|
|
|
|
|
|
Kreikan kaupunkivaltioiden kehitys kohti
demokratiaa synnytti tarpeen kehittää väittelytaitoa |
|
Vain se joka osasi perustella asiansa ja puhua
muut puolelleen menestyi Ateenana politiikassa tai oikeuslaitoksessa |
|
|
|
|
|
|
Hyvän puhujan oli hallittava seuraavat opit |
|
Logiikka |
|
Oppi oikeasta päättelystä |
|
Dialektiikka |
|
Oppi oikeasta väittelystä |
|
Retoriikka |
|
Puhetaito |
|
|
|
|
|
|
Varma tieto osoittautui ongelmalliseksi |
|
Varma tieto ei tavallaan kaipaa argumentteja |
|
Esimerkiksi uskonnon tai lain dogmi |
|
Sofistit eivät uskoneet, että ihminen voisi
löytää objektiivisen totuuden |
|
Parasta mihin voi päästä on esittää vakuuttavia
perusteluja mielipiteelleen |
|
Platon: Tieto on hyvin perusteltu mielipide |
|
|
|
|
|
Ateenan tunnetuin sofisti (Sokraten jälkeen) |
|
Kyseenalaisti varman tiedon mahdollisuuden |
|
Ihminen on kaiken mitta |
|
Sama asia voi olla oikein jollekin |
|
ja väärin toiselle |
|
|
|
|
Protagoras opetti väittelytaitoa siten, että
oppilaan tuli väitellä jonkin näkemyksen puolesta, ja sen jälkeen sitä
vastaan |
|
Protagoran kerrotaan haastaneen maksamattomasta
opetusmaksusta oikeuteen oppilaan,
joka suostui maksamaan vaan jos voittaisi ensimmäisen oikeusjuttunsa |
|
|
|
|
|
|
|
Platonin tekstit on kirjoitettu dialogimuotoon |
|
Sokrates käy niissä keskusteluja ateenalaisten
kanssa |
|
Keskustelujen tarkoitus on saada keskustelija
tajuamaan totuus, jonka tämä lopulta oivaltaakin |
|
|
|
|
|
Sokrates halusi saada ihmiset tajuamaan sisäinen
totuutensa |
|
Sokraattisen metodin mukaan opetus tapahtui
keskustelulla, jossa Sokrates ei päätynyt lopputulokseen, vaan toinen
keskustelija |
|
|
|
|
Delfoin oraakkelilta kysyttiin kuka on viisain
ihminen |
|
|
|
|
|
Tieto on varmaa |
|
Tieto koskee jotain todella olemassa olevaa,eikä
voi siten erehtyä |
|
Luulo voi erehtyä |
|
Siis luulon kohteet, jokapäiväisen maailman
asiat, eivät todellisuudessa ole olemassa |
|
|
|
|
Syntyi Stageirassa. Muutti 18-vuotiaana Ateenaan. |
|
Oli
Akatemiassa Platonin kuolemaan saakka 347 eKr. |
|
Toimi Makedoniassa Aleksanteri Suuren
opettajana. |
|
Palattuaan Ateenaan perusti oman filosofikoulun
Lykeionin. |
|
|
|
|
|
On vain yksi maailma joka on aistiemme kohde |
|
Tämän Aristoteleen Platonista erottavan ajatuksen vuoksi häntä kutsutaan naturalistiksi |
|
Ihminen pystyy järkensä avulla luokittelemaan
kaiken aistimansa |
|
Aristoteles halusi järjestää kaiken maailmassa |
|
Aristoteleen teorioiden huipentuma on suuri
maailmanjärjestys |
|
|
|
|
Argumentin tarkoitus on todistaa yleisölle
johtopäätös ja sen perusteella saada yleisö toimimaan tietyllä tavalla |
|
Ylevämielinen ihminen käyttää vain reiluja
argumentteja |
|
|
|
|
|
Argumentaatiossa prosessoidaan uutta tietoa
olemassa olevasta tiedosta |
|
Päättelyn on oltava muodollisesti pätevää |
|
Johtopäätöksen on oltava oikeutettu |
|
Retoriikan tarkoitus on saada kuulijat
vakuuttuneeksi johtopäätöksen hyväksyttävyydestä |
|
|
|
|
|
Aristoteles jakaa puhetyypit sen mukaan koskeeko
puheen aihe nykyisyyttä, tulevaisuutta, vai menneisyyttä |
|
Juhlapuhe:Tarkoitus on osoittaa, että juhlinnan
aihe on juhlimisen arvoinen.
Juhlapuhe koskee nykyisyyttä |
|
Poliittinen puhe:Tarkoitus on osoittaa, että
jokin tulevaisuutta koskeva päätös kannattaa tehdä tai jättää tekemättä.
Poliittinen puhe käsittelee tulevaisuutta |
|
Oikeuspuhe: Tarkoitus on osoittaa jonkin
aikaisemman tapahtuman oikeudenmukaisuus tai epäoikeudenmukaisuus.
Oikeuspuhe koskee menneisyyttä |
|
|
|
|
|
|
Aristoteleen mukaan puhujalla on kolmenlaisia
vaikuttamiskeinoja |
|
|
|
|
|
|
|
Puhuja voi vedota kuulijoiden eettisiin
näkemyksiin ja oikeudentuntoon |
|
Ethokseen vaikuttavat myös puhujan
henkilökohtaiset ominaisuudet |
|
On tehtävä itsensä uskottavaksi ja vakuuttavaksi
kuulijoiden silmissä |
|
|
|
|
|
Puhuja voi vedota kuulijoiden tunteisiin |
|
Kuulijat tulee saattaa puhujalle myönteiseen
tunnetilaan |
|
Väittelyssä kuulijat pitää yrittää kääntää
myönteisiksi itseään kohtaan ja kielteisiksi vastaväittäjää kohtaan |
|
|
|
|
Puhuja voi vedota kuulijoiden järkeen |
|
Puhujan ajatusten tulee olla johdonmukaisia |
|
Asioiden tueksi puhujan tulee esittää loogisesti
päteviä argumentteja, jotka vakuuttavat kuulijat |
|
|
|
|
|
|
Yksittäisen hevosen nimi Polle viittaa tiettyyn
hevoseen (substanssi) |
|
Käsite hevonen on kielellisesti monimutkaisempi
yleiskäsite |
|
On olemassa joukko universaaleja ominaisuuksia
jotka luovat hevosen yleiskäsitteen |
|
Hevonen on nelijalkainen nisäkäs, jolla on
kaviot, harja… |
|
Ei kuitenkaan ole mitään hevosen ideaa |
|
Jos hevoset kuolevat sukupuuttoon ei enää ole
hevosen yleiskäsitettäkään |
|
|
|
|
|
|
Aristotelesta pidetään monien tieteiden isänä |
|
Hän oli ennen kaikkea biologi |
|
Pyrki löytämään luonnosta järjestyksen |
|
Luokittelu |
|
Suuri maailmanjärjestys |
|
Muuttumaton Kuun ylinen maailma |
|
Tasapainoaan etsivä Kuun alinen muutoksen
maailma |
|
Aristoteleen ajatukset jarruttivat modernin
luonnontieteen syntyä |
|
Syy ei kuitenkaan ollut itse Aristoteleen, vaan
auktoriteettiuskon |
|
|
|
|
|
|
Kaikkien tieteiden tuli pyrkiä Eukleideen
geometrian tyyppiseen järjestelmään: |
|
|
|
|
|
|
|
|
Aristotelesta sanotaan logiikan isäksi |
|
Oleellista kehitystä logiikassa alkoi tapahtua
vasta 1800-luvulla |
|
Logiikka on oppi päättelystä |
|
Aristoteles kehitti syllogistisen logiikan, ja
uskoi, että sen avulla teoreemat voidaan johtaa eri tieteiden aksioomista |
|
|
|
|
|
|
Syllogismit ovat päättelysääntöjä, joiden
johtopäätökset ovat tosia, jos päättelyn lähtökohdat eli premissit ovat
tosia |
|
|
|
|
Syllogismin looginen totuus on yleinen, ja
riippumaton Pekan tai muiden Sveitsin lukion oppilaiden ahkeruudesta. |
|
Yleisesti: |
|
Muistiinpanot