|
|
|
Aksiomaattista
tieteenihannetta on Aristoteleen jälkeen vaalittu vuosituhansia. Se soveltuu logiikkaan ja matematiikkaan,
joskin kauneimmillaan se toimii edelleen Eukleideen geometriassa.
|
|
1900-luvun
alkupuolella huomattiin kuitenkin, etteivät vähääkään laajemmat
aksiomaattiset järjestelmät voi olla täydellisiä, Gödelin
epätäydellisyyslause.
|
|
|
|
Luonnontieteissä
on vaikea löytää välttämättömiä totuuksia. Lähes aina voi olla poikkeuksia.
|
|
Yleisten
totuuksien laita on samoin. Yleinen totuus saadaan luonnosta vain
induktiivisesti havaitsemalla suuri määrä tapauksia. Esimerkiksi nisäkkäät
synnyttävät eläviä poikasia: Ihmiset, kissat koirat…Kuitenkin on munia muniva
nokkaeläin.
|
|
Humen kuuluisan induktion kritiikin jälkeen on
ajateltu yleisesti, että induktion avulla saadaan vain todennäköisiä
tuloksia. Sellaiseen tiedon
varmuuteen, josta Aristoteles haaveili ei päästä.
|
