Sofistit ja Ateenan poliitikot ajateltiin viisaiksi.  He olivat Sokraten mielestä kuitenkin omien uskottelujensa vankeja.  He luulivat tietävänsä asioita, mutta tällainen kirjatieto ei kuitenkaan ole oleellinen totuus (vrt. Uudentestamentin kirjanoppineet).
	Jos tajuaa oman tietonsa rajallisuuden on päässyt askeleen pidemmälle todellisuuden tiedostamisessa.
	Keskusteluillaan Sokrates pyrki näyttämään ihmisille, ettei heidän tietonsa ollut yhtä lopullisen varman totuuden kanssa. Tämä ärsytti monia.
	Lopullinen varma tieto kuuluu niin sanottuun ideoiden maailmaan, josta Platonin yhteydessä lisää.  Ihmisellä ei tähän epätäydelliseen maailmaan kuuluvana otuksena ole mahdollisuutta tätä täydellistä viisautta tajuta, mutta hän voi nähdä siitä vilauksia.
	Filosofit ovat kuitenkin ihmisiä, jotka rakastavat viisautta niin paljon, että kulkevat lakkaamatta sitä kohti, vaikka ymmärtävät, etteivät sitä saavuta.