Olen jälleen koonnut muutamia profetian Hengen lauseita julkaistavaksi suomen kielellä. Ristin sanomaa tämäkin käsittelee niinkuin edelliset vihkoset. Tämä sanoma asettaa jokaisen meistä ankaraan taisteluun, joka ratkaisee iankaikkisen kohtalomme, Tähän mennessä olemme liian kevytmielisesti suhtautuneet tähän kysymykseen, mutta jos käsittäisimme, miten vakavaan aikaan olemme tulleet, emme hetkeäkään epäröisi ryhtymästä tähän taisteluun, sillä meillä ei ole yhtään aikaa hukattavana. Jumala on alkanut ottaa siunauksensa pois maan päältä, olemme siirtymässä kuoleman varjon laaksoon. Satoja sisariamme ja veljiämme on jo kannettu ennenaikaiseen hautaan tiedon puutteesta. Vain ne, jotka uskollisesti pysyvät ristin tiellä, ovat turvassa. Vastustakaamme saatanaa, niin että hän meistä pakenee, sillä hän on päättänyt tuhota jokaisen uskollisen Jumalan lapsen.
Tahdon kiittää kaikkia veljiä ja sisaria, jotka ovat tilanneet näitä 'Valon Säteitä', Saatana ja hänen enkelinsä ovat neuvotelleet keskenään siitä, ettei tätä valoa saa tuoda Suomeen, onpa jo asetettu kyseenalaiseksi, onko minulla oikeutta julkaista näitä sanomia, joita ilman emme pelastu. Jos sepittäisin juttuja ja lähettäisin sellaisia teille, ei varmaankaan kukaan asettaisi työtäni kyseenalaiseksi, keskiaikana vain muutamilla valituilla paavin ystävillä oli oikeus lukea ja selittää Raamattua, Nyt on ruvettu sanomaan keskuudessamme, että vain muutamilla henkilöillä on oikeus lukea kaikkia profetian Hengen kirjoituksia ja esittää niitä kansallemme, Miksi kaikissa englanninkielisissä maissa saadaan vapaasti lukea kaikkia sisar White'in kirjoituksia? Ruvetkaamme taistelemaan uskonnonvapauden puolesta seurakunnissamme.
Vapahtajamme kehoittaa meitä olemaan täydellisiä. Jumalan vaatiman täydellisyyden voimme saavuttaa ainoastaan hänen työtovereinaan. Se merkitsee sitä, että jätämme kokonaan entisen työtoverimme ja työnantajan, saatanan, ja menemme työhön Herran viinitarhaan, kysymättä mitä palkkaa siitä saamme. Jumalan työtovereina kaikki luonteemme heikkoudet paljastuvat, niin että kilvoituksemme voi tulla todelliseksi, Jeesus, joka on luvannut tehdä meistä ihmisten kalastajia, tekee meidät myös täydellisiksi, jos seuraamme häntä uskollisesti.
Vielä yhden vihkosen julkaisen tänä vuonna,
Veljenne Herrassa Lars Sneitz, osoite Parola. [sivu 1]
Kohtuuttoman ruokahalun tyydyttäminen on suurin pahe, jota vastaan joudumme taistelemaan. (MM 85) Jumala pitää Babylonian lankeemusta ahmattiuden ja juoppouden seurauksena. Ruokahalun hemmottelu ja himo olivat sen ensimmäiset synnit. (COH 110)
Ihmisten, joita synnilliset, terveyttä turmelevat ja aivoja rasittavat tottumukset hallitsevat, on mahdotonta pitää arvossa pyhiä totuuksia. (COH 21) Vaaranamme ei ole niukkuus, vaan runsaus, yltäkylläisyys. (CDF 29)
Jos tottelemme Jumalan säätämiä lakeja, niin säästymme sairaudelta ja ennenaikaiselta kuolemalta...
Jos lääkäri huomaa, että ihmiseen tarttunut tauti johtuu väärästä syömisestä ja juomisesta, niin hän tekee kanssaihmiselleen vahinkoa, jos hän kieltäytyy sanomasta potilaalle kärsimyksen syyn. (MM 49)
Eräs syy, miksi emme saa Herralta enemmän siunauksia, on se, ettemme ota vaarin valosta, mitä hän on suonut meille elämän ja terveyden laeista. (CDF 16)
Tulemme pian aikaan, jolloin meidän täytyy käsittää yksinkertaisen ruokajärjestyksen merkitys. Ei kestä enää kauan, niin meidän on pakko omaksua aivan erilainen ruokajärjestys, kuin mitä meillä nyt on. (vuonna 1905 kirjoitettu) (MM 281)
Nautinnonhalun avulla saatana pitää vankinaan koko ihmiskunnan... Nykyisellä sukupolvella on vähemmän itsensähillitsemisvoimaa kuin niillä, jotka elivät menneinä vuosisatoina. (KR 34)
Monet irroittavat itsensä Jumalasta hemmottelemalla ruokahimoaan. Herra, joka huomaa varpusen putoamisen ja joka laskee päämme hiuksetkin, tarkkaa niiden syntejä, jotka hellivät luonnonvastaista ruokahalua, koska he tekevät tämän ruumiin ja hengen voimiensa kustannuksella tylsistyttäen siten käsityskykynsä. (MM 78)
Kun olemme koettaneet esittää terveysuudistusta veljillemme ja sisarillemme teroittaen syömisen ja juomisen tärkeyttä, että mitä hyvänsä tekevät, tekisivät kaikki Jumalan kunniaksi, niin monet ovat teoillaan sanoneet: "Kenellekään ei kuulu, mitä syön, sillä mitä tahansa [sivu 2] teemme, siitä vastaamme itse." Kalliit ystävät, olette suuresti erehtyneet.(COH 45)
Ne, jotka rikkovat Jumalan lakeja ruumiissaan, eivät ole sen hitaampia rikkomaan Jumalan Siinailta antamaa lakia. Ne, jotka valon saatuaan eivät anna periaatteen hallita syömistään ja juomistaan, vaan antavat ruokahalun vallita itseään, eivät pidä lujasti kiinni periaatteista muissakaan asioissa. (COH 39)
Kohtuuttomuus ja jumalattomuus lisääntyvät kaikkialla. Taistelun kohtuullisuudesta täytyy alkaa omassa sydämessämme. (MM 85)
Monet ovat kysyneet minulta: "miten voin parhaiten säilyttää terveyteni?" Olen vastannut heille: "Lakatkaa rikkomasta olentoanne koskevia lakeja. Lakatkaa tyydyttämästä luonnotonta ruokahaluanne, syökää yksinkertaista ruokaa, pukeutukaa terveellisesti... ja tehkää terveellistä työtä, niin teidän ei tarvitse sairastaa." (COH 37) ?
Välistä tapaan nuoria naisia, jotka makaavat sairaina vuoteessa. He valittavat päänsärkyä. Heidän valtimonsa saattaa olla hyvä ja saattavat olla tarpeeksi lihaviakin, mutta heidän kellertävä ihonsa osoittaa heidän kärsivän sappihäiriöistä. Jos olisin heidän asemassaan tietäisin heti miten toimia saadakseni apua. Vaikka olisin pahoinvoipa en odottaisi parantuvan! niin kauan kuin pysyn vuoteessa. Antaisin tahdonvoiman auttaa itseäni, jättäisin vuoteeni ja ryhtyisin ruumiilliseen toimintaan. Pitäisin tinkimättömänä tapana nousta aikaisin. Söisin niukalti vapauttaen siten elimistöni tarpeettomista taakoista, koettaisin olla hyväntuulinen ja antaisin ruumiini nauttia sopivasta liikunnasta ulkoilmassa. Kylpisin usein, ja joisin runsaasti puhdasta, pehmeää vettä. Jos tällaista elämän tapaa noudatettaisiin kestävästi ja vastustettaisiin taipumusta toimia toisin, niin se saisi ihmeitä aikaan terveyden palauttamisessa. (MM 106)
Lapsen tulee saada ravintoa ainoastaan säännöllisin ajoin, ja mitä vanhemmaksi se tulee sitä harvemmin sen tulee syödä. Tarkkuus ja säännöllisyys pienten lasten syöttämisessä edistää terveyttä ja tekee ne rauhallisiksi ja tyytyväisiksi. Tämä vaikuttaa myös heidän tapoihinsa ja koituu siten siunaukseksi tulevaisuudessakin. (SLS 401, KSL 321)
On joukoittain ihmisiä, jotka haluavat aloittaa parempaa elämää, mutta heillä ei ole rohkeutta eikä päättäväisyyttä murtaa totuttuja tapoja, vaan peräytyvät ajatellessaan niitä ponnistuksia, sitä taistelua ja itsensäkieltämistä, jota vaaditaan, ja niin heidän elämänsä jää [sivu 3] rikkinäiseksi ja onnettomaksi. (SLS 37)
Sydämeni on sairas ja murheellinen asiain vallitsevasta tilasta. Jotkut sanovat nimittäin, että muutamat veljet ovat liian tarmokkaasti esittäneet terveysperiaatteita. Mutta vaikka joku olisikin varomattomasti jokaisessa tilaisuudessa teroittanut ajatuksiaan terveysuudistuksesta, uskaltaako kukaan pidättää tätä valoa seurakunnalta. Maailman kansat ovat yleisesti kaukana päinvastaisessa äärimmäisyydessä epäraittiudessa ja turmeltuneen ruoka- ja juomahalun tyydyttämisessä, minkä tuloksena hekumalliset paheet rehoittavat. (6 T 373)
Kun joku lakkaa syömästä lihaa, ilmaantuu aluksi heikkouden ja voimattomuuden tunne, ja monet mainitsevat tämän todistuksena liharuuan tarpeellisuudesta, koska luulevat, että heiltä puuttuu jotakin. Syynä tähän petolliseen tunteeseen on kuitenkin se, että tällaiset ravintoaineet kuumentavat veren ja kiihoittavat hermostoa. Sellaisten ihmisten on yhtä vaikea lakata lihaa käyttämästä, kuin juomarin on lakata juomasta, mutta muutos on kummassakin tapauksessa terveellinen.(SLS 333)
On lahjakkaita ihmisiä, jotka eivät tee puoliakaan siitä, minkä voisivat, jos hillitsisivät ruokahaluaan. (SLS 323)
Henkilöiden, joilla on tärkeä ja vastuunalainen asema, ja ennen kaikkea niiden, jotka tekevät henkistä työtä ihmiskunnan keskuudessa, tulee olla vilkkaita ja nopeita käsittämään. Heidän tulee olla vielä kohtuullisempia ruuan suhteen kuin muiden. Heidän pöydällään ei koskaan saa olla runsasta ja ylellistä ruokaa. (SLS 323)
Vatsa on läheisessä yhteydessä aivojen kanssa, ja kun vatsa on sairas kutsutaan hermovoimia aivoista heikontuneiden ruuansulatuselimien avuksi. Kun tämä sattuu liian usein syntyy verentungos aivoissa. Kun aivoja alituisesti rasitetaan eikä ruumis saa kylliksi liikuntaa, tulee yksinkertaistakin ruokaa nauttia niukalti.
Välistä liian runsaan aterian seuraukset ilmaantuvat heti. Toisissa tapauksissa ei tunneta mitään kipua, mutta ruuansulatuselimet kadottavat elinvoimaa, ja ruumiin voimat vähenevät.(SLS 32l)
Useissa tapauksissa väsymyksen tunne herättää ruokahalun, joka on seurauksena siitä, että ruuansulatuselimiä on rasitettu liian paljon päivän kuluessa. Kun ruuansulatuselimet aterian aikana ovat huolehtineet tehtävästään, tarvitsevat ne lepoa. Vähintään viisi tai kuusi tuntia tulee olla aterioiden välillä. Useimmat, jotka kokeilevat, [sivu 4] huomaavat, että kaksi ateriaa päivässä on parempi kuin kolme. (SLS 320)
Myöhäisten aterioiden seurauksena on se, että ruuansulatus jatkuu nukkuessa, mutta vaikka vatsa alituisesti tekee työtä, jää tämä työ kuitenkin epätäydelliseksi. Nukkumista häiritsevät usein epämieluisat unet, ja aamulla herätessä ei ole virkistynyt eikä ole ruokahalua aamiaisen varalle. Kun asetumme lepäämään tulee vatsan olla levossa, niin että se kuten muutkin elimet saa levätä. Henkilöiden, jotka istuvat paljon, on erittäin vahingollista syödä myöhään, ja siitä syntyvät häiriöt ovat usein alkuna tautiin, joka johtaa kuolemaan. (SLS 320)
Jos sinusta tuntuu, että sinun on syötävä illalla, niin juo kylmää vettä, sillä niin tehden voit paljon paremmin aamulla, koska jätit syömättä illallisen. (4 T 502)
Seuraavaa ateriaa ei tule milloinkaan nauttia, ennenkuin vatsa on päässyt lepoon edellisen aterian sulattamisesta. Nukkuessamme yöllä vatsan tulee olla täydellisesti levossa, jotta se kuten muutkin ruumiin osat saa levätä. Mutta jos siihen johdetaan lisää ruokaa, niin ruuansulatuselimet aloittavat työnsä uudelleen, ja tämä työ jatkuu ihmisen nukkuessa. Tästä on seurauksena levoton nukkuminen, nähdään pahoja unia ja aamulla herätään virkistymättöminä. Näin ruuansulatuselimet menettävät luonnollisen voimansa ja ihminen tulee heikkohermoiseksi. (KR 48)
On synti asettaa huonosti valmistettua ruokaa pöydälle, koska koko elimistö on riippuvainen syömisestä. Herra toivoo, että hänen lapsensa pitävät tärkeänä sitä, että heidän ruokansa valmistetaan niin, ettei se tee vatsaa happameksi, mikä vuorostaan aiheuttaisi mielen happamuutta. (MM 270)
Monessa sairaustapauksessa on sairaalle parasta lääkettä olla syömättä yhtä tai kahta ateriaa, että liiaksi rasitetut ruuansulatuselimet saavat levätä. (SLS 248)
Moni kärsivä ihminen voisi, jos hän yhden tai kahden kuukauden aikana kokeilisi ruuan rajoittamisen vaikutusta, tulla siihen vakaumukseen, että itsensäkieltäminen on tie terveyteen.(SLS 248)
Moni huomaa avuttomuutensa, ja he ikävöivät sitä hengellistä elämää, joka saattaa heidät sopusointuun Jumalan kanssa ja pyrkivät sitä saavuttamaan mutta onnistumatta. Epätoivoisina he huutavat: "minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?" Katsokoot nämä masentuneet ja taistelevat ihmiset ylöspäin. Näille hänen verellään ostetuille Vapahtaja lausuu sanomattoman lempeästi ja armeliaasti:[sivu 5] "Tahdotko tulla terveeksi?" Hän käskee sinua nousemaan terveenä ja rauhallisena. Älä silloin rupea tunnustelemaan, oletko terve, vaan usko Vapahtajan sanat. Alistu Kristuksen tahtoon. Jos tahdot palvella häntä ja toimit hänen sanojensa mukaisesti, niin saat voimaa. Mitä pahaa oletkin tehnyt, ja miten voimakas onkaan intohimo, joka pitkäaikaisen harjoituksen kautta kahlehtii sekä sielusi että ruumiisi, voi Kristus kuitenkin ja tahtoo vapauttaa sinut. Hän tahtoo antaa elämän niille, jotka ovat kuolleet rikoksiinsa ja synteihinsä. Hän tahtoo vapauttaa vangitun, joka on sidottu heikkouden, onnettomuuden ja synnin kahleilla.(SLS 88)
Ruumis on ainoa välikappale, jonka avulla mieli ja sielu kehittyvät ja luonne uodostuu. Tämän johdosta sielun vihollinen kiusauksillaan koettaa vähentää ruumiin voimia. (SLS 134)
Jumala toivoo meidän saavuttavan sen täydellisyyden tason, mikä meidän on mahdollista saavuttaa Kristuksessa. Hän kehoittaa meitä tekemään hyvän valinnan, yhdistymään taivaan voimiin ja valitsemaan sellaiset periaatteet, jotka palauttavat meihin Jumalan kuvan.(SLS 118)
Esivanhempiemme kohtuuttomuus oli syynä heidän karkoittamiseensa Eedenin paratiisista. Kohtuullisuudella on suurempi tehtävä meidän takaisinpääsyymme Eedeniin, kuin kukaan voi aavistaakaan. (SLS 133)
He uskoivat käärmeen sanat, ettei Jumala tarkoittanut, mitä hän oli sanonut, vaan he epäilivät Jumalaansa ja kuvittelivat hänen rajoittavan heidän vapauttaan ja voivansa saavuttaa suurta viisautta ja ylennystä rikkomalla hänen lakinsa. (ST 646)
Syntiinlankeemuksen surullisimpia seurauksia oli itsensähillitsemiskyvyn menettäminen. Ainoastaan siinä määrin kuin tämä saadaan takaisin, voimme saada todellista menestystä. (SLS 134)
Herra teki Danielin ja Joosefin viisaiksi taloudenhoitajiksi. Hän saattoi toimia heidän kauttaan, koska he eivät eläneet tyydyttääkseen omia taipumuksiaan, vaan miellyttääkseen Jumalaa. (KV 347)
Mitään todellista uudistusta ei saada aikaan ilman Jumalan voimaa. Inhimilliset sulut luonnollisia tai hankittuja taipumuksia vastaan ovat kuten hiekkasärkät vuolaassa virrassa. Vasta sitten kun Kristuksen elämä tulee meissä elämää antavaksi voimaksi, voimme vastustaa niitä kiusauksia, jotka vaanivat meitä sisältä ja ulkoapäin. (SLS 137)
Mutta Jumala ei tahdo antaa ihmisille valoa, jos he tyytyvät olemaan pimeydessä. Jotta ihmiset saisivat Jumalalta apua, täytyy heidän [sivu 6]tunnustaa oma heikkoutensa ja puutteellisuutensa, ja heidän täytyy olla yhteistyössä Jumalan kanssa siinä suuressa muutoksessa, minkä täytyy tapahtua heissä ja heidän täytyy herätä vakavaan ja kestävään rukoukseen ja työhön. Huonoista tavoista ja tottumuksista on luovuttava, sillä voitto voidaan saada ainoastaan luopumalla päättävästi virheistä eläen periaatteiden mukaisesti. Monet eivät milloinkaan saavuta sitä asemaa, jonka voisivat omistaa, koska he odottavat Jumalan tekevän sen, jonka hän on jättänyt heidän tehtäväkseen antaen heille kykyjä siihen. Kaikkien, jotka pystyvät johonkin työhön, tulee saada harjaannusta ankaran henkisen ja siveellisen kurinpidon avulla, ja Jumala tukee heidän ponnistuksiaan. (PP 261)
Kiusaukset näyttävät usein vastustamattomilta, kun ne, joita kiusataan, ovat hylänneet rukouksen ja Raamatun tutkimisen. Sentähden heidän on vaikea muistaa Jumalan lupauksia ja kohdata saatanaa Raamatun aseilla. Mitta Jumalan enkelit ympäröivät niitä, jotka haluavat oppia jumalallisia, ja oikealla ajalla enkelit muistuttavat heitä niistä totuuksista, joita he enimmin tarvitsevat, "Kun ahdistaja tulee niinkuin virta, niin Herran henkäys ajaa hänet pois. Jes. 59:19." (ST 728)
Muutamien sydämessä on ollut sotaa aina siitä saakka, kun terveysuudistus saatiin. He ovat kapinoineet, kuten Israelin lapset, kun heidän ruokahaluaan rajoitettiin heidän matkallaan Egyptistä Kaanaaseen. (COH 523)
On muutamia, joille olisi enemmän hyötyä kieltäytyä kaikesta ruuasta yhtenä tai kahtena päivänä joka viikko, kuin heille on mistään hoidoista tai lääkärien neuvoista. Yhden päivän paasto joka viikko olisi arvaamattoman suureksi hyödyksi sellaisille. (COH 477)
Meidän tulee nöyrtyä Herran edessä paastoten ja rukoillen sekä usein tutkia hänen sanaansa, erittäinkin mikä koskee tuomiota. (ST 730)
Tullakseen ja jäädäkseen puhtaiksi, tulee seitsemännen päivän adventistien omistaa Pyhä Henki sydämessään ja kodeissaan. Herran minulle antama valo ilmaisee, että jos aikamme Israel nöyrtyy hänen edessään ja puhdistaa sielunsa temppelin kaikesta saastaisuudesta, kuulee hän heidän rukouksensa sairaiden puolesta sekä siunaa ne parannuskeinot, joita he käyttävät sairaita parantaessaan. Kun ihminen uskoen tekee voitavansa taistelussa sairautta vastaan ja käyttää niitä yksinkertaisia hoitomenetelmiä, joita Jumala on ilmoittanut, tahtoo Jumala puolestaan siunata heidän ponnistuksensa. (COH 561)
Kristittyjen tulee olla valonkantajia, jotka sanovat kaikille, joiden kanssa joutuvat tekemisiin: "Seuratkaa minua niinkuin minä seuraan Kristusta. "Heidän tulee olla hurskauden esikuvana edustaen Kristusta [sivu 7] sanoin, teoin, ajatuksin ja kaikessa kanssakäymisessään veljiensä ja muukalaisten kanssa. Heidän tulee osoittaa, että heidän tekonsa ovat jäljennös heidän suuren Esikuvansa teoista. Tätä kaikkea Kristus teroittaa seuraajiensa mieleen. Heidän tulee osoittaa taivaan periaatteiden paremmuus maailman periaatteiden rinnalla. (MM 199)
Saadaksemme ruuansulatuksemme hyvään kuntoon meidän tulee syödä hitaasti. He, jotka tahtovat välttää vatsatautia ja ne, jotka käsittävät velvollisuutensa pitää voimiaan siinä kunnossa, että pystyvät suorittamaan parhainta palvelusta Jumalalle, tekevät hyvin, jos muistavat tämän. Jos ruokailuaikasi on rajoitettu, niin älä nielaise pureksimatta ruokaasi, vaan syö vähemmän, ja pureksi hitaasti. Hyötyminen ravinnosta ei ole niin paljon riippuvainen nauttimastamme ruuan määrästä kuin perusteellisesta sulamisesta eikä myöskään siitä, miten paljon olemme tyydyttäneet makuaistiamme nielaisemallamme ruokamäärällä kuin siitäs miten kauan annamme ruuan olla suussa. (COH 120)
Moni kysyy: "Mitä minun on tehtävä antaakseni itseni Jumalalle?" Sinä tahdot antaa itsesi hänelle, mutta siveellinen voimasi on heikko, sinä olet epäilyksen orja ja syntisen elämän tavat hallitsevat sinua. Lupauksesi ja päätöksesi ovat hiekkaköyden kaltaisia. Sinä et voi hillitä ajatuksiasi, vaikuttimiasi etkä tunteitasi. Tietoisuus, että olet rikkonut lupauksesi ja pettänyt päätöksesi, heikontaa luottamustasi omaan rehellisyyteesi ja saattaa sinut luulemaan, ettei Jumala voi ottaa sinua vastaan mutta sinun ei tarvitse epäillä. Sinun tulee vaan ymmärtää tahdon todellinen voima. Se on ihmisen luonteen hallitseva voima, voima ratkaista ja valita. Kaikki riippuu tahdon oikeasta toiminnasta. Jumala on antanut ihmiselle valitsemisvallan, ja heidän tulee käyttää sitä. Sinä et voi muuttaa sydäntäsi, sinä et voi itsestäsi rakastaa Jumalaa, mutta sinä voit valita palvella häntä. Sinä voit antaa hänelle tahtosi, sillä hän vaikuttaa sitten sinussa tahtomisen ja tekemisen oman hyvän mielisuosionsa mukaan. Siten koko luonteesi tulee Kristuksen Hengen vaikutuksen alaiseksi, taipumuksesi keskittyvät häneen, ajatuksesi tulevat sopusointuun hänen kanssaan.
Hyvyyden ja pyhyyden ikävöiminen, kuinka pitkälle tahansa, on oikein mutta jos pysähdymme siihen, ei se hyödytä mitään, Monet tulevat kadotetuiksi, vaikka toivovat ja haluavat tulla kristityiksi, sillä he eivät koskaan pääse niin pitkälle, että jättävät tahtonsa Jumalalle. He eivät [sivu 8] valitse nyt tulla kristityiksi.
Tahdon oikea käyttäminen voi saada aikaan täydellisen muutoksen elämässämme. Jättämällä tahtosi Kristukselle saat voiman, joka voittaa kaikki vallat ja voimat. Sinä saat voimaa ylhäältä pysyäksesi lujana, ja antautumalla siten jatkuvasti Jumalalle sinä tulet kykeneväksi elämään uutta elämää, nimittäin uskon elämää. (TKL 44)
Sinä olet mies, jolle niukka ruoka on hyödyksi. Olit vaarassa joutua silmänräpäyksessä halvauksen uhriksi, jolloin toinen puoli ruumiistasi olisi kuolettunut, Ruokahalun kieltäminen pelastaa sinut, kuitenkin pidät sitä suurena menetyksenä. (1 T 546)
Jos he ovat täysin/tietoisia suuresta vastuunalaisuudestaan ja työskentelevät Jumalan Hengen vaikutuksen alaisina, tulevat he osallisiksi juuri siitä itsensähillitsemisestä, jota meidän aikanamme vaaditaan. (9 T 128)
Toivon, että kaikki veljeni ja sisareni muistavat, miten vakavaa on tehdä Jumalan Henki murheelliseksi. Se tulee murheelliseksi, kun ihminen koettaa tehdä työtä itse ja kieltäytyy antautumasta Herran palvelukseen, koska risti on liian raskas ja itsensäkieltäminen liian suuri. Pyhä Henki koettaa jäädä jokaiseen sieluun ja jos se lausutaan tervetulleeksi kunnioitettuna vieraana, on se tekevä sen saajat täydellisiksi Kristuksessa. (COH 561)
Mitä minun olisi sanottava, jotta saisin Jumalan jäännöskansan heräämään? Minulle näytettiin, että edessämme on hirvittäviä tapahtumia: saatana ja hänen enkelinsä kokoavat kaikki voimansa Jumalan kansaa vastaan. Hän tietää, että jos Jumalan lapset nukkuvat vielä vähänkin aikaa, on hän heistä varma, sillä heidän tuhonsa on taattu. Varoitan kaikkia, jotka Kristuksen nimeä tunnustavat, tutkistaan itseään sekä tekemään läpikotaisen tunnustuksen kaikista vääryyksistä, jotta ne ennen heitä joutuisivat tuomiolle ja että muistiinmerkitsevä enkeli voisi merkitä anteeksiannon heidän nimiensä kohdalle. (1 T 263)
Kasteensa jälkeen Jumalan Poika suuntasi kulkunsa synkkään erämaahan joutuakseen siellä perkeleen kiusattavaksi. Lähes kuuden viikon ajan hän kesti nälän tuskaa. Neljäänkymmeneen päivään hän ei syönyt eikä juonut mitään. Tämä teki hänen kärsimyksensä suuremmiksi kaikkia niitä kärsimyksiä, mitkä milloinkaan ovat tulleet ihmisen osaksi. Kristus otti [sivu 9] kantaakseen rikkojan syyllisyyden. Hän käsitti, mikä valta ruokahalulla on ihmisen yli, ja niin hän syntisen ihmisen hyväksi kesti kaikkein ankarimman koetuksen tässä kohden. Tällöin saatiin voitto, mille vain harvat osaavat antaa arvoa. Saatamme ymmärtää, miten hallitseva on turmeltuneen ruokahalun voima ja miten hirveä sen tyydyttämisen synti ajatellessamme sitä pitkää paastoa, minkä Vapahtajamme kesti kukistaakseen sen vallan.
Saatana on saanut voiton ihmisestä miltei jokaisessa ruokahaluun kohdistuvassa kiusauksessa. Jumalan Poika näki, ettei ihminen itse voisi voittaa tätä voimakasta kiusausta, ja hänen rakkautensa ihmiskuntaan oli niin rajaton, että hän jätti taivaan kuninkaalliset palatsit, jotta hän pitkällä inhimillisellä käsivarrellaan voisi yltää ihmisen onnettomuuden syvimpiin kuiluihin samalla pitäen jumalallisella käsivarrellaan kiinni äärettömästä... Ihmisenä ja hänen syntiensä kauhean taakan painamana Vapahtajamme vastusti saatanan voimaa tässä suuressa pääkiusauksessa, joka turmelee ihmisten sieluja. Jos ihminen voittaisi tämän kiusauksen, voisi hän voittaa jokaisessa muussakin kohdassa. (Kr.K 6,7)
Ollessaan ankarimmin kiusattuna Kristus ei nauttinut mitään, vaan jätti itsensä Jumalalle ja hartaasti rukoillen ja täydellisesti alistuen Isänsä tahtoon suoriutui voittajana. (Kr.k 9)
Monet, jotka ovat vastaanottaneet terveysuudistussanoman, ovat luopuneet kaikista vahingollisista aineista, mutta edellyttääkö se, että he saavat syödä, miten paljon tahansa? He istuutuvat ruokapöydän ääreen, mutta sen sijaan että harkitsevat, miten paljon he syövät, antautuvat he ruokahalun valtaan ja syövät liikaa. Tämän johdosta vatsa saa tehdä kaikkensa eikä se ehdi sinä päivänä muuta kuin tuskaisena toimittamaan pois sen kannettavaksi asetetun taakan. Nauttimastamme ruuasta on taakkana luonnon suorittamalle työlle kokonaan se osa, josta elimistölle ei ole hyötyä, sillä se hidastaa elävän koneiston toimintaa. Elimistö saastuu, eikä se menestyksellisesti voi suorittaa tehtäväänsä. (COH 157) (COH 157)
Kun lankeat, tai kun sinut on houkuteltu syntiin, älä anna valtaa tunteelle, ettet voi rukoilla ja ettet ole arvollinen tulemaan Herran eteen... Ojennetuin käsivarsin hän odottaa saavansa lausua tervetulleeksi tuhlaajalapsen. Mene hänen luokseen ja kerro hänelle erehdyksistäsi ja lankeemuksistasi. Pyydä häntä vahvistamaan sinua uuteen yritykseen. Hän ei koskaan tuota sinulle pettymystä, eikä milloinkaan käytä väärin luottamustasi. (SN 91) [sivu 10]
Sapatinpäivänä ruoka ei saa olla runsaampi eikä vaihtelevampi kuin arkipäivillä, vaan päinvastoin sen tulee olla yksinkertaisempaa ja niukempaa, jotta ajatukset olisivat selvät hengellisiä asioita käsittämään. Rasittunut vatsa rasittaa aivoja. Kallisarvoisia sanoja voidaan kuulla niitä itselleen omistamatta, koska aisti on hämmentynyt sopimattomasta ravinnosta. Syömällä liian paljon sapatinpäivänä moni estää enemmän kuin luuleekaan itseään saamasta tämän pyhän päivän siunausta. (SLS 322)
Kohtuullisuuden palkka on ruumiin ja sielun terveys sekä taito hallita halujaan helpommin. Erittäinkin hidasluonteisille ihmisille on vahingollista syödä liian paljon. Sellaisten tulee syödä niukalti ja liikkua hyvin paljon. (SLS 323)
Kaitselmus on erottanut Jumalan kansan maailman ylellisistä tavoista, ruokahalun ja himojen hemmottelusta, että se asettuisi kieltäymyksen ja täydellisen kohtuullisuuden ja raittiuden korokkeelle. (COH 74)
Sairas vatsa saa aikaan hämmennystä ja epävarmuutta aiheuttaen usein myös ärtyisyyttä, tylsyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. - Moni suunnitelma, joka olisi ollut siunaukseksi maailmalle, on jäänyt syrjään ja moniin vääriin, sortaviin jopa julmiin toimenpiteisiin on ryhdytty huonosta ruokajärjestyksestä johtuneen sairauden tähden. (SLS 324)
Nyt ja tulevaisuudessa aina ajan loppuun saakka tulee Jumalan kansan olla vakava ja valpas, ettei se luota omaan viisauteensa, vaan Johtajansa viisauteen. Jumalan lasten tulee erottaa päiviä paastoa ja rukousta varten. Ehkei täydellinen pidättyminen ruuasta ole tarpeen, mutta heidän tulee syödä niukalti kaikkein yksinkertaisinta ruokaa. (CDF 188)
Vaikeita kohtia nykyisestä totuudesta on selvinnyt muutamien työhön antautuneitten vakavien ponnistusten avulla. Paasto ja harras rukous on saanut Jumalan avaamaan heidän ymmärrykselleen Hänen totuutensa aarreaitat. (CDF 187)
Puhtaan luonteen voimme saada ainoastaan henkilökohtaisten ponnistusten kautta Kristuksen ansiosta ja armosta. (KV 329)
Toiset tulevat lihaviksi, kun ruumis saa liiaksi ravintoa; toiset sitä vastoin laihtuvat ja tulevat voimattomiksi, kun heidän elinvoimansa kuluu kohtuuttoman ruokamäärän nauttimisesta. Tällöin maksa rasittuu koettaessaan puhdistaa verta, ja tämä saa aikaan sairautta. (SLS 253) [sivu 11]
Taivaan Isämme lähetti terveysuudistussanoman varjelemaan meitä turmeltuneen ruokahalun pahoista seurauksista, jotta puhtautta ja pyhyyttä rakastavat tietäisivät, miten arvostelukykyisesti tulee käyttää Herran lahjoja ja jotta harjoittamalla kohtuullisuutta päivittäisessä elämässään voisivat pyhittyä totuudessa. (KR 50)
Vuosikausia olen ajatellut olevani riippuvainen liharavinnosta pysyäkseni voimissa. Olen syönyt kolme ateriaa päivässä aina muutamaan kuukauteen sitten. Odotusaika ateriasta toiseen on ollut hyvin vaikea eikä se ole kulunut ilman heikkoutta vatsassa ja ilman pään huimausta. Syöminen vapautti näistä tunteista. Harvoin suostuin syömään mitään aterioiden välillä ja olen ottanut tavaksi mennä levolle ilman illallista. Mutta olen suuresti kärsinyt ruuan puutteesta aamiaisesta päivälliseen, ja olen usein menettänyt tajuntani. Lihan syöminen poisti hetkeksi nämä heikkouden tunteet. Päättelin sen vuoksi, etten voi tulla toimeen ilman lihaa.
Mutta sen jälkeen, kun Jumala kesäkuussa 1863 näytti minulle, miten lihan syöminen vaikuttaa terveyteen, olen jättänyt lihan. Aluksi minun oli melko vaikea tottua syömään leipää, koska aikaisemmin olin hyvin vähän välittänyt siitä. Olen nyt lähes vuoden tullut toimeen ilman lihaa. Noin kuuden kuukauden ajan on ruokaleipämme ollut pääasiallisesti hiivattomia, happamattomia, pieniä, ohuita leipäkakkuja, valmistettuina grahamjauhoista ja vedestä, johon on lisätty vähän suolaa. Käytämme runsaasti hedelmiä ja vihanneksia. Olen elänyt kahdeksan kuukautta syöden kaksi ateriaa päivässä.
Melkein koko vuoden ajan olen kirjoittanut. Kahdeksan kuukauden ajaksi olen rajoittunut yksinomaan kirjoittamiseen. Aivoni ovat alituisesti olleet kuormitettuina ja minulla on ollut vain vähän tilaisuutta ruumiin liikuntaan. Kuitenkin terveyteni ei milloinkaan ole ollut parempi kuin viimeisten kuuden kuukauden aikana. Olen vapautunut aikaisemmista heikkouden ja huimauksen tunteista. Olen aikaisemmin joka kevät ollut huolissani ruokahalun puutteesta, mutta tänä keväänä minulla ei ole ollut vähääkään huolta siitä.
Hyvällä ruokahalulla olemme syöneet yksinkertaisen ruokamme kahdesti päivässä. Meillä ei ole lihaa, kaakkuja eikä mitään voimakasta ruokaa pöydällämme. Emme käytä mitään eläinten rasvaa, mutta sen tilalla maitoa, kermaa ja vähän voita. Ruuan valmistukseen käytämme hyvin vähän suolaa ja olemme luopuneet kaikista mausteista. Me syömme aamiaista kello seitsemältä ja päivällistä kello yhdeltä. Harvoin tunnen itseni heikoksi. [sivu 12] Ruokahaluni on nyt parempi kuin milloinkaan aikaisemmin. (v. 1864) (CDF 482)
Saatana tietää, ettei hän voi yhtä paljon vaikuttaa mieliin, jos ruokahimoa hillitään kuin jos sitä tyydytetään. Sen tähden hän kaikin keinoin koettaa eksyttää ihmisiä hillittömyyteen, sillä epäterveellinen ruoka lamaannuttaa sydämen toimintaa, tylsistyttää järjenjuoksua ja heikontaa ymmärrystä. (KR 78)
Saatana johti Israelin lapsia pitämään nämä rajoitukset epäoikeudenmukaisina ja julmina. Hän herätti heissä valtavan halun saada kiellettyä ruokaa, koska hän tiesi, että ruokahalun kohtuuton tyydyttäminen synnyttää aistillisuutta, ja että hän siten voi helpommin saattaa kansan omaan valvontaansa, Tautien ja kurjuuden alkuunpanijana hän ahdistaa ihmistä juuri siinä, missä onnistuu parhaiten. Kiusaamalla ihmistä nautinnonhimolla on hän saanut ihmisen tekemään syntiä aina siitä lähtien, kun hän sai Eevan syömään kiellettyä hedelmää. Tällä kiusauksella hän saattoi Israelin napisemaan Jumalaa vastaan. Kohtuuton ruoka ja juoma, mikä johtaa alhaisten intohimojen tyydyttämiseen, valmistaa ihmisille tietä, jolla halveksia kaikkia siveellisiä velvoituksia. Joutuessaan kiusauksiin heillä ei ole lainkaan voimaa vastustaa niitä. (PP 401)
Äidit tekevät suuren virheen salliessaan lastensa syödä ruoka-aikojen välillä. Tämä väärä menettely saattaa vatsan epäkuntoon, ja niin lasketaan perustus myöhemmille kärsimyksille. Lapset ovat usein tuskaisia sen johdosta, että heille annetaan epäterveellistä ruokaa, joka viipyy vatsassa sulamattomana. (KR 59)
Tahdotteko te, jotka sanotte olevanne kristittyjä päästä selvyyteen kysymyksestä, mikä teistä usein tuntuu käsittämättömältä, miksi lastenne, järjenjuoksu on niin hidas ja pyrkimys pyhempään elämään niin heikko? Tutkikaa silloin kotinne ruokailuaikoja, sillä niistä löydätte pääsyyn kaikkeen, jos on paljon muitakin syitä. (KR 81)
Voin puhua heille sanoja, joita Jumala haluaa minun puhuvan, mutta he asettavat usein jokaisen kohdan kyseenalaiseksi ja pyytävät viisautta toteuttaakseen omat suunnitelmansa, ja viimein he tekevätkin niin. (SN 455)
Jumala ei tahdo, että ihmiset kuolevat ennenaikaisesti, jättäen aloittamansa työn puolinaiseksi, vaan hän tahtoo heidän elävän päiviensä loppuun ja että jokainen osa heidän elimistöstään tekee tehtävänsä.(KR 88) [sivu 13]
Kohtuuton syöminen ja tietämättömyys luonnon laeista aiheuttavat suuren osan kaikesta maailmassa olevasta sairaudesta, ja riistävät Jumalalta hänelle kuuluvan kunnian.(SN 212)
Rakas veli ja sisar I: Herra on näyttänyt minulle teistä joitakin asioita, joista tunnen velvollisuutta kirjoittaa. Minulle näytettiin teidän olevan siinä joukossa, joka oli jäänyt takapajulle terveysuudistuksessa. Valo on loistanut Jumalan kansalle, mutta kaikki eivät silti vaella valossa eivätkä seuraa edessään olevaa tietä niin nopeasti kuin Jumalan kaitselmus sen viitoittaa ja avaa heille. He pysyvät pimeydessä siksi, kunnes he tämän tekevät. Jos Jumala on puhunut kansalleen, niin hänen tarkoituksensa on, että se kuulee ja tottelee hänen ääntään. Puhuessani viime sapattina erottuivat selvästi teidän kalpeat kasvonne, niinkuin ne oli näytetty minulle. Sain nähdä terveydentilanne ja taudit, joista te olette kärsineet niin kauan. Minulle näytettiin, ettette ole eläneet terveellisesti. Ruokahalunne on ollut sairaalloinen ja olette tyydyttäneet makuaistianne vatsanne kustannuksella. Olette syöneet sellaisia aineita, joita elimistön on mahdotonta muuttaa hyväksi vereksi, ja tämä on asettanut raskaan taakan maksalle, koska ruuansulatuselimenne ovat epäkunnossa. Teillä kummallakin on sairas maksa. Kummallekin teistä olisi suurta hyötyä terveysuudistuksesta, jos noudattaisitte sitä tinkimättömästi, mutta sen olette laiminlyöneet tekemästä. Ruokahalunne on sairaalloinen, ja koska ei teitä miellytä yksinkertainen ruoka graahamjauhoista, vihanneksista ja hedelmistä, valmistettuna ilman mausteita ja rasvaa, niin rikotte jatkuvasti niitä lakeja, jotka Jumala on säätänyt elimistöänne varten. Niin kauan kuin tämän teette, teidän täytyy kärsiä rangaistus, mutta kuitenkin ihmettelette jatkuvaa huonoa terveyttänne.
Saatte olla varmoja siitä, ettei Jumala tee ihmetyötä pelastaakseen teidät oman menettelynne seurauksista. Te ette ole käyttäneet ilmaa vapaasti ja runsaasti. Veli I. on tehnyt työtä myymälässään antautuen hyvin uutterasti toimeensa suoden itselleen vain rajoitetusti ilmaa ja liikuntaa. Tämän johdosta hänen verenkiertonsa on hidastunut. Hän hengittää ainoastaan keuhkojen yläkärjillä, ja vain harvoin hän käyttää pallean lihaksia hengittäessään. Vatsa, maksa, keuhkot ja aivot kärsivät syvään hengitetyn ilman puutteesta, sellaisen, mikä sähköistäisi veren antaen sille kirkkaan ja eloisan värin, ja mikä on ainoa, joka voisi pitää sitä puhtaana antaen elimistön jokaiselle osalle terveyttä ja voimaa.
Rakas veljeni ja sisareni, te voitte saada paljon paremman terveyden kuin, mitä teillä nyt on, ja voitte välttää monta tautia, jos tinkimättömästi harrastatte kohtuullisuutta kaikessa, - kohtuullisuutta työssä, [sivu 14] kohtuullisuutta syömisessä ja juomisessa. Kuumat juomat tekevät vatsan voimattomaksi. Juustoa ei tule syödä milloinkaan. Valkoisista vehnäjauhoista valmistettu leipä ei ravitse elimistöä niinkuin graahamleipä eikä valkoinen vehnäleipä voi pitää elimistöä hyvässä kunnossa. Teillä kummallakin on toimeton maksa. Valkoisten vehnäjauhojen käyttäminen lisää vaikeuksianne työssä.
Ei ole olemassa mitään hoitomenetelmää, mikä voi vapauttaa teidät nykyisistä vaikeuksistanne niin kauan kuin syötte ja juotte näin. Te voitte omaksi parhaaksenne tehdä sen, minkä etevinkään lääkäri ei milloinkaan pysty tekemään puolestanne. Säännöstelkää ruokaanne. Makuaistinne tyydyttämiseksi asetatte usein raskaan taakan ruuansulatuselimillenne syömällä sellaista, mikä ei ole terveellisintä ruokaa ja välistä kohtuuttomia määriä. Tämä väsyttää vatsaa, ja tekee sen kykenemättömäksi sulattamaan terveellisintäkään ruokaa,, Te pidätte alituisesti vatsaanne hervottomana väärien ruokailutapojenne tähden. Te valmistatte aterianne liian yltäkylläiseksi (rich). Se ei ole valmistettu yksinkertaisesti ja luonnollisesti, vaan niin, ettei se lainkaan sovi vatsalle, koska se on valmistettu tyydyttämään makuaistianne. Te vastustatte luontoa, joka koettaa torjua hyökkäyksenne lamauttamasta sitä. Vilustuminen ja kuume on tuloksena siitä, kun luonto koettaa vapautua taakoistaan. Teidän on kärsittävä rangaistus luonnonlakien rikkomisesta, sillä Jumala on säätänyt lakeja elimistöänne varten, joita ette voi rikkoa kärsimättä rangaistusta. Te olette pitäneet silmällä makuaistia ottamatta huomioon terveyttänne. Olette tehneet joitakin muutoksia, mutta tähän mennessä olette ottaneet vasta ensimmäisiä askeleita ruokailu-uudistuksessa. Jumala vaatii meiltä kohtuullisuutta kaikessa. "Söittepä siis tai joitte tai teitte mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi."
Kaikista tuntemistani perheistä ei yksikään ole niin suuresti terveysuudistuksen tarpeessa kuin teidän. Te vaikeroitte tuskasta ja uupumuksesta, jota ette pysty selittämään, ja te koetatte alistua niin hyvin kuin voitte ajatellen, että kärsimys on teidän osanne ja että Jumalan kaitselmus on määrännyt sen. Jos silmänne avautuisivat näkemään elämänne aikana ottamianne askeleita, jotka ovat johtaneet teidät nykyiseen heikkoon terveydentilaanne, hämmästyisitte sokeuttanne siinä, ettette aikaisemmin [sivu 15] ole nähneet todellista tilaanne. Te olette kehittäneet luonnottoman ruokahalun, ettekä hyödy puoliakaan ruuastanne, koska olette käyttäneet ruokahaluanne väärin. Te olette vastustaneet luontoa ja kärsineet seurauksista ja tuskallista se on ollut.
Luonto kestää väärinkäytöstä ja väkivaltaa niin kauan kuin se tulee toimeen ilman vastarintaa. Sitten se herää ja tekee voimallisen yrityksen vapautuakseen taakoistaan ja kärsimästään huonosta kohtelusta. Silloin seuraavat päänsärky, vilunväristykset, kuumeet, hermostuneisuus, halvaus ja muita tauteja liian monta lueteltavaksi. Väärä tapa syödä ja juoda turmelee terveyden ja sen mukana elämän suloisuuden. Miten usein olettekaan hankkineet itsellenne niin sanotun hyvän aterian kuumeisen elimistön hinnasta, menettäen siitä ruokahalun ja unenlahjan! Kykenemättömyys syödä, uneton yö, kärsimysten tunteja, - kaikki tämä aterian tähden, jossa makuaistia tyydytettiin! Tuhannet ovat hellineet turmeltunutta ruokahaluaan, ovat syöneet n.s. hyvän aterian, jota on seurannut kuume, jokin muu äkillinen tauti ja jossakin tapauksessa kuolema. Tämä nautinto maksoi suunnattoman paljon, kuitenkin monet ovat tehneet näin ja heidän ystävänsä ja saarnaaja ovat ylistäneet näitä itsemurhaajia ja sanoillaan kantaneet heidät suoraan taivaaseen heidän kuollessaan. Mikä ajatus! Ahmatteja taivaassa! Ei, ei, sellaiset eivät milloinkaan pääse helmiporteista sisälle Jumalan kultakaupunkiin eikä sellaisia milloinkaan koroteta Jeesuksen, kalliin Vapahtajan oikealle puolelle, tuon kärsivän Golgatan Miehen viereen, jonka elämä oli alituista kieltäymystä ja uhrausta. Kaikille tällaisille on määrätty palkka arvottomien joukossa, joilla ei ole mitään osaa parempaan elämään, iankaikkiseen perintöön.
Jumala pyytää kaikkia ihmisiä ahtamaan ruumiinsa hänelle elävänä uhrina, ei kuolleena tai kuolemaisillaan olevana uhrina, ei sellaisena, jonka heidän oma menettelynsä on tehnyt voimattomaksi täyttäen sen saastaisuudella ja sairaudella, sillä Jumala pyytää elävää uhria. Hän sanoo meille, että ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli, Hänen Henkensä asumus, ja hän pyytää kaikkia, joilla on hänen kuvansa, huolehtimaan ruumiistaan silmälläpitäen Jumalan palvelusta ja kunniaa. "Ette ole itsenne omat", sanoo innoitettu apostoli, vaan 'te olette kalliisti ostetut; kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne ja sielussanne, jotka ovat hänen'. Voidaksenne tehdä tämän pyrkikää osoittamaan avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä ja itsenne hillitsemisessänne kärsivällisyyttä. Velvollisuutemme on tietää, miten säilyttää ruumiimme [sivu 16] parhaimmassa kunnossa, ja pyhä velvollisuutemme on elää sen valon mukaisesti, minkä Jumala armossaan meille on suonut. Jos me suljemme silmämme valolta peläten näkevämme virheemme, joista emme halua luopua, niin syntimme eivät siitä pienene vaan suurenevat. Jos valo syrjäytetään toisessa kohdassa, syrjäytetään se myös toisessa. On aivan yhtä suuri synti rikkoa olentoamme koskevia lakeja, kuin rikkoa jotakin Jumalan kymmenestä käskystä, sillä emme voi tehdä kumpaakaan rikkomatta samalla Jumalan lakia. Emme voi rakastaa Herraa koko sydämestämme, mielestämme, sielustamme ja voimastamme rakastaessamme ruokahaluamme ja makuaistiamme paljon enemmän kuin Herraa. Päivittäin kirkastamme Jumalaa huonommin, vaikka hän pyytää meiltä voimaamme ja sieluamme kokonaan. Väärillä tottumuksillamme elämämme ote heikkenee, mutta kuitenkin tunnustaudumme Kristuksen seuraajiksi valmistautuen muutettaviksi kuolemattomuuteen.
Veljeni ja sisareni, teidän on suoritettava työ. jota ei kukaan toinen pysty suorittamaan puolestanne. Herätkää uneliaisuudestanne, niin Kristus antaa teille elämän. Muuttakaa elämäntapanne, syömisenne ja juomisenne ja työntekonne. Niin kauan kuin seuraatte suuntaa, jota olette kulkeneet vuosikausia, ette pysty selvästi erottamaan pyhiä ja iankaikkisia asioita. Vastaanottokykynne on tylsistynyt ja älynne on sumentunut. Ette ole kasvaneet armossa ja totuuden tuntemisessa, niinkuin etuoikeutenne on ollut. Ette ole edistyneet hengellisesti, vaan olette yhä pimentyneet. (2 T 66-71)
Todellista uskoa seuraa rakkaus ja rakkautta kuuliaisuus. Kääntyneen ihmisen kaikki voimat ja halut on alistettu Kristuksen valvontaan. Hänen Henkensä on uudistava voima, mikä antaa jokaiselle halukkaalle Jumalan kuvan. Olen murheellinen sanoessani, että vain harvat, jotka tunnustavat totuuden, tuntevat ja ymmärtävät tämän kokemuksen. Hyvin monet etenevät omia teitään tyydyttäen synnilliset halunsa, mutta kuitenkin he tunnustautuvat Kristuksen opetuslapsiksi. He eivät milloinkaan ole alistaneet sydäntään Jumalalle. Tyhmien neitseitten tavoin he ovat laiminlyöneet hankkimasta armon öljyä lamppujensa astioihin, Sanon teille, veljeni, että suuri joukko, joka tunnustaa uskovansa totuuden, vieläpä opettaa sitä, on sidottuna synnin kahleisiin. Alhaiset intohimot saastuttavat mielen ja turmelevat sielun. Muutamat, jotka ovat vajonneet mitä inhottavimpaan jumalattomuuteen ovat lainanneet elatuksensa taivaasta [sivu 17] voidakseen tehokkaammin palvella saatanaa. (5 T 219)
Ruumiimme on Kristuksen lunastama omaisuus, eikä meidän ole lupa käyttää sitä niinkuin itse haluamme, mutta ihminen on tehnyt tämän. (CDF 18)
Lähettäkää seurakuntiin sellaisia työntekijöitä, jotka elämässään noudattavat terveysuudistusta. Lähetettäköön sellaisia, jotka käsittävät välttämättömäksi ruokahalun kieltämisen, sillä muutoin he ovat ansaksi seurakunnalle. (MM 320)
Katsellessamme Vapahtajamme luonteen täydellisyyttä me halajamme kokonaan muuttua sekä uudistua hänen puhtaan kuvansa kaltaisiksi. Mitä enemmän opimme tuntemaan Jumalaa, sitä ylevämmäksi muodostuu luonneihanteemme ja sitä hartaammin kaipaamme saada heijastaa hänen kuvaansa. (Asv 34)
Ei kukaan ole vaeltanut ihmisten keskuudessa niin julmasti parjattuna kuin ihmisen Poika. Häntä pilkattiin ja ivattiin, koska hän oli järkkymättömän kuuliainen Jumalan pyhän lain periaatteille. (Asv 48)
Raitis ilma, auringon valo, kohtuullisuus, lepo, voimistelu, sopiva ravinto, veden käyttäminen sekä luottamus Jumalan voimaan ovat todellisia parannuskeinoja. (SLS 131)
Jumala ei ole antanut ihmiselle lupaa rikkoa terveyden lakeja, mutta ihminen on langeten saatanan kiusaukseen mennä kohtuuttomuuteen, saattanut hengenlahjansa alhaisen ruokahalun ja intohimojen alaisiksi, Kun nämä saavat ylivallan, niin ihminen, joka luotiin vain vähän enkeleitä alemmaksi ja jonka kyvyillä oli suuret kehittymismahdollisuudet, antautuu saatanan hallittavaksi. Ja hänellä on helppo pääsy niiden luo, jotka ovat ruokahalunsa orjia. Olemalla kohtuuttomia jotkut menettävät puolet, toiset kaksi kolmannesta ruumiillisista, henkisistä ja siveellisistä voimistaan, ja heistä tulee vihollisen leikkikaluja. (SN 230)
Ne, jotka siten lyhentävät elämäänsä ja rikkomalla luonnon lakeja tekevät itsensä palvelukseen sopimattomiksi, ovat syyllisiä siitä, että varastavat Jumalalta, ja he ryöstävät lähimmäisiltäänkin. Omalla menettelyllään he ovat menettäneet tilaisuuden olla siunaukseksi toisille, jota varten Jumala juuri lähetti heidät maailmaan... Herra pitää meitä syyllisinä, kun me vahingollisilla tavoillamme siten riistämme maailmalta hyvää. (SN 229)
Kun me saavutamme sen tason, minkä Herra tahtoo meidän saavuttavan, niin maailman ihmiset pitävät seitsemännen päivän adventisteja omituisina, merkillisinä ja tunnontarkkoina äärimmäisyysihmisinä. "Meistä on tullut kaiken maailman katseltava, sekä enkelien että ihmisten.(FCE 289)
Syön niin paljon kuin luonto vaatii, mutta kun nousen ruokapöydästä [sivu 18] on ruokahaluni yhtä hyvä kuin syömään ruvetessani. Ja seuraavaan ateriaan mennessä olen valmis syömään annokseni eikä yhtään enempää. Jos silloin tällöin söisin kaksinkertaisen annoksen, koska se maistuu hyvältä, miten voisin polvistua pyytämään Jumalaa auttamaan minua kirjoitustyössäni, koska ahmattiuteni takia en voisi saada ajatustakaan. Voisinko pyytää Jumalaa huolehtimaan kohtuuttomasta taakasta, jonka olen asettanut vatsaani? Se olisi Jumalan häpäisemistä. Pyytäisin häntä siten kuluttamaan sen, minkä himoni vaatii. Nyt syön vain sen verran, minkä pidän kohtuullisena ja sitten pyydän Jumalaa antamaan minulle voimaa voidakseni suorittaa sen työn, jonka hän on uskonut minulle. Ja tiedän, että taivas on kuullut rukoukseni ja vastannut niihin. (CDF 485)
Minulla on täysi syy ylistää taivaallista Isääni ajatuksen selvyydestä, minkä Hän on antanut minulle Raamatun aiheista. (Ls 432)
Ollessani Battle Creek'issä elokuussa 1868 näin unen, että olin suuressa kansanjoukossa, josta osa valmistautui matkaa varten, Meillä oli raskaasti kuormitetut vaunut matkassamme. Kulkiessamme eteenpäin näytti tie nousevan. Tämän tien toisella puolella oli syvä jyrkänne, toisella oli korkea, tasainen, valkoinen seinä niinkuin kovaksi muurattu talon pääty.
Kulkiessamme eteenpäin tie tuli kapeammaksi ja jyrkemmäksi, ja muutamin paikoin se näytti niin kaidalta, ettemme enää voineet matkustaa kuormitetuilla vaunuilla, Irroitimme ne hevosista, otimme osan tavaroita vaunuista ja asetimme ne hevosen selkään ja jatkoimme matkaa ratsastaen.
Edetessämme tie yhä kapeni, niin että meidän täytyi painautua lähelle seinää, ettemme putoaisi alas jyrkännettä. Kun tämän teimme painautuivat hevosien selässä olevat tavarat seinää vastaan ja aloimme heilua jyrkännettä kohti. Meitä pelotti, että putoamme ja että siten tuhoudumme. Otimme sitten tavarat pois hevosien selästä, minkä jälkeen ne heti putosivat jyrkännettä alas. Jatkoimme matkaa ratsastaen peläten suuresti, että menetämme tasapainon tien kapeimmilla kohdilla ja putoamme. Sellaisilla [sivu 19] paikoilla käsi näytti tarttuvan suitsiin ohjaten meidät yli vaarallisen kohdan.
Kun tie yhä kapeni päätimme, ettemme enää turvallisesti voi kulkea ratsastaen, joten jätimme hevoset ja jatkoimme matkaa jalan yksinkertaisena rivinä toisen seuratessa toisen jalan jälkiä. Tällä kohdalla ohuita lankoja ojennettiin puhtaan valkoisen seinän huipulta, ja me tartuimme niihin hyvin halukkaasti, että ne auttaisivat meitä säilyttämään tasapainon tiellä. Lanka seurasi meitä, kun kuljimme eteenpäin. Lopulta tie tuli niin kaidaksi, että tulimme siihen johtopäätökseen, että voimme turvallisemmin kulkea ilman kenkiä jalassa, joten pudotimme ne jalastamme, ja kuljimme jonkin aikaa ilman niitä. Pian varmistuimme siitä, että voimme kulkea turvallisemmin ilman sukkia jalassa; ne riisuttiin, ja me jatkoimme matkaa paljain jaloin.
Muistelimme silloin niitä, jotka eivät olleet totuttautuneet kieltäymyksiin ja koettelemuksiin. Missä sellaiset nyt olivat? Ne eivät enää olleet matkassa, sillä jokaisessa uudessa vaiheessa tiellämme muutamat jäivät jälkeen, niin että ainoastaan ne, jotka olivat tottuneet vaikeuksiin, pysyivät matkassa, koettelemukset tiellä saivat heidät vain innokkaammin rientämään päämäärää kohti.
Vaara pudota alas jyrkännettä yhä lisääntyi. Painauduimme lähelle valkoista seinää, mutta silti emme voineet asettaa jalkaamme kokonaan tielle sillä se oli siihen liian kaita, Silloin jäimme melkein koko painollamme riippumaan langasta ja huudahdimme: "Meitä pidetään kiinni ylhäältä." "Meitä tuetaan ylhäältä." Jokainen kaidan tien kulkija lausui nämä samat sanat. Kun kuulimme ääniä ilonpidosta ja juopottelusta, jotka tuntuivat nousevan kuilusta, niin meitä värisytti. Kuulimme jumalattomien kiroilua, raakaa leikkiä ja alhaista, saastaista laulua. Kuulimme myös sotalaulua, tanssilaulua sekä soittoa että muuta äänekästä laulua, jossa oli kiroilua, tuskanhuutoja ja katkeraa valitusta, mutta sitä huolekkaammin pysyttelimme kaidalla, vaikealla tiellä. Suuren osan ajasta meidän täytyi koko painollamme riippua langoista. Nämä langat tulivat paksummiksi sitä mukaa kuin etenimme.
Tässä huomasin, että valkoinen seinä oli veren tahraama. Tulimme murheellisiksi siitä, mutta tämä tunne kesti kuitenkin vain hetken, sillä jo pian ajattelin, että kaikki on niikuin olla pitää. Ne, jotka seuraavat [sivu 20] meidän jälkiämme, saavat tietää, että muita on kulkenut kaitaa, vaikeaa tietä ennen heitä, josta he tulisivat siihen johtopäätökseen, että jos kerran toiset ovat pystyneet säilyttämään suunnan eteenpäin, voivat hekin tehdä samoin. Ja kun veri pusertuu heidän särkevistä jaloistaan eivät he sorru eivätkä masennu, vaan kun he näkevät veren seinässä, he tietävät, että toiset ovat kestäneet samaa tuskaa.
Lopulta tulimme suuren rotkon luo, johon tiemme päättyi. Nyt ei ollut enää mitään ohjaamassa jalkoja eikä mitään, missä jalat olisivat saaneet levätä. Meidän täytyi nyt kokonaan luottaa köysiin, jotka olivat suurentuneet, kunnes ne olivat yhtä paksut kuin kehomme. Tässä jouduimme hetkiseksi hämmennyksiin ja tuskaan. Peläten kysyimme hiljaa: Mihin köysi on kiinnitetty? Mieheni oli aivan edessäni. Suuret hikipisarat putosivat hänen otsaltaan, hänen niskansa ja ohimonsa valtimot olivat suurentuneet kaksinkertaisesti tavallisesta koostaan, ja hillityt, tuskaisat valitukset tulivat hänen huuliltaan. Hiki valui kasvoiltani ja tunsin sellaista tuskaa, jota en milloinkaan aikaisemmin ollut tuntenut. Hirvittävä taistelu oli edessämme. Jos me tässä epäonnistuisimme, niin kaikki matkamme vaikeudet olisi koettu turhaan.
Edessämme rotkon toisella puolella oli kauniin vihreä ruohokenttä, jonka ruoho oli noin kuusi tuumaa korkea. En nähnyt aurinkoa, vaan kirkkaan suloisia valonsäteitä, jotka kullan ja hopean näköisinä peittivät tuon kentän. Mitään mitä maan päällä olin nähnyt, ei voitu verrata tämän kentän kauneuteen ja kirkkauteen. Mutta onnistuuko meidän saavuttaa se? oli tuskainen kysymyksemme. Jos köysi katkeaa, niin me hukumme.
Jälleen kuiskasimme tuskaa tuntien sanat: "Mikä pitää kiinni köyttä?" Hetken epäröimme uskaltamasta, minkä jälkeen huudahdimme: "Ainoa toivomme on luottaa täydellisesti köyteen. Siihen olemme luottaneet koko tällä vaikealla matkalla eikä se petä meitä nyt. Vieläkin epäröimme ja masennuimme. Silloin lausuttiin sanat: "Köysi on Jumalan kädessä, meidän ei tarvitse pelätä". Takanamme olevat toistivat nämä sanat lisäten niihin: "Hän ei petä meitä nyt, sillä hän on kuljettanut meidät näin kauas turvallisesti".
Sitten mieheni heittäytyi pelottavan kuilun toisella puolella olevalle kauniille kentälle. Seurasin häntä välittömästi. Oi, mitä vapautusta ja kiitollisuutta tunsimmekaan Jumalaa kohtaan! Kuulin ääniä, jotka voittoisasti ylistivät Jumalaa. Olin onnellinen, täysin onnellinen. (Life Sketches, s. 190-193).
Takaisin aloitussivulle