Tehtävämme, Lähetyskäsky, Muuttumaton lupaus, Luvattu voima, Vastuunalaisuutemme
Tehtävämme. Mikä tehtävämme on? - Se on sama kuin Johannes Kastajan, josta luemme: "Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa ja sanoi: 'Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle,' Sillä hän on se, josta profeetta Esaias puhuu sanoen: 'Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi." (Mt 3:1-3).
Kaikilla, jotka vilpittömästi osallistuvat Herran työhön näinä viimeisinä päivinä, on selvä ja täsmällinen sanoma. Lukekaa Jesajan kirjan 40. luvun alkujakeita:
"Huutavan ääni kuuluu: 'Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme. Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut." (Jes. 40:3-5).
"Ääni sanoo: "Julista!" Toinen vastaa: "Mitä minun pitää julistaman?" Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen: ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti, ruohoa on kansa. Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti." (Jes. 40:6-8). [sivu 2]
Tämä luku on täynnä meille kuuluvia opetuksia tänä aikana, Herran sana meille kuuluu: "Tehkää parannus, valmistakaa tie, että minun työni voi herätä uuteen eloon."
Battle Creek'issä suoritetun työn siirtäminen Washington'iin on askel oikeaan suuntaan. Meidän tulee jatkuvasti tunkeutua uusille seuduille, missä kansa on hengellisessä pimeydessä, "Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi." (Jes. 40:4). Kaikesta, mikä estää Jumalan kansan vapautusta, on luovuttava avaamalla Hänen sanansa ja esittämällä yksinkertainen: "Näin sanoo Herra." Totuuden valon tulee loistaa, sillä pimeys peittää maan ja synkeys kansat. Elävän Jumalan totuuden tulee näkyä selvästi vastakohtana erehdyksille. Julistakaa ilon sanomaa, Meillä on Vapahtaja, joka on antanut henkensä, etteivät ne, jotka häneen uskovat, hukkuisi, vaan että heillä olisi iankaikkinen elämä.
Esteitä Jumalan työlle tulee ilmaantumaan, mutta älkää peljätkö. Liittonsa pitävä Jumalamme yhdistää huolellisen paimenen hellyyden ja vaivannäön kaikkivaltiaaseen kuningasten Kuninkaaseen, Mikään ei pysty häntä estämään. Hänen valtansa on rajoittamaton, ja se takaa Hänen lupaustensa varman toteutumisen hänen kansalleen. Hän voi poistaa kaiken, mikä estää Hänen työtään. Hänellä on keinoja, millä poistaa kaikki vaikeudet, että ne, jotka Häntä palvelevat kunnioittaen Hänen käyttämiään keinoja voidaan vapauttaa. Hänen hyvyytensä ja rakkautensa on ääretön, ja Hänen liittonsa on muuttumaton.
Hänen työnsä vastustajien suunnitelmat saattavat näyttää lujilta ja hyvin laadituilta, mutta Hän voi tehdä tyhjäksi voimakkaimmankin niistä, ja omalla ajallaan ja tavallaan Hän on tekevä sen, kun Hän huomaa, että uskoamme on tarpeeksi koeteltu, ja että pyrimme lähemmäksi Häntä valiten Hänet neuvonantajaksemme. Pimeimpinäkään päivinä, jolloin ulkonaiset seikat näyttävät niin torjuvilta, älkää peljätkö. [sivu 3] Säilyttäkää usko Jumalaan. Hän toteuttaa tahtonsa tehden parhaansa kansansa hyväksi. Niiden voima, jotka rakastavat ja palvelevat Häntä, uudistuu päivä päivältä. Hän antaa ymmärryksensä heidän käytettäväkseen, jotta he eivät tekisi virheitä toteuttaessaan Hänen suunnitelmaansa.
Jumalan työssä ei tule olemaan mitään masentavaa. Meidän uskomme tulee kestämään painostusta ja ahdinkoa, mikä sen kestettäväksi asetetaan, Jumala pystyy ja on halukas antamaan palvelijoilleen kaiken sen voiman, minkä he tarvitsevat. Hän on tekevä enemmän kuin Häneen luottavien suurimmatkaan odotukset edellyttävät. Hän antaa heille sitä viisautta, mitä heiltä eri tilanteissa kysytään.
Koeteltu apostoli Paavali sanoi: "Ja hän sanoi minulle: 'Minun armossani on sinulle kyllin, sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.' Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan. Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden, sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä." (2 Kor. 12:9,10).
Oi, minun veljeni, säilyttäkää uskalluksenne alku lujana loppuun saakka. Jumalan totuuden valo ei tule himmenemään, vaan se on loistava keskellä pimeyttä ja valheita, jotka peittävät maatamme. Jumalan sana on avattava maan sekä ylhäisissä että alhaisissa paikoissa.
Kristuksen seurakunta on Jumalan välikappale totuuden julistamiseksi, ja Hän on tehnyt sen kykeneväksi suorittamaan erikoisen työn. Jos se on uskollinen Jumalalle ja kuuliainen Hänen käskyilleen, on jumalallinen voima asuva siinä. Jos seurakunta kunnioittaa Herraa, Israelin Jumalaa, ei mikään voima pysty sitä vastustamaan. Jos se on uskollinen liitolleen, eivät vihollisen voimat pysty sitä voittamaan sen enempää kuin ruumenet pystyvät tekemään vastarintaa pyörremyrskylle. [sivu 4]
Seurakunnan edessä on kirkas ja ihana aamunkoitto, jos se pukeutuu Kristuksen vanhurskauden pukuun luopuen kaikista liitoista maailman kanssa.
Seurakunnan jäsenten tulee nyt tunnustaa luopumuksensa ja liittyä yhteen. "Veljeni, älkää salliko minkään tulla välillenne erottamaan teitä toisistanne tai Jumalasta. Älkää puhuko erimielisyyksistä, vaan liittykää yhteen rakkaudesta totuuteen sellaisena kuin se on Jeesuksessa. Tulkaa Jumalan eteen, ja vedotkaa Vapahtajan vuodatettuun vereen syynä, miksi teidän tulee saada apua taisteluunne pahaa vastaan. Teidän ei tarvitse vedota siihen turhaan, Kun te lähestytte Jumalaa kokosydämisellä synninsurulla ja täydessä uskon varmuudessa, tulette voittamaan vihollisen, joka koettaa tuhota teidät.
Kääntykää Herran puoleen te vangit, joilla on toivo. Etsikää voimaa Jumalalta, elävältä Jumalalta. Osoittakaa horjumatonta ja nöyrää uskoa Hänen voimaansa ja Hänen haluunsa pelastaa. Kristuksesta virtaa elävä pelastuksen virta. Hän on elämän lähde, kaiken voiman lähde. Kun me uskoen tartumme Hänen voimaansa, muuttaa Hän ihmeellisesti toivottomimmatkin ja masentavimmat näköalat. Hän on tekevä tämän nimensä kunniaksi.
Jumala kehoittaa Häneen uskovia uskollisia lapsiaan rohkaisemaan epäuskoon ja epätoivoon joutuneita. Saakoon Herra auttaa meitä tukeaksemme toinen toistamme ja koetellaksemme Häntä elävällä uskolla.
"Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle. Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja." (Ps. 81).
"Hyvä on Herraa kiittää ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein, aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi kymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla, kannelta soittaen. [sivu 5] Sillä sinä ilahutat minua, Herra, töilläsi; minä riemuitsen sinun kättesi teoista," (Ps. 92:1-5).
"Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle, Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä. Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien. Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat. Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet. Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme, Herran, meidän Luojamme, eteen." (Ps. 95:1-6).
"Veisatkaa Herralle uusi virsi, veisatkaa Herralle, kalkki maa. Veisatkaa Herralle, ylistäkää hänen nimeänsä. Julistakaa päivästä päivään hänen pelastustekojansa, ilmoittakaa pakanain seassa hänen kunniaansa, hänen ihmeitänsä kaikkien kansojen seassa. Sillä Herra on suuri ja sangen ylistettävä, hän on peljättävä yli kaikkien jumalain." (Ps. 96:1-4).
"Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa. Palvelkaa Herraa ilolla, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla. Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat. Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten. Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä. Sillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen." (Ps. 100). [sivu 6]
Lähetyskäsky Jumalan suunnitelma on, että Hänen kansansa on pyhitetty, puhdistettu ja pyhä kansa, joka levittää valoa kaikille sen ympärillä oleville. Hänen tarkoituksensa on, että olemalla totuuden esikuvana he olisivat siunaukseksi maan päällä. Kristuksen armo riittää tämän aikaansaamiseksi. Muistakoon Jumalan kansa, että vain siinä tapauksessa, että se uskoen panee käytäntöön evankeliumin periaatteet, voi Hän tehdä heidät ylistykseksi maan päällä. Vain siinä tapauksessa, että he käyttävät Jumalalta saamansa lahjat Hänen palvelukseensa, tulee heillä olemaan se luvattu täyteys ja voima, jossa seurakuntaa on kehoitettu pysymään. Jos ne, jotka tunnustavat uskovansa Kristukseen Vapahtajanaan, saavuttavat ainoastaan maailman mukaisen alhaisen tason, ei seurakunta pysty tuottamaan sitä runsasta satoa, jota Jumala siltä odottaa, "Köykäiseksi havaittu" on merkitty heidän muistokirjaansa.
Lähetyskäsky, jonka Kristus antoi opetuslapsilleen juuri ennen taivaaseen astumistaan, on Hänen valtakuntansa suuri lähetysvaltakirja. Antaessaan sen opetuslapsille Vapahtaja teki heidät lähettiläikseen ojentaen heille heidän valtakirjansa. Jos myöhemmin joku uhmaisi heitä ja kysyisi millä vallalla he, oppimattomat kalastajat, toimivat kansan opettajina ja parantajina, saattoivat he vastata: "Hän, jonka juutalaiset ristiinnaulitsivat, mutta joka nousi kuolleista, on määrännyt meidät sanansa palvelukseen, julistaen: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä."
Kristus antoi tämän käskyn opetuslapsilleen pitäen heitä ylimpinä palvelijoinaan, rakentajina, joiden tuli laskea Hänen seurakuntansa perustus, Hän uskoi heille ja kaikille, jotka seuraavat heitä Hänen palvelijoinaan, tehtäväkseen Hänen evankeliuminsa jättäminen jälkimaailmalle sukupolvesta ja aikakaudesta toiseen. [sivu 7]
Opetuslasten ei tullut odottaa sitä, että kansa tulee heidän luokseen, vaan heidän tuli mennä kansan luokse etsimään syntisiä niinkuin paimen etsii kadonneita lampaita. Kristus avasi heidän eteensä maailman heidän työkentäkseen. Heidän tuli mennä kaikkeen maailmaan ja saarnaamaan evankeliumia kaikille luoduille. (Mk 16:15). Vapahtajasta heidän tuli saarnata, - Hänen elämänsä epäitsekkäästä palveluksesta, Hänen häpeällisestä kuolemastaan ja Hänen verrattomasta ja muuttumattomasta rakkaudesta. Hänen nimensä tuli olla heidän tunnussanansa ja yhdyssiteensä. Hänen nimessään heidän tuli kukistaa synnin linnoitukset. Usko Hänen nimeensä oli osoittava, että he olivat kristittyjä.
Antaessaan opetuslapsille lisäohjausta Kristus sanoi: "Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka." "Mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta." (Apt. 1:8; Lk 24:49).
Kuuliaisina Mestarinsa sanalle opetuslapset kokoontuivat Jerusalemiin odottamaan Jumalan lupauksen täyttymistä. Siellä he viettivät kymmenen päivää tutkien sydäntään perinpohjaisesti. He luopuivat kaikista erimielisyyksistä ja liittyivät läheisesti toisiinsa kristilliseen yhteyteen.
Kymmenen päivän päättyessä Herra toteutti lupauksensa ihmeellisellä tavalla vuodattaen Henkensä. "Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi." "Ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua." (Apt. 2:2-4, 41). [sivu 8]
"Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta." (Mk 16:20). Opetuslasten kohtaamasta ankarasta vastustuksesta huolimatta, valtakunnan evankeliumi kaikui lyhyessä ajassa maailman kaikissa asutuissa osissa.
Opetuslapsille annettu käsky kuuluu myös meille. Niinkuin silloin on tänäkin aikana ristiinnaulittu ja ylösnoussut Vapahtaja esitettävä niille, jotka ovat ilman Jumalaa ja ilman toivoa maailmassa. Herra tiedustelee ja kutsuu paimenia, opettajia ja evankelistoja itselleen. Ovelta ovelle Hänen palvelijoittensa tulee julistaa pelastuksen sanomaa. Kaikille kansanheimoille, sukukunnille, kielille ja kansoille on vietävä tieto anteeksiantamuksesta Kristuksessa.
Sanomaa ei tule julistaa ponnettomasti ja elottomasti, vaan selvästi, täsmällisesti ja mukaansa tempaavasti. Sadat ihmiset odottavat varoitusta, jotta tietäisivät paeta henkensä edestä. Maailman tulee voida huomata kristityissä kristinuskon voiman osoitusta. Armon sanansaattajia ei tarvita ainoastaan muutamissa paikoissa vaan kautta maailman, Jokaisesta maasta kuuluu huuto: "Tulkaa luoksemme auttamaan meitä." Rikkaat ja köyhät, ylhäiset ja alhaiset pyytävät valoa. Ihmiset isoavat totuutta sellaisena kuin se on Jeesuksessa. Kun he kuulevat evankeliumia julistettavan voimalla korkeudesta he käsittävät, että juhlapäivälliset on valmistettu heille, niin että he vastaavat kutsuun: "Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina." (Lk 14:17).
Sanat 'menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille' (Mk 16:15) on lausuttu jokaiselle Kristuksen seuraajalle. Kaikki Kristuksen elämään vihityt on määrätty tekemään työtä heidän kanssaihmistensä pelastukseksi. Samaa sielun kaipausta, [sivu 9] mitä Hän tunsi kadonneitten pelastamiseen, tulee myös ilmetä heissä. Kaikki eivät voi suorittaa samaa tehtävää, mutta jokaiselle on oma paikka ja työ. Kaikkien, Jumalan siunauksia saaneiden, tulee puolestaan osallistua todelliseen palvelukseen. Jokainen lahja on käytettävä Hänen valtakuntansa edistämiseksi.
Muuttumaton lupaus. Kristus on suorittanut täydelliset ennaltavalmistelut, että opetuslapset voivat viedä päätökseen heille uskotun työn, ja Hän otti itse vastatakseen työn menestymisestä. Niin kauan kuin he tottelivat Hänen sanaansa ja tekivät työtä yhdessä Hänen kanssaan, eivät he voineet epäonnistua. Hän käski heitä menemään kaikkeen maailmaan. Menkää asutun maailman kaukaisimpiin osiin, sillä sielläkin olen oleva teidän kanssanne. Tehkää työtä uskossa ja luottamuksessa, sillä en milloinkaan tule hylkäämään teitä.
Meille on myös annettu lupaus Kristuksen pysyväisestä läsnäolosta. Ajan kuluminen ei ole lainkaan muuttanut Hänen antamaansa lupausta. Hän on meidän kanssamme yhtä varmasti kuin Hän oli opetuslasten kanssa, ja Hän on meidän kanssamme "maailman loppuun asti."
Vapahtaja sanoo meille: "Menkää ja saarnatkaa evankeliumia kaikille kansoille, jotta heistä voisi tulla Jumalan lapsia. Olen teidän kanssanne tässä työssä opettaen, ohjaten, rohkaisten, vahvistaen ja antaen menestystä itsenne kieltävässä ja uhrautuvaisessa palveluksessanne. Tulen vaikuttamaan ihmissydämiin, vakauttaen heitä synnistä ja kääntäen heidät pimeydestä valoon, tottelemattomuudesta vanhurskauteen. Minun valostani he tulevat näkemään [sivu 10] valon. Te tulette kohtaamaan saatanan vastustavia voimia, mutta luottakaa minuun. En petä milloinkaan."
Ettekö usko, että Kristus pitää niitä arvossa, jotka elävät kokonaan Hänelle? Ettekö usko, että Hän käy niiden luona, jotka rakastetun Johanneksen tavoin Hänen asiansa tähden joutuvat olemaan ahtaissa ja koettelevissa paikoissa? Hän löytää uskolliset lapsensa, seurustelee heidän kanssaan rohkaisten ja vahvistaen heitä. Jumala lähettää heitä voimakkaampia enkeleitä palvelemaan inhimillisiä työaseitaan, jotka julistavat totuutta niille, jotka eivät sitä tunne.
Jumala on antanut evankeliumin saarnaajalle tehtäväksi ohjata Kristuksen luo niitä, jotka ovat poikenneet kaidalta tieltä. Hänen tulee ponnistella viisaasti ja innokkaasti. Jokaisen vuoden päättyessä hänen tulee voida mennyttä vuotta silmäillessään nähdä sieluja pelastettuina työnsä tuloksena. Joitakin hän on pelastava pelossa "tulesta temmaten... inhoten lihaan tahraamaa ihokastakin," "pysyen kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa." (Juud, 23; Tiit. 1:9). Paavalin kehoitus Timoteukselle kuuluu saarnaajille tänä aikana: "Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä:... Saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella." (2 Tim. 4:1,2).
Mutta Jumala ei ole ainoastaan sanan saarnaajille uskonut tätä sielujenpelastustyötä, vaan Hän kutsuu kaikkia siihen. Sydämemme tulee olla niin täynnä Kristuksen rakkautta, että kiitollisuutemme sanat lämmittävät toisten sydämiä. Tällaista palvelusta kaikki voivat suorittaa, ja Herra tunnustaa vastaanottaneensa sen. Hän tekee palveluksemme tehokkaaksi suoden innokkaalle työntekijälle sen armon, mikä sovittaa ihmisen Jumalan kanssa. [sivu 11] Saakoon Herra auttaa kansaansa käsittämään, että työtä on tehtävä innokkaasti. Auttakoon Hän heitä muistamaan, että heidän tulee suorittaa Kristuksen tekoja kotona, seurakunnassa ja maailmassa. Heitä ei ole jätetty toimimaan yksin, vaan enkelit auttavat heitä, ja Kristus auttaa heitä. Tehkööt he työtä uskollisesti ja väsymättä. Aikanaan he saavat niittää, jos eivät väsy.
Kristitty matkamies ei antaudu haluunsa levätä, vaan hän menee taukoamatta eteenpäin sanoen: "Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä." Tämä on hänen tunnuslauseensa: "Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti,., minä en vielä katso sitä voittaneeni, mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa." (Fp 3:12-14).
Luvattu voima. Jumala ei pyydä meitä suorittamaan omassa voimassamme saamaamme tehtävää, vaan Hän on varannut Jumalan apua kaikkia tilanteita varten, joihin inhimilliset voimamme eivät riitä. Hän antaa Pyhää Henkeä auttamaan meitä jokaisessa pulassa, vahvistamaan toivoamme ja luottamustamme, valaisemaan mieltämme ja puhdistamaan sydäntämme.
Juuri ennen ristiinnaulitsemistaan Vapahtaja sanoi opetuslapsilleen: "En minä jätä teitä orvoiksi." "Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti." "Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei [sivu 12] ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa." "Hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut." (Joh. 14:18; 14:16, 16:13, 14:26).
Kristus on hankkinut seurakunnalleen etuoikeuden olla muuttunut yhdyskunta, taivaan valon valaisema, omistaen Immanuelin kirkkauden. Hänen tarkoituksensa on, että jokaisen kristityn tulee olla valon ja rauhan hengellisen ilmapiirin ympäröimä. Ei ole olemassa mitään rajoituksia sen ihmisen käyttökelpoisuudelle, joka pannen itsensä syrjään antaa Pyhän Hengen tehdä työtä sydämessään ja elää kokonaan Jumalalle pyhitettyä elämää.
Mikä oli seurauksena Hengen vuodatuksesta Helluntaipäivänä? Ilonsanoma ylösnousseesta Vapahtajasta vietiin asutun maailman uloimpiin ääriin saakka. Opetuslasten sydämet olivat niin tulvillaan rakkautta, joka oli niin kokosydämistä, syvällistä ja kauaskantavaa, että se pakotti heitä menemään maan ääriin saakka, todistaen: "Pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." (Gal. 6:14). Kun he julistivat totuutta, sellaisena kuin se on Jeesuksessa, sydämet taipuivat sanoman valtaan. Seurakunta sai nähdä kääntyneitten virtaavan sen yhteyteen joka suunnalta. Luopiot tulivat uudelleen kääntymykseen. Synnintekijät ja uskovaiset etsivät yhdessä kallisarvoista helmeä. Muutamat, jotka olivat olleet evankeliumin katkerimpia vastustajia, tulivat sen esitaistelijoiksi. Silloin täyttyi ennustus: "Kompastuvainen... on oleva niinkuin Daavid; ja Daavidin suku... niinkuin Herran enkeli." [Sak 12:8] Jokainen kristitty tunsi veljessään Jumalan rakkauden ja hyvyyden ilmestyksen. Yksi ainoa harrastus oli vallitsevana: yksi ainoa kilpailun kohde voitti kaiken muun. Uskovaiset pitivät kunnia-asianaan Kristuksen luonteen ilmaisemisen elämässään ja Hänen [sivu 13] valtakuntansa laajentamisen.
"Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä kaikilla." (Apt. 4:33). Heidän tehdessään työtä liittyi seurakuntaan valittuja miehiä, jotka vastaanotettuaan totuuden sanan pyhittivät elämänsä työhön, antaakseen toisille sen toivon, mikä täytti heidän sydämensä rauhalla ja ilolla. Satoja oli mukana julistamassa sanomaa: "Taivasten valtakunta on tullut lähelle." Uhkaukset eivät voineet estää eivätkä pelottaa heitä. Herra puhui heidän välityksellään, ja mihin ikänä he menivätkin, parannettiin sairaat ja köyhille julistettiin evankeliumia.
Niin valtavia tekoja Jumala voi suorittaa, kun ihmiset antautuvat Hänen Henkensä johtoon.
Lupaus Pyhästä Hengestä kuuluu meille tänä aikana yhtä varmasti kuin ensimmäisille opetuslapsille, Jumala tahtoo tänä aikana antaa ihmisille voimaa korkeudesta, niinkuin Hän antoi sitä Helluntaina niille, jotka kuulivat pelastuksen sanoman. Juuri tänä hetkenä tarjotaan Hänen Henkeään ja armoaan kaikille, jotka tarvitsevat sitä ja jotka pitävät kiinni siitä, mitä Herra on sanonut.
Huomatkaa, että Henki vuodatettiin opetuslapsiin heidän päästyään täydelliseen yksimielisyyteen, jolloin he eivät enää tavoitelleet ylempiä paikkoja. He olivat yhtä, sillä kaikista erimielisyyksistä oli luovuttu. Heidän esittämänsä todistus Pyhän Hengen saatuaan oli kaikilla sama. Huomatkaa sanat: "Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu," (Apt. 4:32). Hän, joka kuoli, että syntiset voivat elää, elähdytti koko uskovaisten joukkoa.
Opetuslapset eivät pyytäneet siunausta itseään varten. Taakka [sivu 14] sieluista painoi heidän sydäntään. Evankeliumin sanoma oli vietävä maan ääriin saakka, ja he vetosivat Kristuksen antamaan lupaukseen voiman antamisesta. Silloin Pyhä Henki vuodatettiin, ja tuhansia kääntyi yhdessä päivässä.
Näin voi nytkin käydä. Luopukoot uskovaiset kaikista erimielisyyksistä, ja antautukoot Jumalalle pelastaakseen kadonneita. Anokoot uskossa luvattua siunausta, ja he tulevat saamaan sen. Hengen vuodattaminen apostolien päivinä oli varhaissade, ja ihanat olivat sen seuraukset, Mutta myöhäissade tulee olemaan vielä runsaampaa. Mikä lupaus kuuluu niille, jotka elävät näinä viimeisinä päivinä? "Tulkaa takaisin varustukseen, te vangit, joilla on toivo; myös tänä päivänä minä julistan: kaksin verroin minä sinulle korvaan." "Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana: Herra tekee ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot, antaa kasvit joka miehen pellolle." (Sak. 9:12; 10:1).
Kristus teki tiettäväksi, että Hengen jumalallinen vaikutus oli pysyvä Hänen seuraajissaan loppuun saakka. Mutta tälle lupaukselle ei ole annettu sitä arvoa, mitä tulisi, minkä vuoksi ei sen toteutumista ole saatu kokea niinkuin olisi voitu. Lupaus Hengestä on asia, johon kiinnitetään vain vähän huomiota, ja seuraukset tästä ovat ilmeiset, - hengellistä kuivuutta, hengellistä pimeyttä, hengellistä rappeutumista ja kuolemaa. Vähäpätöiset asiat askarruttavat mieliä, ja jumalallinen voima, joka on välttämätön seurakunnan kasvulle ja menestykselle ja joka toisi kaikki muut siunaukset mukanaan, puuttuu, siitä huolimatta, että sitä tarjotaan äärettömän runsaasti.
Hengen puuttuminen se tekee evankeliumin julistuksen voimattomaksi. Saatamme olla oppineita, lahjakkaita ja taitavia puhumaan omistaen kaikki tarvittavat luontaiset edellytykset, mutta ilman [sivu 15] Jumalan Hengen läsnäoloa emme saavuta ainoatakaan sydäntä emmekä voita ainoatakaan synnintekijää Kristukselle. Jos he toiselta puolen pysyvät Kristuksessa ja jos he omistavat Hengen lahjat, on Hänen vaatimattomimmallakin ja tietämättömimmälläkin opetuslapsellaan oleva voima, joka vaikuttaa sydämiin. Jumala tekee heistä välikappaleita, joista virtaa mitä ylevin vaikutus maailmankaikkeuteen.
Miksi emme isoa emmekä janoa Hengen lahjaa, vaikka me juuri sen avulla tulemme saamaan voiman? Miksi emme puhu siitä, rukoile sitä ja saarnaa siitä? Herra on halukkaampi antamaan Pyhän Hengen meille, kuin maalliset vanhemmat ovat halukkaita antamaan hyviä lahjoja lapsilleen. Jokaisen työntekijän tulee anoa Jumalalta Hengen kastetta. Meidän tulee kokoontua yhteen ryhminä pyytämään erikoista apua ja taivaallista viisautta, jotta osaisimme suunnitella ja toimia viisaasti. Erikoisesti meidän tulee rukoilla, että Jumala kastaa lähetyssaarnaajansa Pyhällä Hengellä.
Pyhä Henki Jumalan työmiehissä antaa totuuden julistukselle sellaisen voiman, jota ei kaikki maailman kunnia ja loisto voisi antaa. Jumalan Henki antaa voimaa ponnisteleville ja taisteleville sieluille kaikissa tilanteissa, epäystävällisten omaisten parissa, maailman vihan ympäröiminä, samalla kuin he tuntevat omat puutteensa ja erehdyksensä.
Kiivaus Jumalan puolesta sai opetuslapset todistamaan totuudesta suurella voimalla. Eikö samanlaisen innon tule syttyä meidänkin sydämissämme päättääksemme mennä kertomaan ristiinnaulitusta Kristuksesta ja Hänen lunastavasta rakkaudestaan? Eikö Jumalan Henki tule ihmislapsiin tänä aikana vastauksena hartaaseen ja kestävään rukoukseen täyttäen heidät voimalla palvelusta varten? Miksi [sivu 16] seurakunta kuitenkin on niin heikko ja voimaton?
Jokaisen kristityn etuoikeus ei ole ainoastaan Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemisen odottaminen vaan jouduttaminen. Jos kaikki Hänen nimeänsä tunnustavat kantaisivat hedelmää Hänen kunniakseen, miten pian evankeliumin kylvö suoritettaisiin loppuun. Pian viimeinen sato kypsyisi niin että Kristus voisi tulla kokoamaan kallisarvoiset jyvät.
Veljeni ja sisareni, anokaa Pyhää Henkeä. Jumala pitää jokaisen antamansa lupauksen. Sanokaa Raamattu kädessänne! "Olen tehnyt niinkuin Sinä olet käskenyt. Vetoan lupaukseesi: 'Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan." Kristus sanoo: "Kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva." "Ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa."
Sateenkaari valtaistuimen ympärillä on takeena siitä, että Jumala on totinen ja ettei Hänen tykönään ole muutosta eikä vaihteen varjoa. Me olemme tehneet syntiä Häntä vastaan emmekä ole arvollisia saamaan Hänen mielisuosiotaan. Siitä huolimatta Hän on pannut meihin mitä ihmeellisimmän pyynnön: "Älä hylkää, nimesi tähden! Älä anna kunniasi valtaistuinta häväistäväksi; muista, älä riko liittoasi meidän kanssamme." (Jer. 14:21). Hän on sitoutunut ottamaan huomioon pyyntömme, kun tulemme Hänen tykönsä tunnustaen arvottomuutemme ja syntimme. Hänen valtaistuimensa kunnia takaa sen että Hänen sanansa toteutuvat.
Kristus lähettää kiireesti sanansaattajansa valtakuntansa jokaiseen osaan viemään tietoa Hänen tahdostaan palvelijoilleen. Hän kulkee seurakuntiensa keskellä. Hän tahtoo pyhittää, korottaa ja puhdistaa seuraajiaan. Uskovien vaikutus tulee olemaan elämän [sivu 17] tuoksu elämäksi. Kristus pitää tähdet oikeassa kädessään, ja Hänen tarkoituksensa on antaa valonsa loistaa maailmaan niiden kautta. Siten Hän tahtoo valmistaa kansansa ylevämpään palvelukseen siellä ylhäällä. Hän on uskonut meille suuren tehtävän. Suorittakaamme se uskollisesti, Osoittakaamme elämässämme, mitä Jumalan armo voi tehdä ihmiskunnan hyväksi.
Vastuunalaisuutemme. Välistä minulle näytetään selvästi jäännösseurakunnan tila, miten pelottavaa välinpitämättömyyttä se osoittaa maailman tarpeille, maailman, joka hukkuu ilman tietoa ja nykyistä totuutta. Silloin vietän tunteja ja välistä päiviä suuren tuskan vallassa. On monia, joille on uskottu kolmannen enkelin sanoman pelastavat totuudet, mutta jotka eivät lainkaan käsitä, että sielujen pelastus on riippuvainen Jumalan seurakunnan pyhittäytymisestä ja toimeliaisuudesta. Monet käyttävät saamiaan siunauksia itsensä palvelemiseen. Voi, miten sydäntäni särkee, kun näen heidän häpäisevän Kristusta epäkristillisellä käytöksellään! Mutta kun tuskani jälleen on ohitse tunnen tekeväni työtä innokkaammin kuin milloinkaan aikaisemmin herättääkseni heidät suorittamaan epäitsekästä palvelusta heidän kanssaihmistensä pelastamiseksi.
Jumala on asettanut kansansa armon ja totuuden taloudenhoitajiksi, ja miten Hän suhtautuu heidän laiminlyöntiinsä heidän kieltäytyessään viemästä näitä siunauksia kanssaihmisilleen? Olettakaamme, että jokin kaukainen Isolle Britannialle kuuluva siirtomaa on suurissa vaikeuksissa nälänhädän ja sodanuhan tähden. Suuret ihmisjoukot ovat kuolemaisillaan nälkään, ja voimakas vihollinen kokoaa joukkojaan rajalle uhaten jouduttaa surman työtä. [sivu 18] Kotimaan hallitus avaa varastoaittansa, yleistä lähimmäisen rakkautta ilmenee , niin että avustusta virtaa monelta taholta. Laivasto lastataan arvokkailla elintarvikkeilla ja lähetetään kärsivien luokse apua-antavien rukousten saattamina, Jonkin aikaa tuo laivasto purjehtii kohti määränpäätä, mutta jouduttuaan niin kauas merelle, ettei maata enää näy, vähenee niiden into, joille on uskottu ruoka-aineiden kuljettaminen nälkee näkeville.
Eräs saariryhmä on heidän kulkusuunnassaan, ja vaikka he ovat aivan lähellä päämäärää, päättävät he poiketa siihen. Kiusaus tulee yhä voimakkaammaksi. Itsekäs voitonpyynti saa heidän mielensä valtaan. Kauppaetuja ilmaantuu. Laivaston johto taipuu jäämään näille saarille. Heidän alkuperäinen laupeudensuunnitelmansa häviää heidän mielestään. He unohtavat nälkää näkevän kansan, jonka luokse heidät oli lähetetty, He käyttävät heille uskotut varastot omaksi hyväkseen. Hyväntekeväisyysvarat tuhlataan itsekkäisiin tarkoituksiin. He vaihtavat elintarvikkeet itsekkääseen voittoon jättäen lähimmäisensä kuolemaan. Hukkuvien huudot nousevat taivaaseen, ja Herra kirjoittaa muistokirjaansa tämän ryöstön.
Ajatelkaa sitä kauhistusta, että ihmisten on kuoltava sen tähden että ne, joille oli uskottu heille tuleva avustus, olivat uskottomia tehtävälleen. Meidän on vaikea käsittää, että ihminen voi syyllistyä niin kauheaan syntiin. Minua on kuitenkin kehoitettu sanomaan teille, veljeni ja sisareni, että kristityt joka päivä tekevät tätä syntiä. Eedenissä ihminen lankesi korkeasta asemastaan ja joutui rikkomustensa kautta kuoleman alaiseksi. Taivaassa nähtiin ihmislasten hukkuvan, ja se herätti Jumalassa sääliä ja myötätuntoa. Äärettömästä hinnasta Hän laati apukeinon. "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, [sivu 19] vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." (Joh. 3:16). Synnintekijällä ei ollut mitään muuta toivoa kuin Kristus. Jumala 'näki, ettei ollut, yhtäkään miestä, ja hän ihmetteli, ettei kukaan astunut väliin. Silloin hänen oma käsivartensa auttoi häntä, ja hänen vanhurskautensa häntä tuki.' (Jes. 59:16).
Herra valitsi kansan ja teki siitä totuutensa säilyttäjän. Hänen tarkoituksensa oli, että ilmaisemalla luonnettaan Israelin välityksellä se vetäisi ihmisiä Hänen puoleensa. Evankeliumikutsu oli vietävä kaikkeen maailmaan. Opettamalla uhripalvelusta Kristus oli korotettava kaikille kansoille, ja kaikki, jotka Häneen katsoisivat, eläisivät.
Mutta Israel ei toteuttanut Jumalan suunnitelmaa. He unohtivat Jumalan, eivätkä enää käsittäneet ylevää etuoikeuttaan Hänen edustajinaan. Heidän saamansa siunaukset eivät olleet siunaukseksi maailmalle. He käyttivät kaikki saamansa edut vain omaksi kunniakseen. He riistivät Jumalalta sen palveluksen, jota Hän vaati heiltä, ja lähimmäisiltään he riistivät hengellisen ohjauksen ja pyhän esikuvan.
Lopulta Jumala lähetti Poikansa ilmaisemaan ihmisille Näkymättömän luonnetta. Kristus tuli ja eli tämän maan päällä Jumalan laille kuuliaista elämää. Hän antoi kalliin henkensä pelastaakseen maailman ja teki palvelijansa taloudenhoitajikseen. Kristuksessa ihmiskunnalle annettiin kaikki taivaan aarteet. Seurakunta varustettiin taivaan ruoalla nälkää näkeviä ihmisiä varten. Tämä oli se aarre, joka Jumalan kansan tuli viedä maailmalle. Heidän tuli uskollisesti suorittaa tehtävänsä jatkaen sitä, kunnes armon sanoma oli sulkenut piiriinsä koko maailman.
Kristus nousi taivaaseen ja lähetti Pyhän Henkensä antamaan voimaa opetuslasten työlle. Tuhansia kääntyi yhtenä päivänä. Yhden [sivu 20] ainoan sukupolven aikana evankeliumi vietiin kaikille kansoille taivaan alla. Mutta seurakunnan tila muuttui vähitellen. Se menetti ensimmäisen rakkautensa. Se tuli itsekkääksi ja mukavuutta rakastavaksi, ja se alkoi helliä maailman henkeä. Vihollinen lumosi niitä, joille Jumala oli antanut valoa pimeydessä olevaa maailmaa varten, - valoa, jonka tuli ilmetä hyvinä tekoina. Maailmalta riistettiin ne siunaukset, jotka Jumala tahtoi sille antaa.
Eikö tämä sukupolvi toista tätä samaa? Monet pidättävät tänä aikana sen, minkä Jumala on uskonut heille pelastukseksi maailmalle, joka on jäänyt ilman varoitusta. Jumalan sana esittää keskitaivaalla lentävän enkelin, "jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille. Ja hän sanoi suurella äänellä: 'Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet."
Ilmestyskirjan 14. luku on sanoma, jota meidän tulee julistaa maailmalle, Se on elämän leipää näinä viimeisinä päivinä, Miljoonat ihmiset hukkuvat tietämättömyyteen ja jumalattomuuteen samalla kuin monet, joille Jumala on uskonut elämän varusteet, suhtautuvat välinpitämättömästi näihin sieluihin. Monet unohtavat, että heille on uskottu elämän leipä niitä varten, jotka nääntyvät ilman pelastusta.
Oi, olisipa antautuneita kristittyjä, Kristuksen kaltaista eheyttä ja uskoa, joka ilmenee rakkauden tekoina puhdistaen sieluni Saakoon Jumala auttaa meitä parannukseen, jotta vaihtaisimme velttoutemme pyhitettyyn toimintaan. Auttakoon Hän meitä osoittamaan sanoillamme ja teoillamme, että me kannamme taakkaa hukkuvista sieluista. [sivu 21]
Olkaamme joka hetki kiitollisia Jumalan pitkämielisyydestä meitä kohtaan, vaikka olemmekin olleet niin vastahakoisia ja epäuskoisia. Sen sijaan että omahyväisesti ajattelemme aikaansaannoksiamme, tehtyämme vain vähän, tulee meidän tehdä työtä sitä innokkaammin. Meidän ei tule lakata yrittämästä eikä luopua valppaudestamme. Intomme ja palavuutemme ei milloinkaan tule vähentyä. Hengellisen elämämme tulee päivittäin saada virvoitusta siitä virrasta, joka ilahduttaa meidän Jumalamme kaupunkia. Meidän tulee alati olla valveilla tilaisuuksista käyttääksemme Jumalan kunniaksi Häneltä saamamme talentit.
Maailma on näyttämö, ja sen näyttelijät, maan asukkaat, valmistautuvat suorittamaan osansa viimeisessä suuressa näytelmässä. Mitään liittoa ei ole olemassa suurten ihmislaumojen kesken, paitsi kun he liittyvät yhteen toteuttaakseen itsekkäät hankkeensa. Jumala katselee tätä. Hänen suunnitelmansa kapinallisiin alamaisiinsa on toteutuva. Maailmaa ei ole uskottu ihmisten käsiin, vaikka Jumala sallii sekasortoisten ja levottomien ainesten jonkin aikaa vallita. Alhaiset voimat työskentelevät näytelmän viimeisten suurten kohtausten esittämiseksi, saatanan tullessa kristuksena toimien kaikella petoksella ja vääryydellä niissä, jotka liittyvät yhteen salaisiin seuroihinsa. Ne, jotka antautuvat himojensa valtaan solmiakseen liiton, toimivat vihollisen suunnitelmien mukaisesti. Syyn ja seurauksen laki on ilmeinen.
Rikollisuus on saavuttanut miltei äärimmäisen rajansa. Hämmennys täyttää maailman, ja ihmisolennot joutuvat pian suuren kauhun valtaan. Loppu on hyvin lähellä. Meidän, jotka tunnemme totuuden, tulee valmistautua sitä varten, mikä pian on yllättäen antava musertavan iskun maailmalle hämmästyttävällä tavalla. [sivu 22]
Johannes kirjoittaa: "Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan." (Ilm. 20:11,12).
Nukummeko kansana? Jospa laitostemme nuoret miehet ja naiset, jotka eivät ole valmiita Herran tulemusta varten ollen sopimattomia tulemaan Herran perheen jäseniksi, vain tuntisivat ajan merkit, minkä muutoksen se saisikaan aikaan heissä! Herra Jeesus kutsuu itsensäkieltäviä työntekijöitä seuraamaan Hänen askeleissaan, vaeltamaan ja toimimaan Hänen hyväkseen, korottamaan ristiä ja kulkemaan Hänen viitoittamaansa tietä.
Monet tyytyvät mielellään uhraamaan Herralle sellaisen palveluksen, joka käsittää tyhjänpäiväisiä tekoja. Heidän kristillisyytensä on heikkoa. Kristus antoi itsensä syntisten hyväksi, Mitä tuskaa tuleekaan meidän tuntea sielujen pelastuksesta, kun näemme ihmisten hukkuvan syntiin! Nämä sielut on ostettu äärettömästä hinnasta. Jumalan Pojan kuolema Golgatan ristillä osoittaa niiden arvon. Päivästä toiseen he ratkaisevat, haluavatko iankaikkista elämää vai iankaikkista kuolemaa. Siitä huolimatta ihmiset, jotka tunnustavat palvelevansa Herraa, suostuvat käyttämään aikansa vähäpätöisiin asioihin ja käsittelemään niitä. He tyytyvät olemaan eri mieltä toisten kanssa. Jos he olisivat Mestarin työhön pyhittäytyneitä, eivät he kilpailisi ja kiistelisi keskenään niinkuin perhe niskoittelevia lapsia. Jokainen käsi olisi mukana palvelemassa. Kukin täyttäisi velvollisuutensa tehden työtä sydämellä ja sielulla, Kristuksen ristin lähettiläänä. Lunastajan Henki pysyisi työntekijöiden [sivu 23] sydämessä, ja vanhurskauden tekoja suoritettaisiin. Heränneen seurakunnan rukoukset ja osanotto tukisi työntekijöitä heidän palveluksessaan. He saisivat ohjeensa Kristukselta eikä heille jäisi aikaa riitelemiseen ja kilpailuun.
Sanomia tulisi sellaisilta huulilta, joita hehkuva kivi alttarilta on koskettanut. Vakavia ja puhtaita sanoja esitettäisiin. Nöyrät, murtuneista sydämistä lähteneet rukoukset nousisivat taivaaseen. Työntekijät tarttuisivat toisella kädellä Kristukseen samalla kuin he toisella kädellään tarttuisivat syntisiin, vetäen heidät Vapahtajan tykö.
"Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu." (Mt 24:14).
"Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat. Jos sanot: 'Katso, emme tienneet siitä', niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan." (San. 24:11,12). [sivu 24]
"Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu'? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita. Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen." (Joh. 4:35-37).
Kylvön jälkeen isännän on odotettava kuukausia siemenen itämistä ja kasvamista valmiiksi jyviksi korjattavaksi. Mutta kylväessään häntä rohkaisee toivo saada korjata viljaa tulevaisuudessa. Hänen työtään keventää se toivo, että hän saa hyvän palkan korjuuaikana. Niin ei käynyt totuuden siemenille, joita Kristus kylvi samarialaisen naisen sydämeen keskustellessaan hänen kanssaan lähteen luona. Viljan valmistuminen ei kestänyt kauan, vaan se tapahtui heti. Tuskin Hän oli ehtinyt esittää asiaansa, niin siemen jo orasti tuottaen hedelmää. Sana herätti tämän naisen ymmärryksen, niin että hän käsitti olleensa keskustelussa Herran Jeesuksen Kristuksen kanssa. Hän antoi taivaallisten valon säteiden loistaa sydämeensä. Unohtaen vesiastiansa hän kiirehti viemään hyvät uutiset samarialaisille veljilleen. Hän sanoi: "Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki." (Joh. 4:29). He lähtivät heti katsomaan Häntä. Juuri silloin Hän vertasi näitä samarialaisia elovainioon. Hän sanoi: "Nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi."
"Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää."[sivu 25] Miten ahkera hän olikaan näinä päivinä! Mihin tuloksiin se johti? - "Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden, ja he sanoivat naiselle: 'Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja." (Joh. 4:40-42).
Esittäessään samarialaisille elämän sanaa Kristus kylvi heidän sydämeensä monta totuuden siementä, samalla kuin hän näytti, miten he vuorostaan voivat kylvää totuuden siemeniä toisten sydämeen. Miten paljon hyvää voitaisiinkaan suorittaa, jos kaikki, jotka tuntevat totuuden, tekisivät työtä syntisten hyväksi, - niiden hyväksi, jotka tarvitsevat paljon ohjausta, jotta pääsisivät ymmärtämään Raamatun totuuden, ja jotka vastaanottaisivat kutsun yhtä halukkaasti kuin samarialaiset ottivat vastaan Kristuksen sanat! Miten vähän osoitammekaan yhteenkuuluvaisuutta Jumalaan tässä asiassa, jonka tulee olla voimakkain yhdysside meidän ja Hänen välillään, ja miten vähän myötätuntoa niitä kohtaan, jotka ovat turmeltuneita, syyllisiä, kärsiviä ja kuolleita rikoksiin ja synteihin! Jos ihmisillä olisi samaa myötätuntoa kuin Kristuksella, olisi heillä alituista sydämen surua monien tarpeessa olevien kenttien tilasta, jotka ovat vailla työntekijöitä.
Työ vieraissa maissa on laajennettava innokkaasti ja älykkäästi. Työtä kotikentällä ei mitenkään saa laiminlyödä. Älkäämme välinpitämättöminä syrjäyttäkö tai laiminlyökö kotiamme lähellä olevia kenttiä, kuten maamme suuria kaupunkeja. Nämä kentät ovat aivan yhtä tärkeitä kuin mikä ulkomaan kenttä tahansa.
Jumalan rohkaiseva armon sanoma on julistettava Amerikan kaupungeissa. Näissä kaupungeissa asuvat ihmiset kietoutuvat nopeasti yhä enemmän liiketoimiinsa. He tekevät työtä mielettömästi pystyttäen pilviin saakka ulottuvia rakennuksia. Heidän mielensä on [sivu 26] täynnä hankkeita ja kunnianhimoisia suunnitelmia. Jumalan käsky jokaiselle saarnaajalle kuuluu: "Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna, ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä," (Jes. 58:1).
Kiittäkäämme Herraa siitä, että on muutamia työntekijöitä, jotka tekevät kaiken voitavansa pystyttääkseen muistopatsaita Jumalalle laiminlyötyihin kaupunkeihimme. Muistakaamme, että velvollisuutemme on rohkaista näitä työntekijöitä, Jumala ei ole mielistynyt siihen, ettei Hänen kansansa tässä maassa anna arvoa eikä tukea uskollisille työntekijöillemme suurissa kaupungeissa. Työ kotikentällä on äärettömän tärkeä juuri nyt. Tämä aika on edullisin, mitä meillä milloinkaan tulee olemaan työssä näillä kentillä. Vähän ajan kuluttua tilanne tulee olemaan paljon vaikeampi.
Jeesus itki Jerusalemia ja valitun kansansa syyllisyyttä ja vastahakoisuutta. Hän itkee myös Hänen työtovereikseen tunnustautuvien sydämen kovuutta, jotka tyytyvät siihen, etteivät tee mitään. Kantavatko ne, joiden tulee tuntea sielujen arvo, yhdessä Kristuksen kanssa raskasta taakkaa ja alituista murhetta, välistä kyynelinkin, maailman jumalattomien kaupunkien puolesta? Näiden, melkein kokonaan epäjumalanpalvelukseen antautuneiden kaupunkien tuhoutuminen on lähellä. Millä voimme lopullisena palkanmaksun päivänä puolustaa sitä, että olemme kieltäytyneet ryhtymästä nyt työhön näissä kaupungeissa?
Auttakoon Herra meitä samalla kuin edistämme työtä Amerikassa kiinnittämään muihin maihin sitä huomiota, mitä ne tarvitsevat, etteivät niiden kenttien työntekijät joutuisi pulaan kykenemättä pystyttämään muistopatsaita Jumalalle moniin paikkoihin, Älkäämme käyttäkö liian monia etuja tämän maan hyväksi. Älkäämme jatkako [sivu 27] velvollisuuksiemme laiminlyömistä muissa maissa asuvia miljoonia ihmisiä kohtaan. Hankkikaamme itsellemme selvempi käsitys tilanteesta hyvittääksemme menneet päivät.
Veljeni ja sisareni Amerikassa, saattaa käydä, että kun te nostatte silmänne katsellaksenne kaukana olevia elovainioita, että te saatte sydämeenne runsaasti Jumalan armoa. Te, jotka epäuskon tähden olette olleet hengellisesti köyhiä, voitte henkilökohtaisen työn avulla tulla rikkaiksi hyvistä töistä. Silloin ette enää anna sielunne nähdä nälkää keskellä yltäkylläisyyttä, vaan otatte haltuunne sen hyvän, jonka Jumala on varannut teille. Kun te alatte käsittää, miten varattomia työntekijät ovat edistämään työtä vieraissa maissa, tulette tekemään voitavanne, ja sielunne alkaa virvoittua. Näin hengellinen ruokahalunne tulee raittiiksi, ja sielunne uudistuu Jumalan sanasta, mikä on lehti elämän puusta kansojen tervehtymiseksi.
Jesaja vastasi Herran kysymykseen, "Kenenkä minä lähetän?" "Tässä minä olen, lähetä minut." (Jes. 6:8). Veljeni ja sisareni, kenties sinä et itse voi mennä Herran viinitarhaan, mutta sinä voit antaa varat toisten lähettämiseksi. Näin te annatte rahanne rahanvaihtajille, ja kun Mestari tulee, voitte palauttaa Hänelle Hänen omansa korkoineen. Varanne voitte käyttää Jumalan sanansaattajien lähettämiseksi ja ylläpidoksi, sellaisten, jotka julistuksellaan ja vaikutuksellaan esittävät sanoman: "Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi." (Mt 3:3). Suunnitelmia työn edistämiseksi tehdään, ja nyt teidän aikanne on toimia.
Jos te teette työtä kieltäen itsenne, niin että te teette voitavanne työn edistämiseksi uusilla kentillä, on Herra auttava, vahvistava ja siunaava teitä. Luottakaa Hänen läsnäoloonsa, mikä tukee teitä, sillä se on valoa ja elämää. Tehkää kaikki rakkaudesta [sivu 28] Jeesukseen ja kallisarvoisiin sieluihin, joiden puolesta Hän on kuollut. Toimikaa puhtain ja taivaallisin aikein Jumalan kirkastamiseksi. Herra näkee ja ymmärtää, ja Hän tahtoo käyttää teitä heikkoudestanne huolimatta, jos uskotte talenttinne pyhitettynä lahjana Hänen palvelukseensa, sillä ahkerassa, epäitsekkäässä palveluksessa heikot vahvistuvat saaden iloita Hänen kallisarvoisesta mielisuosiostaan. Ilo Herrassa on väkevyytemme. Jos te olette uskollisia, on se rauha, mikä on kaikkea ymmärrystä ylempi, oleva palkkanne tässä elämässä, ja tulevassa elämässä saatte käydä Herranne iloon.
Minun on kirjoitettava jotakin siitä, miten kaupunkejamme Amerikassa on syrjäytetty, kaupunkeja, joissa ei totuutta ole julistettu. Sanoma on vietävä tuhansille ulkomaalaisille, jotka asuvat näissä kotikentän kaupungeissa.
En voi käsittää, miksi kansamme tuntee niin vähän taakkaa siitä työstä, jonka Herra vuosikausia on asettanut eteeni, se on nykyisen totuuden julistamisesta etelävaltioissa. Harvat ovat tunteneet vastuunalaisuutta tämän kentän työstä. Kansamme ei ole lähtenyt uusille alueille tekemään työtä Etelän kaupungeissa. Kerta toisensa jälkeen Herra on esittänyt tämän kentän tarpeet ilman että se on johtanut mihinkään erikoisiin tuloksiin ja toimenpiteisiin. Minusta on välistä tuntunut, etten enää jaksa kantaa taakkaa tästä työstä. Ajattelin, että jos ihmiset jatkuvasti laiminlöisivät tämän työn, päästäisin asiat tuuliajolle, ja rukoilisin Herraa armahtamaan tietämättömiä ja niitä, jotka pysyttelevät syrjässä. [sivu 29]
Mutta Herralla on riita-asia saarnaajiamme ja kansamme kanssa, ja minun on puhuttava asettaakseni heidän kannettavakseen etelävaltioiden ja maamme kaupunkien työn. Kuka tuntee raskasta taakkaa sanoman julistamisesta suuressa New York'issa ja monissa muissa kaupungeissa, joissa ei vielä ole tehty työtä? Kaikkia varoja, mitä voidaan kerätä, ei tule lähettää Amerikasta kaukaisiin maihin, koska kotikentillä on erinomaisia tilaisuuksia totuuden esittämiseksi miljoonille ihmisille, jotka eivät milloinkaan ole kuulleet sitä. Näiden miljoonien joukossa on monien kansojen edustajia, joista monet ovat valmiita vastaanottamaan sanoman. Paljon on vielä tekemättä aivan kotiemme läheisyydessä, Kalifornian, New York'in ja monien muiden valtioiden kaupungeissa.
Jumala sanoo kansalleen: "Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa sinun ylitsesi," (Jes, 60:1). Miksi he siitä huolimatta tuntevat niin vähän taakkaa totuuden lipun pystyttämisestä uusille seuduille? Miksi he eivät tottele sanaa, "Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin,"? (Lk 12:33). Miksi he eivät palauta Herralle Hänen omaansa sijoitettavaksi taivaan kaupankäyntiin? Miksi ei ole vakavammin kutsuttu vapaaehtoisia ryhtymään työhön vaalenevilla elovainioilla? Ellei enempää tehdä kuin on tehty Amerikan kaupunkien hyväksi, tulee saarnaajilla ja kansalla olemaan ankara tilinteko Hänelle, joka jokaiselle ihmiselle on määrännyt hänen työnsä.
Me toistamme rukouksen: "Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa." (Mt. 6:10).
Suoritammeko osaamme, joka on yhtäpitävä tämän rukouksen kanssa? Me tunnustamme uskovamme, että tehtävä, jonka Kristus [sivu 30] antoi opetuslapsilleen, on myös annettu meille. Suoritammeko sitä? Antakoon Jumala anteeksi kauhean laiminlyöntimme, että me tähän mennessä olemme tuskin sormenpäillämmekään kajonneet tähän työhön. Milloin tämä työ suoritetaan? Sydämeni tulee sairaaksi, kun näen sellaista sokeutta Jumalan kansassa.
Amerikassa on tuhansia, jotka hukkuvat tietämättömyyteen ja syntiin. Ne, jotka tuntevat totuuden, syrjäyttävät välinpitämättömästi heidän läheisyydessään olevat tarvitsevat kentät samalla kuin he suuntaavat katseensa jollekin kaukaiselle kentälle. Kristus sanoo: "Mene tänään tekemään työtä minun viinitarhassani." "Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu'? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi." (Mt. 2l:28; Joh. 4:35).
Herätkää, herätkää, veljeni ja sisareni, ja ruvetkaa tekemään työtä niillä Amerikan kentillä, joilla ei vielä milloinkaan ole tehty työtä. Älkää luulko, että tehtävänne on suoritettu sillä, että olette antaneet jotakin ulkomaan kentille. Ulkomaan kentillä on suoritettava työtä, mutta Amerikassa on myös suoritettava työ, joka on yhtä tärkeä. Amerikan kaupungeissa on melkein kaiken kielisiä ihmisiä. Nämä tarvitsevat sitä valoa minkä Jumala on antanut seurakunnalleen.
Herra elää ja hallitsee. Pian Hän nousee majesteettiudessaan vapisuttamaan maata hirvittävästi. Nyt on julistettava erikoista sanomaa, mikä tunkeutuu hengellisen pimeyden lävitse vakauttaen ja käännyttäen sieluja. Synnissä eläville on annettava käsky: "Pakene henkesi tähden." Meidän on nyt oltava tosissamme. Meillä ei ole varaa käyttää ainoatakaan hetkeä arvosteluun ja syytökseen. Polvistukoot rukoilemaan ne, jotka menneisyydessä ovat tehneet sitä, ja varotkoot asettamasta omia sanojaan ja suunnitelmiaan Jumalan [sivu 31] sanojen ja suunnitelmien tilalle.
Meillä ei ole lainkaan aikaa käsitellä arvottomia asioita, vaan meidän on uhrattava aikamme viimeisen armon sanoman julistamiselle rikolliselle maailmalle. Tarvitaan Jumalan Hengen innoittamia miehiä. Muutamien työntekijöittemme saarnojen tulee olla paljon voimallisempia kuin tähän asti, sillä muutoin moni luopio esittää kansaa tuudittavaa ponnetonta ja haparoivaa sanomaa. Jokainen esitelmä on pidettävä siinä tietoisuudessa, että hirvittävät tuomiot pian kohtaavat maanpiiriä. Totuuden sanomaa tulee sellaisten huulten julistaa, joita hehkuva kivi Jumalan alttarilta on koskettanut.
Sydämeni on täynnä tuskaa, kun ajattelen niitä haparoivia sanomia, joita muutamat saarnaajistamme esittävät, vaikka heille on uskottu julistettavaksi sanoma, joka ratkaisee elämän ja kuoleman. Saarnaajat nukkuvat, maallikkojäsenet nukkuvat ja maailma hukkuu syntiin. Jumala auttakoon kansaansa heräämään ja vaeltamaan ja toimimaan niinkuin ikuisen maan rajalla seisovat ihmiset. Pian hirvittävä yllätys kohtaa maan asukkaita. Kristus tulee yhtäkkiä voimalla ja suurella kirkkaudella. Silloin ei enää ole aikaa valmistautumiseen. Nyt meidän on aika julistaa varoitussanomaa.
Me olemme taloudenhoitajia, joille poissaoleva Herramme on uskonut talonsa ja etujensa valvomisen, joita Hän tuli tähän maailmaan palvelemaan. Hän on mennyt takaisin taivaaseen ja asettanut meidät asianhoitajikseen, ja Hän toivoo meidän valvovan ja odottavan Hänen ilmestymistään. Olkaamme uskollisia tehtävällemme, ettei Hän tullessaan yhtäkkiä tapaisi meitä nukkumasta. [sivu 32]
Euroopassa oleville veljilleni!
Minulla on sanoma teille. Aika on tullut, jolloin paljon työtä on tehtävä Euroopassa. Laajakantoista työtä, jollaista on suoritettu Amerikassa, voidaan suorittaa Euroopassakin. Perustettakoon parantoloita ja terveysravintoloita. Antakaa nykyisen totuuden valon loistaa kirjallisuuden välityksellä. Antakaa kirjojemme käännöstyön edistyä. Minulle on näytetty, että valoja syttyy monille seuduille Euroopan maihin.
On monia paikkakuntia, joilla Herran työ ei ole päässyt oikeuksiinsa (oikeaan muotoonsa). Apua tarvitaan Italiaan, Ranskaan, Skotlantiin ja moniin muihin maihin. Laajakantoisempaa työtä on suoritettava näillä seuduilla. Työntekijöitä tarvitaan. Jumalan kansan keskuudessa Euroopassa on lahjoja, ja Herra toivoo, että nämä lahjat käytetään keskuksien perustamiseen yli Ison Britannian ja Euroopan manteren, jotta Hänen totuutensa valo niistä pääsisi loistamaan.
Työtä on suoritettava Skandinaviassa, Jumala on yhtä halukas käyttämään Skandinavian kuin Amerikan uskovaisia.
Veljeni, toimikaa yhdessä Herran Sebaotin kanssa. Olkoon Hän teidän pelkonne, ja olkoon Hän teidän vavistuksenne. Aika on tullut, jolloin Hänen työtään on laajennettava. Ahdistuksen ajat ovat edessämme, mutta jos olemme yhtä pysyen kristillisessä yhteydessä ilman että kukaan tavoittelee ylivaltaa, on Jumala toimiva voimallisesti puolestamme. [sivu 33] Olkaamme toivorikkaita ja rohkeita. Masentuminen Jumalan palvelemisessa on syntiä ja mielettömyyttä. Hän tuntee kaikki tarpeemme. Hänellä on kaikki valta. Hän voi palvelijoilleen antaa heidän tarpeitaan vastaavan pätevyyden ja valmiuden. Hänen ääretön rakkautensa ja myötätuntonsa ei milloinkaan petä. Hän yhdistää Kaikkivaltiaan majesteettiuteen hellän paimenen ystävällisyyden ja huolehtivaisuuden. Meidän ei tarvitse lainkaan pelätä, että Hänen lupauksensa jäävät täyttymättä. Hän on iankaikkinen totuus. Hän ei milloinkaan muuta liittoaan niiden kanssa, jotka rakastavat Häntä. Hänen lupauksensa seurakunnalle pysyvät iankaikkisesti. Hän on tekevä siltä iankaikkisen ylistyksen ja monien sukupolvien ilon.
Tutkistelkaa Jesajan kirjan 41. lukua, ja koettakaa päästä käsittämään se kokonaisuudessaan. Jumala ilmoittaa: "Minä puhkaisen purot kalliokukkuloihin, lähteet laaksojen pohjiin; minä muutan erämaan vesilammikoiksi ja hietikon hetteiköksi. Minä kasvatan erämaahan setripuita, akasioita, myrttejä ja öljypuita; minä istutan arolle kypressejä, jalavia ynnä hopeakuusia, jotta he näkisivät ja tietäisivät, huomaisivat ja myös ymmärtäisivät, että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä sen luonut," (Jes. 41:18-20).
Se joka on valinnut Kristuksen, on liittynyt sellaiseen voimaan, jota ei mikään inhimillinen viisaus eikä voima pysty kukistamaan. Hän julistaa: "Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi: minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä." "Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi, minä sanon sinulle: 'Älä pelkää, minä autan sinua." (Jes. 41:)
"Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin, sanoo Pyhä. Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen [sivu 34] hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois. Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: 'Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta'? Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat, mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy." (Jes. 40:25-31).
Totuuden valon tulee loistaa maan ääriin saakka, Lunastajan kasvoista loistaa yhä suurempaa taivaan kirkastamaa valoa Hänen edustajiinsa levitettäväksi pimeään ja tietämättömään maailmaan. Rukoilkaamme Hänen työtovereinaan Hänen Henkensä pyhitystä, jotta loistaisimme yhä kirkkaammin.
Totuuden valo tätä aikaa varten loistaa nyt kuninkaiden saleihin. Valtiomiesten huomio kiinnitetään Raamattuun, kansojen lakikirjaan, ja he vertaavat kansallisia lakejaan sen käskyihin. Kristuksen edustajina meillä ei ole aikaa hukattavana. Meidän ei tule rajoittaa ponnistuksiamme muutamille harvoille seuduille, jotka ovat saaneet niin paljon valoa, ettei sille enää anneta arvoa. Evankeliumin sanoma on julistettava kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille. (8 T 1-40).
Vastaanottakaa ja säilyttäkää jokainen taivaan lähettämä valon säde, niin polkunne kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka. (SN 24).
Julkaisija: Lars Sneitz, osoite: Parola, Hinta 30:-
Takaisin aloitussivulle