Koska meille on suotu ainoastaan yksi elämän aika, tulee meidän jokaisen kysyä itseltämme: "Miten käyttäisin voimani, jotta niistä olisi eniten hyötyä? Miten voisin Jumalan kunniaksi ja kanssaihmisteni parhaaksi saada eniten hyvää aikaan?" Elämällä on näet arvoa ainoastaan silloin kun se on käytetty näiden tarkoitusperien saavuttamiseksi.
Ensimmäinen velvollisuutemme Jumalaa ja lähimmäisiämme kohtaan on itsemme kasvattaminen. Jokainen Luojan meille antama kyky tulee kehittää korkeimpaan täydellisyyden määrään, jotta voisimme suorittaa eniten hyvää siinä, missä pystymme. Sen vuoksi se aika, mikä käytetään ruumiin ja sielun terveyden hankkimiseksi ja säilyttämiseksi, on hyvin käytettyä. Meillä ei ole varaa surkastaa tai lamauttaa mitään ruumiin tai sielun toimintaa. Jos teemme niin, täytyy meidän epäilemättä kärsiä seurauksista.
Jokainen ihminen voi suuressa määrin olla oman onnensa seppä. Tämän ja tulevan elämän siunaukset ovat hänen saavutettavissaan. Hän voi kasvattaa itselleen lujan luonteen ja hankkia uusia voimia jokaisella askeleella. Hän voi päivittäin edistyä tiedossa ja viisaudessa tietoisena uusista ihanuuksista kasvaessaan hyveissä ja armossa. Käytössä hänen kykynsä paranevat, ja mitä enemmän viisautta hän saavuttaa, sitä kykenevämmäksi hän tulee hankkimaan sitä. Näin hänen käsityskykynsä, tietonsa ja hyveensä kehittyvät voimakkaammiksi ja täydellisempään sopusuhtaisuuteen.
Toisaalta hän saattaa antaa voimiensa heikentyä käytön puutteessa, tai antaa niiden turmeltua huonojen tottumustensa kautta, vailla itsehillintää tai siveellistä ja uskonnollista selkärankaa. Silloin hänen vaelluksensa suuntautuu alaspäin. Hän on tottelematon Jumalan [sivu 2] laille ja terveyden laeille. Nautinnonhalu voittaa hänet, ja omat taipumukset vievät hänet matkaansa. Hänen on helpompi suostua pahuuden voimiin, jotka alati toimivat vetääkseen häntä taaksepäin, kuin vastustaa niitä ja mennä eteenpäin. Seurauksena on irstailu, sairaus ja kuolema. Tämä on monien ihmisten elämän kohtalo, jotka olisivat voineet olla hyödyksi Jumalalle ja ihmiskunnalle. (CD 15)
Jumala toivoo meidän saavuttavan sen täydellisyyden tason, joka on meille mahdollista Kristuksen avulla. Hän kehoittaa meitä tekemään hyvän valinnan, yhdistymään taivaan voimiin ja omaksumaan sellaiset periaatteet, jotka palauttavat meihin Jumalan kuvan. Sanassaan ja suuressa luonnon kirjassaan Hän on ilmoittanut meille elämän periaatteet. Meidän tehtävämme on perehtyä niihin ja kuuliaisina toimia yhdessä Luojan kanssa ruumiin ja sielun terveyden uudistamiseksi. (CD 16)
Jos mielimme päästä taivaan asukkaiden seuraan uudessa maassa, täytyy meidän antautua taivaan periaatteiden johdettaviksi täällä ajassa. (2 T 133)
Outoa periaatteiden hylkäämistä ilmenee, siveellistä mittapuuta on alennettu, ja maa tulee nopeasti Sodoman kaltaiseksi. (GW 125)
Jumala on antanut ihmisille katoamattomat periaatteet, joiden eteen kaikki inhimilliset voimat kerran tulevat kumartumaan. Hän pyytää meitä osoittamaan maailmalle näitä periaatteita sekä opetuksellamme että esikuvallamme. Ne, jotka uskollisesti pitäytyivät Hänen sanaansa, saavat ihanan tulevaisuuden. On suurta seurata sellaisia periaatteita, jotka pysyvät kautta ikuisuuden. (7 T 152)
Elimistömme on Jumalan omaisuutta. Se kuuluu Hänelle luomisen ja lunastuksen perusteella. Käyttämällä väärin vähääkään voimistamme me riistämme Jumalalle kuuluvan kunnian. (CD 16)
Elimistön huolenpidon laiminlyöminen on Luojan häpäisemistä. On olemassa Jumalan säätämät ohjeet, joita noudattamalla ihmiset säästyvät sairaudelta ja ennenaikaiselta kuolemalta. (CD 16) [sivu 3]
Eräs syy, miksi emme saa suurempia siunauksia Jumalalta, on se, ettemme välitä siitä valosta, jonka Hän on nähnyt hyväksi antaa meille elämän ja terveyden laeista. (CD 16)
Jumala on yhtä todellisesti elimistömme lakien säätäjä kuin Hän on siveyslain säätäjä. Omalla sormellaan Hän on kirjoittanut lakinsa jokaiseen hermoon, jokaiseen lihakseen ja jokaiseen luonnon lahjaan, jonka hän on uskonut ihmiselle. (CD 17)
On yhtä suuri synti rikkoa olentoamme koskevia lakeja kuin rikkoa kymmeniä käskyjä. Teemme kumman tahansa rikomme Jumalan lakia. Ne jotka elimistössään rikkovat Jumalan lakia, suostuvat myös rikkomaan Siinailta annettua lakia. (CD 17)
Vapahtaja varoitti opetuslapsiaan siitä, että juuri ennen Hänen toista tulemistaan olosuhteet tulisivat olemaan aivan samanlaiset kuin ne olivat ennen vedenpaisumusta. Syöminen ja juominen johdettaisiin mässäilyyn, ja maailma antautuisi nautintojen valtaan. Nämä olosuhteet vallitsevat juuri nyt. Suuri osa maailmaa on antautunut ahmattiuden valtaan, ja halu seurata maailman tottumuksia on saattanut meidät luonnonvastaisten tapojen orjiksi, - tapojen, jotka tekevät meidät yhä enemmän Sodoman tuomittujen asukkaiden kaltaisiksi. Olen ihmetellyt, miksi ei maailman asukkaita ole hävitetty niinkuin Sodoman ja Gomorran asukkaita. Näen kylliksi syitä, mitkä ovat johtaneet maailman nykyiseen rappiotilaan ja moraalittomuuteen. Seurauksiltaan sokeat himot hallitsevat ymmärrystä, ja monet ovat uhranneet kaiken ylevän harkintakykynsä himojen alttarilla.
Ruumiin säilyttäminen terveenä, niin että elimistön kaikki osat voivat toimia sopusuhtaisesti, tulee olla elämämme tutkistelun aiheena. Jumalan lapset eivät voi kirkastaa Luojaansa, jos heillä on sairas ruumis ja surkastunut mieli. Ne, jotka tavalla tai toisella [sivu 4] antautuvat hillittömyyteen, joko syömisessä tai juomisessa, tuhlaavat ruumiinvoimiaan ja heikentävät siveellistä selkärankaansa. (CD 17)
Esi-isämme ovat jättäneet meille perinnöksi tapoja ja haluja, jotka täyttävät maailman sairaudella. Luonnonvastaisten halujen aiheuttamat vanhempien synnit koettelevat lapsia pelottavalla voimalla kolmanteen ja neljänteen polveen. Monien sukupolvien kehno ravitsemus kansan ahmattius ja itsehemmottelu täyttävät kunnalliskotimme, vankilamme ja mielisairaalamme. Hillitön teen, kahvin, viinin, oluen ja väkijuomien nauttiminen sekä tupakan, ooppiumin ja muiden huumausaineiden käyttö on johtanut tuntuvaan henkiseen ja ruumiilliseen rappeutumiseen, ja tämä rappeutuminen lisääntyy jatkuvasti. (CH 49)
Ihmisperheen nykyinen heikentynyt tila esitettiin minulle. Jokainen sukupolvi on tullut edellistä heikommaksi, ja kaikenlaiset taudit vaivaavat ihmiskuntaa. Tuhannet ihmisraukat, joilla on epämuodostunut ruumis, turmeltunut hermosto ja synkkä mieli, viettävät kurjaa olemassaoloa. Saatanan valta ihmisperheeseen lisääntyy. Ellei Herra pian tulisi lopettamaan Saatanan valtaa, tulisi maa ennen pitkää asumattomaksi. (1 T 304)
Meidän ei tule olla hitaita tekemään uudistuksia, vaan meidän tulee ryhtyä toimimaan säilyttäksemme huolellisesti jäljellä olevat elinvoimamme luopumalla jokaisesta vahingollisesta tavasta. Kenties vatsa ei milloinkaan enää tule täysin terveeksi, mutta sopiva ruokavalio on säästävä meidät vastaisilta heikkouksilta, ja monet tulevat enemmän tai vähemmän parantumaan, elleivät ole kulkeneet liian pitkälle itsemurhaavassa ahmattiudessa. (CH 148)
Luonnonvastaisen ruokahalun tyydyttäminen on suurin pahe, jota vastaan joudumme taistelemaan. (CD 147)[sivu 5]
Luonto kestää väärinkäytöksiä niin kauan kuin se tulee toimeen ilman vastarintaa. Sitten se herää ja tekee voimallisen yrityksen vapautuakseen taakoistaan ja kärsimästään huonosta kohtelusta. Silloin seuraavat päänsärky, vilunväristykset, kuumeet, hermostuneisuus, halvaus ja muita tauteja liian monta lueteltaviksi.
Väärä tapa syödä ja juoda turmelee terveyden ja sen mukana elämän suloisuuden. Miten usein olettekaan hankkineet itsellenne niin sanotun hyvän aterian kuumeisen elimistön hinnasta, ja se on vienyt teiltä ruokahalun ja unenlahjan! Kykenemättömyys syödä, uneton yö, kärsimysten tunteja, tämä kaikki aterian tähden, jossa turmeltunutta makuaistia tyydytettiin! Tuhannet ihmiset ovat hellineet luonnonvastaista ruokahaluaan, ovat syöneet n.s. hyvän aterian, jota on seurannut kuume, jokin muu äkillinen tauti ja jossakin tapauksessa kuolema. Tämä nautinto maksoi suunnattoman paljon. Juuri näin ovat kuitenkin monet tehneet, ja heidän ystävänsä ja saarnaaja ovat ylistäneet näitä itsemurhaajia ja sanoillaan kantaneet heidät suoraan taivaaseen näiden kuollessa. Mikä ajatus! Ahmatteja taivaassa! Ei, ei, sellaiset eivät milloinkaan pääse helmiporteista sisälle Jumalan kultakaupunkiin eikä niitä milloinkaan koroteta Jeesuksen, kalliin Vapahtajan oikealle puolelle, tuon kärsivän Golgatan miehen rinnalle, jonka elämä oli pelkkää kieltäymystä ja uhrausta. Kaikille tällaisille on määrätty paikka arvottomien joukossa, eikä heillä ole mitään osaa parempaan elämään, iankaikkiseen perintöön. (2 T 69)
Te tarvitsette selvää, voimakasta ymmärrystä voidaksenne käsittää totuuden ylevyyden ja voidaksenne antaa oikean arvon sovitukselle ja ikuisille asioille. Jos omaksutte väärän suunnan ja hellitte vääriä tapoja syömisessä ja siten heikennätte ajatuskykyänne, ette voi antaa niin suurta arvoa pelastukselle ja iankaikkiselle elämälle, että te niiden innoittamina rupeaisitte muodostamaan elämäänne Kristuksen elämän kaltaiseksi, ettekä milloinkaan tule tekemään niitä [sivu 6] vakavia, itsensäkieltavia ponnistuksia alistuaksenne täydellisesti Jumalan tahtoon, joita Hänen sanansa vaatii ja jotka ovat välttämättömiä, jotta saisitte moraalisen edellytyksen lopulliseen täydellisyyteen - kuolemattomuuteen. (2 T 66)
Tahdon vedota kaikkiin, että he lakkaisivat syömästä sellaista, mikä on vahingollista terveydelle. Siten he voivat palvella Jumalaa uhreja uhraten. Ne jotka tottelevat terveyden lakeja, uhraavat aikaa ja ajatusta ruumiin tarpeille ja ruuansulatuksen laeille, ja palkakseen he saavat selvän ajatuskyvyn ja voimakkaan ymmärryksen... Vahva rauhallinen hermosto ja hyvä verenkierto auttaa ihmisiä seuraamaan oikeita periaatteita ja kuuntelemaan omantunnon ääntä. (CT 298)
Älkää tyytykö tylsään ajatusmaailmaan, velttoon käsityskykyyn eikä hataraan muistiin. (CT 506)
Kun olemme koettaneet esittää terveysuudistusta veljillemme ja sisarillemme teroittaen miten tärkeä on, että he syövät ja juovat ja mitä hyvänsä tekevätkin, tekisivät kaiken Jumalan kunniaksi, niin monet ovat teoillaan sanoneet: "Kenellekään ei kuulu, mitä syön, sillä mitä tahansa teemmekin, siitä vastaamme itse." "Kalliit ystävät, te olette suuresti erehtyneet. Te ette ole ainoat, jotka joutuvat kärsimään väärästä menettelystänne. Seurapiirinne kantaa suureksi osaksi vääryytenne seurauksia yhdessä teidän kanssanne." (CH 45)
Mitään todellista uudistusta ei saada aikaan ilman Jumalan voimaa. Inhimilliset sulut luonnollisia tai hankittuja taipumuksia vastaan, ovat kuin hiekkasärkät vuolaassa virrassa. Vasta sitten kun Kristuksen elämä tulee meissä elämää antavaksi voimaksi, voimme vastustaa niitä kiusauksia, jotka vaanivat meitä sisältä ja ulkoapäin. (KS 107)
Onnellinen sinä maa... jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen! (Saarn. 10:17) [sivu 7]
"Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja Hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla." (Sak. 9:9)
Viisi sataa vuotta ennen Kristuksen syntymää profeetta Sakarja ennusti näin kuninkaan tulon Israeliin. Nyt tämä ennustus oli täyttyvä. Hän, joka niin kauan oli kieltäytynyt kuninkaallisesta kunniasta, tulee nyt Jerusalemiin Daavidin valtaistuimen luvattuna perillisenä.
Kristuksen voitokas tulo Jerusalemiin tapahtui viikon ensimmäisenä päivänä. Kansanjoukot, joita oli kokoontunut Betaniaan nähdäkseen Hänet, seurasivat Häntä haluten nähdä Hänen vastaanottonsa. Paljon kansaa oli matkalla pääkaupunkiin pääsiäisjuhlille, ja nämä liittyivät Jeesusta seuraavaan joukkoon. Koko luonto näytti iloitsevan. Vihreään verhoutuneiden puiden kukat levittivät suloista tuoksua. Uusi elämä ja ilo elähytti kansaa. Toivo uudesta valtakunnasta heräsi jälleen henkiin.
Maailma ei ollut milloinkaan aikaisemmin nähnyt sellaista voittosaattoa. Se ei ollut samanlainen kuin maailman suurien valloittajien kulkueet. Siinä ei nähty murheellisten vankien joukkoa voittajan urnoollisuuden merkkinä. Sen sijaan näkyi Vapahtajan ympärillä vaikuttavia todistuksia Hänen rakkaudentyöstään syntisten ihmisten hyväksi. Vangit, jotka Hän oli vapauttanut Saatanan vallasta, ylistivät Jumalaa vapautuksestaan. Kulkuetta johtivat sokeat, joiden näön Hän oli palauttanut. Mykät, joiden kielen siteet Hän oli irrottanut, huusivat äänekkäimmät hoosianna-huudot. Hänen parantamansa rammat hyppelivät ilosta ja olivat innokkaimpina taittamassa palmunoksia ja heiluttamassa niitä [sivu 8] Vapahtajan edessä. Lesket ja orvot ylistivät Jeesuksen nimeä Hänen armotöittensä tähden heitä kohtaan. Pitaliset, jotka Hän oli puhdistanut, levittivät tahrattomat vaatteensa Hänen tielleen ja tervehtivät Häntä Kunnian Kuninkaana. Joukossa oli sellaisiakin, jotka Hänen äänensä oli herättänyt kuoleman unesta. Lasarus, jonka ruumis oli jo turmeltuneena maannut haudassa, mutta joka nyt iloitsi kukoistavan miehuuden voimassa, talutti aasia, jolla Vapahtaja ratsasti. (AT 547)
Toimintansa aikana Jeesus uhrasi enemmän aikaa sairaiden parantamiseen kuin saarnaamiseen. Hänen ihmetekonsa osoittivat oikeaksi sen Hänen ilmoittamansa totuuden, ettei Hän ollut tullut kadottamaan, vaan pelastamaan. Kaikkialla, missä Hän liikkui, kulki sanoma Hänen laupeudestaan Hänen edellään. Missä Hän oli jo käynyt, siellä Hänen parantamansa ihmiset riemuitsivat terveydestään ja kokeilivat uusia voimiaan. Kansanjoukot tungeksivat näiden ympärillä saadakseen heiltä kuulla Herran ihmetöistä. Hänen äänensä oli ensimmäinen, minkä moni heistä milloinkaan oli kuullut, Hänen nimensä ensimmäinen sana, mikä oli heidän huuliltaan kaikunut, ja Hänen kasvonsa ensimmäiset, joita he olivat saaneet katsella. Miksi he eivät rakastaisi Jeesusta ja kaiuttaisi Hänen kiitostaan? Vaeltaessaan läpi kaupunkien ja kylien Hän oli kuin elämän virta, joka levitti ympärilleen uutta elämää ja iloa. (KS 11)
Kun evankeliumi vastaanotetaan kaikessa puhtaudessaan ja voimassaan, se on erinomainen synnin aiheuttamien sairauksien parannuskeino "On koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla." (Mal. 4:2). Mitkään tämän maailman rikkaudet eivät kykene parantamaan murtunutta sydäntä, eivät palauttamaan mielenrauhaa eivätkä karkottamaan surua ja sairautta. Kunnia ja menestys ovat voimattomia ilahduttamaan murheellista sydäntä ja palauttamaan tuhlattuja elinvoimia...
Se rakkaus, jonka Kristus vuodattaa koko olemukseemme, on elämää antava voima. Se lahjoittaa terveyttä kaikille tärkeimmille elimille - [sivu 9] aivoille, sydämelle ja hermoille.... Jos vain ihmiset antaisivat arvoa Jumalan lahjoille ja avaisivat sielunsa ikkunat taivaan voimille, silloin parantavan voiman runsas virta virtaisi vuolaana heihin. (KS 90)
Profeetta Daniel oli kuuluisa henkilö, ja mainio esimerkki siitä, mitä ihminen voi saavuttaa yhdessä viisauden Jumalan kanssa. Tämän pyhän Jumalan miehen lyhyt elämänkuvaus on kirjoitettu muistiin rohkaisuksi niille, jotka myöhemmin kutsuttaisiin kohtaamaan koettelemuksia ja kiusauksia.
Kun Israelin kansa, sen kuningas, ylimykset ja papit vietiin vankeuteen, valittiin heidän joukostaan neljä henkilöä palvelemaan Babylonin hovissa. Eräs niistä oli Daniel, joka jo varhain herätti suuria toiveita hämmästyttävistä kyvyistään, jotka myöhempinä vuosina kehittyivät hänessä. Kaikki nuo nuorukaiset olivat kuninkaallista sukua, ja heidät on kuvattu lapsiksi, "joissa ei ollut mitään virhettä ja jotka olivat kaunismuotoisia ja jotka kykenivät käsittämään kaikkea viisautta ja olivat terävä-älyisiä ja hyväoppisia." Huomattuaan noiden vangittujen nuorukaisten suuret lahjat kuningas Nebukadnessar päätti kouluttaa heidät valtakuntansa tärkeitä tehtäviä varten. Ollakseen täysin soveliaita itämaiseen hovielämään heille tuli opettaa kaldealaisten kieli, minkä vuoksi heidät alistettiin kolmeksi vuodeksi perusteelliseen ruumiilliseen ja henkiseen kasvatukseen.
Paitsi että tuon harjoituskoulun nuorukaiset pääsivät kuninkaan palatsiin, määrättiin heille ruoka kuninkaan pöydästä ja viiniä, jota kuningas joi. Kaikessa tuossa kuningas ei osoittanut heille ainoastaan suurta arvonantoa, vaan hankki heille parhaimman saatavissa olevan ruumiillisen ja henkisen koulutuksen. [sivu 10]
Kuninkaalle tarjottaviin ruoka-aineisiin kuului sianlihaa ja muuta lihaa, jonka Mooseksen laki julisti saastaiseksi ja jota heprealaisia nimenomaan oli kielletty syömästä. Siinä Daniel asetettiin ankaralle koetukselle. Tuliko hänen pysyä lujana isäinsä opetuksessa ruuista ja juomista loukaten siten kuningasta, menettäen kenties asemansa ja henkensäkin, vai tuliko hänen hylätä Herran käsky säilyttääkseen kuninkaan suosion ja hankkiakseen siten itselleen korkean sivistyksen ja mitä loistavimman ajallisen tulevaisuuden.
Daniel ei epäröinyt kauankaan, vaan päätti lujasti pysyä puhtaudessaan ja tinkimättömyydessään välittämättä seurauksista. Hän "päätti lujasti olla saastuttamatta itseään kuninkaan pöydän ruualla ja viinillä, jota tämä joi."
Tänä aikana on monia kristityiksi tunnustautuvia, jotka pitäisivät Danielia turhantarkkana, sanoisivatpa häntä ahdasmieliseksi intoilijaksikin. Syöminen ja juominen on heistä niin vähäpätöinen asia, ettei se vaadi niin ehdotonta asennetta, mikä todennäköisesti käsitti kaikkien ajallisten etujen alttiiksi panemista. Mutta ne, jotka ajattelevat niin, huomaavat tuomion päivänä, että he ovat luopuneet oikean ja väärän mittapuusta. Silloin he huomaavat, että se, mikä heistä näytti vähäpätöiseltä, ei Jumalasta ollutkaan niin. Meidän tulee pitää Hänen vaatimuksiaan pyhinä. Ne, jotka hyväksyvät ja tottelevat jotakin Hänen vaatimuksistaan, koska se heistä tuntuu tarkoituksenmukaiselta samalla kun he hylkäävät jonkun toisen asetuksen, koska sen noudattaminen kysyy kieltäymystä, alentavat Raamatun mittapuuta ja johtavat toisia suhtautumaan kevytmielisesti Jumalan lakiin. "Näin sanoo Herra" tulee johtaa meitä kaikissa asioissa. [sivu 11]
Vaikka Danielin kiusaukset olivat ankarammat kuin nykyajan nuorten kiusaukset, oli hän silti uskollinen varhaiselämässä saamalleen uskonnolliselle opetukselle. Vaikka häntä ympäröi vaikutuspiiri, joka oli omiaan hämmentämään niitä, jotka horjuvat periaatteiden ja omien taipumusten välillä, Jumalan sana esittää hänet kuitenkin virheettömäksi luonteeksi. Daniel ei uskaltanut luottaa omaan siveelliseen voimaansa. Rukous oli hänelle välttämättömyys. Jumala oli hänen voimansa, ja Herran pelko ohjasi häntä kaikissa hänen elämänsä toimissa.
Daniel oli todella nöyrä mies, ja luonteeltaan hän oli vakaa, luja ja jalo. Hän koetti elää rauhassa kaikkien kanssa, mutta oli taipumaton kuin ylevä setri, milloin asia koski periaatteita. Kaikessa, missä hän ei joutunut ristiriitaan Jumalan kanssa, hän osoitti kunnioitusta ja kuuliaisuutta esimiehilleen, mutta hänellä oli ylevät ajatukset Jumalan vaatimuksista. Hän asetti maallisten hallitsijoiden määräykset toiselle sijalle. Mikään itsekäs vaikutin ei saanut häntä laiminlyömään velvollisuuttaan.
Danielin luonne on esitetty maailmalle silmäänpistävänä esikuvana siitä, mitä Jumalan armo voi saada aikaan langenneissa ja synnin turmelemissa ihmislapsissa. Kuvaus hänen jalosta ja itsensäkieltävästä elämästään on kirjoitettu muistiin rohkaisuksi inhimillisyydellemme. Siitä voimme koota voimia vastustaaksemme kiusauksia horjumatta ja puolustaaksemme oikeutta nöyrinä ankarimpaankin koettelemukseen jouduttuamme.
Daniel olisi voinut keksiä uskottavalta tuntuvan puolustuksen, jolla poiketa ankarista itsehillinnän ja raittiuden periaatteistaan, mutta Jumalan mielisuosio oli hänestä kalliimpi kuin maailman voimallisimman hallitsijan suosio - kalliimpi kuin hänen oma henkensäkin. Päästyään kohteliaalla käytöksellään Melzarin, heprealaisten nuorukaisten [sivu 12] katsastajan suosioon, Daniel anoi, ettei heidän tarvitsisi syödä kuninkaan ruokaa eikä juoda hänen viiniään. Melzar pelkäsi, että jos hän suostuisi tuohon pyyntöön, hän voisi joutua kuninkaan epäsuosioon ja saattaa henkensä vaaraan. Kuten monet meidän päivinämme hän ajatteli, että kohtuullinen ruoka tekisi nuorukaiset kalpean ja sairaan näköisiksi ja lihaksiltaan heikoiksi, ja että kuninkaan pöydän ylellinen ruoka tekisi heidät punertaviksi ja kauniiksi edistäen siten sielun ja ruumiin toimintaa.
Daniel pyysi, että asia ratkaistaan kymmenen päivän koetusajalla ja että nuorukaiset tuona lyhyenä aikana saisivat syödä yksinkertaista ruokaa samalla kun heidän toverinsa nauttivat kuninkaan herkkuja. Lopulta pyyntöön suostuttiin, minkä jälkeen Daniel oli varma siitä, että hän oli voittanut. Nuoruudestaan huolimatta hän oli huomannut viinin ja ylellisen elämän turmiollisen vaikutuksen ruumiin ja sielun voimiin.
Kymmenen päivän kuluttua tulos oli aivan päinvastainen kuin Melzar oli olettanut. Tavoiltaan raittiit ja itsensäkieltävät nuorukaiset eivät olleet ainoastaan ulkonäöltään, vaan myös toimiltaan ja sielun voimiltaan huomattavasti tovereitaan edellä, jotka olivat hemmotelleet makuaistiaan. Tuloksena tuosta kokeesta Daniel ja hänen toverinsa saivat jatkaa yksinkertaista ruokailuaan koko sen harjoituskauden ajan, jolloin he valmistautuivat valtakunnan palvelusta varten.
Herran mielisuosio seurasi noiden heprealaisten nuorukaisten itsensäkieltämistä, ja Herra siunasi heitä. "Ja Jumala antoi näille neljälle nuorukaiselle taidon käsittää kaikki kirjoitukset ja kaiken viisauden; ja Daniel ymmärsi myös kaikkinaiset näyt ja unet." Kun kolmen vuoden harjoitusaika päättyi, ja kuningas koetteli heidän kykyjään ja saavutuksiaan, "ei ollut heidän joukossaan yhtäkään Danielin, [sivu 13] Hananjan, Miisaelin ja Asarjan vertaista. Niin he tulivat kuninkaan palvelijoiksi. Ja kaikissa viisautta ja ymmärrystä vaativissa asioissa, joita kuningas heiltä kyseli, hän havaitsi heidät kymmentä vertaa etevämmiksi kuin kaikki tietäjät ja noidat, mitä koko hänen valtakunnassaan oli."
Danielin elämä on innoitettu kuvaus siitä, millainen pyhittynyt luonne on. Se on annettu esikuvaksi kaikille, mutta varsinkin nuorille. Tinkimätön alistuminen Jumalan vaatimuksiin edistää sekä ruumiin että sielun terveyttä. Voidaksemme saavuttaa korkeimman siveellisen ja henkisen tason, meidän tulee etsiä Jumalan viisautta ja voimaa voidaksemme noudattaa tinkimätöntä kohtuullisuutta ja itsehillintää kaikissa elintavoissamme. Danielin ja hänen tovereittensa kokemus on esikuva siitä, miten periaatteet voittavat makuaistin hemmottelun. Se osoittaa meille, miten nuoret miehet uskonnollisten periaatteiden avulla voivat voittaa lihan himot ja pysyä uskollisina Jumalan vaatimuksille, vaikka se kysyy heiltä suurta uhrausta.
Miten olisi käynyt, jos Daniel ja hänen toverinsa olisivat sovitelleet noiden pakanallisten toimihenkilöiden kanssa ja taipuneet hetken vaikutuksesta syömään ja juomaan Babylonin tavan mukaan? Tuo yksi ainoa luopuminen periaatteista olisi heikentänyt heidän käsitystään siitä, mikä on oikein, ja miten inhottava synti ja vääryys on. Ruokahalun hemmottelu olisi vähentänyt heidän ruumiinvoimiaan ja riistänyt selvän käsityskyvyn ja hengellisen voiman. Yksi väärä askel olisi todennäköisesti johtanut toisiin, kunnes he erotettuina taivaan yhteydestä olisivat joutuneet kiusausten pyörteisiin. [sivu 14]
Jumala on sanonut: "Minä kunnioitan niitä, jotka minua kunnioittavat." Danielin riippuessa kiinni Jumalassa profetian Henki laskeutui häneen. Samalla kun ihmiset opettivat hänelle hovielämän velvollisuuksia, Jumala opetti häntä lukemaan tulevien aikakausien salaisuuksia ja esittämään tuleville polville vertauskuvien avulla viimeisten päivien ihmeelliset tapahtumat.
"Kehoitan teitä pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan," kirjoittaa apostoli Pietari. Monien mielestä tämä teksti varoittaa ainoastaan irstailusta, mutta sillä on laajempikin merkitys, sillä se kieltää kaiken vahingollisen ruokahalun ja himon tyydyttämisen. Älköön kukaan, joka sanoo itseään uskovaiseksi, suhtautuko välinpitämättömästi ruumiinsa terveyteen, älköönkä kukaan kuvitelko, ettei hillittömyys ole syntiä ja ettei se vaikuta heidän hengellisyyteensä. Läheinen yhteys vallitsee ulkonaisen ja sisällisen ihmisen välillä. Tottumus, joka ei edistä terveyttä, alentaa yleviä ja jaloja sielun kykyjä. Väärät ruokailu- ja juomatavat johtavat väärään ajatuksen toimintaan. Makuaistin hemmottelu vahvistaa alhaisia taipumuksia, niin että ne rupeavat hallitsemaan sielun ja hengen voimia.
Mahdotonta on kenenkään osallistua pyhityksen siunauksesta niin kauan kuin hän on itsekäs ja ahne. Monet vaikeroivat vääristä ruokailu- ja juomatavoista johtuvista heikkouksista, sillä ne tekevät väkivaltaa elämän ja terveyden laeille. Ihmiset heikentävät ruuansulatuselimiään helliessään luonnonvastaista ruokahaluaan. Elimistön [sivu 15] kyky ja voima vastustaa väärinkäytöksiä on ihmeellinen, mutta itsepintaiset, väärät ja kohtuuttomat ruokailu- ja juomatavat heikentävät kaikkia ruumiin toimintoja. Tyydyttämällä luonnonvastaista ruokahalua ja muita himojaan kristityt lamauttavat luonnon työtä ja vähentävät ruumiin, sielun ja hengen voimiaan. Harkitkoot tällaiset heikot ihmiset, millaisia he voisivat olla, jos olisivat eläneet kohtuullisesti ja edistäneet terveyttä, sen sijaan että he käyttävät sitä väärin.
Kirjoittaessaan: "Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa," ei Paavali kehoittanut veljiään tavoittelemaan tasoa, joka heidän oli mahdotonta saavuttaa eikä hän rukoillut heille siunauksia, joita Jumala ei halunnut antaa heille. Hän tiesi, että kaikkien, jotka ovat valmistautuneet kohtaamaan Kristusta rauhassa, täytyy omistaa puhdas ja pyhä luonne. "Mutta jokainen kilpailija noudattaa itsensähillitsemistä kaikessa; he saadakseen vain katoavaisen seppeleen, mutta me katoamattoman. Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele niinkuin ilmaan hosuen, vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi." "Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne."
Apostoli kirjoitti edelleen uskovaisille: "Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne." Muinaiselle Israelille annettiin tarkat ohjeet siitä, ettei mitään vajaakykyistä tai sairasta eläintä saanut tuoda uhriksi Jumalalle. Ainoastaan täydellisimmät oli valittava siihen karkoitukseen. Profeetta Malakian välityksellä Herra nuhteli mitä [sivu 16] vakavimmin kansaansa siitä, että se oli luopunut noista ohjeista.
"Poika kunnioittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni. Mutta te sanotte: 'Miten me olemme pitäneet halpana sinun nimesi?' Siten, että tuotte minun alttarilleni saastutettua leipää. Mutta te sanotte: 'Miten me olemme sinut saastuttaneet?' Siten, että sanotte: ' Herran pöytä on halpana pidettävä." Ja kun tuotte uhriksi sokean eläimen, niin se muka ei ole paha! Vie se maaherrallesi, mielistyykö hän sinuun, ja onko hän sinulle suosiollinen? sanoo Herra Sebaot... Te tuotte ryöstettyä, ontuvaa ja sairasta - tuotte uhrilahjaksi. - Minäkö mielistyisin ottamaan sen teidän kädestänne? sanoo Herra."
Vaikka nämä sanat puhuttiin muinaiselle Israelille, sisältävät ne kuitenkin opetuksen Jumalan kansalle tänäkin aikana. Kehoittaessaan veljiään antamaan ruumiinsa "eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi," Paavali esittää todellisen pyhityksen periaatteet. Pyhitys ei ole pelkkä teoria, mielenliikutus tai muodollisia sanoja, vaan eläviä ja käytäntöön otettuja periaatteita, jotka kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Se vaatii meiltä sellaisia tapoja syömisessä, juomisessa ja pukeutumisessa, että ne takaavat meille ruumiin, sielun ja hengen terveyden, niin että voimme antaa ruumiimme "eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi," eikä väärien tapojen turmelemaksi uhriksi.
Pietarin kehoitus pidättyä lihallisista himoista on mitä selvin ja voimakkain varoitus kaikkien sellaisten kiihotus- ja huumausaineiden, kuten teen, kahvin, tupakan, alkoholin ja morfiinin käyttöä [sivu 17] vastaan. Sellaisten halujen tyydyttäminen kuuluu täydellä syyllä niihin himoihin, jotka vaikuttavat turmiollisesti luonteeseen. Mitä aikaisemmin tällaisia vahingollisia tapoja muodostuu, sitä lujemmin ne pitävät uhrinsa himojen orjuudessa ja sitä varmemmin ne alentavat hengellistä tasoa.
Raamatun opetus vaikuttaa vain heikosti niihin, joiden sielun voimia itsetyydytys on halvauttanut. On tuhansia ihmisiä, jotka mieluummin uhraavat terveytensä, elämänsä ja taivastoivonsakin, kuin että he ryhtyisivät taistelemaan omia luonnonvastaisia halujaan vastaan. Eräs nainen, joka monen vuoden ajan sanoi olevansa pyhittynyt, esitti, että jos hänen on luovuttava joko piipustaan tai taivaasta, niin hän sanoisi: "Hyvästi taivas, en henno luopua piipustani." Vaikka hän itsepintaisesti säilytti tuon epäjumalan sydämessään jättäen Jeesukselle huonomman paikan, väitti hän kuitenkin olevansa kokonaan Herran oma.
Missä tahansa todella pyhittyneet ovatkin, he kohottavat moraalista tasoa säilyttämällä oikeita elämän tapoja, ja kuten Daniel antamalla esikuvan toisille raittiudesta ja itsensäkieltämisestä. Jokaisesta luonnonvastaisesta halusta tulee sotiva himo. Kaikki, mikä sotii luonnonlakeja vastaan, tekee sielun sairaaksi, maksan turtuneeksi, aivot tylsiksi turmellen ihmisen mielenlaadun, voiman ja rohkeuden. Nämä heikentyneet voimat uhrataan sitten Jumalalle, joka kieltäytyi hyväksymästä uhrieläimiä, jotka eivät olleet viattomia. Velvollisuutemme on halujemme ja tapojemme saattaminen sopusointuun luonnonlakien kanssa. Jos Kristuksen alttarilla uhrautuvia henkilöitä tutkittaisiin yhtä tarkasti kuin juutalaisten uhrieläimiä, niin kuka tulisi hyväksytyksi?
Miten huolellisesti tuleekaan kristittyjen valvoa tottumuksiaan, [sivu 18] jotta he voisivat säilyttää kaikki sielunkykynsä täysin voimakkaina Kristuksen palvelusta varten. Jos tahdomme pyhittyä sielultamme, ruumiiltamme ja hengeltämme, täytyy meidän elää sopusoinnussa Jumalan lain kanssa. Sydän ei voi pysyä uskollisena Jumalalle, jos haluja ja himoja tyydytetään terveyden ja hengen kustannuksella. Niiden, jotka rikkovat niitä lakeja, joista terveys on riippuvainen, täytyy kärsiä rangaistus. He ovat jokaisessa suhteessa rajoittaneet kykyjään niin etteivät kykene kunnolla suorittamaan velvollisuuksiaan kanssaihmisiään kohtuen [!], ja he epäonnistuvat täydellisesti Jumalan vaatimusten täyttämisessä.
Kun Skotlannin papisto pyysi Englannin pääministeriä, lordi Palmerstonea, erottamaan yhden päivän paastoa ja rukousta varten koleran torjumiseksi, tämä esitti painavan sanansa: "Puhdistakaa ja desinfioikaa katunne ja talonne, edistäkää puhtautta ja terveyttä köyhien keskuudessa, ja huolehtikaa siitä, että heillä on runsaasti hyvää ruokaa sekä vaatteita, ja käyttäkää oikeita parannusmenetelmiä, niin teidän ei tarvitse paastota ja rukoilla. Herra ei kuule rukouksianne niin kauan kuin ette välitä Hänen suojelukeinoistaan."
Paavali sanoo: "Puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa." Hän esittää meille rohkaisuksi todellisen pyhityksen tuoman vapauden. "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat, jotka eivät vaella lihan mukaan vaan Hengen mukaan." Hän kehoittaa galatalaisia: "Vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä." Hän mainitsee muutamia lihan tekoja - epäjumalanpalveluksen, juoppouden ja muut sen kaltaiset. Mainittuaan [sivu 19] Hengen hedelmät, joihin myös itsensähillitseminen kuuluu, hän jatkaa: "Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen."
Jaakob sanoo, että ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas. Jos hän olisi nähnyt veljiensä käyttävän tupakkaa, eikö hän olisi sanonut sellaista tapaa maalliseksi, sielulliseksi, riivaajien viisaudeksi? Miten usein ovatkaan tänä kristillisen valon aikana niiden huulet, jotka lausuvat Kristuksen kalliin nimen, tupakkasyljen saastuttamat heidän hengityksensä haistessa pahalta. Totisesti sielu, joka voi iloita moisesta saastaisuudesta, on myös saastunut. Nähdessäni miehiä, jotka väittävät omistavansa täydellisen pyhityksen samalla kun he ovat tupakan orjia, jotka saastuttavat koko ympäristönsä, olen ajatellut: "Miltä taivas näyttäisi, jos siellä olisi tupakanpolttajia?" Jumalan sana julistaa selvästi: "Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää." Miten voivat sitten ne, jotka hellivät tuota saastaista tapaa, toivoa pääsevänsä sinne? Jumalaapelkääviksi tunnustautuvat miehet ja naiset uhraavat ruumiinsa Saatanan alttarilla ja suitsuttavat tupakkaa hänen saatanalliselle majesteettiudelleen. Näyttääkö tämä toteamus ankaralta? Eittämättä tämä uhri esitetään jollekin jumalalle. Koska Jumala on puhdas ja pyhä eikä hyväksy mitään saastaista, täytyy Hänen myös hylätä tämä suurihintainen, saastainen ja epäpyhä uhri, minkä vuoksi teemme sen johtopäätöksen, että Saatana saa kunnian siitä.
Jeesus kuoli vapauttaakseen ihmisen Saatanan käsistä. Hän tuli vapauttamaan meidät lunastavan uhrinsa verellä. Ihminen, joka on tullut Jeesuksen Kristuksen omaisuudeksi ja jonka ruumis on Pyhän Hengen temppeli, ei joudu turmiollisen tupakoimisen orjaksi. Hänen voimansa kuuluvat Kristukselle, joka on ostanut hänet verellään. [sivu 20] Hänen omaisuutensa on myös Herran oma. Miten tupakanpolttaja näin ollen voi olla syytön tuhlatessaan joka päivä Herran uskomaa pääomaa luonnonvastaisen halun tyydyttämiseen?
Tavaton rahamäärä tuhlataan vuosittain tuon himon tyydyttämiseksi, samalla kun sieluja kuolee elämän sanan nälkään. Kristityt varastavat Jumalalta kymmenyksissä ja uhreissa, samalla kun he polttaessaan tupakkaa uhraavat turmiollisten himojen alttarilla enemmän kuin antavat köyhille tai Jumalan työn edistämiseksi. Todella pyhittyneet voittavat jokaisen turmiollisen halun. Silloin kaikki varat, joita ei tarvita, viedään Herran varastoaittaan, ja kristityt ovat ensimmäisiä itsensäkieltämisessä, uhrautuvaisuudessa ja raittiudessa. Silloin he ovat maailman valo.
Tee, kahvi ja tupakka vaikuttavat turmiollisesti elimistöön. Tee päihdyttää vaikuttaen siis samalla tavalla kuin väkijuomat, vaikka vähemmässä määrässä. Kahvi sumentaa älyä tehokkaammin kuin tee ja lamauttaa voimia. Se ei ole yhtä voimakas kuin tupakka, mutta vaikutukseltaan se on samanlainen. Tupakkaa vastustaviin todisteihin voidaan vedota myös taistelussa teetä ja kahvia vastaan.
Kun teen, kahvin, tupakan, ooppiumin tai väkijuomien käyttäjiltä riistetään heidän tavanmukainen halujen tyydytys, tuntuu heistä mahdottomalta antautua innokkaasti palvelemaan Jumalaa. Jumalan armo näyttää ikään kuin voimattomalta antamaan henkeä tai elämää heidän rukouksilleen tai todistuksilleen. Sellaisten kristittyjen tulee harkita, mistä lähteestä heidän ilonsa on, onko se ylhäältä vai alhaalta.
Kiihottavien aineiden käyttäjästä kaikki tuntuu ikävältä ja vastenmieliseltä, ellei hän saa tyydyttää rakastamaansa halua. Tämä [sivu 21] turruttaa sekä ruumiin että sielun luonnollista herkkyyttä tehden hänet yhä vähemmän vastaanottavaiseksi Pyhän Hengen vaikutukselle. Kun tavanmukaiset kiihottimet puuttuvat, hänen ruumiinsa ja sielunsa isoaa jotakin, mutta ei vanhurskautta, ei pyhyyttä eikä Jumalan läsnäoloa, vaan hänen hellimäänsä epäjumalaa. Tyydyttäessään vahingollisia himoja kristityt heikentävät voimiaan joka päivä tehden itsensä siten mahdottomiksi kirkastamaan Jumalaa. (SL 15-25)
Leivän valmistukseen hienot, valkoiset vehnäjauhot eivät ole parhaimpia eikä niiden käyttäminen ole terveellistä, sillä niistä leivottu leipä ei ole niin ravitsevaa kuin vehnänjyvän kaikista osista valmistettu leipä. Hieno leipä aiheuttaa usein kovan vatsan ja muita ikävyyksiä.
Leivän tulee olla kevyttä ja makeaa (ei sokerista eikä siirapista, vaan viljan omasta makeudesta) eikä meidän tule sietää siinä vähääkään happamuutta. Leipien tulee olla pieniä ja niin perusteellisesti paistuneita, että jos mahdollista kaikki hiiva-aineet niistä ovat hävinneet. Kuuma, vastaleivottu leipä on vaikeasti sulavaa eikä sellaista milloinkaan saa tuoda pöytään. Tämä sääntö ei koske ilman hiivaa leivottua leipää.
Leipä on paistettava kokonaan sekä sisältä että päältä. Vatsan kuntoisuus vaatii, että se on kevyttä ja kuivaa. Koska leipä on elämän todellinen tuki, tulee jokaisen keittäjän olla mestari sen valmistamisessa. [sivu 22]
Jokaisen kristityn tytön ja naisen uskonnollinen velvollisuus on heti oppia valmistamaan hyvänmakuista ja kevyttä leipää kuorineen jauhetuista seulomattomista grahamjauhoista. Äitien tulee ottaa tyttärensä mukaansa keittiöön näiden ollessa vielä aivan nuoria ja opettaa heitä keittämään.
Soodan ja leivinjauheiden käyttäminen leipomisessa on vahingollista ja tarpeetonta. Sooda voi aiheuttaa vatsatulehduksen, ja monissa tapauksissa se myrkyttää koko elimistön. Moni perheen äiti luulee, ettei hän voi leipoa hyvää leipää ilman leivinpulveria (erilaisissa kakuissa), mutta siinä hän on erehtynyt, sillä jos he vaivautuisivat oppimaan uusia menetelmiä, tulisi leipä terveellisemmäksi ja luonnolliselle makuaistille miellyttävämmäksi. Hiivaleipää leivottaessa ei tule käyttää maitoa veden asemesta, koska maidon käyttäminen on kallista ja tekee leivän vähemmän terveelliseksi. Maitoon leivottu leipä ei pysy yhtä kauan tuoreena kuin veteen leivottu, ja se joutuu helposti käymistilaan vatsassa.
Vatsalla ei ole voimia muuttaa kehnoa, hapanta ja painavaa leipää hyväksi, vaan se tekee vatsan sairaaksi. Ne, jotka syövät sellaista ruokaa, tuntevat voimiensa pettävän. Eikö siihen ole syytäkin? Jotkut näistä henkilöistä sanovat olevansa terveysuudistajia, mutta sitä he eivät ole.
Usein näemme grahamleipää, joka on raskasta, hapanta ja vain osittain paistunutta. Se johtuu siitä, etteivät ihmiset halua oppia suorittamaan huolellisesti keittäjän tärkeää tehtävää. Välistä näemme pikkuleipiä tai pehmeitä keksejä kuivattuina, mutta ei paistettuina. Sitten keittäjät sanovat teille, että he ovat taitavia valmistamaan ruokaa vanhan tavan mukaan, mutta sanoakseni [sivu 23] totuuden, he eivät välitä grahamleivästä, vaan näkisivät nälkää, jos he joutuisivat vakituisesti sitä syömään.
Joittenkin mielestä sopiva ruokavalio käsittää pääasiallisesti puuroja. Runsas puuron syöminen ei pidä ruuansulatuselimiä terveinä, koska puuro on liian nestemäistä. Innostakaa ihmisiä syömään hedelmiä, kasviksia ja leipää.
Korput eli kaksi kertaa paistuneet leivät ovat helpoimmin sulavaa ja maukkainta ruokaa. Hiivaleipä leikattakoon viipaleiksi ja kuivattakoon kuumassa uunissa, kunnes viimeisetkin taikinan jäljet häviävät. Sen jälkeen annettakoon sen ruskistua jonkin verran kauttaaltaan. Kuivassa paikassa tällainen leipä säilyy paljon kauemmin kuin tavallinen leipä, ja uudelleen kuumennettuna ennen käyttöä se on yhtä tuoretta kuin uutenakin. (CD 315)
Sämpylöiden valmistukseen käyttäkää pehmeää vettä ja maitoa, tai vähän kermaa. Tehkää sitkeän kova taikina, ja alustakaa se samalla tavalla kuin keksitaikina. Paistakaa sämpylät uunin arinalla. Ne ovat makeita ja maukkaita. Ne vaativat perusteellista pureksimista, mikä on hyödyksi sekä hampaille että vatsalle. Niistä muodostuu hyvää verta, ja ne antavat voimia. Kun on saatavissa sellaista leipää, runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja viljatuotteita, joita maassamme on yllinkyllin, ei pitäisi kaivattamankaan muita ylellisyyksiä. (CD 320)
On hyvä jättää pois sokeri keksitaikinasta. Jotkut pitävät eniten makeimmista kekseistä, mutta ne vahingoittavat ruuansulatuselimiä.
Jatkuvaan käyttöön pelkät vehnistä valmistetut jauhot eivät ole parasta ruokaa. Vehnä- ohra- ja ruisjauhot sekoitettuina yhteen ovat ravitsevammat kuin vehnä, josta on poistettu sen ravitsevat osat. (Cd 321)[sivu 24]
Jos ihmiset tänä aikana olisivat tavoiltaan yksinkertaisemmat ja eläisivät sopusoinnussa luonnonlakien kanssa, ei olisi puutetta missään, vaan kaikkea olisi yltäkyllin täyttämään ihmiskunnan tarpeita. (CD 87)
Monien haudoille voitaisiin kirjoittaa: "Kuollut puutteellisen keittämisen ja ruuanvalmistuksen uhrina." (SLS 317)
Keittäjän pyhä velvollisuus on oppia valmistamaan terveellistä ruokaa. Moni sielu menee kadotukseen puutteellisen keittotaudin uhrina... Puutteellinen ja huonosti valmistettu ruoka turmelee veren heikentämällä verta muodostavia elimiä. Se saattaa elimistön epäkuntoon ja sairaaksi aiheuttaen myös hermoston ärtymistä ja pahantuulisuutta. (SLS 317)
Huonosti valmistetun ruuan asettaminen pöydälle on syntiä, koska koko elimistö on riippuvainen syömisestä. Jumala toivoo, että Hänen lapsensa pitävät tärkeänä sitä, että heidän ruokansa valmistetaan sillä tavalla, ettei se tee vatsaa happameksi, mikä vuorostaan aiheuttaa mielen happamuutta. (MM 270)
Jotkut ajattelevat, ettei ruuan valitseminen ja valmistaminen ole niinkään tärkeä seikka, koska yksinkertainen ruokavalio on terveyden ehto. Jotkut rajoittuvatkin hyvin puutteelliseen ruokavalioon, niin ettei elimistö saa riittävää vaihtelua, minkä johdosta terveys joutuu kärsimään. (SLS 335)
On mahdotonta laatia muuttumatonta lakia säännöstelemään kunkin yksilön tapoja, minkä vuoksi ei kenenkään tule asettua mittapuuksi kaikille muille. Kaikki eivät voi syödä samoja aineita. Ruuat, jotka toiselle ovat maukkaita ja terveellisiä, saattavat toiselle [sivu 25] henkilölle olla mauttomia jopa vahingollisiakin. Jotkut eivät voi käyttää maitoa, kun taas toiset voivat siitä hyvin. Toiset eivät pysty sulattamaan herneitä ja papuja, kun taas toisille ne ovat terveellisiä. Joillekin henkilöille karkeat viljavalmisteet ovat hyvää ruokaa, kun taas toiset eivät voi käyttää niitä.
Ahdasmieliset käsitykset ja vähäpätöisten seikkojen korostaminen ovat tehneet paljon vahinkoa terveysasialle. Ruuanvalmistuksessa saatetaan noudattaa sellaista säästäväisyyttä, että ruokavalio käy puutteelliseksi eikä enää ole terveellinen. Mihin se johtaa? Anemiaan eli vähäverisyyteen. Olen tavannut useita vaikeasti parannettavia sairaustapauksia, jotka ovat johtuneet yksipuolisesta ja heikosta ravinnosta. Näiden sairaiden ei ollut pakko omaksua yksipuolista ruokavaliota, vaan tekivät niin noudattaakseen omia vääriä käsityksiään terveysuudistuksesta. Päivästä toiseen ja ateriasta toiseen samoja ruoka-aineita valmistettiin ilman vaihtelua, kunnes ruuansulatus turmeltui ja seurauksena oli yleinen heikkous. (CH 155)
Meidän on hyvä keittää vähemmän ja syödä enemmän hedelmiä niiden luonnollisessa tilassa. Opettakaamme kansaa syömään runsaasti tuoreita grape-hedelmiä, omenia, päärynöitä, marjoja ja kaikkia saatavissa olevia hedelmä- ja marjalajeja. Säilöttäköön niitä talveksi lasipurkkeihin... (7 T 134)
Tavallisesti ruuat sokeroidaan aivan liian paljon. Kakut, makeat vanukkaat, leivokset, hyytelöt ja marjahillot ovat suuria ruuansulatushäiriöiden aiheuttajia. Erikoisen haitallisia ovat munajauhesekoitukset ja vanukkaat, joissa maito, munat ja sokeri ovat pääaineksia. Runsasta maidon ja sokerin samanaikaista käyttöä tulee välttää. [sivu 26]
Ei ole hyvä syödä hedelmiä ja kasviksia samalla aterialla. Jos vatsa on heikko voi niiden samanaikainen käyttö usein aiheuttaa tuskia ja vaikeuttaa ajatustyötä. On parempi syödä kasvikset ja hedelmät eri aikoina. (KKT 99)
Sairaalan potilaille tulee varata monipuolinen ruokavalio, ja erikoista huolellisuutta tulee noudattaa valmistettaessa ruokaa sairaille ja ravintoaineiden yhdistelemisessä heitä varten. Parantolan ruokapöytää ei voida kattaa samalla tavalla kuin ravintolan pöytää. On suuri ero siinä tarjotaanko ruoka terveille ihmisille, jotka pystyvät sulattamaan melkein mitä ruokaa tahansa, tai jos se tarjotaan sairaille. (CD 295)
Monessa sairaustapauksessa sairaalle on parasta lääkettä olla syömättä yhtä tai kahta ateriaa, niin että liiaksi rasitetut ruuansulatuselimet saavat levätä.(SLS 248)
Keittämisen tiede ei ole vähäpätöinen. Taidollinen ruuanvalmistus on tärkeimpiä taitoja. Se on soitto-opetusta ja ompelutyötäkin tärkeämpi. Tällä en tahdo vähentää soitto-opetuksen tai ompelutyön merkitystä, sillä ne ovat välttämättömiä. Mutta terveellisen ja maukkaan ruuan valmistaminen on vielä tärkeämpi taito. Sitä on pidettävä suurimpana taitona, koska se niin läheisesti liittyy elämään. Siihen tulee kiinnittää enemmän huomiota, sillä voidakseen muodostaa hyvää verta elimistö tarvitsee hyvää ruokaa. Lääkintälähetystyössä hyvä keittäminen muodostaa perustuksen sille, mikä pitää kansaa terveenä. Monissa tapauksissa terveysuudistuksesta tehdään terveyden turmelus, kun valmistetaan mauttomia ruokia. Ennen kuin terveysuudistus pääsee edistymään täytyy terveellistä [sivu 27] keittämistä koskevan tietämättömyyden väistyä. Hyvät keittäjät ovat harvassa. Monien äitien tulee hankkia opetusta keittotaidossa, jotta he miellyttävästi voisivat tarjota perheelleen hyvin valmistettua ruokaa. Ennen kuin lapset ottavat harmoni- ja pianotunteja tulee heidän saada opetusta keittotaidossa. (MM 269)
Arvostan ompelijaani, samoin sihteeriäni, mutta keittäjälläni, joka on perehtynyt valmistamaan hyvää ruokaa elämän ylläpidoksi ja ravitsemaan aivoja, luustoa ja lihaksia, on tärkein tehtävä perheeni avustajien joukossa. (CD 251)
Voista on vähemmän haittaa, jos se syödään kylmänä esim leivän kanssa, kuin keitettynä ruuissa, mutta parempi sääntö on luopua siitä kokonaan. (CD 349)
Oliiveista puristettu oliiviöljy vapauttaa ummetuksesta. Keuhkotautisille ja niille, joilla on tulehtunut ja ärtynyt vatsa se on parempaa kuin mikään lääke, ja ravintona se on parempaa kuin mikään eläinkunnasta saatu öljy. (CD 349)
Hedelmät, viljatuotteet ja kasvikset valmistettuina yksinkertaisimmalla tavalla ilman mausteita ja mitään eläinkunnasta saatua rasvaa, muodostavat maidon ja kerman kanssa terveellisimmän ruokavalion. (CD 354)
Valmistaessanne ruokaa teidän ei tule käyttää mitään eläinkunnasta saatua rasvaa, sillä se turmelee kaikki ruokavalmisteet. (CD 354)
Minulla on iso perhe, joka usein käsittää kuusitoista henkilöä. Siihen kuuluu kyntömiehiä ja puun kaatajia. Näiden ruumiin harjoitus on hyvin voimakasta, mutta ruokapöydällemme ei silti aseteta palaakaan eläinten lihaa.... Ruokalistamme käsittää viljatuotteita, vihanneksia, tuoreita hedelmiä ja hedelmäsäilykkeitä. (CD 488)[sivu 28]
Ruokalistamme on yksinkertainen ja terveellinen. Pöydällämme ei ole yhtään voita, lihaa, juustoa eikä mitään rasvaisia ruokasekoituksia. Muutamien kuukausien ajan eräs nuori ei-uskovainen mies, joka oli syönyt lihaa koko elämänsä ajan, oli täysihoidossamme. Emme tehneet mitään muutoksia ruokalistaamme hänen tähtensä, mutta siitä huolimatta hänen painonsa nousi 9 kg sinä aikana. Meidän valmistamamme ruoka oli hänelle paljon parempaa kuin se, mihin hän oli tottunut. (CD 490)
Olen saanut Herralta terveysuudistuksen kirkkaan valon. En etsinyt tätä valoa enkä tutkimalla hankkinut sitä, vaan Herra antoi sen minulle, jotta antaisin sen toisille. (CD 493)
Monet korostavat voimakkaasti sitä suurta erehdystä, että lihasvoima on riippuvainen eläinkunnasta saadusta ravinnosta. Tavalliset jyvät, puiden hedelmät ja kasvikset sisältävät nimittäin kaikkia ravintoaineita, mitä tarvitaan hyvän veren muodostumiseksi. Liharuoka ei pysty sitä tekemään.(MM 277)
Hillitön halu liharuokiin on luonnotonta. Alussa ei ollut niin. Ihminen on itse hankkinut ja kasvattanut itselleen sen. Luojamme on varannut meille kasviksia, viljaa ja hedelmiä. Nämä muodostavatkin kaiken sen ravinnon, mitä tarvitsemme pysyäksemme terveinä ja voimakkaina. Ennen syntiinlankeemusta liharuoka ei sisältynyt Aadamin ja Eevan ruokavalioon. Jos hedelmät, kasvikset ja viljatuotteet eivät riitä tyydyttämään ihmiskunnan tarpeita, on Luoja erehtynyt valitessaan ruokavalion Aadamille...
Vaikka sianliha on tavallisimpia ravintoaineita, on se siitä huolimatta vahingollisimpia. Jumala ei kieltänyt heprealaisia syömästä [sivu 29] sianlihaa ainoastaan sen tähden, että Hän sillä olisi tahtonut osoittaa arvovaltaansa, vaan koska se ei lainkaan sopinut ihmisille ravinnoksi. Jumala ei luonut sikaa syötäväksi missään olosuhteissa. Ei ole mahdollista, että yhdenkään sellaisen eläimen liha voisi olla terveellistä, jonka luonnollisena ravintona on lika ja kaikki inhottava. (KKT 98)
Ravintouudistuksen tulee edistyä. Sitä mukaa kuin taudit eläinkunnassa leviävät, tulee maidon ja kananmunien käyttö yhä vaarallisemmaksi. On pyrittävä korvaamaan ne muilla terveellisillä ja halvoilla ravintoaineilla. Kansaa on kaikkialla opetettava keittämään ruokaa ilman maitoa ja munia niin paljon kuin mahdollista mutta sillä tavalla, että heidän ruokansa silti on terveellistä ja maukasta. (SLS 337)
Saamani valon mukaan ei kestä enää kauan, niin meidän on lakattava käyttämästä kaikkia eläinkunnan tuotteita ravintona. Maitokin tulee jätettäväksi. Sairaudet eläinkunnassa lisääntyvät nopeasti. Jumalan tuomiot ovat kohdanneet maata, sillä ihminen on kironnut sen. Ihmisten tavat ja tottumukset ovat saattaneet maan sellaiseen tilaan, että ihmisperheen täytyy käyttää jotain muuta kuin eläimellistä ravintoa. Emme ensinkään tarvitse liharuokaa. Jumala voi antaa meille muuta. (CH 495)
Minulle on osoitettu, että liharuoka tekee luonteen eläimelliseksi riistäen ihmisiltä rakkauden ja myötätunnon, jota meidän tulee osoittaa jokaiselle ihmiselle. Liharuoka jättää ruumiimme ylevät voimat sen alhaisten voimien valtaan. Jos liharuoka milloinkaan on ollut terveellistä, ei sen nauttiminen nyt ainakaan ole turvallista. Syöpätaudit, kasvaimet ja keuhkosairaudet johtuvat suureksi osaksi lihan syömisestä. (CH 133)[sivu 30]
Alttius taudeille lisääntyy kymmenkertaisesti lihan syömisestä. Tavaksi tullut lihan käyttö vähentää älyllisiä, siveellisiä ja ruumiillisia kykyjä. Lihan syöminen saattaa elimistön epäkuntoon, sumentaa käsityskykyä ja tylsistää hengellistä vastaanottokykyä. (KKT 97)
Kaikissa maailman osissa tullaan tekemään valmisteluja maidon ja munien korvaamista silmälläpitäen. Jumala antaa meidän tietää, milloin meidän tulee luopua näistä aineista. Hän toivoo hartaasti kaikkien tuntevan, että heillä on armollinen taivaallinen Isä, joka tahtoo opettaa heitä kaikissa asioissa. Jumala on antava kansalleen kaikkialla maailmassa taitoa ja kekseliäisyyttä ravintojärjestyksen muovaamisessa, opettaen heitä käyttämään maan antimia ylläpidokseen.(CD 359)
Monin paikoin kalat saastuvat siitä liasta, jota ne syövät, että ne aiheuttavat tauteja. Näin on laita varsinkin suurkaupungeissa ja niiden ympäristössä, joissa kalat joutuvat viemäriveden yhteyteen. Kalat, jotka ovat saaneet ruokansa viemäreistä, voivat kulkeutua kaukaisiin vesiin ja joutua pyydyksiin seuduilla, joissa vesi on puhdasta ja raikasta. Ruuaksi käytettyinä tällaiset kalat tuottavat sitten sairautta ja kuolemaa niille, jotka eivät lainkaan aavista vaaraa. (KS 288)[sivu 31]
Saadaksemme ruuansulatuksemme hyvään kuntoon meidän tulee syödä hitaasti. Ne, jotka tahtovat välttyä vatsataudilta ja ne, jotka käsittävät velvollisuutensa pitää voimiaan siinä kunnossa, että pystyvät suorittamaan parhainta palvelusta Jumalalle, tekevät hyvin, jos muistavat tämän. Jos ruokailuaikasi on rajoitettu, älä nielaise ruokaasi pureksimatta, vaan syö vähemmän ja pureksi hitaasti. Hyötyminen ravinnosta ei ole niinkään paljon riippuvainen nauttimamme ruuan määrästä kuin perusteellisesta sulamisesta eikä myöskään siitä, miten paljon olemme tyydyttäneet makuaistiamme nielaisemallamme ruokamäärällä kuin siitä, miten kauan olemme antaneet ruuan olla suussa. (CH 120)
Seuraavaa ateriaa ei tule milloinkaan nauttia, ennen kuin vatsa on päässyt lepoon edellisen aterian sulattamisesta. Nukkuessamme yöllä vatsan tulee olla täydellisessä levossa, niin että se kuten muutkin ruumiin osat saa levätä. Mutta jos siihen lisätään ruokaa, aloittavat ruuansulatuselimet työnsä uudelleen, ja se jatkuu ihmisen nukkuessa. Siitä on seurauksena levoton nukkuminen, nähdään pahoja unia ja aamulla herätään virkistymättöminä. Siten ruuansulatuselimet menettävät luonnollisen voimansa, ja ihminen tulee heikkohermoiseksi. (KR 48)
Kun vatsa on suorittanut työnsä yhtä ateriaa varten, älkää antako sille lisää työtä, ennen kuin se on saanut tilaisuuden levätä ja luonto on hankkinut riittävästi ruuansulatusnesteitä huolehtimaan seuraavasta ateriasta. (CD 173)
On aivan yleinen tapa kansan keskuudessa syödä kolme kertaa päivässä ja sen lisäksi välipaloja milloin sattuu. Viimeinen ateria on tavallisesti vahvin, ja se nautitaan usein juuri ennen nukkumaan menoa. Se on vastoin luonnon järjestystä. Vankkaa ateriaa ei milloinkaan [sivu 32]tule nauttia niin myöhään. Jos nämä henkilöt muuttaisivat tapansa ja söisivät vain kaksi ateriaa päivässä eikä mitään aterioiden välissä, ei omenaa, ei pähkinää tai mitään hedelmää, he saisivat hyvän ruokahalun ja paljon paremman terveyden. (CD 181)
Vatsa voidaan kasvattaa sellaiseksi, että se kaipaa ruokaa kahdeksan kertaa päivässä sen tuntiessa heikkoutta, ellei se saa tyydytystä. Mutta se ei ole mikään puolustus sille, että tulee syödä niin usein. (CD 175)
Kansan keskuudessa on yleinen tapa syödä kevyt aamiainen, mutta se ei ole paras tapa hoitaa vatsaa. Aamiaisella vatsa kykenee vastaan ottamaan enemmän kuin toisella ja kolmannella aterialla. Tapa syödä niukka aamiainen ja runsas päivällinen on väärä. (CD 173)
Ateriat eivät missään tapauksessa saa olla epäsäännöllisiä. Jos päivällinen syödään tuntia tai kahta ennen tavallista aikaa, on vatsa valmistumaton uutta tehtävää varten, sillä se ei ole vielä selviytynyt edellisestä ateriasta eikä sillä ole elinvoimia uutta tehtävää varten. Siten elimistö rasittuu liikaa.
Aterioita ei myöskään tule viivästää tunnilla tai kahdella tilanteen mukaan, tai jotta määrätty työurakka saataisiin suoritetuksi loppuun. Vatsa pyytää ruokaa silloin kun se on tottunut saamaan sitä. Jos tuo aika lykätään tuonnemmaksi, vähentää se elinvoimia, ja lopulta voimat menevät niin vähiin, että ruokahalu katoaa kokonaan. Jos ruokaa silloin nautitaan, ei vatsa kykene kunnolla sulattamaan sitä, eikä ruoka voi muuttua hyväksi vereksi. (CD 178)
Melkein kaikki ihmisperheen jäsenet syövät enemmän kuin elimistö tarvitsee... Jotkut, jotka alinomaa syövät, sanovat tuota raukaisevaa tunnetta näläksi, vaikka se johtuukin ruuansulatuselimien liiallisesta rasittamisesta. (CD 132)[sivu 33]
Maailman kaupungit tulevat paheiden pesäpaikoiksi. Joka taholla näkee ja kuulee pahaa. Kaikkialla on houkutuksia aistillisuuteen ja huvitteluun. Turmeluksen ja rikollisuuden hyökyaalto suurenee suurenemistaan. Joka päivä saadaan kuulla uusista väkivallanteoista, ryöstöistä, murhista, itsemurhista ja rikoksista, joita ei voi mainita.
Kaupunkielämä on petollista ja keinotekoista. Kiivas rahanhimo, jännittävän elämän tavoittelu, huvittelun ja näyttelemisen halu, ylellisyys ja tuhlaus ovat tekijöitä, jotka saavat enemmistön kadottamaan näkyvistään elämän todellisen tarkoituksen. Ne johtavat tuhansiin rikoksiin ja ikävyyksiin. Nuoriin ne vaikuttavat melkein vastustamattomalla voimalla. (SLS 382)
Kaupunkien ympäristöt ovat monasti epäterveellisiä. Alituinen alttius taudeille, huono ilma, saastainen vesi ja ruoka, ahtaat, pimeät ja epäterveelliset asunnot ovat niissä vallitsevia epäkohtia.
Jumalan tarkoitus ei ollut, että ihmiset ahtautuvat suuriin kaupunkeihin sulloutuen vuokrakasarmeihin. Alussa Hän asetti esivanhempamme ympäristöön, jossa he saivat katsella kauniita näköaloja ja kuunnella suloisia luonnon ääniä, joista Hän toivoo meidänkin iloitsevan tänä aikana. Mitä läheisempään sopusointuun pääsemme Jumalan alkuperäisen suunnitelman kanssa, sitä paremmin voimme hankkia hengen, sielun ja ruumiin terveyttä. (SLS 383)
Aika on lähellä, jolloin Jumalan tuomiot vyöryvät suurten kaupunkien ylitse. Vähän ajan perästä kaupungit tulevat järkkymään ja horjumaan pelottavasti. Asiaa ei muuta se, miten suuria ja lujia [sivu 34] niiden rakennukset ovat, tai miten paljon palosammutuslaitteita niissä on, sillä kun Jumala koskettaa niiden rakennuksia, ovat ne muutamassa minuutissa tai tunnissa raunioina. (7 T 82)
Minua on käsketty julistamaan, että maanjäristykset, tulipalot ja tulvat tulevat hävittämään rikoksien ja synnin valtaan joutuneet kaupungit. Koko maailma on saava varoituksen siitä, että on olemassa arvovaltaansa osoittava Jumala. Hänen näkymättömät edustajansa tulevat aiheuttamaan hävitystä, tuhoa ja kuolemaa. Kaikki kootut rikkaudet tulevat osoittautumaan tyhjän veroisiksi. (Ev 27)
Saamani valon mukaan kehoitan kansaa poistumaan taajaväkisiltä seuduilta. Jumalattomuus lisääntyy kaupungeissa, minkä johdosta yhä selvemmin käy ilmi, että suotta niihin jäävät saattavat oman sielunsa vaaraan. (Käsikirjoitus 115)
Yksi sadastakaan perheestä ei edisty aineellisesti, älyllisesti tai hengellisesti jäämällä kaupunkiin asumaan. Uskoa, toivoa, rakkautta ja iloa voidaan hankkia paljon helpommin syrjäisillä seuduilla, missä on peltoja, niittyjä, mäkiä ja metsiä. Viekää lapsenne pois katselemasta kaupunkielämää ja kuulemasta kaupunkien hälinää, raitiovaunujen räminää ja ajoneuvojen ja rattaiden rätinää niin heidän ajatusmaailmansa tulee raittiimmaksi. Siten Jumalan sana saa helpommin sijaa heidän sydämissään. (Käsikirjoitus 76)
Jos lähetätte lapsenne kaupungeissa oleviin kouluihin, missä kaikenlaiset kiusaukset houkuttelevat ja vetävät heitä puoleensa turmellen heitä, niin luonteen muovaaminen on oleva kymmenen kertaa vaikeampaa sekä vanhemmille että lapsille. (FCE 326)
Monille kaupungeissa asuville, joilla ei ole jalanalaakaan [sivu 35] nurmikkoa, jolle astua ja jotka vuosi toisensa jälkeen ovat katselleet saastaisia pihoja, kapeita kujia, tiiliseiniä, katukäytäviä sekä tomuista ja savuista taivasta, tuntuisi melkein taivaalta päästä jollekin maanviljelysalueelle, jota vihannoivat pellot, metsät, mäet, purot, kirkas taivas ja maaseudun raikas ja puhdas ilma ympäröivät. (SLS 199)
Vanhemmat voivat hankkia itselleen pienet kodit maaseudulta, jossa on puutarhamaata hedelmätarhaa varten, ja jossa he voivat kasvattaa vihanneksia ja marjoja liharuokien tilalle, koska liha turmelee veren. Jumala auttaa kansaansa löytämään sellaisia koteja maaseudulta. (MM 310)
Monet vanhemmat eivät hanki avioelämälleen välttämättömiä tietoja. He eivät ole turvassa, minkä vuoksi Saatana pääsee heistä voitolle valvomaan heidän mieliään ja elämäänsä. He eivät käsitä, että Jumala vaatii heitä valvomaan avioelämäänsä kaikesta hillittömyydestä. Ani harva kuitenkin pitää uskonnollisena velvollisuutenaan intohimojensa hillitsemisen. He ovat menneet avioliittoon oman valintansa mukaan, minkä vuoksi he ajattelevat avioliiton pyhittävän heidän alhaisten intohimojensa tyydyttämisen. Uskovaisiksikin tunnustautuvat miehet ja naiset antavat himoilleen täyden vallan ajattelematta, että Jumala vaatii heidät tilille elinvoimiensa tuhlaamisesta, mikä heikentää heidän elämänotettaan tehden koko elimistön hervottomaksi.
Avioliitto peittää mitä kauheimpia syntejä. Uskovaisiksikin tunnustautuvat miehet ja naiset saastuttavat oman ruumiinsa tyydyttämällä luonnonvastaisia intohimoja, alentaen itsensä siten järjettömien [sivu 36] luontokappaleiden alapuolelle. He käyttävät väärin niitä voimia, jotka Jumala on uskonut heille säilytettäväksi pyhyydessä ja kunniassa. Terveys ja henki uhrataan alhaisen himon alttarilla. Ylevät ja jalot voimat saatetaan alhaisten taipumusten alaisiksi. Näin syntiä tekevät eivät tiedä, mihin heidän menettelynsä johtaa. Jos kaikki huomaisivat sen kärsimysten paljouden, minkä he aiheuttavat itselleen syntisellä halujensa tyydyttämisellä, niin he pelästyisivät, ja ainakin joku luopuisi synnillisestä vaelluksestaan, mikä antaa niin kauhean palkan. Suuri osa ihmiskuntaa on joutunut niin kurjan olemassaolon uhriksi, että kuolema olisi sille parempi kuin elämä. Monet kuolevatkin ennenaikaisesti, koska he ovat uhranneet elämänsä ja henkensä alhaisten intohimojen häpeälliseen tyydyttämiseen. He luulevat kuitenkin olevansa oikeassa avioliittonsa perusteella.
Miehet ja naiset, te tulette kerran tietämään, mitä himo on, ja mihin sen tyydyttäminen johtaa. Avioliiton sisäpuolelta voidaan tavata yhtä alhaisia himoja kuin sen ulkopuoleltakin. Apostoli Paavali kehoittaa miehiä rakastamaan vaimoaan "niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä. Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimoaan niinkuin omaa ruumistaan; joka rakastaa vaimoansa hän rakastaa itseänsä. Sillä eihän kukaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan ravitsee ja vaalii sitä, niinkuin Kristuskin seurakuntaa." Ei ole puhdas se rakkaus, mikä saa miehen tekemään vaimostaan himojensa tyydyttämisen välikappaleen. Lihan himot vaativat tyydytystä. Miten harvassa ovatkaan ne miehet, jotka rakastavat apostolin ilmaisemalla tavalla; "Niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä pyhittääkseen ja puhdistaakseen sen eikä saastuttaakseen sitä, vaan että se olisi pyhä ja nuhteeton. Vain sellaista avioliiton [sivu 37] rakkautta Jumala tunnustaa pyhäksi. Rakkaus on puhdas ja pyhä periaate, mutta hekumalliset intohimot eivät suostu pidättyväisyyteen, eivätkä ne suostu järjen valvontaan. Ne ovat seurauksiltaan sokeat, eivätkä ne halua kuulla mitään vaikuttavista syistä. Monet vaimot kärsivätkin ääretöntä heikkoutta pysyen jatkuvasti sairaina, koska heidän olentoaan koskevat lait on syrjäytetty ja luonnonlait poljettu maahan. Miehet ja naiset ovat tuhlanneet aivojensa hermovoimia, koska niitä on käytetty himojen tyydyttämiseen, ja tuo inhottava hirviö, lihan himo, on saanut suloisen nimen rakkaus.
Monet tapaamistani kristityistä ovat vailla siveellistä itsehillintää. He ovat enemmän eläimellisiä kuin jumalallisia. Totta puhuen he ovat melkein kaikki eläimellisiä. Sellaiset miehet häpäisevät vaimoaan, jota he ovat luvanneet ylläpitää ja vaalia. He ovat tehneet vaimostaan välikappaleen tyydyttämään aistillisia halujaan. Monet vaimot alistuvatkin himojen orjuuteen pitämättä ruumistaan pyhyydessä ja kunniassa. Siten vaimo menettää arvokkuuden ja itsekunnioituksen, minkä hän omisti ennen avioliittoaan. Tuon pyhän säädöksen olisi tullut säilyttää ja lisätä hänen naisellista kunnioitustaan ja pyhää arvokkuuttaan, mutta hänen puhdas ja ylevä Jumalan kaltainen naisellisuutensa on kulutettu himojen alttarilla. Se on uhrattu hänen miehensä miellyttämiseksi. Pian hän menettää kunnioituksensa miestäänkin kohtaan, joka ei välitä laeista, joille järjettömät luontokappaleetkin ovat kuuliaisia. Sillä tavalla avioelämä muodostuu kiusalliseksi orjuudeksi, sillä rakkaus häviää, ja sen tilalle tulee useimmiten epäluottamus, mustasukkaisuus ja viha.
Yksikään mies ei pysty vilpittömästi rakastamaan vaimoaan, jos [sivu 38] tämä kärsivällisesti alistuu hänen orjakseen palvelemaan hänen luonnonvastaisia halujaan. Passiivisessa eli välinpitämättömässä alistuvaisuudessaan vaimo menettää sen arvon, minkä hänen miehensä alussa antoi hänelle. Mies huomaa, miten hänen vaimonsa on syösty alas matalalle tasolle pois kaikesta ylevästä ja kohottavasta. Pian mies alkaa epäillä, että hänen vaimonsa alistuu nöyrästi toistenkin miesten häväistäväksi. Hän epäilee vaimonsa uskollisuutta ja puhtautta kyllästyen häneen ja rupeaa tavoittelemaan uusia uhreja, joihin kohdistaa saatanalliset himonsa. Jumalan laki on poljettu maahan. Nuo miehet ovat järjettömiä eläimiäkin pahempia. He ovat paholaisia ihmishahmossa. He eivät tunne todellisen ja pyhän rakkauden yleviä ja jaloja periaatteita.
Vaimo tulee myös mustasukkaiseksi miehelleen ja epäilee, että tämä tilaisuuden ilmaantuessa yhtä hyvin voi osoittaa rakkautta jollekin toiselle naiselle. Vaimo huomaa, ettei omatunto eikä Herran pelko hallitse hänen miestään. Aistilliset halut ovat murtaneet maahan kaikki nämä pyhät pidäkkeet. Kaikki, mikä miehessä on jumalallista, on saatettu palvelemaan luonnottomia haluja.
Maailma on täynnä tällaisia miehiä ja naisia, niin että kauniit, aistikkaat ja kalliit kodit ovat sisältä kuin helvetti. Kuvitelkaa, mikäli osaatte, mitä sellaisten vanhempien jälkeläisistä tulee. Eivätkö heidän lapsensa vajoa vielä alemmalle tasolle? Vanhemmat antavat lapsilleen luonteensa leiman. Sen vuoksi näiden vanhempien lapset saavat perinnöksi alhaisia luonteen ominaisuuksia. Saatana tukee kaikkea turmelukseen johtavaa. Asia, mikä nyt tulee ratkaista on tämä: "Onko vaimo velvollinen alistumaan sokeasti miehensä [sivu 39] vaatimuksille huomatessaan, että ainoastaan alhaiset himot johtavat hänen miestään, ja kun vaimon ymmärrys ja arvostelukyky on varma siitä, että hän siten turmelee ruumistaan, jonka Jumala on käskenyt säilyttämään pyhyydessä ja kunniassa Jumalalle eläväksi uhriksi?"
Sellainen rakkaus ei ole puhdas ja pyhä, mikä saa vaimon tyydyttämään miehensä eläimellisiä haluja terveytensä ja henkensä kustannuksella. Jos vaimo omistaa todellista rakkautta ja viisautta koettaa hän kääntää miehensä mielen pois halujen tyydyttämisestä yleviin, hengellisiin aiheisiin puhumalla mielenkiintoisista, hengellisistä asioista hänen kanssaan. Saattaa käydä välttämättömäksi esittää nöyrästi, hellästi, mutta vakavasti, ettei hän voi turmella ruumistaan ja antautua hillittömään sukupuoliyhteyteen, vaikka hän joutuisikin miehensä epäsuosioon. Vaimon tulee hellävaroen ja ystävällisesti muistuttaa miehelleen, että ensimmäinen ja ylin omistusoikeus koko hänen elimistöönsä kuuluu Jumalalle ja ettei hän voi kieltää sitä, koska hänen on tehtävä tili siitä viimeisenä päivänä. "Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne." "Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia."
Jos vaimo ylentää mielensä hellyyteen ja hienotunteisuuteen, säilyttäen pyhyydessä ja kunniassa naisellisen arvokkuutensa, voi hän järkevällä käytöksellään suuresti vaikuttaa miehensä pyhittymiseen, ja siten suorittaa merkittävän työn. Siten hän voi pelastaa sekä miehensä että itsensä ja siten suorittaa kaksinkertaisen palveluksen. Tässä arkaluontoisessa ja vaikeassa asiassa tarvitaan paljon viisautta ja kärsivällisyyttä sekä siveellistä rohkeutta ja voimaa.[sivu 40] Rukous antaa sekä voimaa että rakkautta. Vilpitön rakkaus tulee olla sydämen johtavana periaatteena. Rakkaus Jumalaan ja rakkaus hänen mieheensä on ainoa oikea perustus, jolla toimia.
Jos vaimo päättää, että hänen miehellään on oikeus hallita täydellisesti hänen ruumistaan miellyttääkseen miestään joka suhteessa vajoten samaan kuoppaan kuin hänkin luopuen yksilöllisyydestään, on hän kadottanut henkilöllisyytensä ja sulautunut yhteen miehensä kanssa. Silloin hän on pelkkä kone, jota hänen miehensä tahto johtaa ja valvoo, luotu miehensä nautintoja varten. Mies ajattelee vaimonsa puolesta, tekee ratkaisuja hänen puolestaan ja toimii hänen puolestaan. Vaimo häpäisee Jumalaa, jos hän antautuu tällaiseen passiivisuuteen ja alistuvaisuuteen. Vaimo on vastuunalainen Jumalalle eikä hänen tule laiminlyödä sitä.
Jos vaimo luovuttaa ruumiinsa ja mielensä miehensä hallintaan alistuen kaikessa hänen tahtoonsa, uhraten omantuntonsa, arvokkuutensa jopa henkilöllisyytensäkin, hän menettää tilaisuuden, jonka hän tarvitsee tehdäkseen hyvän vaikutuksen mieheensä, tämän kohottamiseksi alennustilastaan. Vaimo voisi saada hänen juron ja kovan luonteensa taipuisammaksi, ja hänen pyhittävä vaikutuksensa voisi jalontaa ja puhdistaa miestä, niin että tämä pyrkii hallitsemaan himojaan ja tulee hengellisemmäksi. Sillä tavalla he voivat osallistua jumalallisesta luonnosta paettuaan sitä turmelusta, mikä maailmassa himojen tähden vallitsee. Vaikutuksen voima voi suuresti ylentää mielen jaloihin ihanteisiin aistillisen nautinnonhalun yläpuolelle, jota luonnollinen sydän ilman armon uudistusta etsii. Jos vaimosta tuntuu, että hänen miellyttääkseen miestään täytyy alentua hänen tasolleen, vaikka alhaiset himot ovat hänen rakkautensa vaikuttimena ja hänen tekojensa kannustimena, toimii vaimo Jumalaa vastaan, koska hän [sivu 41] kieltäytyy vaikuttamasta pyhittävästi mieheensä. Jos vaimosta tuntuu, että hänen täytyy alistua miehensä alhaisiin haluihin ilman vastalausetta, ei hän käsitä velvollisuuksiaan miestään eikä Jumalaa kohtaan. Hillitön sukupuoliyhteys hävittää tuntuvasti halun olla mukana hartaustilaisuuksissa ja riistää aivoilta niitä aineita, joita ne tarvitsevat elimistön ravitsemiseksi, hävittäen siten mitä tuhoisammin elinvoimia. Yhdenkään naisen ei tule auttaa miestään tässä itsensä turmelemisessa. Vaimo ei tee niin, jos hän on valistunut ja omaa todellista rakkautta miestään kohtaan.
Mitä enemmän alhaisia intohimoja tyydytetään, sitä voimakkaammiksi ne tulevat, ja sitä kiivaammin ne vaativat tyydytystä... Monet kristityt kärsivät aivojen lamaannuksesta, koska he ovat epäraittiit tässä asiassa. Monien hyvinä ihmisinä pidettyjen luissa ja ytimissä on mädännäisyyttä, sellaistenkin, jotka rukoilevat ja itkevät ja jotka ovat korkeassa asemassa, mutta joiden saastuneet ruumiit eivät milloinkaan käy porteista sisälle taivaan kaupunkiin.
Jospa voisin saada kaikkia käsittämään velvollisuutensa Jumalaa kohtaan, jotta he pitäisivät sielunsa ja ruumiinsa parhaimmassa kunnossa ja voisivat palvella Tekijäänsä moitteettomasti. Pidättyköön kristitty vaimo sekä sanoin että teoin kiihottamasta miehensä lihan himoja. Monilla ei ole lainkaan voimia tuhlata tässä suhteessa. Nuoruudestaan saakka he ovat heikentäneet aivojaan ja hävittäneet elinvoimiaan tyydyttämällä lihan himoja. Itsensäkieltäminen ja raittius tulee olla heidän avioelämänsä tunnussana. Silloin heille syntyneet lapset eivät ole niin taipuvaisia siveelliseen ja henkiseen heikkouteen aistillisten halujen ollessa voimakkaita. Lapsissa ilmenevät paheet ovat melkein yleismaailmallisia. Eikö siihen ole syytäkin? Kuka on antanut leiman heidän luonteelleen? (KKT 85) [sivu 42]
Isät ja äidit, valvokaa lasten periaatteita ja tapoja niin kuin silmäterää. (CT 120)
Vanhempien tulee jalostaa ja valvoa lastensa makuaistia eikä sallia heidän syödä epäterveellisiä ruokia. Mutta samalla kun koetamme säännöstellä ruokavaliota, meidän tulee varoa eksymästä siihen, että pakottaisimme lapsia syömään mauttomia aineita tai enemmän kuin on tarpeellista. Lapsillakin on oikeuksia ja mieltymyksiä, ja jos ne ovat järkeviä, tulee meidän arvostaa niitä. (SLS 401)
Teidän ei tule antaa lastenne syödä makeisia, hedelmiä, pähkinöitä eikä mitään muutakaan aterioiden välillä. Kaksi ateriaa päivässä on heille parempi kuin kolme. Jos vanhemmat ovat esikuvaksi periaatteellisuudesta, seuraavat lapset pian heidän jälkiään. Epäsäännöllinen syöminen turmelee ruuansulatuselimiä, ja lastenne tullessa pöytään ei heille maistu terveellinen ruoka. Heidän makuaistinsa himoitsee sitä, mikä heille on kaikkein vahingollisinta. Monta kertaa lapsenne ovat kärsineet sopimattoman syömisen aiheuttamasta kuumeesta ja vilunväristyksistä, kun te itse olette olleet syyllisiä heidän sairauteensa. Vanhempien velvollisuus on ohjata lapsiaan muovailemaan terveyttä edistäviä tapoja, säästäen heidät siten monilta ikävyyksiltä. (4 T 502)
Lapsia ei tule pakottaa olemaan sisällä kauan aikaa yhteen menoon. Heitä ei liioin tule vaatia uutteraan opiskeluun, ennen kuin heidän ruumiinsa kehitykselle on laskettu hyvä perustus. Kunnes lapsi tulee kahdeksan tai kymmenvuotiaaksi ovat kentät tai puutarha sen paras opettaja ja luonto sen paras oppikirja. Vaikka lapsi olisikin kyllin vanha menemään kouluun tulee hänen terveyttään pitää suuremmassa arvossa kuin kirjatiedot. Hänelle tulee hankkia mitä, edullisimmat [sivu 43] olosuhteet sekä ruumiilliselle että henkiselle kasvulle.
Lapset eivät ole ainoat, jotka ovat vaarassa saada liian vähän ilmaa ja liikuntaa, sillä sekä ylä- että alakoulussa nämä terveydelle välttämättömät edellytykset syrjäytetään tavallisesti. Monet oppilaat istuvat päivät päästään sisällä kirjojensa yli kumartuneina, rinta sisään painuneena, niin ettei kunnollinen syväänhengitys ole mahdollinen. Siitä johtuen veri virtaa saastaisena heidän suonissaan, ja heidän jalkansa ovat kylmät ja pää kuuma. Jos ruumis ei saa riittävästi ravintoa, heikentyvät lihakset samalla kun koko elimistö veltostuu ja sairastuu. Sellaisista oppilaista tulee useimmiten elinikäisiä invaliideja. He olisivat voineet selviytyä koulusta lisääntynein ruumiin ja hengen voimin, jos he olisivat opiskelleet kunnollisissa olosuhteissa ja hankkineet säännöllisesti ruumiin liikuntaa auringonvalossa ja ulkoilmassa. (Ed 208)
Luonteen lujuus käsittää kahta seikkaa - tahdon lujuutta ja itsehillinnän voimaa. Monet nuoret erehtyvät pitämään voimakkaita ja hillittömiä haluja luonteen lujuutena, mutta totta puhuen se ihminen, jota halut hallitsevat, on heikko. Ihmisen todellinen suuruus ja jalous mitataan niiden voimien mukaan, joilla hän hillitsee tunteitaan eikä niiden voimien mukaan, joilla hänen tunteensa hallitsevat häntä. Voimakkain on se ihminen, joka herkkänä loukkauksille kuitenkin hillitsee itsensä ja antaa vihollisilleen anteeksi. (CT 222)
Mikä näky, kun vanhemmat ja lapset kohtaavat toisensa lopullisena palkanmaksunpäivänä! Tuhannet lapset, jotka ovat olleet ahmatteja ja paheiden orjia ja yhteiskunnan hylkiöitä, joutuvat kasvokkain [sivu 44] vanhempiensa kanssa, jotka ovat kasvattaneet heidät sellaisiksi. Ketkä muut kuin vanhemmat itse joutuvat siihen pelottavaan tilintekoon? Turmeliko Jumala noita nuoria? - Ei suinkaan. Kuka sitten on suorittanut tuon hirvittävän työn? Eivätkö vanhemmat istuttaneet syntejään perinnöksi lapsiinsa luonnonvastaisina haluina ja himoina... He joutuvat kaikki tekemään tiliä Jumalalle tuomiolla. (KKT 32)
Muutamat isät ovat vieneet lapsensa lääkärin tutkittavaksi saadakseen tietää, mitä sitä vaivaa. Olisin kahdessa minuutissa voinut sanoa vaivan. Lapsenne ovat turmeltuneet. Saatana on saanut heidät valtaansa,.. Jumala on käskenyt teitä kasvattamaan heitä Herran pelossa. Mutta Saatana on ehtinyt ennen teitä ja kietonut voimakkaat siteet heidän ympärilleen. Ja kuitenkin te nukutte edelleenkin. Taivas armahtakoon teitä ja lapsianne, sillä te kaikki tarvitsette Jumalan armoa...
Muutamien näiden lasten mieli on niin heikentynyt, että he omistavat vain puolet tai kolmanneksen siitä älykkyydestä, minkä he voisivat omistaa, jos he olisivat olleet puhtaita. He ovat tuhlanneet sen itsesaastutukseen. Juuri tässä seurakunnassa turmelus rehoittaa kaikkialla. Silloin tällöin kokoonnutaan laulamaan ja iloa pitämään. Joka kerta, kun kuulen niistä, minusta tuntuu ikään kuin pukeutuisin säkkipukuun. "Oi jospa minun pääni, olisi silkkaa vettä ja minun silmäni kyynellähde." "Säästä kansaasi, oi Herra." Olen murheellinen ja sellaisessa sieluntuskassa, etten pysty kuvaamaan sitä. Te nukutte. Voisivatkohan Siinain vuoren salamat ja jyrinät herättää tämän seurakunnan?... Te asetatte ruokapöydillenne voita, kananmunia ja lihaa, ja lapsenne osallistuvat ateriasta. He saavat juuri sitä ravintoa, joka kiihottaa lihan himoja, ja sitten tulette kokoukseen pyytämään, että Jumala siunaa ja pelastaa lapsenne. Kuinka korkealle rukouksenne nousevat? (2 T 360)[sivu 45]
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut. (San. 17:22).
Rakkaat ystäväni, sen sijaan että koetatte ehkäistä sairautta te hellitte sitä ja taivutte sen valtaan. Teidän ei tule käyttää lääkkeitä, vaan noudattaa huolellisesti terveyden lakeja. Jos välitätte hengestänne, tulee teidän syödä yksinkertaista ruokaa valmistettuna yksinkertaisimmalla tavalla ja hankkia enemmän ruumiin liikuntaa. Jokainen perheen jäsen tarvitsee terveysuudistuksen suomia siunauksia, mutta lääkkeistä tulee luopua ainaiseksi, sillä sitä vastoin että ne parantavat mistään taudista, ne heikentävät elimistöä tehden sen entistä alttiimmaksi taudeille.
Tuhannet ihmiset ovat menneet hautaan sen johdosta, että he ovat käyttäneet myrkyllisiä lääkkeitä, vaikka heidän terveytensä olisi voitu palauttaa yksinkertaisilla hoitomenetelmillä. Viisaasti ja taitavasti käytettyinä vesihoidot voivat pelastaa monen hengen.
Parantamismenetelmiä on monia, mutta taivas hyväksyy vain yhden. Luonnon yksinkertaiset välikappaleet ovat Jumalan parannuskeinoja, jotka eivät rasita eivätkä heikennä elimistöä voimakkailla ominaisuuksillaan. Puhdas ilma ja vesi, puhtaus, sopiva ravinto, elämän puhtaus ja luja luottamus Jumalaan ovat parannuskeinoja, joiden puutteessa tuhannet ihmiset kuolevat. Näitä parannuskeinoja pidetään vanhanaikaisina, koska niiden taidollinen käyttäminen vaatii työtä, josta kansa ei välitä. Raitis ilma, liikunta, puhdas vesi ja luonnon tarjoama puhtaus ja suloisuus ovat kaikkien ulottuvilla vähäisestä maksusta, mutta lääkkeet ovat kalliit sekä kustannusten että niiden elimistöön tekemän vaikutuksen puolesta. [sivu 46]
Myrkyllisten lääkkeiden vapaa käyttö laskee perustuksen monille taudeille, mitä vakavimmillekin häiriöille. Harva on sairastuessaan halukas tutkimaan sairautensa syytä. Heidän suurin huolensa on vapautuminen tuskasta ja vaivasta. Niinpä he turvautuvatkin patenttilääkkeisiin, joiden todellisia ominaisuuksia he tuntevat vain vähän, tai kääntyvät lääkärin puoleen saadakseen jotain lääkettä tekemään tyhjäksi väärinkäyttöjensä seuraukset, ajattelematta vähääkään epäterveellisten tapojensa muuttamista. Elleivät he saa heti lievitystä, he kokeilevat toista lääkettä ja sitten toista, ja niin paha jatkuu.
Ihmisille tulee opettaa, etteivät lääkkeet paranna ketään. Tosin ne joskus antavat hetkellistä lievitystä saaden näyttämään aivan kuin potilas olisi parantunut niiden ansiosta. Parantuminen johtui kuitenkin siitä, että luonnolla oli kyllin elinvoimia sekä lääkemyrkyn että taudin aiheuttajan poistamiseen. Terveys palaa siitä huolimatta että lääkkeitä on käytetty. Useimmissa tapauksissa lääkkeet vain muuttavat taudin muotoa ja paikkaa. Usein näyttää siltä kuin lääkemyrkyn vaikutus olisi ajaksi voitettu, mutta seuraukset jäävät elimistöön aiheuttaen joskus myöhemmin paljon vaivaa.
Meidän tulee perustaa laitoksia sairaanhoitoa varten, joissa kansa jumalaapelkääväisten hoitaja-evankelistojen ohjaamina voi saada hoitoa ilman apteekkilääkkeitä. Näihin laitoksiin tulee sellaisia, jotka sopimattomalla syömisellään ja juomisellaan ovat hankkineet itselleen tauteja. Heille tulee opettaa terveellisen elämän periaatteet sekä itsensäkieltämisen ja itsehillinnän merkitys ja arvo. Heille tulee valmistaa yksinkertaista, terveellistä ja maukasta ruokaa, ja ymmärtäväisten lääkäreiden ja hoitajien tulee huolehtia heistä. [sivu 47]
Lääkkeiden käyttäminen samalla kun pysytään vanhoissa ja pahoissa tottumuksissa, on hyvin epäjohdonmukaista. Sellainen menettely häpäisee suuresti Jumalaa, koska se tuottaa häpeää Hänen luomalleen ruumiille. Tästä huolimatta määrätään potilaille jatkuvasti huumausaineita ja lääkkeitä, ja niitä käytetään runsaasti, ilman että luovutaan vahingollisista tavoista, jotka ovat sairauden aiheuttajia.
Oikeat periaatteet, viisaasti ja kestävästi sovellettuina poistavat taudin syyn, niin ettei tarvitse turvautua voimakkaisiin lääkkeisiin. Monet etenevät askel askeleelta tyydyttäen luonnonvastaiset halunsa, jotka synnyttävät mitä luonnottomimman asiantilan... Jos lääkäri suosittelee potilailleen liharuokaa, tekee hän siten lääkkeiden käyttämisen välttämättömäksi.
Lääkkeet hävittävät aina elinvoimia, minkä johdosta luonnon tekemät ponnistukset surkastuvat siinä määrin, että potilas kuolee, ei sen vuoksi, että hänen vielä olisi tarvinnut kuolla, vaan koska Luonnolle oli tehty väkivaltaa. Jos luonto olisi jätetty rauhaan se olisi ponnistellut äärimmilleen pelastaakseen hengen ja terveyden. Luonto ei nimittäin tarvitse mitään sellaista apua, jota he sanovat antaneensa sille. Vapauttakaa luonto taakoistaan, aikamme tottumuksista, niin tulette huomaamaan, että luonto monissa tapauksissa suttaa itseänsä.
Lääkkeille on annettu vaikeatajuiset nimet, jotta ne kätkisivät niiden sisällyksen, ettei kukaan pääsisi tietämään, mitä lääkkeitä heille on annettu, elleivät sanakirjasta ota selvää siitä.
Lääkkeillä kokeileminen on hyvin kallista hommaa. Se johtaa usein aivojen ja kielen halvaantumiseen, ja nuo lääkkeiden uhrit kuolevat luonnottomasti, vaikka he voisivat elää, jos heitä olisi hoidettu kestävästi ja huolellisesti kuumalla ja kylmällä vedellä, kuumilla kääreillä ja loiskeilla. [sivu 48]
Terveiden ihmisten ei tule missään tapauksessa laiminlyödä kylpemistä. Heidän tulee ehdottomasti kylpeä kaksi kertaa viikossa. Sairaiden veressä on saastaa eikä iho ole terve. Lukemattomat ihohuokoset, joiden avulla ruumis hengittää, saastuvat ja täyttyvät lialla. Iho on puhdistettava huolellisesti, niin että ihohuokoset voivat suorittaa tehtävänsä, vapauttaen elimistön sen saastaisuudesta. Sen vuoksi heikkojen ja sairaiden ihmisten tulee osallistua kylvyn eduista ja siunauksista kaksi kertaa viikossa ja monissa tapauksissa useamminkin. Oli ihminen sairas tai terve, on hikoilu paljon vapaampaa ja helpompaa, jos kylvetään. Kylvystä lihakset tulevat taipuisammiksi, mieli ja ruumis virkistyy, äly kirkastuu ja kaikki sielunkyvyt lisääntyvät. Kylpy rauhoittaa hermostoa, edistää yleistä hikoilua sekä verenkiertoa, poistaa elimistön toiminnan esteet ja edistää virtsaelinten ja munuaisten toimintaa. Kylpy auttaa suolistoa, vatsaa ja maksaa antaen niille tarmoa ja voimaa. Se edistää myös ruuansulatusta, ja sen sijaan että ihminen kylvystä tulisi alttiimmaksi kylmälle, hänen elimistönsä karaistuu siitä.
Tuhannet ihmiset ovat kuolleet puhtaan veden ja puhtaan ilman puutteessa. Tuhannet sairaat, jotka ovat taakaksi itselleen ja muille, luulevat, että heidän täytyy nauttia lääkäreiden määräämiä lääkkeitä pysyäkseen hengissä. He varovat alituisesti raitista ilmaa ja karttavat veden käyttöä. Juuri näitä siunauksia he tarvitsevat parantuakseen. Jos he tulisivat valoon, luopuisivat lääkkeistä ja totuttaisivat itsensä liikuntaan ulkoilmassa ja raittiiseen ilmaan kodeissaan kesät talvet sekä pehmeän veden käyttöön juomana ja kylpyinä, olisivat he verrattain hyvässä kunnossa ja onnellisia, sen sijaan että he viettävät kurjaa olemassaoloa. (KKT 102)
Apteekkilääkkeet ovat aiheuttaneet enemmän kuolemaa kuin kaikki muut tekijät yhteensä. Jos siellä, missä nyt on tuhat lääkäriä, olisi [sivu 49] vain yksi, voitaisiin suuri osa ennenaikaisesta kuolemasta ehkäistä. Suuret lääkäri joukot ja valtavat lääkevarastot ovat levittäneet kirousta maan asukkaiden joukkoon, ja ovat kantaneet tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä ennenaikaiseen hautaan. (2 SM 450)
Meidän tulee korostaa jokapäiväisen kylvyn arvoa terveyden edistäjänä ja henkisten toimien elvyttäjänä. (Ed 200)
Sekä terveyden että sairauden päivinä on puhdas vesi taivaan kallisarvoisimpia siunauksia. Tarkoituksenmukaisesti käytettynä se edistää terveyttä. Se on juoma, jonka Jumala on varannut sammuttamaan sekä ihmisten että eläinten janon. Runsaasti nautittuna se tyydyttää ruumiin tarpeet ja auttaa luontoa vastustamaan sairautta. Ulkonaisesti käytettynä vesi on parhaimpia ja tehokkaimpia verenkierron säätelykeinoja. Kylmä tai viileä kylpy on erinomainen virkistyskeino. Lämpimät kylvyt avaavat ihohuokoset ja helpottavat siten kuona-aineiden poistumista. Sekä lämpimät että haaleat kylvyt rauhoittavat hermoja ja tasoittavat verenkiertoa. (KS 218)
Jumalan Hengen vaikutus on parasta lääkettä, jota sairaat voivat saada. Taivas on kokonansa terveyttä, ja mitä syvällisemmin koetaan taivaan vaikutukset, sitä varmemmin uskovainen sairas parantuu. (MM 12)
Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan. (Ps 103:2-5)[sivu 50]
Moni sairas ei tarvitse parantuakseen muuta kuin enemmän ulkoilmaa. (SLS 278)
Meidän tulee hengittää hyvin saadaksemme hyvän veren. Jos hengitämme syvään puhdasta ilmaa, mikä täyttää keuhkot hapella, puhdistaa se veremme. Nämä sisäänhengitykset ahtavat sille kirkkaan värin ja lähettävät sen elämääantavana virtana kaikkiin ruumiinosiin. Kunnollinen hengitys rauhoittaa hermoja, antaa ruokahalua, tekee ruuan sulatuksen täydellisemmäksi antaen myös tervettä ja virkistävää unta. (CH 59)
Pysyäkseen puhtaana ilman täytyy jatkuvasti olla liikkeessä. Joka nukkuu huoneessa, josta puuttuu auringonvalo, tai käyttää vuodetta, joka ei ole hyvin kuiva eikä tuuletettu, tekee sen terveytensä jopa henkensäkin uhalla. (SLS 289)
Monet sairastavat, koska he eivät päästä öisin raitista, puhdasta ilmaa huoneisiinsa. Taivaan vapaa, puhdas ilma on suurimpia siunauksia, joista saamme nauttia. (2 T 528)
Makuuhuoneiden tulee olla suuria ja niin järjestettyjä, että ilmavirta kiertää niissä päivät ja yöt. Niiden, jotka ovat sulkeneet pois ilman makuuhuoneistaan, tulee heti muuttaa tapansa tässä. Heidän tulee vähitellen lisätä ilmavirtaa, kunnes sietävät sitä kesät talvet ilman kylmettymisen vaaraa. Pysyäkseen terveinä keuhkojen täytyy saada puhdasta ilmaa.
Ne, jotka eivät ole antaneet ilman virrata vapaasti huoneissaan yön aikana, heräävät aamuisin tavallisesti väsyneinä ja kuumeisina käsittämättä, mistä se johtuu. Koko elimistö tarvitsi ilmaa, elämääantavaa ilmaa, mutta sitä se ei saanut. (CH 57) [sivu 51]
Huoneet, joilta on riistetty valo ja ilma, tulevat kosteiksi. Vuoteet ja vuodevaatteet keräävät kosteutta, ja ilma on myrkyllinen sellaisissa huoneissa, koska niitä ei ole puhdistettu valolla ja ilmalla. (CH 58)
Puutteellinen hengitys antaa ruumiille riittämättömän happimäärän. Veri kiertää hitaasti. Käytetyt, myrkylliset aineet, joiden olisi pitänyt poistua keuhkoista hengityksen avulla, jäävät ruumiiseen saastuttaen veren. Vatsa, maksa ja aivot kärsivät. Iho tulee kellertäväksi, ruuansulatus vaikeutuu, sydän heikkenee ja aivot tylsistyvät. Ajatuksetkin menevät sekaisin ja mieli tulee alakuloiseksi. Koko elimistö tulee yhä voimattomammaksi ja toimintakyvyttömämmäksi tullen sairaudelle alttiiksi. (SLS 287)
Fysiologian eli elintoimintaopin oppilaille tulee opettaa, ettei heidän opintojensa tarkoituksena ole ainoastaan tietojen hankkiminen tosiasioista ja periaatteista, koska yksistään niiden tunteminen hyödyttää vain vähän. He saattavat käsittää tuuletuksen tärkeyden, ja heidän huoneissaan saattaa olla puhdas ilma, mutta elleivät he kunnollisesti täytä keuhkojaan sillä, he joutuvat kärsimään puutteellisen hengityksen seurauksista. Puhtauden välttämättömyys voidaan käsittää, ja voidaan myös hankkia siihen tarvittavat välineet, mutta ellei niitä oteta käytäntöön, eivät ne ole miksikään hyödyksi. Tärkeintä näiden periaatteiden opettamisessa on se, että oppilaille teroitetaan niiden tunnontarkka käytäntöön ottaminen. (KKT 56)
Luonto on Jumalan lääkäri. Puhdas ilma, kirkas auringonpaiste, kauniit kukat ja puut, hedelmätarhat ja ulkotyö siinä ympäristössä on elämääantavaa elämän eliksiiriä. (KKT 109)
Sairaille on paljon enemmän hyötyä raittiista ilmasta kuin [sivu 52]lääkkeistä, ja se on heille paljon tärkeämpi kuin ruoka. He voivat paremmin ja parantuvat nopeammin, jos heiltä riistetään ruoka kuin jos heiltä riistetään raitis ilma. (CH 55)
Toimimalla ahkerasti joka päivä ulkoilmassa maksa, munuaiset ja keuhkot vahvistuvat suorittamaan tehtävänsä. Ottakaa avuksenne tahdonvoima vastustamaan kylmää ja antamaan voimaa hermostolle. (CH 54)
Monet ovat kysyneet minulta: "Miten voin parhaiten säilyttää terveyteni?" Olen vastannut heille: "Lakatkaa tyydyttämästä luonnonvastaista ruokahaluanne. Lakatkaa rikkomasta olentoanne koskevia lakeja. Syökää yksinkertaista ruokaa, pukeutukaa terveellisesti... ja tehkää terveellistä työtä, niin teidän ei tarvitse sairastaa. (CH 37)
Jumalan avulla tahdon tehdä voitavani osoittaakseni, että auringonvalossa ja raittiissa ilmassa on elämääantavaa voimaa. Miten paljon parempaa onkaan sairaille olla ulkoilmassa kuin neljän seinän sisällä, vaikka nämä seinät olisivatkin koristettuina monilla tauluilla! (MM 232)
Sinun tulee totuttautua raittiiseen ilmaan, niin ettei sinun ole tarpeellista kohottaa huoneenlämpöä yli 18,3 astetta Celsiusta. (1 T 703)
Minulle on sanottu, että kun sairaita kannustetaan poistumaan huoneistaan ja viettämään aikansa ulkoilmassa, kasvattaen kukkia, tai tehden jotain muuta kevyttä, miellyttävää työtä, niin heidän mielensä irrotetaan heistä itsestään johonkin, joka paremmin edistää terveyttä. Kylpyvieraille tulee määrätä liikuntaa ulkoilmassa terveellisenä, elämääantavana välttämättömyytenä. Mitä kauemmin kylpyvieraita saadaan pysymään ulkosalla sitä vähemmän huolta heistä on. Mitä ihanampi heidän ympäristönsä on, sitä toivorikkaammiksi he tulevat. (CH 267) [sivu 53]
Joissakin tapauksissa paasto ja rukous on suositeltavaa ja sopivaa. Jumalan kädessä ne ovat välikappaleita, jotka puhdistavat sydämen ja lisäävät mielen vastaanottokykyä. Saamme vastauksen rukouksiimme, koska sielumme nöyrtyy Jumalan edessä. Jos ruokahalumme himoitsee kuolleitten eläinten lihaa, meidän on välttämätöntä paastota ja rukoilla, että Jumala antaisi meille armoaan voidaksemme kieltää lihan himot, jotka sotivat sielua vastaan. (MM 283)
Tahdotteko paastoten ja rukoillen saavuttaa kristillisen luonteen täydellisyyden ja eheyden? (4 T 400)
Jumalan lasten tulee erottaa päiviä paastoon ja rukoukseen. Kenties ei täydellistä pidättymistä ruuasta vaadita, mutta heidän tulee syödä niukasti kaikkein yksinkertaisinta ruokaa. (CD 188)
Totinen paasto, jota tulee suositella kaikille, on luopuminen kaikesta kiihottavasta ruuasta ja siirtyminen terveelliseen ja yksinkertaiseen ruokaan, jota Jumala on hankkinut meille niin runsaasti. Ihmisten tulee vähemmän ajatella ajallista ruokaansa ja juomaansa ja paljon enemmän olla huolissaan taivaan leivästä, joka antaa vireyttä ja elinvoimaa koko hengelliselle kokemuksellemme. (CD 188)
Kaikki paastoaminen maailmassa ei pysty korvaamaan yksinkertaista luottamusta Jumalan sanaan. Herra sanoo: "Anokaa, niin teille annetaan." Teitä ei kutsuta paastoamaan neljääkymmentä päivää, sillä Kristus on kestänyt sen paaston teidän puolestanne kiusausten korvessa. Sellaiseen paastoon ryhtyminen ei ole mikään hyve, mutta Kristuksen veressä on hyvettä. (CD 189) [sivu 54]
On joitakin, joille olisi enemmän hyötyä pidättymisestä ruuasta yhtenä tai kahtena päivänä joka viikko, kuin kaikista heille annetuista hoitokäsittelyistä tai lääkintäneuvonnasta. Yhden päivän paasto joka viikko olisi heille arvaamattoman suureksi hyödyksi. (CD 189)
Ylensyöminen on usein syynä sairauteen, ja luonto kaipaakin eniten vapautusta sen kannettavaksi sälytetystä liiallisesta kuormasta. Useissa sairaustapauksissa on kaikkein parhain parannuskeino sairaan paastota ateria pari, jotta liikarasittuneet ruoansulatuselimet saisivat tilaisuuden levätä. Muutaman päivän hedelmäpaasto on usein tuonut henkisen työn tekijöille suurta lievitystä. Usein lyhyt paasto, jota on seurannut yksinkertainen, kohtuullinen ateria, on johtanut luonnon oman parantavan voiman vaikutuksesta toipumiseen. Kuukauden tai parin aikana noudatettu kohtuullinen ruokajärjestys saisi monet sairaat vakuuttuneiksi siitä, että kieltäymyksen tie on tie terveyteen. (KS 217)
Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen... sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu. (Jes. 58:6-9,11b) [sivu 55]
Jotkut ovat kysyneet minulta: "Miksi meillä tulee olla parantoloita? Miksi emme Kristuksen tavoin rukoile sairaiden puolesta, että he parantuisivat ihmeen kautta? Olen vastannut näille: "Olettakaa, että voisimme menetellä näin kaikissa tapauksissa; kuinka monet antaisivat arvoa parantumiselleen? Tulisiko näistä parantuneista terveysuudistajia, vai jatkaisivatko he terveytensä turmelijoina?" (MM 13)
Kristus saarnasi sanaa ja auttoi kärsiviä parantaen heidät ihmeen kautta. Mutta minulle on osoitettu, ettemme nyt voi toimia sillä tavalla, sillä Saatana tulee käyttämään voimaansa tekemällä ihmeitä. Jumalan palvelijat eivät voi tänä aikana toimia ihmeentekijöinä, koska väärennettyjä parantamisia, joita väitetään Jumalan suorittamiksi, tullaan aikaansaamaan. (MM 14)
Meidän tulee olla varuillamme Saatanan petoksista. Hän tulee ottamaan haltuunsa ihmisruumiin ja tekemään ihmisiä sairaiksi. Sen jälkeen hän yhtäkkiä lakkaa käyttämästä pahoja voimiaan, ja niin julistetaan, että ihme on suoritettu. Meillä tulee nyt olla selvä käsitys Jeesuksen Kristuksen voimasta pelastaa täydellisesti kaikki, jotka tulevat Hänen tykönsä. (MM 110)
Me emme pysty parantamaan emmekä pysty muuttamaan ihmisruumiin sairaustiloja. Mutta Jumalan työtovereina ja sairaanhoitajina voimme käyttää Hänen varaamiaan hoitokeinoja. Sitten meidän tulee rukoilla Jumalan siunausta näille välikappaleille. Uskomme Jumalaan ja että Hän kuulee rukouksia ja vastaa niihin, sillä Hän on sanonut: "Anokaa niin teille annetaan; etsikää niin te löydätte, ja kolkuttakaa niin teille avataan." (MM 13)
Monet ovat odottaneet, että Jumala pitäisi heitä terveinä vain sen perusteella, että he ovat pyytäneet sitä. Mutta Jumala ei ole [sivu 56]kuullut heidän rukouksiaan, koska he eivät ole tehneet uskoaan täydelliseksi teoillaan. Jumala ei suorita ihmettä pitääkseen terveinä niitä, jotka eivät huolehdi itsestään, vaan jatkuvasti rikkovat terveyden lakeja, eivätkä lainkaan ponnistele välttääkseen sairautta. Kun teemme voitavamme terveytemme säilyttämiseksi, voimme odottaa siunattuja tuloksia, ja voimme uskossa pyytää Jumalan siunausta ponnistuksillemme terveyden säilyttämiseksi. Hän on silloin vastaava rukoukseemme, jos Hänen nimensä tulee kirkastetuksi sen kautta. Mutta ymmärtäkööt kaikki, että heidän on suoritettava omaksi hyväkseen eräs työ. Jumala ei tule tekemään ihmettä pitääkseen niitä ihmisiä terveinä, jotka ovat valinneet suunnan, joka varmasti tekee heidät sairaiksi, koska he eivät välitä terveyden laeista. (MM 13)
"He panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi." Tämä maailma on suuri sairaala, mutta Kristus tuli parantamaan sairaita ja julistamaan vapautusta Saatanan vangeille. Itse Hän uhkui terveyttä ja voimaa. Hän antoi omaa elämäänsä sairaille, vaivatuille ja pahojen henkien riivaamille. Hän ei kääntänyt pois luotaan ketään, joka tuli saamaan parantavaa voimaa. Vaikka Hän tiesi, että apua pyytävät itse olivat aiheuttaneet sairautensa, ei Hän silti kieltäytynyt parantamasta heitä. Ja kun Kristuksen voima virtasi näihin sieluraukkoihin, tulivat he synnintuntoon, ja monet parantuivat hengellisestä sairaudestaan samoin kuin ruumiillisistakin vaivoistaan. Evankeliumiin sisältyy vielä sama voima, miksi emme siis tänä aikana näkisi samoja tuloksia?
Kristus tuntee jokaisen kärsivän tuskat. Kun pahat henget raastavat ihmisruumista, Kristus tuntee tuon kirouksen. Kun kuume jäytää elinjuuria, Kristus tuntee tuskan. Ja Hän on aivan yhtä halukas parantamaan sairaita, kuin Hän oli ollessaan henkilökohtaisesti maan päällä. Kristuksen palvelijat ovat Hänen edustajiaan, Hänen [sivu 57] apulaisiaan. Hän toivoo heidän välityksellään voivansa käyttää parantavaa voimaansa.
Vapahtajan parannustavassa on Hänen opetuslapsilleen paljon opittavaa. Kerran Hän voiteli sokean silmät tahtaalla ja käski häntä: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa..." Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä." Joh. 9:7. Vaikka Suuren Lääkärin voima yksin saattoi parantaa, käytti Kristus kuitenkin yksinkertaisia luonnon parannuskeinoja. Vaikka Hän ei kannattanut lääkkeiden käyttöä, Hän hyväksyi yksinkertaiset ja luonnolliset hoitokeinot.
Monille parannuksen saaneille vaivatuille Kristus sanoi: "Älä enää syntiä tee, ettei sinulle mitään pahempaa tapahtuisi." Joh. 5:14. Näin Hän opetti, että kaikki sairaudet johtuvat Jumalan lakien rikkomisesta, sekä luonnonlakien että hengellisten lakien. Maailman kurjuutta ei olisi olemassa, jos ihmiset vain eläisivät sopusoinnussa Luojan suunnitelman kanssa...
Kaikissa Kristuksen parannustöissä vaikutti rakkauden voima, ja vain osallistumalla uskon kautta tuosta rakkaudesta voimme tulla Hänen työaseikseen. (AT 790)
Näin, että syy, miksi Jumala ei täydellisemmin kuule palvelijoittensa rukouksia sairaiden puolesta keskuudessamme oli siinä, ettei Hän tullut kirkastetuksi niin tehden, koska he rikkoivat terveyden lakeja. Näin myös, että Hänen suunnitelmansa oli terveysuudistuksen ja parantolan välityksellä valmistaa tietä siihen, että uskon rukoukseen voidaan vastata täydellisesti. (MM 13)
Riveissämme täytyy tapahtua uskonpuhdistus, ennen kuin voimme odottaa Jumalan voiman ilmenevän selvästi sairaiden parantumiseksi.
Jumala ei suorita ihmetekoja siellä, missä Hänellä on sopivia välikappaleita, joiden avulla työ voidaan suorittaa. (KKT 91, DA 22) [sivu 58]
Tahdon oikea käyttäminen voi saada aikaan täydellisen muutoksen elämässänne. Jättämällä tahtosi Kristukselle saat voiman, joka voittaa kaikki vallat ja voimat. Sinä saat voimaa ylhäältä pysyäksesi lujana, ja antautumalla siten jatkuvasti Jumalalle tulet kykeneväksi elämään uutta elämää, uskon elämää.
Niin pian kuin sielu päättää toimia saamansa valon mukaisesti, antaa Pyhä Henki lisää valoa ja voimaa. Armon henki on annettu toimimaan yhdessä sielun päätöksen kanssa, mutta se ei korvaa yksilön uskon harjoitusta. Kristillisen elämän menestyminen on riippuvainen siitä, olemmeko vastaanottaneet annettua valoa.
Kun ihmisen tahto toimii täydellisessä sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa, tulee siitä kaikkivoipa. Mitä tahansa on tehtävä Hänen käskystään, se voidaan tehdä Hänen voimassaan. Kaikki Hänen käskynsä ovat mahdollisia täyttää.
Kestävä, harras uskon rukous antaa meille valoa ja voimaa, niin että kykenemme torjumaan Saatanan raivoisimmatkin hyökkäykset.
Jokaisella on salainen taistelunsa synnin voittamiseksi omassa sydämessään. Se on ajoittain hyvin tuskallinen ja masentava, koska me nähdessämme luonteemme puutteet, jäämme niitä katselemaan, vaikka meidän tulisi katsoa Jeesukseen ja pukea yllemme Hänen vanhurskautensa vaatteet. Jokainen, joka astuu helmi porteista sisälle Jumalan kaupunkiin, astuu sinne voittajana, ja hänen suurin voittonsa on ollut voitto omasta minästään.
Ihmisten suunnitelmat yksilöiden ja yhteiskunnan puhdistamiseksi ja korottamiseksi eivät pysty antamaan rauhaa, koska ne eivät saavuta sydäntä. Kristuksen armo on ainoa voima, joka pystyy antamaan rauhan ja tekemään sen pysyväiseksi. Kun Kristuksen armo pääsee [sivu 59] sydämeen, se heittää siitä ulos kaikki pahat himot, jotka aiheuttavat riitaa ja erimielisyyttä. "Orjantappurain sijaan on kasvava kypressejä, nokkosten sijaan on kasvava myrttipuita, ja elämän erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja" (Jes. 55:13; 35:1).
Meille annetun armon avulla voimme saada voittoja, jotka väärien käsitystemme, ennakkoluulojemme, luonteemme heikkouksien ja uskomme vähyyden tähden ovat näyttäneet mahdottomilta saavuttaa. (KKT 74)
Totuuteen uskovien tulee kääntyä joka päivä uudelleen. Silloin he tulevat olemaan astioita jaloa käyttöä varten. (TM 248)
Jumala vaatii, että Hänen kansansa jatkuvasti edistyy. Meidän tule käsittää, että ruokahalun hemmottelu on suurin este henkiselle edistykselle ja sielun pyhitykselle. Terveysuudistussanomastamme huolimatta monet meistä syövät sopimattomasti. Ruokahalun hemmottelu on huomattavin syy ruumiin ja sielun voimattomuuteen, ja heikkous ja ennenaikainen kuolema johtuvat suureksi osaksi siitä. Muistakoon se, joka tahtoo olla henkisesti ja hengellisesti puhdas, että Kristuksessa on voimaa ruokahalun valvomiseen. (9 T 156)
Nautinnonhalun avulla Saatana pitää vankinaan koko ihmiskunnan... Nykyisellä sukupolvella on vähemmän itsehillintää kuin menneinä vuosisatoina eläneillä. (KR 34)
Tehtävänne on kurittaa ruumistanne ja masentaa sitä. Ellette niin tee, menetätte varmasti iankaikkisen elämän ja kuolemattomuuden kruunun. (TT-I 186)?
Minä en siis juokse umpimähkään, en taistele niinkuin ilmaan hosuen, vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi. (1 Kor 9:26,27)
Jos tottelemme Jumalan säätämiä lakeja, säästymme sairaudelta ja ennenaikaiselta kuolemalta. (MM 49) [sivu 60]
Koettaessamme esittää terveysuudistusta veljillemme ja sisarillemme teroittaen miten tärkeää on, että he mikäli syövät, juovat tai tekevät mitä hyvänsä, tekisivät kaiken Jumalan kunniaksi, niin monet ovat teoillaan sanoneet: "Kenellekään ei kuulu, mitä syön, sillä mitä tahansa teemmekin, siitä vastaamme itse." "Kalliit ystävät, olette suuresti erehtyneet. Te ette ole ainoat, jotka joutuvat kärsimään väärästä menettelystänne. Seurapiirinne kantaa suureksi osaksi vääryytenne seurauksia yhdessä teidän kanssanne. (CH 45)
Meidän tulee saada voitto itsestämme, ristiinnaulita halut ja mieliteot. Sen jälkeen alkaa sielun yhteys Kristuksen kanssa. (5 T 47)
Tulemme voittamaan vain pitkäaikaisilla ja kestävillä ponnistuksilla, tuskallisella itsekurilla ja ankaralla taistelulla. (KKT 147)
Joka kerta, kun he rikkovat periaatteita syömisessä ja juomisessa heidän käsityskykynsä tylsistyy, niin että heidän on mahdotonta antaa oikea arvo iäisyysasioille. (CH 38)
Vaaranamme ei ole niukkuus, vaan runsaus ja yltäkylläisyys. (CD 29)
Jumala on antanut ihmisille katoamattomat periaatteet, joiden eteen kaikki inhimilliset voimat kerran tulevat kumartumaan. Hän pyytää meitä osoittamaan maailmalle näitä periaatteita sekä opetuksellamme että esikuvallamme. Ne, jotka uskollisesti pitäytyvät Hänen sanaansa, saavat ihanan tulevaisuuden. On suurta seurata sellaisia periaatteita, jotka pysyvät kautta ikuisuuden. (7 T 152)
Meidän tapamme syömisessä ja juomisessa osoittavat olemmeko tästä maailmasta, vai kuulummeko niihin, jotka Herra voimallisella totuuden miekalla on erottanut maailmasta. (CD 58)
Jotta ihminen voi tulla uskosta vanhurskautetuksi, tulee uskon saavuttaa se määrä, että se hallitsee sydämen mieltymykset ja mielijohteet, ja kuuliaisuudessa usko tulee itse täydelliseksi. (RH 4.11.1890)
Takaisin aloitussivulle