskuudessa esiintyvien syntien vuoksi. Suhteemme syntiin itsessämme ja seurakunnassa ratkaisee saammeko sinetin vai ei. Mitä sanoisit, jos sinetöijä astuisi eteesi ja sanoisi: "Olen tullut ratkaisemaan ikuisen kohtalosi." Vain puhtaasta sydämestä olisi silloin kysymys. Pyytäisitköhän aikaa parannuksen tekoon? Ehkä se olisi silloin liian myöhäistä. Et sinä silloin muistelisi, mitä joku toinen ei ollut sinulle tehnyt, vaan sitä, mitä sinä olit laiminlyönyt tehdä toisille. Mieleesi tulisivat laiminlyönnit rukouksen, Raamatun tutkimisen, sabatin viettämisen, kymmenysten maksamisen, terveysuudistuksen ja Herran tulolle valmistautumisen suhteen.
Sinetöimistyö on käynnissä. Tehkäämme nopeasti valmistukset saadaksemme sinetin. Ihmisiä voidaan pettää, mutta ei kaikkinäkevää ja kaikkitietävää Jumalaa, Pyhää Henkeä tai enkeleitä. (Apt. 5: 3, 4; Saarn. 12: 14.) Synti on pantava pois elämästä, [sivu 298] seurakunnasta ja erottava kaikesta, mikä on kauhistus Herran edessä. (1 Joh. 3: 9, 6; 5: 18).
Miten surullista, jos me, jotka muille puhumme totuudesta, itse joutuisimme hyljättäviksi. Paavali ei ollut tässä kohden välinpitämätön. Hän taisteli määrätietoisesti itsensäkieltämisen ja itsensähillitsemisen kilparadalla. (1 Kor. 9: 24-7.) Paavali käyttää kreikan sanaa "adokimos", josta "hyljättäväksi" on suomennettu. Sama sana on käännetty 2 Kor. 13: 5 sanoilla "ette kestä koetusta". Sana merkitsee: 1) koettelematon, joka ei kestä koetusta; 2) kelvoton, Tiit. 1: 16; Hebr. 6: 8. (Gyllenberg)
Rahapajoissa rahat koetellaan ennenkuin ne lasketaan liikkeelle. Jos jokin metalliraha on alipainoinen, on siinä onttoja paikkoja, vaikka se päältä katsoen on aivan täysipainoisen näköinen. Tutki ja koettele itseäsi ennenkuin on liian myöhäistä. Koetukset ovat edessämme. Vain täysipainoiset silloin kestävät. Ja sinä evankeliumin julistaja, joka olet johdattanut toisia pelastuksen satamaan, pidä huoli siitä, että itsekin pelastut. Titanicin kapteeni Smith oli Olympia-laivan kapteenina ollessaan kuljettanut tuhansia Atlantin yli puoleen ja toiseen, mutta itse löysi hautansa Atlantin syvyyksissä.
Julista sellaista sanomaa, joka kestää koetuksen. Sellaista on vain puhdas Jumalan sana. Rakenna totuutta julistaen sydämen tahtoon vetoamalla sekä työskentelemällä henkilökohtaisesti sielujen hyväksi niin että kääntyvät ja tulevat sydämestänsä kuuliaisiksi Herran sanalle kaikessa. Rakenna Kristusperustukselle "kullasta, hopeasta ja jalokivistä", so. taivaallisista armon ja totuuden iäiti kestävistä rakennustarvikkeista. Neuvo jokaista ihmistä ja opeta jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksesi esiin jokaisen ihmisen, jonka kanssa työskentelet, täydellisenä Kristuksessa (Kol. 1: 28). Jos sinä rakennat "puusta, heinistä tai oljista", so. julistamalla ihmiskäsityksiä, kertomuksia tai muuta korvia kutkuttavaa, mikä saa aikaan ainoastaan tunnelmakuohua, niin on tuloksena pinnallisia kristittyjä. Sellaiset rakennukset, sellaiset muuttumattomat luonteet, eivät kestä tuomiolla. Sinä itse voit olla vilpitön, kun et ole parempaa rakentamistapaa ymmärtänyt, ja pelastut, kuitenkin "ikäänkuin [sivu 299] tulen läpi", mutta rakentamasi rakennukset palavat sieluille ikuiseksi häviöksi. Pyri taitavan rakentajan tavoin rakentamaan kestäviä rakennuksia - luonteita. Siinä ainoa varmuus itsesi ja sinua kuulevien pelastuksesta. (1 Kor. 3: 9-15).
Lainaamme joitakin profetian hengen lausuntoja sinetöimisestä. "Jokaisen on omalta kohdaltaan tehtävä tuo suuri valinta, joko ottaa pedon ja sen kuvan merkki taikka saada elävän Jumalan sinetti. Ja mikä voisi olla arvokkaampaa nyt, kun olemme iäisen valtakunnan rajalla, kuin olla uskollinen ja kuuliainen taivaan Jumalalle? Olisiko jotain, mitä pitäisimme kalliimpana kuin Hänen totuuttaan ja Hänen lakiaan?" (6 T 130).
"Sabattia ... on muistettava ja se on pidettävä Luojan tekojen muistomerkkinä. Jumalaan, taivaan ja maan tekijään viittaavana se erottaa oikean Jumalan vääristä. Seitsemännen päivän pyhittäjät osoittavat olevansa Jehovan palvelijoita. Sentähden on sabatti merkki ihmisen uskollisuudesta Jumalalle ... Neljäs käsky (sabattikäsky) on ainoa, jossa on mainittu Lainantajan nimi ja arvo. Se on ainoa käsky, joka ilmaisee kenen antama tämä laki on. Siten tämä käsky sisältää Jumalan sinetin, joka on siihen kiinnitetty todistukseksi lain arvovallasta ja sitovasta voimasta." (PP 307).
"Nämä, jotka huokaavat ja valittavat, olivat ottaneet vaarin elämän sanasta; he olivat nuhdelleet, neuvoneet ja kehoittaneet. Muutamat, jotka olivat häpäisseet Jumalaa, tekivät parannuksen, nöyrtyen Hänen edessään. Mutta Herran kunnia oli poistunut Israelista. Vaikka monet edelleenkin jatkoivat ulkonaista uskontomenojen noudattamista, niin Herran voima ja läsnäolo oli poissa ... Kun toiset koettavat peittää vallitsevaa pahaa ja esittävät puolustuksia ... on niitä, jotka . . . eivät vaikene päästäkseen sillä jonkun suosioon ... He vaivaavat sielujaan ja valittavat sen johdosta, kun seurakunnassa on ylpeyttä, ahneutta, itsekkyyttä ja melkein kaikenlaista petosta ... Ihmisluokka, joka ei murehdi omaa hengellistä rappiotilaansa eikä huokaa toisten syntien tähden, jätetään ilman Jumalan sinettiä .. .[sivu 300] Jumalan koston päivä on aivan edessämme. Jumalan sinetti painetaan vain niiden otsaan, jotka huokaavat ja valittavat kauhistuksia, joita maassa tehdään . . . Oma menettelymme ratkaisee, saammeko elävän Jumalan sinetin, vai surmaavatko tuhoaseet meidät. . . Rohkeutta, mielenlujuutta, uskoa ja ehdotonta luottamusta Jumalan pelastavaan voimaan ei saada yhdessä hetkessä. Nämä taivaan avut hankitaan vuosien kokemusten kautta. Jumalan lapset sinetöivät kohtalonsa eläen pyhää kilvoitusta ja pitäytyen lujasti siihen, mikä on oikein ... Ei kaikkia, jotka tunnustavat pitävänsä sabattia, sinetöidä. On monia niidenkin joukossa, jotka opettavat totuutta toisille, mutta jotka eivät tule saamaan Jumalan sinettiä otsaansa. Heillä oli totuuden valo, he tunsivat Mestarinsa tahdon, he käsittivät uskomme jokaisen kohdan, mutta heillä ei ollut vastaavia tekoja . . . Olipa Jumala suosinut jotakuta saarnaajaa miten paljon tahansa, mutta jos hän kieltäytyy seuraamasta Jumalan hänelle antamaa valoa ja jos hän kieltäytyy olemasta oppivainen niinkuin pieni lapsi, niin hän menee pimeyteen ja joutuu saatanallisten petosten valtaan johtaen toisia samalle tielle. Niin kauan kuin luonteessamme on yksikin tahra tai ryppy, ei yksikään meistä milloinkaan tule saamaan Jumalan sinettiä. Parannettavaksemme on jätetty luonteemme heikkoudet ja temppelin puhdistaminen kaikesta saastasta. Sitten iltasade lankeaa ylitsemme niinkuin aamusade helluntaina lankesi opetuslasten ylitse . . . Nyt on valmistusaika. Jumalan sinettiä ei milloinkaan paineta saastaisen miehen tai naisen otsaan. Sitä ei milloinkaan paineta kunnianhimoisen ja maailmaarakastavan miehen tai naisen otsaan. Sitä ei milloinkaan paineta sellaisten ihmisten otsaan, joilla on vilpi[l]linen kieli ja petollinen sydän. Kaikkien, jotka saavat sinetin, täytyy olla tahrattomia Jumalan edessä - kokelaita taivasta varten. .. Tutkikaa kirjoituksia itseänne varten käsittääksenne nykyhetken pelättävän vakavuuden." (5 T 210-216.
Kehoitamme kaikkia lukemaan kirjasta Hengellisiä kokemuksia sinetöimistä koskevat kohdat sivuilta 43-44, 55, 66-67, 76-77, 81-82.
Kuinka paljon on oleva elävän Jumalan sinetillä merkittyjä? [sivu 301] "Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä." Ilm. 7: 4.
Todistukset samoin puhuvat vain 144,000 merkitystä. Kumpikaan lähde ei tee minkäänlaisia varauksia tai huomautuksia tästä luvusta puoleen tai toiseen. Ne eivät kiistele tästä luvusta. Ne yksinkertaisesti vain mainitsevat pelkän luvun. Tehkäämme me samoin. Niin tehdessämme emme kiistele emmekä väittele. Ne, jotka koettavat saada tämän luvun kuvannolliseksi tai sanomaan jotain muuta, merkitsemään selvästä ilmaisusta huolimatta enemmän kuin luku ilmaisee, ne kiistelevät. Ne eivät tyydy Raamatun ja Todistuksien ilmoitukseen. Ne sellaiset lisäävät Ilmestyskirjaan. (Ilm. 22: 18, 19).
Milloin sinetöiminen alkoi? Jotkut adventistit alkoivat jo 1845 tutkia kolmannen enkelin sanomaa. He käsittivät selvästi, että sabatin vietto sisältyi Jumalan käskyjen pitämiseen. Vuodesta 1846 ja siitä eteenpäin kirjoitti sisar White 1868:
"Kun me aloimme esittää valoa sabatista ei meillä ollut mitään selvää käsitystä Ilm. 14: 9-12 kolmannen enkelin sanomasta. Kohdattuamme ihmisiä me todistimme, että adventtiliike oli Jumalasta, että ensimmäisen ja toisen enkelin sanomat olivat alkaneet kuulua ja että kolmas sanoma tultaisiin julistamaan. Me näimme, että kolmas sanoma päättyy sanoilla: 'Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.' Ja me käsitimme yhtä selvästi kuin nyt (Testimonies, 1 osa, julkaistiin 1868), että nämä profeetalliset sanat viittasivat sabattiuudistukseen, mutta mitä sanomassa mainitulla pedon kumartamisella tai pedon kuvalla ja merkillä oli ymmärrettävä, siitä meillä ei ollut selkeää käsitystä." (1 T 78, 79).
Jumala antoi Pyhän Henkensä kautta valoa Hänen palvelijoilleen, ja kysymys asteittain selvisi. Jo ennen 1848 oli saatu valoa kolmannen enkelin sanoman eri piirteistä, mutta sinetöimissanomaan ei oltu vielä kiinnitetty erikoisempaa huomiota. Ensimmäisessä näyssään, jonka sisar White sai joulukuussa [sivu 302] 1844, hän mainitsee luvun 144,000 kuusi kertaa (HK16-23), mutta tämän joukon sinetöimistä he eivät olleet vielä siihen mennessä tutkineet.
1848 saatiin täsmällistä opetusta sinetöimissanomasta. Syksyllä 1848 adventistit tutkivat rukoillen Jumalan sanaa etsien valoa. 18. 11. 1848 näytettiin sisar Whitelle näyssä, että sabatti oli sinetti ja että enkelit pidättävät sodantuulia, kunnes pyhät ovat tulleet sinetöidyiksi. Hänelle sanottiin, että tuli alkaa levittää valoa siitä, mitä hänelle oli näytetty. Näyn jälkeen hän esitti miehelleen taivaan sanoman: "James, minulla on sinulle sanoma. Ala julkaista pientä lehteä. Lähetä sitä ilmaiseksi. Lukijat lähettävät sinulle rahaa sen painattamiseksi. Sillä on oleva menestys alusta alkaen. Minä näin, että tästä pienestä alusta lähtisivät kirkkaat valovirrat kaikkialle maailmaan."
Pienessä kirjasessaan "Elävän Jumalan sinetti" Joseph Bates, tammik. 1 p.nä, kirjoitti kesän 1848 vallankumouksesta. 5. 1. 1849 sisar Whitella oli toinen näky sinetöimistyöstä. (Ks. HK 41-44).
Jälleen 24. 3. 1849 oli sisar Whitella näky, jota selostaessaan hän sanoo mm.: "Tänä sinetöimisen aikana saatana käyttää jokaista keinoa vieroittaakseen Jumalan kansan mielet nykyisestä totuudesta ja saadakseen heidät horjumaan." (HK49). Edelleen: "Minä näin, että saatana vaikutti. . . hämmentääkseen, eksyttääkseen ja vetääkseen Jumalan kansaa puolelleen juuri tänä sinetöimisen aikana, .. . Saatana käytti kaikkia kykyjään pitääkseen heitä sillä asteella, millä olivat, kunnes sinetöiminen oli tapahtunut." (HK 50, 51).
24. 8. 1850 saamansa näyn johdosta sisar W. sanoo mm.: "Minä näin, että saatana työskentelisi nyt voimakkaammin kuin milloinkaan ennen, sillä hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt ja että sinetöiminen on oleva pian ohi. Hän työskentelee kaikin keinoin estääkseen pyhät valvomasta ... ja tulemasta sinetöidyiksi elävän Jumalan sinetillä." (Sealing Message, s. 20).
"Sinetöimisaika on hyvin lyhyt ja loppuu pian. Nyt, kun neljä enkeliä pidättävät neljää tuulta, meillä on aika tehdä kutsumisemme ja vali[t]semisemme lujaksi." (HK 67). [sivu 303]
Näistä lausunnoista käy selvääkin selvemmin ilmi, että sinetöimistyö oli käynnissä vuosina 1848-50. Heinäkuussa 1849 ilmestyi "Present Truth" lehden ensimmäinen numero. Siinä ja seuraavissa numeroissa puhuttiin paljon Jumalan sinetistä ja sinetöimistyöstä. Yhdyskuntamme saarnaajat ja jäsenet uskoivat ja opettivat yksimielisesti näin sinetöimisestä 1894 asti.
Onko 144,000:een sisältyvä sanomassa kuolleitakin, vai ovatko ne kaikki sellaisia, jotka kuolemaa maistamatta elävät Herran tulemiseen asti? Jotkut henkilöt, varsinkin 1894 lähtien, ovat väittäneet, ettei 144,000 kuulu muita kuin ne, jotka elävät Herran tulemukseen.
Jos nyt sinetöimistyö oli käynnissä jo 1848-1850, niin täytyy siihen aikaan sinetin saaneiden, sittemmin kuolleiden, nousta kuolleista ollakseen elävinä 144,000 mukana Herran tulemisessa.
Kirjassa Suuri taistelu luemme seuraavasti: "Juuri keskiyöllä Jumala ilmaisee voimansa kansansa vapauttamiseksi .. . Keskellä uhkaavaa taivasta on sanomattoman kirkas kohta, josta kuullaan Jumalan äänen sanovan aaltojen pauhun kaltaisella äänellä: 'Se on tapahtunut.' Tämä ääni saattaa taivaan ja maan tärisemään. Tapahtuu suuri maanjäristys . .. Hautoja aukenee, 'ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.' Kaikki, jotka olivat kuolleet uskossa kolmannen enkelin sanomaan (HK 316 lisätään: "ja jotka olivat pitäneet sabatin") nousivat haudoistaan kirkastettuina kuulemaan Jumalan rauhanliittoa (HK 316: "jonka Jumala oli tekevä") niiden kanssa, jotka olivat pitäneet Hänen lakinsa." (ST 767-768).
Monista profetian hengen kirjoitusten kohdista, joita tilan puutteen vuoksi emme voi tähän ottaa, ilmenee, että sisar White on oleva 144,000 mukana. Hyödytöntä on viisastella ja sanoa, että "144,000 kanssa" (HK 46) merkitsisi, että sisar W. ei sisälly 144,000:een vaan on niihin kuulumattomana niiden mukana. Se kohta on mutkittomasti tulkittava siten, että sisar White sisältyy niihin yhtä lailla kuin muutkin "uskossa kolmannen enkelin sanomaan kuolleet". [sivu 304]
Toisinaan viitataan seuraavaan kohtaan (käännämme alkutekstistä) : "Nämä muutettiin taivaaseen niiden joukosta, jotka Kristuksen tullessa elivät maan päällä . . . Nämä ovat niitä, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, He ovat käyneet ahdistuksen läpi, jollaista ei ole milloinkaan ollut. He ovat kestäneet Jaakobin ahdistuksen tuskat. He ovat olleet ilman välittäjää Jumalan viimeisten vitsausten ajan." (ST 783).
Näiden sanojen johdosta sanoi uranuurtaja J. N. Loughborough: "Tämä on sanottu 144,000 :sta kokonaisuudessaan ja on osaksi totta kuolleista herätetyistä sabatinpyhittäjistäkin... Heidät herätetään ja he näkevät Jumalan viimeisten tuomioitten vuodattamisen seitsemännen vitsauksen aikana." (Loughborough, Sealing Message, s. 29).
Näin uskoivat kaikki uranuurtajat. Pääkonferenssin kokouksen aikana 1909 vanhin Irwin haastatteli sisar Whitea, esittäen hänelle useita kysymyksiä. Irwinillä oli mukanaan pikakirjoittaja, joka kirjoitti sanasta sanaan kysymykset ja sisar Whiten vastaukset. Pikakirjoittajan raportista lainaamme seuraavan kysymyksen: "Tulevatko sanomassa kuolleet sisältymään 144,000:een?" Sisar White antoi seuraavan vastauksen: "Kyllä tulevat. Ne, jotka ovat kuolleet uskossa, tulevat sisältymään 144,000:een. Olen varma tästä asiasta." (Sealing Message, s.31).
On parasta pitäytyä yksinkertaisesti Herran sanansaattajan sanoihin. Jumala auttakoon meitä vaeltamaan niin, että Hän katsoisi meidätkin arvollisiksi saamaan Hänen sinettinsä. [sivu 305]
Takaisin aloitussivulle